2018-02-15 Verkkouutiset: Selvitystä vaaditaan Migrin toiminnasta

[Blanc73]

Kari ja Biaudet sanovat, että perustuslakivaliokunta on pitänyt Suomen houkuttelevuuden vähentämistä turvapaikanhakumaana varsin ongelmallisena

Kaikkea sitä joutuukin lukemaan

[akez]

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.
(...)

Tuolla politiikalla Saksan sos. dem. on parhaillaan uppoamassa ...

Varsinaisesta teemasta voi todeta, että jos ja kun maahantulosta ja maassa oleskelusta päättäminen kuuluu valtion suvereniteetin ytimen piiriin, kuten tällä hetkellä on tilanne, niin on aivan selvää, että valtiovallan tulee käyttää sen suhteen ohjausvaltaansa. Jo nykyiset sopimuksen mahdollistavat huomattavasti tiukemman linjan vetämisen. Toisaalta valtion suvereniteettia loukkaavia (anakronistisia) sopimuksia tulee tarkastella melkoisella varauksella.

On myös katsottava asiaa laajemmassa perspektiivissä. Nuo pakolaisuutta koskevat sopimukset ovat perua ajalta II maailmansodan jälkeen, jolloin Itä-Euroopasta saapuvien pakolaisten asiat piti järjestää jotenkin Euroopassa. Kukaan ei osannut silloin kuvitella, että näitä sopimuksia käytettäisiin nykyisessä mittakaavassa laittoman mannertenvälisen siirtolaisuuden välineenä. Kyse tuossa on pääosin täydestä humpuukista, petoksesta ja huijauksesta, jossa kuljetaan lukuisien turvallisten maiden halki shoppaillen parhaita etuja tarjoavia kohdemaita. Tästä ilmiöstä löytyy jo musertava määrä evidenssiä pelkästään Euroopan lehtiä seuraamalla.

Peruslähtökohta sopimuksissa on se, että jos niiden täyttäminen muodostuu kohtuuttomaksi oleellisesti muuttuneen tilanteen takia, niin niihin vetoaminen on kunniatonta. Esim. sopimus, joka muuttuneessa tilanteessa merkitsisi toisen osapuolen itsemurhaa.

Ottaen edellisen huomioon, niin yleinen selvitys on paikallaan ja poliittinen ohjaus tarpeen. Ensimmäinen suositeltava tarkistuskohde on nykyisin de facto elinikäinen nautintaoikeus turvapaikan kerran saaneelle. Tämä ei ole nykyisen ulkomaalaislain mukaista. Tilanteen rauhoittuessa kotimaassa on jo aika palata takaisin, samoin lomailu kotimaassa on selvä indikaatio siitä, että turvapaikkaa ei enää tarvita.

[Kukkahatuton täti]

Karin ja Bideen äänestäjien toiminnasta pitäisi tehdä selvitys -Eli miksi on heille annettu oikeus äänestää haittanaiset EK:hon?-

Nyt menee rankasti ohi aiheen, mutta muutamat tuttuni äänestävät vihreitä vihreiden maahanmuuttopolitiikasta huolimatta, eivät erityisesti sen takia. He eivät näe maahanmuuttopolitiikkaa niin isona kysymyksenä että se vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseen.

Lisäksi  Vihreät tarjoaa vaalien alla aina kaikkea kivaa kaikille, kuitenkin unohtaen mainita että moisen takia verot pitää nostaa pilviin. Ja mielikuva vihreistä on "the hyvikset" -Hymyilevä dandy-isukki Ville Niinistö tyylikkäissä älykkösilmälaseissaan ja herttaisen nuoren tytön näköinen Emma Kari. (Kommari-Touko uusine tyttöystävineen vähän lyö kyllä säröä tuohon "good, clean, fun" julkikuvaan...)

[Ernst]

Migri meni ja selvitti itse (taas) Bagdadin alueen turvallisuustilanteen ja totesi, että se on sama kuin ennenkin. Sinne voi palauttaa. Heti tapettu Ali on yksittäistapaus. Se ei muuta koko kuvaa. Arvio turvallisuudesta ei muutu.

Yllättävä lähde: Yle, radiouutiset.

Olihan siellä toki Mäntymaakin haastattelemassa ei-ihan-heti-tapettua Alia kadulla, ja Ali pyynnöstä lausui, että ihan kauheita hänkin on nähnyt ja välillä paukkuu.

[Blanc73]

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Haluaisin selvityksen siitä miksi SDP haluaa mädättää Suomen pilalle holtittomalla maahanmuuttopolitiikalla Ruotsin tapaan?

[Ernst]

IMHO ja vaatimaton toiveeni samalla on seuraava:

Ennen kuin sivistymättömät kansanedustajat, jotka ovat katsoneet asiakseen tivata viranomaisilta kehitysmaiden oloista lamatakseen viranomaistoiminnan, ovat sivistäneet itseänsä, heihin suhtauduttakoon syvästi halveksien.

Jos ei ole lukenut romaania Voyage Au Bout De La Nuit (Journey To The End Of The Night, Louis-Ferdinand Céline) tai Edgar Wallacen Afrikka-sarjaa tai Sir Winston Churchillin palkittuja kirjoituksia, vaietkoot, menkööt kammioihinsa ja tulkoot ulos vasta kun perustieto kehitysmaista on hankittu mainituista lähteistä.

