2015-09-28 Tutkija listasi syitä, jotka voivat johtaa poliittiseen väkivaltaan

[Ink Visitor]

Eriarvoisuuden kokemus, koventunut keskustelu, hiljainen hyväksyntä: tutkija listasi syitä, jotka voivat johtaa poliittiseen väkivaltaan

Äärioikeistolla on myös uskottavampia ja salonkikelpoisempia johtajia kuin vuosikymmeniin Suomessa.

Terrorismin ja ääriliikkeiden tutkijana tunnetuksi tullut Leena Malkki Helsingin yliopistosta näkee suomalaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja keskustelussa kehitystä, joka voi johtaa poliittiseen väkivaltaan.

"Näin on tällä hetkellä erityisesti maahanmuuton ja pakolaisten vastaanottamisen rajoittamista kannattavan liikehdinnän suunnalla", hän kirjoittaa Politiikasta.fi-verkkojulkaisussa .

Mitään uskottavaa rasti ruutuun -tyyppistä testiä poliittisen väkivallan riskin ennustamiseksi ei ole, mutta Malkki listaa joukon asioita, jotka tekevät sen mahdolliseksi Suomessakin.

Hänen mukaansa Suomen nykytilanteessa on tunnistettavissa merkkejä poliittista väkivaltaa mahdollistavien tekijöiden kehittymisestä enemmän kuin pitkään aikaan. Tämä ei tarkoita sitä, että ne johtavat poliittisen väkivallan yleistymiseen, mutta Malkin mielestä ne on syytä tunnustaa ja nostaa keskusteluun.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset


Taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy Suomessa, mutta poliittinen väkivalta ei Malkin mukaan korreloi suoraan tilastollisesti mitattavissa olevan eriarvoisuuden vakavuuden tai esimerkiksi bruttokansantuotteen kanssa. Paljon merkittävämpää on kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja erityisesti tilanteen muuttuminen siten, että se synnyttää kokemuksen epäoikeudenmukaisuuden pahentumisesta.

Malkin mukaan viime aikoina tällainen tunne on kuultanut läpi siitä kritiikistä, mitä on esitetty hallituksen suunnittelemia säästötoimenpiteitä ja pakolaisten vastaanottamisen vaatimia taloudellisia panostuksia vastaan.

Väkivaltaa oikeuttavan keskustelun vahvistuminen


Malkin mukaan Suomessa on ollut jo hyvän aikaa niin sanotun maahanmuuttokriittisen keskustelun osana kehittymässä ja laajentumassa laitonta protestointia ja poliittista väkivaltaa oikeuttavaa argumentointia. Näin, jos sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja voi pitää jonkinlaisena barometrinä.

Tutkija muistuttaa, että väkivallan teoista puhuminen on eri asia kuin niiden tekeminen.

"Ensivaikutelma viime päivien pakolaisvastaisten mielenilmausten herättämästä keskustelusta on se, että tämänkaltaisia protesteja ymmärtävien määrä on kasvanut pakolaiskriisin myötä."

Poliittiseen väkivaltaan sallivasti suhtautuvalla keskustelulla on Malkin mukaan merkitystä itse väkivallan tekoihin johtavassa prosessissa. Väkivallan oikeutusta ja tarkoitusta perusteleva puhdetapa on hänen mukaansa Suomessa muotoutumassa.

Malkki jatkaa, että puhetapaa muotoilevat henkilöt ovat todennäköisesti eri ihmisiä kuin ne, jotka ennen pitkää lähtevät suunnittelemaan väkivallan tekoja.

Uskottavat esikuvat ja hiljainen hyväksyntä


Malkin mukaan laittomia toimintatapoja ymmärtävä maahanmuutto- ja pakolaisvastainen puhetapa on nousemassa poliittiseen keskusteluun laajempana ja järjestäytyneempänä kuin mikään muu Suomessa pitkään aikaan.

Suomessa myös lain rajat ylittävillä protesteilla vaikuttaa olevan varsin laajaa hiljaista hyväksyntää ja ymmärrystä.

Johtajiakin löytyy


Malkin mukaan Suomessa poliittisen ekstremismin jarruna on ollut johtotähtien puute, mutta ei välttämättä enää.

