News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Petosmiehet voivat rauhassa jatkaa touhujaan..

Started by B52, 01.05.2016, 18:54:25

Previous topic - Next topic

B52

http://www.hs.fi/kotimaa/a1461984254624?ref=a-uusim-#5

Petosmiehet voivat rauhassa jatkaa touhujaan, koska tuomioistuimet pimittävät tuomioita

KUN kollegani taloyhtiössä oli alkamassa iso remontti, hän huomasi remonttipapereista tutun oloisen nimen. Tämä ei voi tietää hyvää, rikosuutisointiin erikoistunut kollegani ajatteli.

Selvittelyissä paljastui, mistä remonttifirman vastuumiehen nimi oli tuttu: hänet oli tuomittu rikosvyyhdissä, jossa oli suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisjengiin.

Ei siis ole hassumpi idea tehdä pikainen taustaselvitys esimerkiksi remonttireiskasta, autokauppiaasta tai kenestä tahansa sopimuskumppanista. Se onnistuu keneltä tahansa.

Lain mukaan oikeuden ratkaisut ovat julkisia, ellei tuomioistuin ole päätöksessään rajoittanut niiden julkisuutta. Julkista on joka tapauksessa tuomiolauselma eli tieto siitä, miten juttu on päättynyt.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta tai tallenteesta.

JO VUODEN ajan eri puolilta maata on kuitenkin kantautunut tietoja siitä, että tuomioistuimet kieltäytyvät antamasta tietoja erityisesti rikostuomioista. Yhdessä käräjäoikeudessa annetaan tietoja vain vireillä olevista jutuista, toisessa raja on vedetty kaksi vuotta vanhoihin juttuihin. Jossain taas tietoa pyytävän pitää osata sanoa syytetyn nimen lisäksi, millaista juttua asia on koskenut ja milloin päätös on annettu.

Tällaiset rajoitukset eivät perustu lakiin. Lain perusteella asia on hyvin yksinkertainen. Ratkaisu on julkinen siten kuin tuomioistuin on asiasta aikoinaan päättänyt. Ratkaisun sisältävän asiakirjan julkisuutta ei voi jälkikäteen muuttaa. Kenellä tahansa on oikeus saada tieto ratkaisun julkisesta osasta.

Viranomaisella on velvollisuus diaarin ja muiden hakemistojen avulla auttaa tiedon pyytäjää yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon.

SOTKU johtuu siitä, että vuosi sitten jossain oikeushallinnon kokoontumisajoissa oli keksitty pohtia asiaa henkilötietolain kannalta. Ajatusketju menee niin, että diaari on henkilörekisteri, joten tiedon antamista sieltä on rajattu yksityisyyden suojaamiseksi.

Kun utelias kansalainen soittaa ja haluaa saada kaikki tuomittua koskevat tuomiot, ne löydetään diaarin avulla. Nyt siis diaaria ei voitaisikaan käyttää näiden tuomioiden etsimiseen, koska uteliaalla kansalaisella ei ole oikeutta saada tietoja sieltä. Lopputulos on, että kansalainen ei saa julkisia tuomioitakaan.

Tuomareiden mietelmien taustalla oli mitätön ongelma: maahan on kuulemma syntynyt firmoja, jotka maksua vastaan tarkistavat ihmisten rikostaustoja. Sen pystyy tekemään pyytämällä kaikista 27 käräjäoikeudesta, viidestä hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta kaikki tuomittua koskevat päätökset. Joidenkin mielestä tämä rikkoo tuomitun yksityisyydensuojaa, ja sillä myös kierretään lainkohtaa, jonka mukaan rikosrekisteriote on salainen.

Tätä hyttysenläjän kokoista ongelmaa jotkin tuomioistuimet nyt torjuvat nihkeilemällä julkisten tietojen antamisessa. Ongelma ei koske kaikkia tuomioistuimia. Jotkut tuomarit pyörittelevät silmiään tälle itse kehitellylle ongelmalle.

ESIMERKIKSI Helsingin hovioikeus on kuitenkin linjannut, että jos tavallinen ihminen kysyy tietoja tuomitun jutuista, hänen pitää pystyä esittämään syy tiedon pyytämiselle. Tietoa on pyydettävä kirjallisesti, jotta "tuomioistuin voi varmistua pyynnön ja sen tarkoituksen oikeellisuudesta".