Emma Karille tekisi hyvää suorittaa muutakin kuin se kanditutkinto. Kammioon lukemaan, kammioon lukemaan, sieltä viisaampana ulos. Biaudet lopettti lukemisen jo yo-kirjoituksiin. Sama neuvo hänelle.

Vihje: se luettava ei ole Vihreä lanka tai Hertta-sarja.

[Niobium]

"-Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa."

Sokea Reettakin tajuaa miksi. Rahahanat menivät kiinni ja se siitä.

[Marokon Kauhu]

Migri meni ja selvitti itse (taas) Bagdadin alueen turvallisuustilanteen ja totesi, että se on sama kuin ennenkin. Sinne voi palauttaa. Heti tapettu Ali on yksittäistapaus. Se ei muuta koko kuvaa. Arvio turvallisuudesta ei muutu.

Yllättävä lähde: Yle, radiouutiset.

Olihan siellä toki Mäntymaakin haastattelemassa ei-ihan-heti-tapettua Alia kadulla, ja Ali pyynnöstä lausui, että ihan kauheita hänkin on nähnyt ja välillä paukkuu.

Niin siis oli nähnyt takavuosina.
Se että Mantymää on tekemässä tuollaista haastettelua, tarkoittaa että maailmankirjat on todella sekaisin.

Mitähän nyt on meneillään?
Ettei vain nyt taas kävisi kuitenkin niin, että kun vähän näkyy valoa tunnelin päässä, niin heti jo kohta tulee jotain uutta tosi älytöntä.
Ehkä Irakilaisille ei enää riitä tilaa ja rahaa, kun kaikki rohingajat pitää ottaa Suomeen kulttuuria rikastamaan.

[Roope]

Sisäministeri Mykkänen: "Ministeriö käy Migrin kanssa asiat läpi ja ulkopuolistakin selvittäjää käytetään tarvittaessa"

Maahanmuuttoasioista vastaava sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ei näe tässä vaiheessa tarvetta asettaa riippumatonta selvityshenkilöä käymään läpi Maahanmuuttoviraston eli Migrin turvapaikkaprosesseja. Tätä ovat vaatineet useat opposition kansanedustajat, ja vaatimus kuultiin myös Loviisassa lauantaina järjestetyssä mielenosoituksessa.

– Ministeriössä arvioimme koko ajan Migrin kykyä havaita henkilöiden turvallisuutta uhkaavat tekijät. Käymme asioita parhaillaan läpi, ja tarvittaessa käytämme myös ulkopuolisia selvittäjiä, Mykkänen sanoo Uusimaalle.

Ministerin mukaan lainsäädäntö on kuitenkin yksiselitteinen eikä Suomesta tällä hetkellä palauteta turvapaikanhakijoita sotaa käyviin maihin, kuten esimerkiksi Syyriaan.

– On myös alueita Irakissa ja Afganistanissa, jonne ei palauteta, Mykkänen sanoo.

[...]

Viime viikolla muun muassa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila totesi, että tällä hetkellä hallinto-oikeuksista palautuu Migrin päätöksiä uudelleen käsittelyyn huomattava osa (UM 2.3.). Ministeri Mykkäsen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että Migrin taholta kyse olisi laiminlyönneistä.

– Sellaista arviota neutraalilta taholta en ole vielä nähnyt.

Mykkäsen mukaan Migrin tavoite on, että laintulkinta- ja menettelytapavirheiden takia palautuisi alle viisi prosenttia päätöksistä. Viime vuonna päätöksistä palautui näillä perusteilla noin neljä prosenttia.

– Suurin osa Migriin palautuvista tapauksista perustuu siihen, että hakija tuo uuden seikan esille, jonka takia asia palautuu uudelleen käsiteltäväksi.

Mykkänen kertoo, että turvapaikanhakijoiden tietämystä oikeuksistaan ja turvapaikanhakuprosessista tehostetaan Migrin toimesta lisäämällä tiedotusta vastaanottokeskuksissa.

Uusimaa 6.3.2018

Sisäministeri Mykkäsen kommentti tyrmistytti tättähäärät. Vai ei muka ole Migriä laiminlyönneistä ja vääristä päätöksistä syyttävää neutraalia tahoa, kun yli 200 suomalaista asiantuntijaa, joukossa muun muassa ruokakulttuurin professori, elokuvatutkimuksen professori, yleisen kirjallisuustieteen professori ja useampikin sukupuolentutkimuksen professori, on niin tehnyt!

[tweet]971128827438125059[/tweet]

Yksi vastaavalla tavalla aivan äärettömän neutraali taho eli Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti lupaili omaa anonyymien tutkijoidensa valmistelemaa selvitystä ulkomaalaislain muutosten kokonaisvaikutuksista "alkuvuonna", mutta eipä ole näkynyt.

Stubb: Ihmisoikeusinstituutti Suomeen

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) kertoo hallituksen valmistelevan uuden riippumattoman ihmisoikeusinstituutin perustamista Suomeen. Stubb kertoi hallituksen ihmisoikeusselonteosta käydyssä keskustelussa eduskunnassa, että instituutti saa sanoa sanansa tulevien selontekojen valmistelussa.

