Oikeusfilosofisia pohdintoja Halla-ahon tapauksen yhteydessä.

[Motor City Contexti]

No jos siinä oli asiavirheitä mielestäsi. Niin silloin kai ymmärsit sen.  Oikeinkirjotus virheet osaat varmasti korjata. No missä oli asia virheitä? Korjaa ihmeessä.

Kun kerran kauniisti pyydät, niin seuraavat asiat:

1. Grand jury ei toimi oikeudenkäynneissä, vaan on joissain osavaltioissa toimiva arkaainen instanssi, joka saattaa joissain rikosoikeusprosesseissa ottaa kantaa, että onko todisteita riittävästi siihen, että oikeudenkäynti kannattaa aloittaa. Se ikäänkuin toimii syyteharkintainstanssina ja siitä on luovuttu oikeastaan kaikissa muissa common law -maissa.

2. Petit jury tai trial jury on toinen juttu ja varmaan se, mitä tarkoitit. Ihannemaassasi Yhdysvalloissa se toimii rikosoikeudellisissa asioissa ja osassa siviilipuolen asioita. Ei kaikissa. Lisäksi suurin osa Yhdysvaltain rikosoikeudellisista tuomioista kulkee plea bargain -systeemin kautta ja siten ei koskaan edes näe valamiehistöä.

3. Oikeus ei kysy valamiehiltä, että onko syyttäjän laintulkinta oikein. Tuomari tulkitsee lain, kertoo miten se on rautalangasta vääntäen ja esittää asian jurylle, että onko syyttäjä kyennyt todistamaan nämä lain vaatimat kohdat riittävällä tavalla.

4. Sananvapaus on määriteltävissä myös oikeudellisena käsitteenä. Oikeus on juuri se paikka, missä sananvapaus määritellään oikeudellisena käsitteenä.

5. Jätä jo kielipelit, jooko? Niitä ei esitetty Tractatuksessa. Se on vain Wittgensteinin myöhäiskauden tieteellinen teoria luonnollisen kielen muodosta, ei mikään tieteellisen metodin perusaksiooma.

6. Riippumatta omista mielipiteistäsi, mikä tahansa suvereeni oikeusjärjestelmä soveltuu oman lainsäädäntönsä sananvapaudesta määrittelijäksi.

7. Jumalan tai muun haluamasi instanssin rakkauden tähden, se on KONTEKSTI. Älykkäämmän vaikutelman ihmisestä saa myös, jos ei huido tällä anglismilla keskustellessaan tieteellisistä asioista, vaan "asiayhteys" tai "yhteys" riittänevät tuomaan variaatiota tuohon monotoniseen "context, context" jankuttamiseen.

Jos aikeenasi on muuttaa tästä juridiikasta keskustelu samanlaiseksi, kuin keskustelu filosofiasta jumalaketjussa, niin aion hypätä myös tästä pois ajoissa. En koe järkevänä kuljettaa näitä ketjuja aina aivan vääriin suuntiin.

1)Grand jury asiassa saatat olla hyvinkin´oikeassa, tarkoitin nimenomaan tätä trailjyryä ja koska tässä on kyseessä rikossyyte käsittelen tietysti vain sitä.

2) Tässä kohdassa alat harhaan johtamisen. Trailjyry käsittelyn saa jokaiseen rikosasiaa ja aina halutessaa. Plea Bargain systeemi ei ole mikään erillinen oikeusjärjestelmä vaan liittyy Trail jury menettelyyn,tiedät tämän hyvin  johdat vain harhaan.

Eli syyttäjä ja syytetty voivat sopia asian. Eli syytetty myöntää asian ja saa lievemmän tuomion. Silloin juttu jatkuu suoraan tuomarinpäydälle saamaan lainvoiman. Jury ei tarvittu koska syyllisyys myönnettin eli sitä ei tarvinnut erikseen ratkoa. Tämä Plea bargain systeemi vaatii aina molempien osapuolien hyväksynnän muuten jokainen rikosjuttu ratkaistaan Trailjury menettelyssä.

