2016-03-15 YLE:Matunaiset tarvitsevat työllistymisen tueksi vahvat tukiverkostot

[rähmis]

Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat työllistymisen tueksi vahvat tukiverkostot

Osaavat naiset -työllistämishanke maahanmuuttajanaisille on onnistunut yli odotusten. Nyt hyvät käytännöt halutaan monistaa valtakunnalliseksi pilotiksi. Jotta malli toimisi, on tärkeää huomioida kohderyhmän erityispiirteet.

Osaavat naiset -hanke ponnistaa erityisen vaikeasti työllistettävien parista.

– Maahanmuuttajataustaisen naisen on tilastojen mukaan ainakin kolme kertaa vaikeampaa löytää työpaikka kuin kantasuomalaisen. Meillä on ydintavoitteena tarjota henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja alkuvaiheen tukea, kertoo projektivastaava Heidi Hirvonen Monika-Naiset ry:stä.

Perinteiset TE-toimistojen palvelut eivät naisten työllistämisessä toimi. Verkostojen puute niin henkilökohtaisella kuin työelämässä tekee Hirvosen mukaan maahanmuuttajanaisten työnhausta erityisen vaikeaa.

Voimavarakeskeisen ohjausmallin avulla etsitään työnhakijan vahvuuksia vain naisille tarkoitetussa, turvallisessa toimintaympäristössä.

Henkilökohtaiseen ja yksilökeskeiseen ohjaukseen on tukeva peruste, sillä työnhakijoiden taustat ovat kirjavia. Koulu- ja työtodistuksia ei välttämättä ole, osaaminen täytyy kartoittaa muulla tavalla.

Heidi Hirvosen mukaan traumakokemukset voivat aktiovoitua uudessa kotimaassa, kun on rauhallinen ja turvallinen tilanne. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen.

– Traumakokemusten tunnistaminen on todella tärkeää ja siihen tarvitaan lisää palveluja valtakunnallisesti. Toki sitä tehdään matalan kynnyksen ja kolmannen sektorin ympäristöissä, kuten meillä, mutta koulutusta viranomaisille tarvitaan lisää, hän korostaa.

Perustyö, vaikkapa CV:n tekeminen ja sähköiseen lomakkeiden täyttämien on tärkeää ajoittaa oikein. Tietoa työelämän pelisäännöistä on syytä jakaa koko perheelle.

– Naisella saattaa olla hoivavastuu lapsista ja muista sukulaisista. Ei silloin ole aikaa eikä voimia työnhakuun.

Haasteista huolimatta tulosta on tullut.

– Olemme päässeet joka vuosi tavoitteisiin ja viime vuonna yli sata naista pääsi työpolkunsa alkuun. Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta uskon, että sillä on laajemminkin vaikutusta, koska naisten koulutukseen ja työelämään pääseminen vaikuttaa myönteisesti myös lasten tilanteeseen.

Naiset ovat työllistyneet Hirvosen mukaan mm. palvelualalle, myymälöihin ja ravintola-alalle koulutuksensa ja osaamisensa mukaan.

YLE

[Gunnar Hymén]

mitä tukiverkostoa siinä tarvitaan? ei mitään, se rakennetaan koulun penkillä ja pyrkimällä suomen kansalaiseksi "maassa maan tavalla" -metodein. tämäkin yksi sankari oli tullut 2005 suomeen ja nyt jo 2016 syksyllä sitten ajatteli mennä opiskelemaan suomen kieltä 

siinä ei paljon tukiverkostot auta kun ei kiinnosta muu kuin oleskelu 

[Arkipiispa]

mitä tukiverkostoa siinä tarvitaan? ei mitään, se rakennetaan koulun penkillä ja pyrkimällä suomen kansalaiseksi "maassa maan tavalla" -metodein. tämäkin yksi sankari oli tullut 2005 suomeen ja nyt jo 2016 syksyllä sitten ajatteli mennä opiskelemaan suomen kieltä 

siinä ei paljon tukiverkostot auta kun ei kiinnosta muu kuin oleskelu 

Niin, ongelmahan on se, että kun on hyvät sossun tukiverkostot, miksi ihmeessä mikään kiinnostaisi ?

[yks vaan]

Käytänössä tarkoittaa, että oman maan miehet pois maasta, siinä suurin este.

[Blanc73]

Hämmästyttäviä nämä varsinaiset^TM maahanmuuttajat. Yhtaikaa ovat kaikkivoipia ja messiaanisia jumal-olentoja sekä avuttomia pikkulapsia, samassa eksoottisessa pikkupaketissa.

[Mr.Reese]

On se hieman vaikea siirtyä työelämään, kun puskenut mukulaa maailmaan lapsilisät silmissään päälle viiskymppiseksi.

[Keuvo Makkarainen]

Heidi Hirvosen mukaan traumakokemukset voivat aktiovoitua uudessa kotimaassa, kun on rauhallinen ja turvallinen tilanne. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen.