"Maahanmuuttokriittisten joukossa on selvästi suositumpia, uskottavampia ja salonkikelpoisempia johtohenkilöitä, myös sen poliittisesti radikaalimmalla siivellä, kuin mitä varsinkaan äärioikeistolla on ollut vuosikymmeniin Suomessa", hän kirjoittaa.

"En tarkoita enkä odota, että nämä johtohenkilöt lähtisivät missään vaiheessa johtamaan poliittisen väkivallan tekoja tai edes avoimesti ja selväsanaisesti kannustamaan niihin. Merkitystä on jo sillä, että jotkut poliittiseen väkivaltaan myönteisesti suhtautuvat kokevat heidät samalla asialla oleviksi sielunveljikseen."

Pettymys perinteisiin poliittisen vaikuttamisen keinoihin


Pettymys näkyy erityisesti perussuomalaisten kannattajien piirissä. Puolue kanavoi poliittista tyytymättömyyttä osaksi parlamentaarista politiikkaa ja rakensi kannatustaan oppositiosta käsin. Hallitusvastuun kantamiseen kuuluvat kompromissit ovat jo herättäneet laajaa suuttumusta puolueen piirissä, minkä voi todeta sen omasta julkisesta verkkokeskustelusta.

Pettymys parlamentaarisiin poliittisen vaikuttamisen keinoihin on tekijä, joka Malkin mukaan esiintyy hyvin monissa poliittisen väkivallan selitysmalleissa.

Sytyttävät tekijät


Malkin mukaan poliittisen väkivallan yleistymistä edeltää usein välittömästi tapahtuma tai joukko tapahtumia, jotka kärjistävät tilannetta. Suomessa tällainen on pakolaiskriisi, joka on kärjistänyt tilannetta ja johtanut jo protesti-iskuihin.

"Jos tilanne jatkuu yhtä kaoottisena, siitä voi olla sytykkeeksi laajamittaisemmankin poliittisen väkivallan aallon leimahtamiseen."

Vastapuolien radikalisoiva vaikutus toisiinsa


Poliittisen väkivallan ja erityisesti äärioikeistolaisen sekä muukalaisvastaisen väkivallan nousu radikalisoi toisinaan myös vastapuolen. Tätä on nähty esimerkiksi Ruotsissa.

Suomessa vastaavaa ei Malkin mukaan ole toistaiseksi havaittavissa, vaikka julkisessa keskustelussa on viime aikoina puhuttu kahdesta ääripäästä.

Malkki kirjoittaa, että Suomen viime vuosikymmenten rauhallisuuden jatkosta ei ole takeita. Rauhallisuuden takia Suomen nykyinen poliittinen johto ja viranomaiset ovat uudenlaisen haasteen edessä, sillä heillä on vähän kokemusta siitä, miten tällaisia tilanteita voisi yrittää hallita ja purkaa.

Viime vuosina väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ohjelmaan sijoitettuja resursseja Malkki pitää vaatimattomina ja ne ovat suuntautuneet kansainvälisten esikuvien mukaisesti etupäässä jihadistisen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3436494/eriarvoisuuden-kokemus-koventunut-keskustelu-hiljainen-hyvaksynta-tutkija-listasi-syita-jotka-voivat-johtaa-poliittiseen-vakivaltaan

[nevahood]

Lasketaanko kiakko- ja kuokkavieraiden väkivaltaiset toimet poliittiseksi väkivallaksi? Jos ei, niin miksi ei?

[Gunnar Hymén]

no tämä lähenee kokoajan godwins law -rajaa, nettikeskustelu on kuuma peruna, kuka sylkäisee ensimmäisen kerran, milloin kuplat paukkuu puhki.

[Roope]

Malkin mukaan Suomessa on ollut jo hyvän aikaa niin sanotun maahanmuuttokriittisen keskustelun osana kehittymässä ja laajentumassa laitonta protestointia ja poliittista väkivaltaa oikeuttavaa argumentointia. Näin, jos sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja voi pitää jonkinlaisena barometrinä.
...
Poliittisen väkivallan ja erityisesti äärioikeistolaisen sekä muukalaisvastaisen väkivallan nousu radikalisoi toisinaan myös vastapuolen. Tätä on nähty esimerkiksi Ruotsissa.