3) Oikeus voi kysyä juryn puheenjohtajalta vain onko syytetty syyllistynyt häntä vastaan nostettuun syytteeseen. Ja jos asiasta on any rational doubt on syyllinen vapautettava.
Eli tässä tapauksessa jyryltä kysyttäisiin ,onko mitenkään mahdollista, että Halla-aho ei oleisi syyllistynyt kansankiihoitukseen tai mistä Kalske häntä syyttääkin. Ja jos oli pienikin epäily niin Halla-aho saisi vapauttavan tuomion. Siis jury päättäisi ei kukaan muu.
Tätä sanotaa yhdeksi kulmakiveksi "fair trail " asiassa , siis oikeutta päästä vertaistensa tuomittavaksi, eikä joutua korruptoituneen järjestlmän uhriksi. Tässä perus ero Suomen ja Jenkkien välillä.

4) Tätä tulen käsittelemään enemmänkin tässä ketjussa. Kyllä sanavapaus voidaan määritellä oikeudellisena terminä, mutta silloin sitä ei voi irroittaa oikeudellsesta contextista ja siirtää toiseen.

Eli esimerkki tapauksessa Halla-aho vs. kalske (käytän pientä kirjanta koska hän ei ansaitse suurta). Halla-aho on kirjoittanut asian kansanomaisessa contextissa. Silloin sen kiihoittavuus aste on arvioitava samassa contextissa. Ainoastaan tälläinen Jury voisi sen arvioida kiihottiko vai ei. Suomalainen järjestelmä syyllistyy tässä epäälyllisyyteen.

NEUVOSTOLIITOSSA marksisti-leninistinen contexti oli joka asiassa, sillä yritettiin välttää tämä epä-älyllisyys .Pohjoismaissa on tämä hyvionvointivaltio joka asiassa sillä yritetään välttää tämä epäälyllisyys . Oikeat länsimaat ovat omaksuneet toisenlaisen systeemin. Siitä lisää myöhenmmin.

5) Siitä kuinka tämä on oleelinen asia tässäkin tapauksesa myöhermmin lisää.


6)Tämä lause kuvastaa hyvin virkamies ajatteluasi. Esim. natsi-saksa ja neuvostoliitto soveltui hyvin omien rotu ja muiden lakiensa tulkitsijaksi. Tämä on juuri se tilanne kuin virkamiehet tulkitsevat lakeja ja iroittavat asiat contextista tulos on juuri saksa 1933-1944. tai neuvostoliitto koko elinaikansa.Tästäkin lisää.

7) Käytän sana context, se on keskeinen sana ja tarkkaan määritelty vapaassa mailmassa. Suomalaiset sanoja on määritelty varsinkin okeuslaitoksessa marksismi-leniniläisessä contextissä 60-70-80-90 luvuilla ja sama meininki jatkuu 2000 luvulla Kalskeen johdolla joka on käynyt suomalaisen vasemmistolaisen oikeustieteelisen läpi saman kuin Halonen.


Tätä en voittanut tyrmäyksella, kuitenkin selvästi 7 erästä 5 mulle 1 tasan, eli selvä piste voitto. Uskontopalstalla sen sijaan 3 tyrmäystä. Eli ottelut mnulle 4-0 (joista 3 KO)


Ylläpitö on havainnut epäselvyyksiä punnituksessa, eikä voi olla varma ottelevatko kunnianarvoisat gladiaattorit oikeissa painoluokissa. Tätä keskustelua saa jatkaa omassa ketjussaan.

[Virkamies]

Siirtäisin itse tämän keskustelun jonnekin muualle.

1)Grand jury asiassa saatat olla hyvinkin´oikeassa, tarkoitin nimenomaan tätä trailjyryä ja koska tässä on kyseessä rikossyyte käsittelen tietysti vain sitä.

Grand jury kuuluu rikossyytteisiin juuri. Silloin ei oikein voi sanoa, että tietysti vain trial jury on kyseessä.

2) Tässä kohdassa alat harhaan johtamisen. Trailjyry käsittelyn saa jokaiseen rikosasiaa ja aina halutessaa. Plea Bargain systeemi ei ole mikään erillinen oikeusjärjestelmä vaan liittyy Trail jury menettelyyn,tiedät tämän hyvin  johdat vain harhaan.

