SAK lobbaa outoja

[hattiwatti]

SAK tuli esiin TTIP-lobbarina, mitä kaikki muut ammattiliitot pitkin Eurooppaa luontaisesti vastustavat.

Nyt tulee lisää globalismifederalismia.

http://www.hs.fi/talous/a1450244587123

Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK ehdottaa euroalueelle yhteistä budjettirahastoa sillä ehdolla, että markkinakuria tiukennetaan.

Tällä hetkellä markkinakuri ei SAK:n mukaan toteudu, kun Euroopan keskuspankki (EKP) ostaa yksittäisten maiden joukkolainoja jälkimarkkinoilta.

Palkansaajajärjestö ehdottaa, että eurovaltioiden yhteinen budjettirahasto saisi rajoitetun oikeuden laskea liikkeelle eurovaltioiden yhteisiä joukkolainoja.

"Noin viidennes eurovaltioiden kansallisista veloista voisi olla yhteisvastuullisia", sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto.

"Sen jälkeen markkinakuri olisi ehdotonta. EKP ostaisi vain tätä yhteistä velkaa, ei lainkaan yksittäisten maiden joukkolainoja."

Yhteiseen budjettiin otettaisiin alkupääoma Euroopan vakausmekanismista (EVM), joka on eurovaltioiden perustama rahoituslaitos.

EVM:ssä valtaa käyttävät eurovaltioiden valtiovarainministerit. SAK:n ehdotuksessa EVM lakkautettaisiin, ja sen tilalle perustettavaa budjettirahastoa hallinnoisivat komissio ja Euroopan parlamentti. Myös niiden rakenteeseen täytyisi tehdä muutoksia.

Muun muassa Ranskan johtavat poliitikot ovat aiemmin esittäneet euroalueelle yhteistä budjettia sekä parlamenttia. Euroopan unionin päämiehet kokoontuvat torstaina Brysseliin puimaan talous- ja rahaliiton tulevaisuutta.

Budjetin kokoa tai rakennetta SAK ei ole vielä haarukoinut tarkemmin, kertoo Kuusisto.

Sen tarkoituksena olisi varautua koko euroalueen, ei yksittäisten maiden elvyttämiseen. Kyse olisi esimerkiksi infrastruktuurihankkeista, joista Euroopan investointipankki (EIP) päättäisi.

"Tämä on vaikea asia, mutta kissa on otettava pöydälle. Kyse ei ole vain nykyisestä kriisistä."

Korkotaso on euroalueella hyvin alhainen, eli rahapolitiikan mahdollisuus elvyttää on Kuusiston mukaan heikentynyt. Pitkät taantumat puolestaan syövät kansallista elvytysvaraa.

"Jos emme ota yhteistä finanssipolitiikkaa käyttöön, voimme jatkossa ajautua pitkiin kriiseihin, joista on hyvin vaikea päästä ulos."

SAK aikoo lobata ajatuksiaan sisarjärjestöilleen aktiivisesti. Toistaiseksi eurooppalaiset palkansaajajärjestöt ovat suhtautuneet pääasiassa nihkeästi no bail out -säännön vahvistamiseen ja pikemminkin vaatineet yhteisvastuun kasvattamista.

[hattiwatti]

SAK varmasti nyt vihaa Trumppia!!!

[Kyklooppi]

SAK ei ottanut paljoa kantaa kun sipilä ja jabba leikkaa työttömyysturvaa, ammattijärjestöjen keskusliitto voisi keskittyä omiin hommiinsa...
Tuo leikkaus kohdistuu niihin heikoimmassa asemassa oleviin.

[Impi Waara]

Tokihan työttömyys vähenee, kun päivärahoista leikataan 

[Kyklooppi]

Kuspiähallitus on kyllä karmeata porukkaa, tähän eivät ns vanhat puolueet kyenneet, rohkeaa vastuunkantoa, otetaan työttömiltä ja annetaan kais tiedätte keille ?