Stubb sanoi ulkoministeriön antaneen vahvan tukensa instituutille, jonka perustamista valmistellaan oikeusministeriön johdolla. Hän sanoi uskovansa, että se tulee
myönteisellä tavalla vahvistamaan ihmisoikeuskysymysten käsittelyä Suomessa.

Yle 3.3.2010

[Fiftari]

Eipä noille periksi kannata antaa. Ihan oikea päätös ettei mitään "riippumatonta" selvityshenkilöä tarvita. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi että se "riippumaton" olisi joku RHC:n tai vastaavien kukkahattujen puolella.

[Roope]

Eipä noille periksi kannata antaa. Ihan oikea päätös ettei mitään "riippumatonta" selvityshenkilöä tarvita. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi että se "riippumaton" olisi joku RHC:n tai vastaavien kukkahattujen puolella.

Tietysti olisi, ja tämä hallitus onkin käyttänyt sitä hyväkseen, kun on halunnut tekosyyn olla toteuttamatta maahanmuutto-ohjelmaansa. Se tilasi toissa vuonna selvityksen EU:n perheenyhdistämisdirektiivin perheenyhdistämisedellytysten soveltamisesta Väestöliiton monikulttuuriasiantuntijoilta, jotka olivat aiemmin vaatineet Väestöliiton nimissä perheenyhdistämisen helpottamista. Eipä ollut yllätys, että selvityksessä torjuttiin jyrkästi kaikki perheenyhdistämisen lisäkiristykset, joista sitten hallituksen maahanmuutto-ohjelman vastaisesti luovuttiinkin.

Vähän pelkään, että hallitus saattaa purkaa aiempia kiristyksiä ihmisoikeusinstituutin tulevaan pamflettiin vedoten. Yksi kiristysten mahdolliseen purkamiseen johtava ulkopuolinen selvityshän on jo ollut ministeriön tilauksessa, mutta sille ei onnistuttu löytämään tekijää.

[Roope2]

Onhan meillä oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joille virkamiesten työskentelystä voi valittaa. Ongelma lienee, että valituksen kohde/tapaus täytyy olla aika tarkkaan määrätty, jotta se voidaan paikallistaa. Valittajan mielensä pahoittuminen tai perustelematon erimielisyys tehdystä päätöksestä harvemmin saa ilmaa.

[Roope]

Onhan meillä oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joille virkamiesten työskentelystä voi valittaa. Ongelma lienee, että valituksen kohde/tapaus täytyy olla aika tarkkaan määrätty, jotta se voidaan paikallistaa. Valittajan mielensä pahoittuminen tai perustelematon erimielisyys tehdystä päätöksestä harvemmin saa ilmaa.

Maahanmuuttoviraston vastaisen kampanjan idea onkin juuri siinä, että ei tehdä valituksia tarkasti määrätyistä asioista (jotka todettaisiin nopeasti aiheettomiksi) vaan jankutetaan väsyksiin asti "kokonaisvaikutuksesta", joka on jollain epämääräisellä tavalla väärin, vaikka kaikki tehtäisiin oikein.

[qwerty]

Kirjallinen kysymys KK 31/2018 vp
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin teettääkseen perusteellisen ja riippumattoman laillisuustarkastuksen Maahanmuuttovirastoon ja 

aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin arvioidakseen turvapaikkalainsäädäntöön  tehtyjen tiukennusten vaikutukset turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen turvapaikkapolitiikassa on sitouduttu noudattamaan Suomen kansainvälisiä velvoitteita, EU-säädöksiä ja Suomen perustuslakia. Turvapaikkajärjestelmää ei ole viime vuosina radikaalisti muutettu eikä sitä edes olisi mahdollista kovin paljon muuttaa. Turvapaikkajärjestelmään vaikuttaneita lakimuutoksia ovat olleet vuonna 2016 toteutetut humanitaarisen suojelun poisto sekä muutokset perheenyhdistämiskriteereihin, oikeusapuun ja muutoksenhakuun. Lainsäädäntömuutosten lisäksi Maahanmuuttovirasto on muuttanut soveltamiskäytäntöjään muun muassa ottamalla aikaisempaa enemmän huomioon sisäisen paon mahdollisuuden, josta on säädetty jo aikaisemmin.

Humanitaarisen suojelun antamista ei edellytä mikään kansainvälinen velvoite tai EU-lainsäädäntö. Myös käytännössä humanitaarista suojelua myönnettiin hyvin vähän. Vastaavia lupia myönnetään hyvin harvoissa maissa ja niissäkin ollaan oltu tällaisista luopumassa, koska kansalliset suojelukategoriat ovat lähtökohtaisesti vastoin pyrkimystä yhdenmukaistaan EU-jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyjä.