Trial. Totta kai saa halutessaan, sitä ei kai kukaan kiistänytkään. Totesin vain, että plea bargain systeemi on johtanut siihen, että harva oikeudenkäynti johtaa valamiehistön osallistumiseen. Jos trial jury ei ole läsnä oikeudenkäynnissä, niin en ymmärrä, että miten sen voidaan katsoa kuuluvan trial jury menettelyyn.

Eli syyttäjä ja syytetty voivat sopia asian. Eli syytetty myöntää asian ja saa lievemmän tuomion. Silloin juttu jatkuu suoraan tuomarinpäydälle saamaan lainvoiman. Jury ei tarvittu koska syyllisyys myönnettin eli sitä ei tarvinnut erikseen ratkoa. Tämä Plea bargain systeemi vaatii aina molempien osapuolien hyväksynnän muuten jokainen rikosjuttu ratkaistaan Trailjury menettelyssä.

Eli toisin sanoen se, mitä itse sanoin. Syytetty myöntää jonkun lievemmän asian ja säästytään oikeudenkäynnin aikaa vievältä prosessilta. Mielestäni ehkä yhdysvaltain oikeusjärjestelmän ikävin piirre.

3) Oikeus voi kysyä juryn puheenjohtajalta vain onko syytetty syyllistynyt häntä vastaan nostettuun syytteeseen. Ja jos asiasta on any rational doubt on syyllinen vapautettava.

Reasonable doubt. Beyond any reasonable doubt rikosprosesseissa ja preponderance of evidence siviiliprosesseissa.

Ehdottaisin, että luet hieman oikeustapauksia, niin huomaat kuinka common law -tuomarit ihan oikeasti määrittelevät laintulkinnan valamiehistölle ennen kuin kysyvät, että miten se homma meni.

Eli tässä tapauksessa jyryltä kysyttäisiin ,onko mitenkään mahdollista, että Halla-aho ei oleisi syyllistynyt kansankiihoitukseen tai mistä Kalske häntä syyttääkin. Ja jos oli pienikin epäily niin Halla-aho saisi vapauttavan tuomion. Siis jury päättäisi ei kukaan muu.
Tätä sanotaa yhdeksi kulmakiveksi "fair trail " asiassa , siis oikeutta päästä vertaistensa tuomittavaksi, eikä joutua korruptoituneen järjestlmän uhriksi. Tässä perus ero Suomen ja Jenkkien välillä.

Tuomari todennäköisemmin kertoisi ensin valamiehistölle, että mitkä kohdat ovat lain mukaan oleellisia. Mikä on loukkaavuuden määritelmä ja niin edelleen. Sen jälkeen hän vasta kysyisi, että onko syytetty syytön vai syyllinen. Tuomari ohjeistaa valamiehistön lain kannalta oleellisista seikoista ja sen jälkeen antaa vallan heille.

4) Tätä tulen käsittelemään enemmänkin tässä ketjussa. Kyllä sanavapaus voidaan määritellä oikeudellisena terminä, mutta silloin sitä ei voi irroittaa oikeudellsesta contextista ja siirtää toiseen.

Miksi oikeuden tarvitsisi siirtää mitään minnekään? Oikeus toimii vain lain puitteissa ja sillä siisti. Eihän oikeutta kiinnosta mikään muu kuin se, että laki toteutuu.

Eli esimerkki tapauksessa Halla-aho vs. kalske (käytän pientä kirjanta koska hän ei ansaitse suurta). Halla-aho on kirjoittanut asian kansanomaisessa contextissa. Silloin sen kiihoittavuus aste on arvioitava samassa contextissa. Ainoastaan tälläinen Jury voisi sen arvioida kiihottiko vai ei. Suomalainen järjestelmä syyllistyy tässä epäälyllisyyteen.

Epäälyllisyyteen? Tulee sellainen tunne, että minun todella pitäisi jättää sinut rauhaan.

