Muuttuva nationalismi

[JKN93]

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/20/hyva-ja-paha-kansallisuusaate-nationalismin-rajat-muuttuvat-jatkuvasti


Hyvä ja paha kansallisuusaate
Nationalismin rajat muuttuvat jatkuvasti


Euroopassa puhutaan uudesta nationalismin aallosta. Euroopan unionin sisäistä vapaata liikkuvuutta katsotaan nyt uusin silmin, kun yhä useampi valtio vahvistaa rajojaan isommilla ja piikikkäämmillä aidoilla.

Kansallismieliset puolueet ovat nousseet monessa Euroopan maassa suurimpien puolueiden joukkoon. Ne ovat maiden hallituksissa Suomen lisäksi Puolassa, Kreikassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Niiden retoriikkaan kuuluvat vahvasti nationalismi, kansakunnan identiteettiin ja symboleihin vetoaminen.

Nousua selittää esimerkiksi se, että talouskriisissä on petytty kansainvälisyyteen ja on alettu kaivata valtioiden vahvempaa suvereniteettiä. Nationalismi on siis jälleen tullut muotiin, mutta mitä aatteella oikein saavutetaan?

Vuonna 1999 Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski seurasi Itävallassa Jörg Haiderin oikeistopopulistisen vapauspuolueen marssia maan hallitukseen. Aittokoski näki asetelmassa aineksia, joiden arveli leviävän laajemmalle.

Aihe jäi elämään Aittokosken mieleen, ja nyt työnsä ohella tietokirjailijaksi ryhtynyt toimittaja valmistelee kirjaa nationalismista Euroopassa. Teoksen nimi, Kuolemantanssi, viittaa myöhäiskeskiaikaiseen kuvamotiiviin, jossa tanssivat luurangot kuskaavat ihmisiä tuonpuoleiseen. Nimen symboliikka on ilmeistä.

"Uskon, että nationalismi voi väärinkäytettynä olla yhä tappava voima Euroopassa", Aittokoski sanoo.

Nationalismi on Aittokosken kirjoitustyön aikana muuttunut yhä ajankohtaisemmaksi, kun Euroopan maat ovat joutuneet pohtimaan suhtautumistaan suurina joukkoina saapuviin pakolaisiin. Kansallisvaltioiden rajat ovat tuskin aikoihin olleet ihmisten ajatuksissa yhtä usein kuin nyt.

Viime marraskuun Eurobarometrin mukaan suomalaiset identifioituvat enemmän Suomeen kuin esimerkiksi kotikaupunkeihinsa. Euroopassa taas kiintyminen omaan kotikaupunkiinsa on selvästi yleisempää.

Barometrin mukaan suomalaiset kuitenkin mieltävät itsensä eurooppalaisiksi keskimääräistä enemmän. Kyselyn mukaan 65 % suomalaisista vastanneista ilmoitti olevansa ainakin melko kiintynyt Eurooppaan, kun EU:n keskiarvo on 59 %.

Loput linkistä