Kansainvälistä suojelua saaneen perheenyhdistämisen edellytyksiä muutettiin laajentamalla toimeentuloedellytyksen soveltamisalaa. Turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen helpottamiseksi laissa on kuitenkin kolmen kuukauden aikaraja turvapaikkapäätöksen tiedoksisaannista, jolloin toimeentuloedellytystä ei sovelleta. Hakemusprosessia samalla sujuvoitettiin monella tavalla. Esimerkiksi sähköinen asiointipalvelu (ns. Enter Finland) otettiin käyttöön perheenyhdistämisasioissa marraskuussa 2016 ja joulukuussa 2016 avattiin Turkin Ankaraan ensimmäinen ulkoistettu oleskelulupien vastaanottopiste, joka perustuu ulkoistamisen mahdollistavaan lainsäädäntöön vuodelta 2015 ja mahdollistaa Turkin, Syyrian ja Irakin kansalaisten oleskelulupahakemusten vastaanoton. Lisäksi on tehty muutamia virkamatkapohjaisia matkoja Libanoniin, Beirutiin oleskelulupahakemusten jättämisen sujuvoittamiseksi.

Oikeusapua koskevista kiristyksistä huolimatta vuoden 2017 aikana julkista oikeusapua haki noin 4300 turvapaikanhakijaa ja vain 88 tapauksessa päätös oli kielteinen. Kansainvälistä suojelua hakevat saavat valtion varoin kustannettua oikeusapua niin, että ulkoprosessuaalisessa vaiheessa oikeusapua antavat pääosin julkiset oikeusavustajat ja tuomioistuinvaiheessa sekä julkiset oikeusavustajat että asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat. Oikeusapupäätökset jakaantuivat lähes tasan yksityisten ja julkisten oikeusavustajien kesken. Turvapaikkaasioissa asianosaisten oikeudellisten avustajien asiantuntemus vaikuttaa käytännössä merkittävästi valitusten laatuun. Avustajien osaamisen taso on vaihdellut ennen lainsäädännön muutoksia ja siinä on vaihtelua edelleen. Jos valitus myöhästyy erittäin painavan syyn vuoksi, korkein hallinto-oikeus voi hakemuksesta palauttaa menetetyn määräajan ja käytännössä näin on myös viimeisen vuoden aikana tapahtunut muutamia kertoja turvapaikkavalitusten kohdalla. Oikeusministeriö selvittää parhaillaan valtioneuvoston kanslian koordinoiman valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) kautta hankittavalla tutkimuksella turvapaikanhakijoiden oikeusapupalveluiden saatavuutta ja laatua.

Turvapaikkapäätöksenteko perustuu harkintaan, jossa otetaan huomioon jokaisen henkilön yksilöllinen tilanne, pakolaisoikeuden periaatteet sekä ajantasainen ratkaisuhetken maatieto. Turvapaikan voi saada, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Jos edellytykset turvapaikalle eivät täyty, on hakijalle mahdollista myöntää toissijaista suojelua, jos on merkittäviä perusteita uskoa, että henkilö joutuisi palatessaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Vakavaa haittaa voi muun muassa olla mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuva vakava ja henkilökohtainen vaara. Vaara voi vain poikkeuksellisissa tilanteissa, mielivaltaisen väkivallan tason noustessa korkealle, koskea henkilöä pelkästään sen vuoksi, että hän oleskelee tietyllä alueella. Turvapaikanhakijoiden hakemusten hyväksymisasteissa on joitain eroja EU:n jäsenmaiden välillä. Koska jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan yksilöllisesti erilaisiin hyväksymisasteisiin vaikuttavat oleellisesti hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet, kuten esimerkiksi heidän asuinalueensa kotimaassaan tai heidän etninen taustansa. Maahanmuuttovirasto on loppuvuonna 2017 päivittänyt Afganistanin ja Irakin turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset. Molemmissa maissa on alueita, joissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niille alueille palauteta ketään. Jossain tapauksissa henkilöllä on kuitenkin mahdollisuus palata kotimaansa toiseen osaan ja elää siellä rauhassa. Afganistanin ja Irakin tiettyjen alueiden lisäksi Syyriassa ja Jemenissä mielivaltaisen väkivallan katsotaan koko maan alueella olevan niin korkealla, ettei maihin palauteta ketään. Suomen turvallisuustilanteita turvapaikanhakijoiden lähtömaissa koskevat arviot ovat linjassa muiden EU-valtioiden ja Pohjoismaiden kanssa. Ruotsin viranomaisilta saatujen tietojen mukaan myöskään Ruotsi ei ole muuttanut oikeudellista arviotaan palautuksista Afganistaniin. Ruotsi ei ole tehnyt palautuksia Kabuliin viime viikkoina Kabulin lentokentän alueen tilanteeseen liittyvien syiden vuoksi. Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, voidaan harkita oleskeluluvan myöntämistä yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (ulkomaalaislain 52 §). Sen myöntämisen kynnys on erittäin korkealla. Esimerkiksi taloudelliset tai terveyden- tai sairaanhoitoon liittyvät syyt tai pelkkä halu jäädä tänne eivät yksin riitä.

Palautuskielto sitoo Suomea ja se on ehdoton. Se on myös sisällytetty Suomen perustuslakiin, jonka nojalla "ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu" (perustuslaki 9 §). Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksissä pohjana on aina palautuskielto. Kaikilla ei ole kuitenkaan edellytystä saada Suomesta turvapaikkaa tai muuta kansainvälistä suojelua. Turvapaikan tarvetta eivät ratkaise ihmisen aiemmat kokemukset, vaan turvapaikan tavoitteena on suojella niitä ihmisiä, joihin kohdistuu uhkaa kotimaassaan tulevaisuudessa.