[Impi Waara]

^Pihtiputaan mummolle lisää puurorahaa?

[Kyklooppi]

Voi sen kai noinkin sanoa.

[Impi Waara]

Kuulostaa korvaan mukavammalta kuin... noh... jonkin muu vaihtoehto.

[Pärmi]

SAK-Suomen Apu Komissiolle: onko Katainen seuraava SAK:n kunniapuheenjohtaja?
SAK:n ulostulon ajoitus viittaisi Komission ja SAK:n yhteisestä Suomen haltuunotosta; antitrump-lait voimaan - musta (perä)aukko EU:n tähtitaivaalla syö kansallisvaltioiden viimeisenkin toivontähden.

[Alarik]

SAK ei ottanut paljoa kantaa kun sipilä ja jabba leikkaa työttömyysturvaa, ammattijärjestöjen keskusliitto voisi keskittyä omiin hommiinsa...
Tuo leikkaus kohdistuu niihin heikoimmassa asemassa oleviin.

Pask*t ne työttömistä duunareista piittaa kuten ei työssäolevista duunareistakaan, mutta itselleen pitäis saada TIPPiä lisää.
Ihme, ettei jo ole SPRn kanssa puuhastelemassa VOK-bisneksissä. Eikö ehtinyt vai eikö pyytäneet?

[sivullinen.]

SAK ei ole eurooppalaisiin ammattiliittoihin rinnastettava ammattiliitto. SAK on ammattiliittojen keskusjärjestö. Se on poliittinen toimija. Useimmissa euroopan maissa ei ole tällaista järjestöä lainkaan. SAK:n tavoite ei ole ajaa tiettyjen alojen työntekijöiden etua suuria työnantajia vastaan tai edes ylipäätään edistää työntekijän asemaa. SAK:n tavoite on edistää sosialismia Suomessa. Se on osa valtiokoneistoa. Jos on sosialismin kannalta hyvä, että työntekijöiden oikeuksia heikennetään, SAK kannattaa sitä. Jos on sosialismin kannalta hyvä, että lakkoillaan, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä työntekijöiden aseman kanssa, niin lakkoillaan, jos se auttaa sosialismin ylläpitämistä. Tällaiset poliittiset lakot eivät ole kuin hyvin harvassa maassa koko maapallolla sallittuja. Edes Saksassa, jossa sosialismi on myös vahvaa, on poliittiset lakot täysin kiellettyjä. Ruotsissa poliittiset lakot ovat sallittuja, ja siellä onkin SAK:ta vastaava ammattillinen keskusjärjestö LO -- joka tietenkin myös kannattaa TTIP-sopimusta --.

Voisin yksityiskohtaisesti selitellä, miksi sosialistisille järjestöille kansainväliset sopimukset, kuten TTIP ovat niin tärkeitä, mutta se taitaa olla tässä vaiheessa turhaa. TTIP-sopimusta ei tullut. Sosialismi on kuolemassa, ja sen on ollut pakko aloittaa takinkääntö myös TTIP-sopimuksen suhteen; sosialismi ei saa missään tilanteessa osoittaa heikkouttaan olemalla loppuun asti asian takana, joka ei tule tapahtumaan. SAK vihaa Trumpia. SAK pelkää Trumpia. SAK tullaan tuhoamaan Trumpin valinnan seurauksena samalla kuin koko sosialismi Suomesta tullaan hävittämään Trumpin valinnan seurauksena.

Ennustin jo ennen Trumpin valintaa välittömän seurauksen Trumpin valinnasta olevan TTIP-sopimuksen johdosta tehtyjen ennakko-oletusten ja ennakkosijoitusten häviämisen ja sen aiheuttaman kaaoksen sosialististen maiden rahoitusmarkkinoilla. Olin väärässä. Uskoin etteivät sosialistit olleet lainkaan varautuneet Trumpin valintaan. Näyttää siltä, että he sittenkin olivat ottaneet brexitistä opikseen ja varanneet rahastoja pelastamaan sosialismia. Niitä rahastoja syödään nyt kovaa vauhtia. Eurostososialismi ostaa nyt todella kalliilla lisää elinaikaa. Se ostaa sitä, vaikka sillä ei näytä olevan tiedossa mitään oljenkortta, joka voisi sen pelastaa -- jos ei nyt Trumpin salamurhaa ja siitä seuraavaa amerikan sisällissotaa tai vastaavia hurjia mahdollisuuksia oteta huomioon --. Eurostososialismin aika on loppumassa.