6)Tämä lause kuvastaa hyvin virkamies ajatteluasi. Esim. natsi-saksa ja neuvostoliitto soveltui hyvin omien rotu ja muiden lakiensa tulkitsijaksi. Tämä on juuri se tilanne kuin virkamiehet tulkitsevat lakeja ja iroittavat asiat contextista tulos on juuri saksa 1933-1944. tai neuvostoliitto koko elinaikansa.Tästäkin lisää.

Mahtavaa. Olenkin säästynyt natsisyytöksiltä tähän asti. Onko tämä nyt Nürnberg II, herr Heywood?

7) Käytän sana context, se on keskeinen sana ja tarkkaan määritelty vapaassa mailmassa. Suomalaiset sanoja on määritelty varsinkin okeuslaitoksessa marksismi-leniniläisessä contextissä 60-70-80-90 luvuilla ja sama meininki jatkuu 2000 luvulla Kalskeen johdolla joka on käynyt suomalaisen vasemmistolaisen oikeustieteelisen läpi saman kuin Halonen.

Suomessa meillä on synonyymi asialle, jonka ilmaisin edellisessä viestissäni. Jos olisit hetkenkään tehnyt niin kuin saarnaat ja opiskellut asioita, niin et olisi voinut olla törmäämättä siihen. Jos yrittäisit sanoa minulle, että minun pitäisi kaataa aamulla kahviini milkkiä, koska maito on jotenkin marksistisesti latautunut sana, niin suhtautuisin siihen samankaltaisella vakavuudella.

Tätä en voittanut tyrmäyksella, kuitenkin selvästi 7 erästä 5 mulle 1 tasan, eli selvä piste voitto. Uskontopalstalla sen sijaan 3 tyrmäystä. Eli ottelut mnulle 4-0 (joista 3 KO)

Nyrkkeilyotteluista tulee kyllä paljon helpompia kun pääsee itse tuomaroimaan ottelunsa.

[Motor City Contexti]

Et todellakaan näytä ymmärtävän tätä oikeus-systeemiä . Plea bargain ja jury kuuluvat samaan systeemiin. Rikosoikeudellisissa jutuissa ollaan aina menossa jury käsittelyyn tämä voi ainoastaa, jos syytetty ja syyttäjä ovat yksimielisiä siitä, että jury ei tarvita koska syytetty tunnustaa syytteet oikeaksi. Silloin ei tarvita jurya tähän ainoaan tehtäväänsä, pohtia onko syytetty syyllinen syytteisiin ja voidaan suoraan siirtyä tuomion lukun joka on tuomarin tehtävä.
98% syytteistä menee tällä tavalla nopeutetusti eli syytetty tunnustaa.

Jäikö jotain epäselväksi ?

Tottakai määrittelevät laintulkinnan, mutta pääosassa on tämä maalikko contexti.
Jury pitää myös ymmärtää laintulkinta, mutta tässäkin riittää maalikko contexti.
Eli viimekädeessä nämä rekkakuskit,lääkärit, työttömät kotirouvat ja työttömät päättävät omanelämän kokemuksen perusteella tästä asiasta , Tuomarin pääasiallinen tehtävä on pitää itseoikeudenkäynti oikeudencontextissa ei vaikutaa juryn
päätöksentekoon niin kuin väität.

Tämä on mielestäni kaunein piirre yhdysvaltalaisessa lain säädänössä joka pohjautuu Stoalaiseen rehellisyyden filosofiaan.

Tätä natsikorttia heiluttelet nyt ihan itse. Nimimerkkisi kirjoitetaan isolla kirjaimella sekaannusten välttämiseksi voisit vaihtaa nimimerkkisi, että että et itse sotkeudu siihen.

Minun puolesta tämä on liian laaja asia käsiteltäväksi tässä ketjussa. Tämän voi miunkin puolesta siirtää Kylänraitille ketjuu "Oikeusfilosofisia pohdintoja Halla-aho tapauksen yhteydessä."

[Motor City Contexti]

Tarkoitukseni on osoittaa, että tässä ketjussa. Kuinka Suomen oikeuslaitos räikeästi rikkoo kansalaisen ilmaisu ja sanavapauskäsitystä. Avasin vain tämän ketjun koska keskustelu "tukea Halla- ahon oikeudenkäyntiin" alkoi mennä vähän offtopic. jatkan myöhemmin.