Sisäministeriö ohjaa ja seuraa Maahanmuuttoviraston toimintaa tulosohjauksen keinoin. Osana tätä on laillisuusvalvonta. Kaikkiin Maahanmuuttoviraston luvan myöntämistä koskeviin päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Näin ollen Maahanmuuttoviraston päätösten lainmukaisuutta valvovat ensisijaisesti hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Maahanmuuttovirasto itse seuraa tuomioistuinten päätöksiä koko ajan ja tekee niiden perusteella tarvittavat muutokset käytäntöihin. Maahanmuuttoviraston tulossopimuksessa on sovittu oikeusvarmuuden turvaamisesta ja tavoitteeksi on asetettu, että selkeitä laintulkinta- tai menettelyvirheitä on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Vuonna 2017 virheitä turvapaikkamenettelyssä tai laintulkinnassa oli yhteensä noin 4 % valitetuista päätöksistä. Myös ylimmät laillisuusvalvojat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri seuraavat aktiivisesti Maahanmuuttoviranomaisten toiminnan laillisuutta. Valtioneuvoston oikeuskansleri otti vuoden 2016 lopulla omasta aloitteestaan tarkastettavaksi Maahanmuuttoviraston toiminnan ja teki Maahanmuuttovirastoon tutustumis- ja tarkastuskäynnin. Antamassaan päätöksessä oikeuskansleri arvioi laajasti viraston toimintaa poikkeuksellisessa tilanteessa. Päätöksen johtopäätökset on otettu huomioon viraston toiminnan kehittämisessä. Mitään merkkejä päätösten tason romahtamisesta ei ole havaittu tuomioistuinkäytännöistä eikä myöskään kansainvälisten valvontaelinten päätöksistä. Esimerkiksi YK:n kidutuksen vastaisesta komiteasta ei ole tullut yhtään langettavaa päätöstä kesän 2015 jälkeen tehdyistä turvapaikkapäätöksistä. Myöskään ranskalaisen tai minkään toisenkaan valtion tuomioistuimen yksittäisten ratkaisujen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että Suomen koko turvapaikkajärjestelmä ei toimisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimusten mukaisesti. On huomattava, että vaikka yhdessä tapauksessa siirto Suomeen on kielletty, Ranskasta on vuoden 2017 aikana esitetty Suomelle 271 takaisinottopyyntöä ja 16 kappaletta tammikuussa 2018. Suomen velvollisuutena, jos olemme siirron vastaanottava maa, on joka tapauksessa tutkia hakemus ja jos ratkaisu on kielteinen, ottaa kantaa myös palautuskieltoon.

Sisäministeriön näkökulmasta turvapaikan kriteerejä koskeva lainsäädäntö on riittävän selkeä, EU-säännösten mukainen ja vastaa Pohjoismaiden yleistä linjaa. ( ) Sisäministeriö seuraa jatkuvasti, että Maahanmuuttovirastolla on riittävät resurssit arvioida hakijoihin kohdistuvaa henkilökohtaista uhkaa riittävän hyvin. Suomen turvapaikkajärjestelmästä teetetään tarvittaessa ulkopuolisia selvityksiä.

Helsingissä 12.3.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

[Niobium]

Onhan meillä oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joille virkamiesten työskentelystä voi valittaa. Ongelma lienee, että valituksen kohde/tapaus täytyy olla aika tarkkaan määrätty, jotta se voidaan paikallistaa. Valittajan mielensä pahoittuminen tai perustelematon erimielisyys tehdystä päätöksestä harvemmin saa ilmaa.

Maahanmuuttoviraston vastaisen kampanjan idea onkin juuri siinä, että ei tehdä valituksia tarkasti määrätyistä asioista (jotka todettaisiin nopeasti aiheettomiksi) vaan jankutetaan väsyksiin asti "kokonaisvaikutuksesta", joka on jollain epämääräisellä tavalla väärin, vaikka kaikki tehtäisiin oikein.

Se vanha sanonta jostain yhdestä versus kymmenestä pitää tässäkin paikkansa. Aina voi kysyä yhdellä lauseella ja sitten nojautua selkänojaan päin ja odotella vastausta. Ja kun vastaus on saatu, voidaan heittää uusi kysymys. Mahdollisimman epämääräinen tyyliin "miksi sinä olet tuollainen?"

[Roope]

Sisäministeri Kai Mykkänen
Suomen turvapaikkapolitiikassa on sitouduttu noudattamaan Suomen kansainvälisiä velvoitteita, EU-säädöksiä ja Suomen perustuslakia. Turvapaikkajärjestelmää ei ole viime vuosina radikaalisti muutettu eikä sitä edes olisi mahdollista kovin paljon muuttaa.

Tiukentamisen varaa on vaikka kuinka. Samojen velvoitteiden alaisilla EU-mailla on huomattavasti Suomea tiukempia turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön Suomessakin, jos haluttaisiin.