[artti]

Ehkä alkuperäinen lähde on tässä.

https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/uusi-kulma/yhteisvastuullinen-tasausrahasto-auttaisi-korjaamaan-euron-puutteita-2016-10-19

[hattiwatti]

Ei ole, sillä tuohan on aivan uusi artikkeli. Mutta kiitokset siitä, olen kiinnostunut aiheesta sillä männävuosilta tunnen kirjoittajan joka myös käänsi koko SAKn näemmä tukemaan TTIP-sopparia.

SAK-TTIP fanaattinen lobby jonkun reilun kaupan maailman luomiseksi on vanhempi juttu, nostin ikivanhan ketjun. Aika moni juttuhan menee uuteen uskoon Trumpin valinnan myötä.

[Vredesbyrd]

Vai ovatkohan nämä nielleet siimoineen ja koukkuineen väitteen siitä, että nimenomaan Suomen korkeaa teollisuutta hyödyttää mahdollisimman tappiinsa vedetty globalisaatio?

[Eisernes Kreuz]

Suomalaiset duunarit eivät tosiaan taida lukeutua globalisaation voittajiin. On siksi aika hämmentävää, että ammattiliittojen keskusjärjestö tahtoo lisää globalisaatiota ja syvempää EU-integraatiota.

Voi vain kuvitella, millaiset pahansuovat voimat tuollakin ovat taustalla vaikuttamassa.

Suomen tilanne on joka tapauksessa poikkeuksellisen synkkä, kun meillä käytännössä kaikki kuviteltavissa olevat tahot kannattavat globalismia ja federalismia.

[hattiwatti]

Vai ovatkohan nämä nielleet siimoineen ja koukkuineen väitteen siitä, että nimenomaan Suomen korkeaa teollisuutta hyödyttää mahdollisimman tappiinsa vedetty globalisaatio?

Ei kun kuulemma tämä TTIP olisikin jotain reilun kaupan hyväntekeväisyyttä, joka onkin Obaman propagandan ulkopuolella ainutlaatuinen väite.

http://yle.fi/uutiset/3-7976786

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto pitää parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavaa vapaakauppa- ja investointisopimusta merkittävänä Suomen työllisyydelle.

Vapaakauppa- ja investointisopimus TTIP voi SAK:n mukaan jopa nostaa Suomen palkkatasoa.

Julkisten hankintojen markkinat suljetut Yhdysvalloissa

Suuria kysymyksiä ovat SAK:n mukaan eurooppalaisten yritysten pääsy julkisten hankintojen markkinoille. Yhdysvalloissa julkisten hankintojen sääntely on tarkkaa ja ne ovat hyvin suljetut. Suomalaisten jäänmurtajien myyminen Yhdysvaltoihin olisi esimerkiksi erittäin merkittävä avaus. Yhdysvalloissa on jo isoja suomalaisyrityksiä, ja niiden asemaa voidaan vahvistaa sopimuksella, SAK:n asintuntija Kuusisto arvioi.

– Ehkä suurimmat taloudelliset hyödyt on saatavissa, jos suomalaiset yritykset pääsevät USA:n hyvin suljetuille julkisten hankintojen markkinoille, ja jos saadaan poistettua turhia kaupan ja investointien esteitä EU:n ja USA:n välillä, Kuusisto sanoo.