Tämä on kiinnostava linjaus. Julkisuuslaissa nimittäin säädetään aivan erikseen, ettei tiedon pyytäjän tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään. Kirjallisen pyynnön ja perustellun syyn vaatiminen lyövät korville laissa erikseen säädettyä oikeutta anonyymiin tietopyyntöön.

Perusongelma on asenteissa. Kansalaisen tietopyyntö tulkitaan helposti puhtaaksi uteliaisuudeksi. Voihan se sitä ollakin, mutta entä sitten? Rikokseen syyllistyminen ei kuitenkaan ole kenenkään yksityisasia. Tuomioistuimien ratkaisut taas ovat korostetun julkisia.

Julkisten tuomioiden salaamisesta seuraa, että tavallisia kuluttajia huijaavat petosmiehet voivat rauhassa jatkaa touhujaan. Edes vuosien mittainen tuomioiden vana ei pysäytä heitä. Heidän julkiset tuomionsa ovatkin käytännössä salaisia.
On kumma miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämästä. Paula 8v.

Marokon Kauhu

Quote from: B52 on 01.05.2016, 18:54:25
Tuomareiden mietelmien taustalla oli mitätön ongelma: maahan on kuulemma syntynyt firmoja, jotka maksua vastaan tarkistavat ihmisten rikostaustoja. Sen pystyy tekemään pyytämällä kaikista 27 käräjäoikeudesta, viidestä hovioikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta kaikki tuomittua koskevat päätökset. Joidenkin mielestä tämä rikkoo tuomitun yksityisyydensuojaa, ja sillä myös kierretään lainkohtaa, jonka mukaan rikosrekisteriote on salainen.

Tätä hyttysenläjän kokoista ongelmaa jotkin tuomioistuimet nyt torjuvat nihkeilemällä julkisten tietojen antamisessa. Ongelma ei koske kaikkia tuomioistuimia. Jotkut tuomarit pyörittelevät silmiään tälle itse kehitellylle ongelmalle.

Onkos nämä jotain pikavippi- ja yksityisten parkkisakkofirmojen tytäryrityksiä?
Kysymys on hiukan hyttystä isompi, koska koskee usampaa sataa tuhatta ihmistä, joilla on TAI on ollut rikosrekisterimerkintä:
Alle kahden vuoden tuomiot kun poistuvat rekisteristä viidessä vuodessa, mutta eiväthän ne tuomiolauselmat katoa minnekään.
Näin vaikka 20 v sitten saatu kännipahoinpitely- tai rattijuopumustuomio estää esim. työsaannin tästä ikuisuuteen.
Vaikka itse rikosrekisteri olisikin jo poistunut.

Taustaselvitykset ovat viranomaistoimintaa, joka kuuluu nykyisellään yksinomaan SUPO:lle.
Heilläkin on pääsääntö, että yli 10v vanhoja merkintöjä ei käytetä tutkittavaa vastaan, jos tuoreempia ei ole.

Selkeästi noiden firmojen toiminta rikkoo lakia yksityisyyden suojasta.
Sinänsä tuo ristiriita on ollut aina: Rikosrekisteri on muka salainen, mutta tuomiot saa kun hakee käräjäoikeudesta.
Myöskään tuo tuomioistuinten temppuilu ei ole mitään uutta.
Aina ovat vetkutelleet asiassa: Tämä johtuu epäselvästä laista.
Tuomiot julkisia, rikosrekisterit ei ja nyt vielä diaarirekisteri onkin henkilörekisteri.

Todellakin lain selkeyttämisen paikka, jos nyt meidän lainsäätäjät sellaiseen pystyy (eli ei, varmaan uusinta-säätökierroksen jälkeen on entistä sekavampaa).

P.S.
Itellä ei ole rekisteriä, mutta tiedän paljon ihmisiä joita tilanteen sekavuus on haitannut ihan todella.
Mokutuksessa, suvaitsevaisuudessa ja kulttuurimarxismissa mikään ei ole niin hullua, etteikö huomenna keksittäisi jotain vielä järjettömämpää.