Suomessa vastaavaa ei Malkin mukaan ole toistaiseksi havaittavissa, vaikka julkisessa keskustelussa on viime aikoina puhuttu kahdesta ääripäästä.

Siksi myös väitteet, että pitäisi hyökätä eliittiä vastaan, ei natseja tai poliisia, ovat naiiveja. Lapsikin ymmärtää, ettei eliitin asemaa uhata ilman, että välissä on ennen pitkää mellakkakilpien rivistö.

Fasismille ja mille tahansa eliitille yhteistä on yksien etuoikeuksien turvaaminen toisten hengen ja terveyden kustannuksella, ihmisten jakaminen arvokkaisiin ja arvottomiin. Näkemykseni mukaan oikeita keinoja vastustaa sellaista ideologiaa ovat kaikki toimivat keinot.

Ettei parinkymmenen vuoden päästä taas vannota, ettei koskaan enää. Viidenkymmenen vuoden päästä ihmetellä, miten sellainen kerta kaikkiaan oli mahdollista. Eivätkö ihmiset ymmärtäneet? Miksi he katsoivat vierestä? Miksi kukaan ei tehnyt mitään? Sadan vuoden päästä joku neropatti saa taas päähänsä, että fasismin vastustaminen on fasismia.

Onneksi siihen ei tarvita kenenkään lupaa.

Kansan Uutiset 7.11.2014

[Vaniljaihminen]

Lasketaanko kiakko- ja kuokkavieraiden väkivaltaiset toimet poliittiseksi väkivallaksi? Jos ei, niin miksi ei?

Ei koska nehän ovat "tavallisia suomalaisia nuoria" sanottiin Ruotsissakin. Valkoisia partalapsia.

[Maastamuuttaja]

Malkki ja moni muu pseudotieteilijä haluaa "nostaa keskusteluun" erinäisiä asioita. Mitä tämä keskusteluun nostaminen tarkoittaa? Ketkä sitä käyvät, syntyykö lopputulosta ja kuka tuloksen määrittelee ja millä kriteereillä?

Oma tulkintani on, että uudet (?) aiheet halutaan käsitellä mediassa jo vakiintuneiden voimasuhteiden (argumenttien frekvenssi ja näkyvyys) mukaisesti (suvakit dominoivat suhteessa 95-5).  Eli nuivien näkemyksiltä halutaan katkaista kaula ja vierittää irtopää mereen.

Anteeksi verinen vertaus, mutta jotenkin se vain vaikutti ajankohtaiselta.

[Foundation]

Mitään uskottavaa rasti ruutuun -tyyppistä testiä poliittisen väkivallan riskin ennustamiseksi ei ole, mutta Malkki listaa joukon asioita, jotka tekevät sen mahdolliseksi Suomessakin.

Hänen mukaansa Suomen nykytilanteessa on tunnistettavissa merkkejä poliittista väkivaltaa mahdollistavien tekijöiden kehittymisestä enemmän kuin pitkään aikaan. Tämä ei tarkoita sitä, että ne johtavat poliittisen väkivallan yleistymiseen, mutta Malkin mielestä ne on syytä tunnustaa ja nostaa keskusteluun.

Malkki jatkaa, että puhetapaa muotoilevat henkilöt ovat todennäköisesti eri ihmisiä kuin ne, jotka ennen pitkää lähtevät suunnittelemaan väkivallan tekoja.

Toisten aidosta huolesta tehdään naurun asia ja kaikki ovat sen edessä täysin avuttomia.

[Tabula Rasa]

Kuka linkkaa ensimmäisenä vasurin neuvostolegendaaristen rauhanohjustenkin ohi menevän erilaisen väkivallan ymmärtämisen?

[siviilitarkkailija]

Terrorismin ja ääriliikkeiden tutkijana tunnetuksi tullut Leena Malkki Helsingin yliopistosta näkee suomalaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja keskustelussa kehitystä, joka voi johtaa poliittiseen väkivaltaan.[/quote ]

Mistä erottaa suomalaisen ämpäriyliopistokoulutetun "terrori-tutkijan"?