– Poliittisesti tulee hyötyä siitä, että EU ja USA pyrkivät yhdessä määrittämään kansainvälisen kaupan sääntöjä: korkealaatuisia sääntöjä, joissa on mukana työtekijöiden perusoikeudet, ympäristösääntelyn normit, ihmisoikeudet ja korkeatasoinen kuluttajansuoja. Jos näitä normeja saadaan käyttöön EU:ssa, USA:ssa ja laajemmin maailmantaloudessa, sillä voi olla pitkällä aikavälillä todella suuri merkitys, arvioi Kuusisto.

SAK:n kanssa samoilla linjoilla positiivisista talouden vaikutuksista ovat myös työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto ja maataloustuottajien MTK. Ne antoivat aiemmin keväällä yhteisen kannanoton asiasta.

Heikkeneekö työlainsäädäntö?

Peruslainsäädäntöön ei olla tuomassa heikennyksiä. Sopimuksen ulkopuolelle jää SAK:n käsityksen mukaan sekä työelämän lainsäädäntö että sosiaalilainsäädäntö. Pitkälle kysymys on teknisestä lainsäädännöstä, kuten vaikka erilaisista standardeista sähkölaitteille.

– Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeita standardeja EU:ssa ja USA:ssa, Kuusisto kertoo.

Molemmilla osapuolilla on korkeatasoista sääntelyä, mutta se eroaa toisistaan. Kun esimerkiksi sähkölaitteiden CE-merkinnän saaminen kestää noin puoli vuotta tai vuoden, Yhdysvalloissa prosessi vie useimmiten kaksi vuotta, alasta riippuen.

– Turhan sääntelyn poistamisella on merkitystä yritysten vientimahdollisuuksille, sanoo Kuusisto.

[hattiwatti]

http://heikki.ketoharju.info/2015/05/miksi-sak-kannattaa-ttip-sopimusta/

Yle uutisoi komeasti, että SAK odottaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen tuovan talouskasvua ja työpaikkoja. Missäs olenkaan aiemmin saman perustelun kuullut? Aivan, Ulkoministeriö käyttää suunnilleen samoja perusteluja, ja asiasta vastaava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on julkisestikin todennut keskittyvänsä sopimuksen etuihin uhkien jäädessä vähemmälle.

Ylen juttu sisältää SAK:n suulla esitettynä väitteitä, joita ei voi sivuuttaa ilman kommentteja.

1) "Suomen talous- ja työllisyystilanne kohenee TTIP-sopimuksen myötä"

Komission tilaamien vaikutusarvioiden mukaan koko EU-alueella sopimus tuottaa vain vähäisen talouskasvun. Komissio myös lähtee siitä oletuksesta, että talouskasvu jakautuu tasaisesti, mikä on ilman muuta epärealistinen odotus.

Tarkin sopimuksesta tehty vaikutusarvio on tutkija Jeronim Capaldon käsialaa. (Sivumennen sanoen Capaldo on työskennellyt myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n leivissä) Hänen mukaansa Pohjois-Euroopasta tulee katoamaan TTIP-sopimuksen solmimisen myötä yli 200 000 työpaikkaa. Myöskään BKT ei tule Pohjois-Euroopassa kasvamaan vaan päin vastoin heikkenemään 2%-yksiköllä. Tämä olisi suurin pudotus EU-alueella.

Ihmettelen siis suuresti, mihin SAK ja etenkin Aleksi Kuusisto perustaa käsityksensä työllisyyden kohenemisesta ja talouskasvusta. Onko EU-komission PR-materiaali nielty sellaisenaan?

2) "Sosiaalilainsäädäntö tai työlainsäädäntö eivät ole sopimuksessa mukana, joten ei syytä huoleen"

Tällaisen kuvan voi Ylen jutusta nopealla lukemisella saada. Tarkkaan ottaen SAK:n Kuusisto toteaa, että hänen tietojensa mukaan nämä alat eivät tule lopulliseen sopimukseen mukaan. Mutta jos näin on, miksi niistä sitten neuvotellaan?

