2016-05-11 Kristiina Kalliojärvi: EU:sta eroaminen toisi huimat säästöt

[xor_rox]

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa tänään. Suomen EU-eroa koskevan keskustelun pohjaksi se on hyvä lähtökohta, vaikkakin käsittelee pääosin vain taloudellisia kysymyksiä. Siirtolais- ja ulkopolitiikkaan liittyvät asiat tuovat tähän tietenkin oman vivahteensa, eivätkä ainakaan puolla Eurostoliitossa pysymistä.

EU:sta eroaminen toisi huimat säästöt

Kaikki tietävät, että Suomella menee huonosti. Todellinen työttömien määrä on arviolta puolen miljoonan luokkaa, Suomi velkaantuu kovaa vauhtia, kaikesta leikataan ja lamaa on kestänyt kohta kymmenen vuotta.

Lamoja on ollut ennenkin. Ne ovat tulleet ja menneet. Miksi me olemme nyt lamassa, joka tuntuu muuttuneen pysyväksi?

Vastaus tuohon ja monen muunkin ongelman kärjistymiseen löytyy siitä, että Suomi on menettänyt itsenäisen päätäntävaltansa.

Me emme voi helpottaa vientiämme alentamalla valuuttamme arvoa, koska olemme osana euroaluetta. Me emme voi elvyttää suosimalla julkistaloudessa omia yrityksiämme, koska olemme sitoutuneet EU:n vapaan liikkuvuuden ja kilpailudirektiivien noudattamiseen. Me emme voi kasvattaa markkinoitamme Venäjän suuntaan, koska EU käy taloussotaa Venäjän kanssa ja me olemme sidotut EU:n määräämiin pakotteisiin.

Ja kaikesta tästä me maksamme EU:lle. Viimeisin nettojäsenmaksumme oli yli miljardin.

Samaan aikaan valtio tinkii työttömyysturvasta, vanhustenhoidosta, lapsiperheiden tukemisesta, terveydenhuollosta jne.

Miksi Suomi toimii näin räikeästi omia etujaan vastaan? Mitä me näillä tuhlatuilla miljardeilla saamme? Tämä on kysymys, johon yksikään päättäjistämme ei ole antanut järjellistä vastausta.

Hallitus väittää, ettei näille tämän hetken kipeille leikkauksille ole vaihtoehtoa. Tämä väite ei voisi olla kauempana totuudesta.

EU:sta eroaminen (joka tapahtuu eduskunnan päätöksellä) tarkoittaisi vähintään yhdeksän miljardin vuotuisia säästöjä Suomen valtiontaloudelle.

Eroamisen säästöt koostuisivat seuraavista tekijöistä:

EU-nettojäsenmaksut 1–1,5 miljardia, EU-direktiivihaitat (mm. rikki- ja typpidirektiivit) 1–2 mrd, rakennetyöttömyyden aiheuttamat tappiot 2–3 mrd, veronkierron aiheuttamat tappiot 2–3 mrd, valtiovelan korkokulut 1,7 mrd, menetetyt tullitulot 0,3 mrd, Venäjä-pakotteet 0,5 mrd, sotaoperaatiot 0,5 mrd.

Näissä luvuissa ja tässä listassa ei ole mukana euromaiden tukipaketteja tai tulevaisuuteen tehtyjä maksusitoumuksia.

Näistä tärkeimmät ovat EVM- ja ERVV-yrityksiin sijoitetut noin 20 miljardia, jotka on maksettava heti kun EKP niitä vain kehtaa Suomelta jonkun kriisin varjolla pyytää.

Monet EU-maat ovat jo valmistelemassa EU:sta lähtöä. Jäämmekö viimeisinä sammuttamaan valot – ja maksamaan laskut?

Kristiina Kalliojärvi

Bonuksena Kristiina Kalliojärven eurovaalihaastattelu vuodelta 2014:

Ehdokas 8: Kristiina Kalliojärvi

[Tabula Rasa]

Ollaan saatu noilla miljardeilla ainakin kataisen komissaaripaikka. Ja muiden vähemmän nimekkäiden broilereiden virkoja.

[repo]

Kristiina jätti häveliäästi EU-kustannuksista pois taakanjaon kustannukset siirtolais-, maahanmuutto-, turvapaikanhakija- ja pakolaisongelmasta. Tämä kustannus on 0,5-1,5 mrd/vuosi. (Jos ei lasketa mukaan sitä, kuinka hirveästi me tulemme tienaamaan taakanjaosta kieltäytyviltä Itä-Euroopan mailta - ja tienaammehan me, kun se on jälleen ainoa vaihtoehto.)

[Raksa_Mies]

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa tänään. Suomen EU-eroa koskevan keskustelun pohjaksi se on hyvä lähtökohta, vaikkakin käsittelee pääosin vain taloudellisia kysymyksiä. Siirtolais- ja ulkopolitiikkaan liittyvät asiat tuovat tähän tietenkin oman vivahteensa, eivätkä ainakaan puolla Eurostoliitossa pysymistä.

EU:sta eroaminen toisi huimat säästöt

Kaikki tietävät, että Suomella menee huonosti. Todellinen työttömien määrä on arviolta puolen miljoonan luokkaa, Suomi velkaantuu kovaa vauhtia, kaikesta leikataan ja lamaa on kestänyt kohta kymmenen vuotta.