Tämä on varsin helppoa. Ämpäriyliopiston läpikäynyt terroripelle höpisee lähinnä äärioikeistosta. Vaikka ylivoimaisesti suurempi terrorin määrä ja käyttö euroopassa on vasemmistovihreää terroria. Kaikkein surullisinta näissä terroripelleissä on heidän täydellinen tietämättömyytensä ja ymmärryskyvyttömyytensä kaikkein suurinta terroria, VALTIOTERRORIA, kohtaan.

Ämpäriyliopiston terroritutkimus on lähinnä politisoitua tieteen terroria. Kuten yhden tuuttihattuise  miehen mielenosoituksen kommentointi ulkoministeriön kallispalkkaisia turhakkeita, suurlähettiläitä myöten.

[Roope]

Kansan Uutiset on eilisen Soinin pahoinpitely-yrityksen vanavedessä intoutunut uhriuttamaan omat suosikkiehdokkaansa. Kun toimitus ei löytänyt yhtään ehdokkaisiin liittyvää tapausta vasemmistoon kohdistetusta poliittisesta väkivallasta, se keksi määritellä, että myös "vihapuhe" on "poliittista väkivaltaa".

Poliittinen väkivalta kohdistuu niihin, joilla ei ole turvamiehiä

Kommentti: Poliitikot heräsivät Timo Soiniin kohdistuneen iskuyrityksen jälkeen. He ovat unessa, jos luulevat, että maassa on siihen asti vallinnut vaalirauha.

Jos haluat tietää, mitä on poliittinen väkivalta Suomessa ja näissä vaaleissa, katso tämä vasemmistoliiton helsinkiläisehdokkaan Suldaan Said Ahmedin video. Hän lukee siinä saamaansa vihapostia.

[...]

Puoluejohtajat laidasta laitaan tuomitsivat sunnuntaina Soiniin kohdistuneen iskuyrityksen, niin kuin oikein onkin. Puhemies Paula Risikko totesi, että poliittisen väkivallan tulo Suomeen on estettävä.

He kaikki ovat oikeassa, mutta samalla väärässä, jos luulevat, että poliittinen väkivalta tuli sunnuntaina Suomeen. Se on ollut täällä jo pitkään, mutta jäänyt vaille huomiota, koska uhreilla ei ole turvamiehiä eikä sellaista nimeä, että se ylittäisi uutiskynnyksen.

On jokaisen puoluejohtajan asia tuomita kaikki poliittinen väkivalta, jota vihapuhekin on. Se on demokratian puolustamista ja yhteinen asia, joka ylittää puoluerajat, koska kohteitakin on useimmissa puolueissa.

Kansan Uutiset 25.3.2019

Tämä on hiukka huvittavaa siihen nähden, että samassa lehdessä aina aika ajoin avoimesti puolustetaan sen ihan oikean poliittisen väkivallan oikeutusta ja välttämättömyyttä. Sen, jossa "eliitin" lisäksi "natseja" ja poliiseja vastaan saa hyökätä, koska he ovat osa "fasistisia" rakenteita. Sen, jossa poliisien ja itsenäisyyspäivän soihtukulkueeseen osallistuneiden heittäminen kivillä ja ilotulitteilla on demokratian puolustamista "natseilta".

Siksi myös väitteet, että pitäisi hyökätä eliittiä vastaan, ei natseja tai poliisia, ovat naiiveja. Lapsikin ymmärtää, ettei eliitin asemaa uhata ilman, että välissä on ennen pitkää mellakkakilpien rivistö.

Fasismille ja mille tahansa eliitille yhteistä on yksien etuoikeuksien turvaaminen toisten hengen ja terveyden kustannuksella, ihmisten jakaminen arvokkaisiin ja arvottomiin. Näkemykseni mukaan oikeita keinoja vastustaa sellaista ideologiaa ovat kaikki toimivat keinot.

Kansan Uutiset 7.11.2014

Korjattu ensimmäinen linkki.

[Lalli IsoTalo]

"Tutkija listasi syitä, jotka voivat johtaa poliittiseen väkivaltaan"

Minäkin listaan, ja se on lyhyt lista.