[Virkamies]

Meillä on oma hiekkalaatikko. Loisteliasta.

Et todellakaan näytä ymmärtävän tätä oikeus-systeemiä . Plea bargain ja jury kuuluvat samaan systeemiin.

Totta kai. Olen mielestäni ilmaissut tarvittavalla selvyydellä, että ymmärrän niiden kuuluvan molempien yhdysvaltain oikeusjärjestelmään. Huomautin vain asiasta, kun mouhotit valamiehistön osuudesta tässä järjestelmässä, osoittaakseni, että ei ne valamiehet aina liity juttuun mitenkään.

Rikosoikeudellisissa jutuissa ollaan aina menossa jury käsittelyyn tämä voi ainoastaa, jos syytetty ja syyttäjä ovat yksimielisiä siitä, että jury ei tarvita koska syytetty tunnustaa syytteet oikeaksi. Silloin ei tarvita jurya tähän ainoaan tehtäväänsä, pohtia onko syytetty syyllinen syytteisiin ja voidaan suoraan siirtyä tuomion lukun joka on tuomarin tehtävä.
98% syytteistä menee tällä tavalla nopeutetusti eli syytetty tunnustaa.

Jäikö jotain epäselväksi ?

Miksi minulle tämä olisi epäselvää, kun olen sen jo aikaisemmin sanonut ja kertonut hieman vain toisin sanoen. Huomaa kuitenkin, että plea bargain -systeemiin kuuluu se seikka, että rikoksen tehneille yleensä tarjotaan oikeata tekoa lievempi syyllisyyden tunnustaminen ja oikeudesta tulee kaupankäyntiä.

Mielestäni ei ole hyvää oikeutta se, että jos Möttönen pahoinpitelee liian kireitä vaatteita käyttäneen Virtasen rautaputkella veriseksi jauhelihaksi ja syyttäjä ei ole todisteidensa kanssa oikein varma asiasta, niin syyttäjä tarjoaa Möttöselle tunnustamista pelkästä pahoinpitelystä, vaikka tapaus todellisuudessa olisikin törkeä pahoinpitely.

Se ei ole mielestäni kunnollista oikeutta, mutta ymmärrän plea bargain -systeemin puolustajienkin argumenttejä.

Tottakai määrittelevät laintulkinnan, mutta pääosassa on tämä maalikko contexti.
Jury pitää myös ymmärtää laintulkinta, mutta tässäkin riittää maalikko contexti.
Eli viimekädeessä nämä rekkakuskit,lääkärit, työttömät kotirouvat ja työttömät päättävät omanelämän kokemuksen perusteella tästä asiasta , Tuomarin pääasiallinen tehtävä on pitää itseoikeudenkäynti oikeudencontextissa ei vaikutaa juryn
päätöksentekoon niin kuin väität.

En käyttänyt termiä "vaikuttaa" edellisessä viestissäni enkä ymmärtääkseni missään viestissäni. Sanoin, että määrittää laintulkinnan. Ohjeistaminen on ehkä paras termi. Englantilaiset käyttävät termiä direct ja amerikkalaiset instruct. Sinuna uskoisin, että vaikka valamiehistö päättäisikin, niin oikeus ohjeistaa heidät laista ja miten sitä tulkitaan.

Toki on esimerkkejä siitä, että jury nullifioi lain kokiessaan sen epäoikeudenmukaiseksi. Silloin he viis välittävät laista ja miten sitä tulkitaan. Samoin ohjeistus ei saa olla sellaista, jossa tehdään väittämiä todisteiden riittävyydestä.

Tuomari lähinnä sanoo, että jos havaitsette todisteiden pohjalta seikat x ja y olevan totta, niin silloin päädytte syyllisyyteen. Seikka Z on irrelevantti lain kannalta. Tämä on ohjeistusta, ei pyrkimystä vaikuttaa päätöksentekoon. Jos tuomari sanoo, että x on ilmeinen, teidän pitää vaan päättää onko y myös, niin päädytte oikeaan ratkaisuun, niin silloin tuomari tekee väärin ohjeistuksessaan.