TTIP-sopimusneuvotteluissa pöydällä ovat niin työlainsäädännön kysymykset kuin myöskin julkiset palvelut. Yhdysvalloissa työlainsäädäntö on EU:ta heikommalla tasolla. USA ei ole ratifioinut YK:n ILO-sopimuksistakaan kuin pari – ja on selvästi todennut, ettei myöskään näiden neuvottelujen myötä aio ratifioida loppuja.

Summa summarum: sekä julkisten palvelujen laadun heikkeneminen että työlainsäädännön huononeminen ovat reaalisia uhkia. En tiedä, mihin lähteisiin Kuusisto arvionsa perustaa, mutta ainakaan meillä aktiivisesti sopimusneuvotteluja vastustavilla ei ole kuin hyvin vähän tietoa neuvottelujen sisällöstä, sillä koko neuvotteluprosessi on salainen!

3) "Välimiesmenettely on uhka, muttei kynnyskysymys"

No tämä nyt on jo täysin käsittämätöntä. Kuusisto suoraan myöntää, että sopimukseen kaavailtu välimiesmenettely (joka antaisi yrityksille ja sijoittajille laajat valtuudet uhata valtioita oikeusjutuilla) on uhka, ja toteaa senkin ettei koko investointisuojaa oikeastaan edes tarvita, sillä Yhdysvalloissa ja EU:ssa tuomioistumet ovat luotettavia. Kuitenkaan edes tämän laajaa arvostelua herättäneen sopimuksen osan torppaaminen ei ole SAK:lle kynnyskysymys. Miksi ei? Mihin perustuu Kuusiston näkemys, että investointisuojaa saadaan parannettua ja että "suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi"?

EU:n kauppakomissaari Malmströmin väläyttämä pysyvä välimiesoikeus tuskin tarjoaa mitään erikoista ratkaisua, koska jo nyt välimiesjuttuja hoitaa pieni lakimiesten ja lakifirmojen joukko. Pysyvä välimiesoikeus vain vahvistaisi tätä käytäntöä – ja sivuuttaisi edelleen kansalliset parlamentit.

4) "Sopimuksessa on kyse vain teknisten standardien yhdenmukaistamisesta"

Ylen jutussa kannattaa panna merkille myös toteamus, että TTIP-sopimuksessa olisi kyse lähinnä teknisten standardien yhdenmukaistamisesta. Mutta jos on kyse vain siitä, miksi sopimus koskee käytännössä kaikkea liiketoimintaa ja kaikkia lainsäädännön aloja, ellei niitä erikseen ole neuvotteluista rajattu ulos? Ja miksi sopimus sisältää kummallisen, yhtiövaltaa kasvattavan välimiesmenettelyn? Ja ennen muuta: jos kyse on teknisestä standardien yhdenmukaistamisesta, miksi neuvottelut ovat salaiset, eikä ulos kerrota kuin pieniä tiedonmuruja?

Saattaa olla, että riipasen kovan kännin tänään

Viimeisen väliotsikon omistan lakkautetun paperiteollisuuden muistolle. Samaa on luvassa lisää, mikäli tämä sopimus menee läpi – ja mukavahan on sitten katsella yhdysvaltalaisesta videopalvelusta klippejä turhautuneista duunareista. Työttömällä aikaa ihan varmasti kyllä on.

Vielä pari sanaa ay-liikkeestä yleensä. Jollekullehan saattaisi tulla kiusaus käyttää SAK:n kantoja tässä kysymyksessä perusteluna sille, ettei ammatillinen järjestäytyminen yleensäkään ole järkevää. Olen itsekin tietysti SAK:laisen liiton jäsen, enkä ole lainkaan sitä mieltä, että ay-liike olisi turha tai tarpeeton. Toivoisin kuitenkin, että SAK:n johdossa edes jotenkin huomioitaisiin ay-kentän vaihtelevat kannat TTIP-sopimusasiaan. Etenkin julkisten alojen liitoissa ollaan varmaan huolissaan sopimuksen vaikutuksista – ja syystä.