1. Kulttuurien keinotekoinen sekoittaminen, eli monikulttuuri.

[pulikka]

Jos haluat tietää, mitä on poliittinen väkivalta Suomessa ja näissä vaaleissa, katso tämä vasemmistoliiton helsinkiläisehdokkaan Suldaan Said Ahmedin video. Hän lukee siinä saamaansa vihapostia.

Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Kannattaa jatkossakin v****illa, uhriutua ja jättää oman viiteryhmän perseilyt (yksittäiset sekä yleinen kolmikymmenvuotinen kotoutumattomuus) kritisoimatta, ettei politiikan keskeisin polttoaine pääse loppumaan.

[Roope]

Pieni osa suomalaisista on valmis fyysiseen väkivaltaan omien poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi

Uuden kyselytutkimuksen mukaan neljäsosa suomalaista olisi valmis osallistumaan lakeja rikkovaan suoraan toimintaan itselleen tärkeän asian vuoksi.

Kaksi prosenttia suomalaisista hyväksyy fyysisen väkivallan käyttämisen itselle tärkeiden asioiden edistämiseksi. Yhtä moni on myös valmis käyttämään fyysistä väkivaltaa omien tavoitteidensa ajamiseksi.

Asia käy ilmi E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? – Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan -julkaisusta, jossa selvitettiin muun muassa sitä, millaisia kansalaistottelemattomuuden muotoja suomalaiset pitävät hyväksyttävinä ja mitä keinoja suomalaiset olisivat itse valmiita toteuttamaan.

Vaikka väkivaltaan valmiiden vastaajien prosenttiosuus on pieni, se on väestötasolla merkittävä, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.

– Pari prosenttia suomalaisista tarkoittaa sitä, että potentiaalisesti jopa 100 000 ihmistä on sitä mieltä, että fyysinen väkivalta on keino, jota voidaan itselle tärkeiden asioiden edistämiseksi hyödyntää. Sillä tavalla tämä on aika mittava asia.

[...]

Kolmasosa kyselytutkimukseen vastanneista olisi valmis jättämään noudattamatta epäoikeudenmukaisena pitämäänsä lakia.

Vajaa viidennes olisi valmis estämään liikenteen mielenilmauksessa ja useampi kuin joka kymmenes olisi valmis jättämään noudattamatta poliisin ohjeita osana mielenosoitusta.

Viisi prosenttia suomalaisista piti toisen ihmisen mustamaalaamista sosiaalisessa mediassa hyväksyttävänä, mikäli tämän mielipiteet olisivat vastaajan mielestä tuomittavia tai asiattomia. Yhtä moni piti toisen omaisuuden tuhoamista hyväksyttävänä.

[...]

Vasemmistoliiton kannattajat hyväksyivät erilaisia toimintatapoja ja kansalaistottelemattomuuden muotoja muita useammin. Myös vihreiden kannattajakunnassa valmiutta oli hieman keskimääräistä enemmän.

Esimerkiksi liikenteen estämiseen olisi valmiita lähes puolet Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista, kun muiden puolueiden kannattajista tähän olisi valmis huomattavasti harvempi.

Suomalaisista 68 prosenttia ei lähtisi lakeja rikkovaan suoraan kansalaistoimintaan missään tilanteessa.

Neljäsosa vastaajista on kuitenkin täysin tai ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että he voisivat osallistua lakeja rikkovaan suoraan toimintaan itselleen tärkeän asian vuoksi.

– On selvästi verrattain iso joukko suomalaisia, jotka kokevat, että epäviralliset vaikuttamisen väylätkin ovat ihan hyväksyttäviä silloin, kun taustalla on itselle erittäin tärkeä juttu, Pitkänen sanoo.

Kansalaistottelemattomuuteen suomalaiset olisivat valmiita muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun puolesta sekä ihmisoikeuksien loukkausten ja demokratiaan kohdistuvien uhkien vastustamiseksi.

Yle 27.9.2022

Kun kyselyssä ei tehty määritelmällisesti eroa kansalaistottelemattomuuden ja lakien rikkomisen välillä, voi aika turvallisesti olettaa, että puolet vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista katsoo mielivaltaisen lakien rikkomisen oikeutetuksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastustamiseksi.