Humanitaarisen suojelun antamista ei edellytä mikään kansainvälinen velvoite tai EU-lainsäädäntö. Myös käytännössä humanitaarista suojelua myönnettiin hyvin vähän. Vastaavia lupia myönnetään hyvin harvoissa maissa ja niissäkin ollaan oltu tällaisista luopumassa, koska kansalliset suojelukategoriat ovat lähtökohtaisesti vastoin pyrkimystä yhdenmukaistaan EU-jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyjä.

Humanitaarisen suojelun antaminen sisältyy osittain myös muihin suojelukategorioihin kuin humanitaarisen suojelun kategoriaan, joka poistettiin.

Sisäministeriön näkökulmasta turvapaikan kriteerejä koskeva lainsäädäntö on riittävän selkeä, EU-säännösten mukainen ja vastaa Pohjoismaiden yleistä linjaa. (

Kuten jo turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenttien valtavista eroista voi nähdä, ei ole olemassa "Pohjoismaiden yleistä linjaa", vaan on löysä suomalainen linja ja toisessa päässä aivan eri tavalla tiukka tanskalainen linja.

[Roope]

Eipä noille periksi kannata antaa. Ihan oikea päätös ettei mitään "riippumatonta" selvityshenkilöä tarvita. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi että se "riippumaton" olisi joku RHC:n tai vastaavien kukkahattujen puolella.

Tietysti olisi, ja tämä hallitus onkin käyttänyt sitä hyväkseen, kun on halunnut tekosyyn olla toteuttamatta maahanmuutto-ohjelmaansa. Se tilasi toissa vuonna selvityksen EU:n perheenyhdistämisdirektiivin perheenyhdistämisedellytysten soveltamisesta Väestöliiton monikulttuuriasiantuntijoilta, jotka olivat aiemmin vaatineet Väestöliiton nimissä perheenyhdistämisen helpottamista. Eipä ollut yllätys, että selvityksessä torjuttiin jyrkästi kaikki perheenyhdistämisen lisäkiristykset, joista sitten hallituksen maahanmuutto-ohjelman vastaisesti luovuttiinkin.

Vähän pelkään, että hallitus saattaa purkaa aiempia kiristyksiä ihmisoikeusinstituutin tulevaan pamflettiin vedoten. Yksi kiristysten mahdolliseen purkamiseen johtava ulkopuolinen selvityshän on jo ollut ministeriön tilauksessa, mutta sille ei onnistuttu löytämään tekijää.

Viimein löytyi sopiva tekijä:

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuselvitykselle vihdoin tekijä

PUUTTEELLISEKSI MOITITTUA turvapaikanhakijoiden oikeusapua aletaan selvittää Siirtolaisuusinstituutin voimin.

Siirtolaisuusinstituutin lisäksi hankkeessa on mukana yhteiskunnalliseen tutkimukseen erikoistunut konsulttiyhtiö Owal Group. Selvitystyötä johtaa Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimo.

Ne tekevät yhdessä oikeusministeriön tilaaman selvityksen, jossa selvitetään paitsi turvapaikanhakijoiden, myös yleisemmin oikeusavun ja talous- ja velkaneuvonnan piirissä olevien kokemuksia palvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta.
...
Turvapaikanhakijoiden kokemuksia kartoitetaan haastattelututkimuksella, kertoo Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Outi Lepola.

Vihreä Lanka 19.3.2018

Outi Lepolalla on taustaa muun muassa Amnestyn Suomen osaston palveluksessa ja hän onkin toistuvasti vaatinut Suomeen löysempää turvapaikkapolitiikkaa.

[qwerty]

Hieman ylempänä olevan KK 31/2018 vp jatkoksi Emma Kari kysyi seuraavaa KK 104/2018 vp

Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä sen varmistamiseksi, että turvapaikkaa hakevat varmasti saavat Suomessa oikeudenmukaisen ja yksilöllisen käsittelyn ja että soveltamiskäytäntömme on linjassa perus- ja ihmisoikeusvelvollisuuksien kanssa, mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, että yksilön oikeusasemaa koskevat muutokset toteutetaan aina jatkossa lainsäädäntöteitse ja kun totesitte 12.3.2018 vastauksessanne kirjalliseen kysymykseeni (KKV 31/2018 vp), että Suomen turvapaikkajärjestelmästä teetetään tarvittaessa ulkopuolisia selvityksiä, niin aiotteko nyt teettää tällaisen laajemman selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti ovat tehneet yhteisen pilottitutkimuksen, jossa selvitettiin Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ulkomaalaislakia sovellettiin kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä Maahanmuuttovirastossa vuosina 2015 ja 2017. Tutkimuksessa pyrittiin erityisesti analysoimaan, onko ratkaisukäytännössä tapahtunut muutoksia ajanjaksojen välillä sekä sitä, miten mahdolliset muutokset näkyvät konkreettisessa päätöksenteossa. Tutkimuksessa havaittiin päätöskäytännössä muutoksia, jotka osaltaan selittävät kielteisten päätösten määrän kasvua.