Lamoja on ollut ennenkin. Ne ovat tulleet ja menneet. Miksi me olemme nyt lamassa, joka tuntuu muuttuneen pysyväksi?

Vastaus tuohon ja monen muunkin ongelman kärjistymiseen löytyy siitä, että Suomi on menettänyt itsenäisen päätäntävaltansa.

Me emme voi helpottaa vientiämme alentamalla valuuttamme arvoa, koska olemme osana euroaluetta. Me emme voi elvyttää suosimalla julkistaloudessa omia yrityksiämme, koska olemme sitoutuneet EU:n vapaan liikkuvuuden ja kilpailudirektiivien noudattamiseen. Me emme voi kasvattaa markkinoitamme Venäjän suuntaan, koska EU käy taloussotaa Venäjän kanssa ja me olemme sidotut EU:n määräämiin pakotteisiin.

Ja kaikesta tästä me maksamme EU:lle. Viimeisin nettojäsenmaksumme oli yli miljardin.

Samaan aikaan valtio tinkii työttömyysturvasta, vanhustenhoidosta, lapsiperheiden tukemisesta, terveydenhuollosta jne.

Miksi Suomi toimii näin räikeästi omia etujaan vastaan? Mitä me näillä tuhlatuilla miljardeilla saamme? Tämä on kysymys, johon yksikään päättäjistämme ei ole antanut järjellistä vastausta.

Hallitus väittää, ettei näille tämän hetken kipeille leikkauksille ole vaihtoehtoa. Tämä väite ei voisi olla kauempana totuudesta.

EU:sta eroaminen (joka tapahtuu eduskunnan päätöksellä) tarkoittaisi vähintään yhdeksän miljardin vuotuisia säästöjä Suomen valtiontaloudelle.

Eroamisen säästöt koostuisivat seuraavista tekijöistä:

EU-nettojäsenmaksut 1–1,5 miljardia, EU-direktiivihaitat (mm. rikki- ja typpidirektiivit) 1–2 mrd, rakennetyöttömyyden aiheuttamat tappiot 2–3 mrd, veronkierron aiheuttamat tappiot 2–3 mrd, valtiovelan korkokulut 1,7 mrd, menetetyt tullitulot 0,3 mrd, Venäjä-pakotteet 0,5 mrd, sotaoperaatiot 0,5 mrd.

Näissä luvuissa ja tässä listassa ei ole mukana euromaiden tukipaketteja tai tulevaisuuteen tehtyjä maksusitoumuksia.

Näistä tärkeimmät ovat EVM- ja ERVV-yrityksiin sijoitetut noin 20 miljardia, jotka on maksettava heti kun EKP niitä vain kehtaa Suomelta jonkun kriisin varjolla pyytää.

Monet EU-maat ovat jo valmistelemassa EU:sta lähtöä. Jäämmekö viimeisinä sammuttamaan valot – ja maksamaan laskut?

Kristiina Kalliojärvi

Bonuksena Kristiina Kalliojärven eurovaalihaastattelu vuodelta 2014:

Ehdokas 8: Kristiina Kalliojärvi

Uskottavuuden nimissä nuo aiheutuvat säästöt kyllä kaipaisivat hieman perusteluja. Etenkin veronkierron aiheuttamat tappiot 2–3 mrd ja valtiovelan korkokulut 1,7 mrd. Eli lakkaisiko veronkierto eu:sta eroamisen myötä. Entä valtiovelan korkokulut: lopettaisimmeko valtionvelanmaksun korkoineen?

[Eino P. Keravalta]

Uskottavuuden nimissä nuo aiheutuvat säästöt kyllä kaipaisivat hieman perusteluja. Etenkin veronkierron aiheuttamat tappiot 2–3 mrd ja valtiovelan korkokulut 1,7 mrd. Eli lakkaisiko veronkierto eu:sta eroamisen myötä. Entä valtiovelan korkokulut: lopettaisimmeko valtionvelanmaksun korkoineen?

Tuollaiset ovat kokonaisuuden kannalta epäolennaisia pikkurahoja.

Ilman EU:ta olisimme vapaita päättämään maahanmuuttopolitiikasta ( toki olemme jo nyt, mutta sitä optiota emme EU-jäsenenä käytä ), joten voittoa ei lasketa niinkään miljardeissa - jotka nekin toki voisimme säästää - vaan ihmishengissä ja humaanin sivilisaation säästymisenä, mitkä ovat rahassa mittaamaton etu.

[Pöllömestari]

Alkuperäinen kirjoitushan on julkaistu jo 11.9.2015.

Kristiinan muissakin teksteissä on tuntunut viuhuvan miljardeja (kuluissa ja säästöissä), mutta lähteitä näistä tiedoista ei häneltä pyytämälläkään saa. Myöskään kirjoitukset eivät viittaa hänen olevan kovin hyvin talousasioista perillä, joten tuskinpa ovat hänen omia laskelmiakaan. Ikävä kyllä tämänkaltaisen "misinformation" jakaminen netissä on ihan liian yleistä.