E2: Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 27.9.2022

Opettajien viesti on, että päättäjien pitäisi kuulla ja uskoa heitä. Opettajat painottavat, että kouluihin jalkautumalla päättäjät voisivat arvioida toimintaansa uudelleen ja havahtua päätöstensä vaikutuksiin.

Opettajat korostavat, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä avun tarpeet on otettava vakavasti.  He peräänkuuluttavat riittäviä palveluita ja pandemia-ajan hyvinvointivaikutusten perusteellisempaa tarkastelua.

Karoliina: "Tulkaa kattomaan kouluihin, minkälaista tämä on. Esimerkiksi silloin, kun erityiskouluista on lähetty, että on inkluusio eli kaikki opiskelee samassa. Sillon puhuttiin hienosti, että tuki tulee sinne lapsen luo. Höpö höpö, ei oo tullut."

Selvä enemmistö ei hyväksy väkivallalla uhkaamista

Pyysimme suomalaisia arvioimaan väittämää "Ymmärrän ihmisiä, jotka turhautuneina raivostuvat ja uhkaavat väkivallalla". Kaksi prosenttia suomalaisista on väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 13 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Suuri enemmistö (84 %) on väittämästä eri mieltä.

Epäviralliset poliittisen vaikuttamisen tavat

Suomessa kynnys lähteä kadulle mielenosoituksiin on verrattain korkea verrattuna moniin muihin länsimaihin. Viime aikoina julkisuudessa on kuitenkin keskusteltu esimerkiksi Elokapinan mielenilmauksista tai Convoy-protestista, joissa yhtenä mielenilmauksen keinona oli liikenteen pysäyttäminen. Osaa toiminta ärsytti, moni antoi sille tukensa.

Katsauksen neljännessä osassa tarkastellaan, millä tavoin suomalaiset suhtautuvat kansalaistottelemattomuuteen ja sen erilaisiin ilmenemismuotoihin.

"Voisin osallistua lakeja rikkovaan suoraan toimintaan itselleni tärkeän asian vuoksi" (%)

Vastaajista neljännes (25 %) on väittämän kanssa samaa mieltä, selvä enemmistö eri mieltä (68 %).

Suomalaisten valmiudessa osallistua lakeja rikkovaan suoraan toimintaan ei ole tapahtunut reilussa viidessä vuodessa suuria muutoksia. Vuonna 2016 suoraan toimintaan valmiita oli noin viidennes (21 %) (Pitkänen & Westinen 2016).

Mitkä seuraavista toimintatavoista tai kansalaistottelemattomuuden muodoista olisivat mielestäsi hyväksyttäviä ja mitä olisit valmis itse toteuttamaan, jos ne edistäisivät sinulle erittäin tärkeää asiaa? (%)
...
Mitkään edellä mainituista eivät ole hyväksyttäviä 43 %

Kolmannes suomalaisista (33 %) on valmis jättämään noudattamatta epäoikeudenmukaisena pitämäänsä lakia.

Liikenteen estämisen mielenilmauksessa hyväksyy vajaa neljännes (23 %) ja itse siihen olisi valmis alle viidennes (17 %).

Mielenilmauksen, jossa yhteenotto poliisin kanssa on mahdollinen, hyväksyy vajaa viidennes (18 %) ja itse siihen olisi valmis 12 prosenttia suomalaisista.

Omaisuuden tärvelemisen, väkivallalla uhkaamisen tai fyysisen väkivallan hyväksyy muutama prosentti suomalaista. Fyysistä väkivaltaa olisivat valmiita käyttämään lähes yksinomaan miehet.

Noin puolet suomalaisista (48 %) vieroksuu kansalaistottelemattomuutta

"Lakien mukaan mennään. En hyväksy laittomuuksia muiltakaan, esim. Elokapina, jääkiekkofanien riehuminen, yms."

"Lakia pitää noudattaa aina oikeusvaltiossa ja demokratiassa."

"– – Koen Suomen oikeusjärjestelmällä olevan legitimiteetti, enkä näe tarpeenmukaiseksi uhmata lakia. Mikäli Suomi olisi Venäjän kaltainen totalitaristinen valtio, vastaukseni olisi erilainen."