Euroopan unionissa on tavoitteena luoda toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS), jonka keskeinen tavoite on yhteisten normien yhdenmukainen soveltaminen. Siihen on Suomessa pyritty, kun on havaittu kansallisen EU-normien soveltamiskäytännön poikkeavan selvästi muista EU-maista. Tutkimuksessa kerrotaan, että irakilaisten kohdalla päätöskäytännössä ja myönnettyjen lupien määrässä on tapahtunut muutoksia kesien v. 2015 ja v. 2017 välillä. Tämä pitää paikkansa. Kyseisten vuosien aikana turvapaikkapäätöksentekoon vaikutti kansainvälinen vertailu, jonka virasto teki hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman perusteella loppuvuodesta 2015. Toimenpideohjelman myötä virasto pyrki yhdenmukaistamaan kansainvälisen suojelun päätöskäytäntöä erityisesti Ruotsin kanssa. Ruotsi on vertailukelpoinen maa Pohjoismaista, koska sitä sitovat turvapaikkapäätöksenteossa samat EU-normit.  Hallituksen toimenpideohjelmassa Maahanmuuttovirasto velvoitettiin myös arvioimaan keskeisten lähtömaiden (Irak, Afganistan, Somalia) turvallisuustilanne ja tarkistamaan sisäisen paon mahdollisuus päätöksenteossa. Turvallisuustilanteen arviossa arvioidaan sitä, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueilta, joille ei voi palauttaa ketään. Syksyllä 2015 tehdyn turvallisuustilanteen arvion perusteella monien Irakin alueiden turvallisuustilanne oli lieventynyt. Aiemmin esimerkiksi kaikille Etelä- ja Keski-Irakista tuleville annettiin vähintään oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Tämä käytäntö poikkesi vertailu-maastamme Ruotsista. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Maahanmuuttoviraston uuden soveltamiskäytännön irakilaisten osalta marraskuussa 2016 (KHO:2016:193 ja KHO:2016:194)

Mitä tulee kysymykseen yksilön asemaan kohdistuviin muutoksista lainsäädäntöteitse, on todettava, että tutkimuksessa esille otetut näkökohdat ovat sellaisia, joihin lainsäädännöllä on vaikea yksiselitteisesti vaikuttaa. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ratkaisemisesta säädetään ulkomaalaislain 98 §:ssä. Oleskeluluvan myöntämisen edellytykset arvioidaan kunkin hakijan osalta yksilöllisesti ottaen huomioon hänen esittämänsä selvitykset olosuhteistaan asianomaisessa valtiossa sekä eri lähteistä hankitut ajantasaiset tiedot valtion oloista. Hankittuaan saatavilla olevan selvityksen viranomaisen on ratkaistava asia hakijan eduksi hänen kertomuksensa perusteella, jos hakija on siltä osin kuin se on mahdollista myötävaikuttanut asian selvittämiseen ja jos viranomainen on vakuuttunut hakemuksen uskottavuudesta kansainvälisen suojelun tarpeen osalta. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa on EUlainsäädäntöä hakemuksen tutkimisesta ja ratkaisemisesta sekä maatiedon hankkimisesta useista lähteistä. EU:n jäsenvaltioiden on otettava huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) järjestämä ja kehittämä asiaankuuluva koulutus. Näytön ja uskottavuuden arviointia koskeva koulutus puhuttelijoille ja päätöksentekijöille perustuu EASO:n kriteereihin.

Kyse on asian selvittämisestä ja näytön arvioinnista mukaan lukien hakijan kertomuksen uskottavuuden arviointi. Turvapaikkamenettelyn tarkoituksena on selvittää kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta, uhkaako hakijaa kotimaassaan kuolema, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu ja onko hänellä tästä syystä oikeus kansainväliseen suojeluun.

Tietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia. Tätä varten olisi tarkasteltava myös turvapaikkapuhuttelupöytäkirjoja ja puhuttelun sisältöä. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hallinto-oikeuksien päätöksiä.

Ministeriö on keskustellut Maahanmuuttoviraston kanssa, miten edellä mainitun tutkimuksen pohjalta voitaisiin laajemmin selvittää ja analysoida viraston päätöskäytäntöä. Maahanmuuttoviraston on tarkoitus keskustella tutkimuksen tuloksista myös yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa. Päätösten uskottavuusarvioita tarkastellaan Euroopan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittamassa hankkeessa (LAAVA). Sen lisäksi tarkoitus on osana Maahanmuuttoviraston laillisuusvalvontaa tarkastella laajemmin edellä mainitun yhdenvertaisuusvaltuutetun ym. tekemän tutkimuksen kohderyhmää tutkimalla tapausten aineistoa mainittua tutkimusta laajemmin tutkimalla puhuttelupöytäkirjoja sekä hallinto-oikeuksien ratkaisuja kyseisissä asioissa. Keskusteluissa on ollut esillä tutkimusyhteistyö esimerkiksi UNHCR:n Tukholman toimiston kanssa. Laajemman ulkopuolisen selvityksen teettäminen saattaisi kestää pidemmän aikaa, eikä sellaisen teettäminen tässä vaiheessa ole perusteltua ja ajankohtaista. Ministeriön ja Maahanmuuttoviraston sisäisellä analyysillä pyritään lyhyemmällä aikataululla selvittämään tarkemmin muutoksen mittasuhteet ja havainnoimaan laadulliset kehittämiskohteet. Sen jälkeen voidaan käydä julkisesti läpi saatuja johtopäätöksiä ja keskustella niistä.