Lisäksi, tiesithän, tietyt seikat itse asiassa saattavat mahdollistaa jopa sen, että tuomari kävelee juryn yli siviiliprosessissa, sääntö 50 liittovaltion siviiliprosessissa (esim. Slocum v. New York Insurance Co).

Tämä on mielestäni kaunein piirre yhdysvaltalaisessa lain säädänössä joka pohjautuu Stoalaiseen rehellisyyden filosofiaan.

Epäilen, että ymmärryksesi kirjavan pylväshallin pojista on sen verran vähäinen, että tuo väitteesi on nyt lainattu jostain youtube luennosta.

[Motor City Contexti]

Näyttää siltä, että olemme tästä yhdysvaltalaisesta rikosprosessi oikeudenkäynnistä ja sen kulusta yhtämieltä. Esim Lousianen osavaltiossa ei ole tämä Common law järjestelmä käytössä vaan joku ranskalainen viritys. Ja muutenkin puhun tässä vain rikosprosessista ja tämän tyyppisessä tapauksessa kuin tämä Halla-ahon juttu. Turha laajentaa keskustelua laajemmalle esim. sivillipuolelle joka voidaan käsitellä myöhemmin.

Tämä prosessi joka tapauksessa menee seuraavasti.

Syytetty voi syyttäjän kanssa sopia asian, eli myöntää syyllisyytensä halutessaan tai sitten kistää. Asianajajan läsnäolo on kokoajan sallittua. Eli käytännössä asianajaja neuvottelee tilanteesta syyttäjän kanssa, sitten hän neuvottelee päämihensä kansssa mitä tehdään. Myönnetäänkö syyllisyy va kiistetäänkö.

Koko järjestemä tähtää koko ajan vain Grand jury käsittelyyn, jossa syytetyllä on oikeus esitää asiansa tavallisille kansalaisille. Joiden päähuolen aihe ei ole huoli siitä miten heidän päätöksensä vaikuttaa yhteiskuntaan laajemalla tasolla (kuten on tässä suomalaisessa virkamies vetoisessa järjestelmässä jossa oikeus miettii aina näitä laajenpia vaikutuksia yhteiskuntaan)vaan keskittyvät vain tähän tapaukseen (näin oikeuspolitiikka on kokonaa poissa kuvioista Grand jury käsittelystä) Tekevät siten päätöksensä vain esitettyjen todisteiden perusteella.

Eli tässä Halla-ahon tapauksessa on nämä kaksi kolme lausetta jotka ovat täysin irroitettu asiayhteydestä ei mitään muuta, niin ja tietysti Kalskeen Illmanin henkilökohtainen mielikuvitus ja viha Halla-ahoa kohtaan.

No joka tapauksessa kyseessä oli vain poliittinen manööveri ja rappeutunut syytäjänlaitos ja oikeuslaitos toimivat keppihevosena. Pääasia tuli saavutettua ei Halla-ahon ehdokkuus Eu-vaaleissa.

 

[Motor City Contexti]

Kyllä nämä tietoni stoalisuudesta ja vaikutuksesta Yhdysvaltojen constitution
(suom.1 perustuslaki , säännöt ,2 (ihmisen) luonto ,kunto ,terveys,ruumiinrakenne,
3) rakenne ,koostumus ) perustuvat kongressin kirjaston kokoelmiin siellä on selitetty yhdysvaltain perustuslakia ja miten se syntynyt.


Itse stoalaiusuuden perusti Zenon Antiikissa vaikutti myös kaksi muuta Zenoa .
Zenon Kitionilainen oli se joka on tämä Yhdysvaltalaisen perustuslain varsinainen innoittaja. Opiskeli Ateenassa  310 luvulla - filosofiaa. Vuodesta 301 alkaen Zenon opetti angoran pohjoissivun pylväshallissa kirjava pylväshalli ( stoa pokile)
tästä nimi stoalisuus . Tämä oli wikipedistä.