Lähde: Kyselyn avovastaukset

Noin viidennes suomalaisista (19 %) on sitä mieltä, että on oikein ottaa yhteyttä henkilön työnantajaan, mikäli henkilö esittää sosiaalisessa mediassa vastaajan mielestä tuomittavia tai asiattomia mielipiteitä tai näkemyksiä.

Henkilön mustamaalaamisen sosiaalisessa mediassa samalla perusteella hyväksyy sen sijaan huomattavasti harvempi (5 %).
...
Vasemmistoliiton kannattajat hyväksyvät erilaisia toimintatapoja ja kansalaistottelemattomuuden muotoja muita useammin. Myös vihreiden kannattajakunnassa valmiutta on hieman keskimääräistä enemmän.

Esimerkkinä tästä toimii yhteyden ottaminen henkilön työnantajaan, mikäli hän esittää vastaajan mielestä tuomittavia mielipiteitä sosiaalisessa mediassa.

Vasemmistoliiton kannattajista näin toimisi 29 prosenttia, vihreiden kannattajista 23 prosenttia ja muiden puolueiden kannattajista vain reilu 10 prosenttia.

Vieläkin selvempiä erot ovat suhteessa liikenteen estämiseen. Vasemmistoliiton (48 %) ja vihreiden (49 %) kannattajista liikenteen estämiseen olisi valmis lähes puolet, SDP:n (13 %) ja perussuomalaisten (10 %) kannattajista vain joka kymmenes ja RKP:n (5%), keskustan (5 %), kokoomuksen (3%) ja kristillisdemokraattien (3 %) kannattajista vieläkin harvempi.

Keskustan ja kokoomuksen kannattajissa on keskimääräistä enemmän niitä, jotka eivät olisi valmiita mihinkään kansalaistottelemattomuuteen.   

Kansalaistottelemattomuudelle moni sanoo kyllä, mutta laittomuuksia vieroksutaan

Monet muutokset ovat nyt nopeita ja parlamentaarinen päätöksenteko on hidasta. On ymmärrettävää, että myös suoraviivaisempia vaikuttamisen tapoja pidetään tarpeellisina. 

Mielenilmaukset kuuluvat länsimaisten demokratioiden keinovalikoimaan, mutta laittomien toimien kohdalla kysymys on monisyisempi.

Kansalaistottelemattomuuden taustalla on lähes aina ajatus oman ajattelun hyveellisyydestä ja moraalisesta kirkkaudesta. Sen katsotaan oikeuttavan laittomatkin toimet. Ongelma on se, että moraalisen kompassin neula osoittaa eri ihmisillä eri suuntiin.

Suomessa on valmiutta väkivaltaan

Fyysisen väkivallan itselle tärkeiden asioiden ajamiseksi hyväksyy 2 prosenttia suomalaisista. Yhtä moni on siihen myös itse valmis.

Osuus voi tuntua pieneltä, mutta väestötasolla se ei sitä ole. Lukema tarkoittaa sitä, että näin ajattelee potentiaalisesti yli 100 000 suomalaista. 

Tulos ei merkitse sitä, että näin suuri joukko seisoisi nyrkit taskussa valmiina toimintaan. Huolestuttavaa on kuitenkin, että näin moni pitää ainakin periaatteellisesti väkivaltaa osana yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinovalikoimaansa. Arvaamattomana aikana tulos kannattaa huomata.

Kansalaistottelemattomuudelle moni sanoo kyllä, mutta laittomuuksia vieroksutaan

Mitä lie tarkoittavinaan, sillä kysely ei määritellyt kansalaistottelemattomuutta erikseen. Siksi kansalaistottelemattomuus tarkoittaa kyselyssä lähtökohtaisesti samaa kuin laittomuudet.

[Jorma Teräsrautela]

Kaksi prosenttia on suunnilleen sama määrä kuin Suomen muslimiväestö. Muslimeista kohtalainen prosentti hyväksyy terroriteot PEW-tutkimuskeskuksen tietojen mukaan.

EDIT. Ps. Äärioikeistoa on tähän asti syytetty väkivallan uhasta. Nyt näyttää siltä, että uhkatekijöitä voisi löytyä myös niin sanotun paremman väkivallan suunnasta.