Helsingissä 13.4.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

[Roope]

Viimein löytyi sopiva tekijä:
...
Outi Lepolalla on taustaa muun muassa Amnestyn Suomen osaston palveluksessa ja hän onkin toistuvasti vaatinut Suomeen löysempää turvapaikkapolitiikkaa.

Tiedote:

Siirtolaisuusinstituutti selvittämään turvapaikanhakijoiden oikeusapupalveluita

Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua hakevien oikeutta oikeusapuun turvapaikkaprosessin aikana rajoitettiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvun aiheuttamaan resurssipulaan vedoten. Samalla turvapaikanhakijoiden avustaminen keskitettiin oikeusaputoimistoihin, ja prosessin oikeusapu rajattiin pääsääntöisesti julkisten oikeusavustajien tehtäväksi.

Muutokset ovat herättäneet huolta siitä, onko turvapaikanhakijoiden saama oikeusapu riittävää ja laadukasta.

– Turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja sen väitetyistä puutteista on keskusteltu julkisuudessa kiihkeäänkin sävyyn. Siksi on tärkeää, että oikeusavun tilaa nyt ryhdytään selvittämään riippumattoman tutkimuksen keinoin, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Outi Lepola kertoo.

Oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa selvitetään oikeusavun ja velka- ja talousneuvonnan saatavuutta sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua asiakkaan näkökulmasta. Siirtolaisuusinstituutti vastaa tutkimuksen toteutuksesta turvapaikanhakijoiden oikeusapupalveluiden osalta.

– Oikeusturvalla on korostunut tärkeys turvapaikkapäätöksissä, koska virheellisillä kielteisillä päätöksillä voi olla kohtalokkaita seurauksia lähtömaahansa käännytetyille turvapaikanhakijoille ja valtio voi syyllistyä palautuskiellon rikkomiseen, Lepola lisää.

Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija, VTT Outi Lepola vastaa tutkimuksen suunnittelusta, asiantuntijoiden haastattelusta ja raportoinnista. Lisäksi hankkeeseen osallistuu kolme tutkimusavustajaa, jotka haastattelevat turvapaikanhakijoita heidän omalla kielellään.

Tutkimus käynnistyy huhtikuussa 2018 ja kestää lokakuuhun 2019. Turvapaikanhakijoiden oikeusapupalveluja käsittelevä väliraportti julkaistaan marraskuussa 2018.

Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Krimo, Siirtolaisuusinstituutti ja Owal Group. Hankkeen johtajana toimii Oikeuspolitiikan tutkimusyksikön tutkimusjohtaja, VTT Kati Rantala Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Siirtolaisuusinstituutti 20.3.2018

Eipä tarvitse arvailla lopputulosta, mutta uskomattoman kauan tuohon käytetään aikaa.

[Ernst]

Eipä tarvitse arvailla lopputulosta, mutta uskomattoman kauan tuohon käytetään aikaa.

Tulee mieleen ne Janne Kivivuoren sanat valkoisten pikaoikeudesta, sen kokoonpanosta:
-Täällähän jäseninä suorastaan asianosaisia.

[Roope]

[tweet]1133343564350541830[/tweet]

En usko hetkeäkään, etteikö Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors muka tiedä, mitä eri asioita poliittinen ohjaus tarkoittaa.

Esimerkiksi se, että hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa kiinnitettiin huomiota turvapaikanhakijoiden sisäisen paon mahdollisuuteen, kun Maahanmuuttovirasto ei sitä muista EU-maista poiketen ollut ottanut käyttöön, ei ollut kiellettyä poliittista ohjausta. Oli ilmeistä, että Maahanmuuttovirastossa ei toteutettu lainsäätäjän ilmaisemaa tahtoa, ja vuonna 2016 virastossa tehdyn sisäisen selvityksen mukaan juuri näin oli tapahtunut, kun muun muassa somaliturvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli Suomessa huimat 100. Aiempaa tiukemmat linjaukset kuten sisäisen paon mahdollisuuden huomioiminen vahvistettiin hallinto-oikeuksissa, joiden riippumattomuutta ei sentään ole kyseenalaistettu.

Sitten on erikseen kiellettyä tai ainakin paheksuttua poliittista ohjausta, jollaisesta ei ole esitetty viime hallituksen kohdalla todisteita ainakaan maahanmuuttopolitiikassa. Yksi epäilyttävä tapaus oli tosin se, kun naisturvapaikanhakija jumittui Baltiassa suljettuun laitokseen, kun kieltäytyi hakemasta turvapaikkaa ja vaati pääsyä Suomeen. Tapaus herätti nyyhkyhuomiota Suomen valtamediassa, eikä aikaakaan, kun Suomi myönsi naiselle (mukana taisi olla lapsikin) viisumin, jolla hän pääsi Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Tällainen on kai periaatteessa laillista, mutta äärimmäisen harvinaista, eikä poikkeukselliselle menettelylle kerrottu minkäänlaisia perusteluja.

Toinen vieläkin selkeämpi huti oli Vanhasen hallituksen aikaan karkotuspäätöksen saaneiden venäläismummojen tapaus, jossa monet johtavat poliitikot pääministeri mukaan lukien ryhtyivät painostamaan viranomaisia yksittäistapauksissa. Tämä on yksiselitteisesti kiellettyä poliittista ohjausta.