[IDA]

Malkki ja moni muu pseudotieteilijä haluaa "nostaa keskusteluun" erinäisiä asioita. Mitä tämä keskusteluun nostaminen tarkoittaa? Ketkä sitä käyvät, syntyykö lopputulosta ja kuka tuloksen määrittelee ja millä kriteereillä?

Nämähän eivät ole mitään pseudotutkijoita, vaan erittäin ansioituneita, suomalaisia yliopistoihmisiä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian valtavirtaa ja samalla etulinjaa maassamme. Ja juuri se tekee tästä kaikesta aika pelottavaakin. Lapsikin näkee, että he ovat täysin pihalla, mutta samalla he ovat suomalaisten tieteilijöiden huippua alallaan.

[Totti]

Vaikka väkivaltaan valmiiden vastaajien prosenttiosuus on pieni, se on väestötasolla merkittävä, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.

– Pari prosenttia suomalaisista tarkoittaa sitä, että potentiaalisesti jopa 100 000 ihmistä on sitä mieltä, että fyysinen väkivalta on keino, jota voidaan itselle tärkeiden asioiden edistämiseksi hyödyntää. Sillä tavalla tämä on aika mittava asia.

Tuohon tilastoon liittyy merkittävä harha ja näyttäisi siltä, että Pitkänen on itsekin ymmärtänyt 2% luvun väärin.

Pari prosenttia on karkeasti noin 100 000, mutta se ei tarkoita edes lähimainkaan sitä, että Suomessa olisi kunakin hetkenä 100 000 henkilön poliittinen väkivaltapotentiaali. Syy on se, että väkivallan käyttö on sidottu johonkin poliittiseen kysymykseen eikä se ole sama koko tälle 100 000 henkilön ryhmälle. Eli osa käyttäisi väkivaltaa syystä A ja toiset syystä B eikä nämä asiat ole välttämättä ajankohtaisia samaan aikaan tai ne voi olla jopa ristiriitaisia kysymyksiä. Tämä 100 000 hengen ryhmä pirstaloituu siis lukuisaan eri poliittisen väkivallan fraktioon, jolloin väkivaltapotentiaali yhtenä ajanjaksona pienenee merkittävästi.

Väkivaltapotentiaali pienenee entisestään jos huomioidaan geografinen jakauma. Paikkakunnilla, joissa radikaalien kannattajien määrä on pieni, tosiasiallinen väkivaltapotentiaali lähentelee nollaa koska yksittäiset henkilöt eivät yleensä ryhdy ideologiseen väkivalta-aktivismiin "keskuskomitean" käskystä.

Tosiasiallista poliittista väkivaltaa ei juurikaan olla nähty viime vuosina, mutta nämä sabotaasimaista aktivismia esim. liikenteen pysäyttämisen osalta on nähty. Vaikkei kysymys edes ole varsinaisesta väkivallasta, niissäkin osallistujamäärä on kaukana edes siitä 2%:sta, jotka olisivat jutun mukaan valmiita väkivaltaan.

Realiteetti poliittisen väkivallan osalta lienee siis lopulta se, että se on pienten suljettujen aktivistiryhmien juttu, joilla ei ole voimaa kaataa esim. Suomen yhteiskuntajärjestelmää *). Lisäksi väkivalta keskittyy käytännössä kokonaan vasemmalle (lasken myös natsit vasemmistoksi, mitä he ideologisesti tosiasiassa ovat). Tämä kävi selvästi myös ilmi jutuista, jossa todettiin, että vasemmalla kallellaan olevilla on huomattavasti löysempi suhtautuminen väkivaltaan tai ylipäätään lakiin ja järjestykseen. Tulos, joka tosin ei ole lainkaan yllättävä.

*) Tämä ei välttämättä ole pysyvä tilanne. Jos muslimeja tulee paljon maahan, koko yhteiskuntajärjestelmä horjuu varmuudella kuten Ruotsissa ja monessa muussa korkean maahanmuutonmaissa nähdään. Silloin ei kuitenkaan enää puhuta kotikutoisesta poliittisesta väkivallasta vaan tuodusta väkivallasta, jonka taustalla on naiivi kotikutoinen politiikka.