Siis mitä!? Että kun on rauhallista ja turvallista, niin traumaa pukkaa päälle?

– Traumakokemusten tunnistaminen on todella tärkeää ja siihen tarvitaan lisää palveluja valtakunnallisesti.

Lisää massia kotouttamiseen. Sehän on tärkeämpää kuin vanhusten kakkavaippojen vaihtelu.

Perustyö, vaikkapa CV:n tekeminen ja sähköiseen lomakkeiden täyttämien on tärkeää ajoittaa oikein. Tietoa työelämän pelisäännöistä on syytä jakaa koko perheelle.

Olisiko se CV kannattanut tallentaa siihen iPhoneen jo ennen reissulle lähtöä? Minulla on CV jostain parinkymmenen vuoden takaa ja sitä olen tarvittaessa päivittänyt. Ei ole hukkunut välimereen, vaikka olenkin välillä vesilintuja tietokoneella heitellyt.

[Finka]

Nykyisessä pahassa työttömyystilanteessa itse keskittyisin helpoimmin työllistettäviin, jotta saadaan Suomi taas pyörimään. Kun yhteiskunnassa liikevaihto kasvaa, niin on helpompi myös haasteellisemmat ryhmät työllistää.

Nyt mennään takapuoli edellä puuhun. Enkä ole ihan varma että se puu on oikea.

[Siili]

Nykyisessä pahassa työttömyystilanteessa itse keskittyisin helpoimmin työllistettäviin, jotta saadaan Suomi taas pyörimään. Kun yhteiskunnassa liikevaihto kasvaa, niin on helpompi myös haasteellisemmat ryhmät työllistää.

Nyt mennään takapuoli edellä puuhun. Enkä ole ihan varma että se puu on oikea.

Eikö tuo "haasteellisempien" ryhmien työllistäminen työllistä sekin kolmansia tahoja ihan kiitettävästi?  Kyllähän se raha kiertää, vaikka se kulkeekin verottajan kautta.  Ja kun se on kerran mahdollista, niin miksei sitä kierrätetä myös tulevaisuudesta entistä suuremmassa määrin?

[Finka]

Eikö tuo "haasteellisempien" ryhmien työllistäminen työllistä sekin kolmansia tahoja ihan kiitettävästi?  Kyllähän se raha kiertää, vaikka se kulkeekin verottajan kautta.  Ja kun se on kerran mahdollista, niin miksei sitä kierrätetä myös tulevaisuudesta entistä suuremmassa määrin?

Kyllä se pitää ensin saada kiertämään vientiteollisuudessa.

[ISO]

Koko matuporukka vaatii loputonta tukemista ihan kaikessa.

Ne on täysin kykenemättömiä elämään nykyaikaisessa sivistysyhteiskunnassa osaamiseltaa, taidoiltaan sekä kyvyltään oppia.

Puhumattakaan valtavista kulttuurieroista, jotka estää integroitumisen.

Tuosta porukasta on vain valtavasti kuluja, murhetta ja vaivaa.

[Teepannu]

Olemme päässeet joka vuosi tavoitteisiin ja viime vuonna yli sata naista pääsi työpolkunsa alkuun.
Naiset ovat kotoisin muun muassa Afganistanista, Somaliasta, Nepalista, Venäjältä ja Virosta.

Haiskahtaa harhaanjohtamiselta, jälleen.

Arvaan että kovasti kalliita työpaikkoja veronmaksajille.

[Linkster]

Kyllä suomen kieli on täynnä nykyään upeitä ilmaisuja ja sanontoja: haasteellinen (käytännössä mahdoton) ,edullinen (kalliiksi tuleva paska),yleishyödyllinen(veron nostoperustainen)jnejne. Äidinkielenopettajani oli kuin olikin oikeassa.

Somppulauma saapui meitä kohentamaan kaikin tavoin v. 1991. Niistä ei taida suomea taitaa juuri yksikään,työllistymisestä nyt ei voi edes puhua! Kiire voi tulla tekevälle jos aikoo ennen kansaneläkettä tehdäkin jotain sen eläkkeensä eteen.

Nykyinen tulijamassa on luonteeltaan ja taidoiltaan nollatasoista , vahvasti menopuolta rasittavaa haittaa maallemme. Saamme korkeintaan kilpailevia kriminaaliryhmittymiä entisten paskiaisten lisäksi. Näitten toilailuihin ei edes valtiovalta voi puuttua rasismisössötyksissään.

Suomeen on erittäin vaikea houkutella ketään todellista kompetenssia omaavaa esim tekniikan alan  koulutettua ihmistä tai yritystä jollei verotuspolitiikkaa saada sorvattua järkevämmälle tasolle. Täällä on pula ideoista ja kunnollisista innovaatioista. Matupisnes ei ole kuin stuppien ja kumppaneiden verenimentää meiltä.

[guest1783]

Luku-, kirjoitus- ja ammattitaidottomia tuotetaan laumoittain maahan, jossa muutenkin on hävinnyt ja häviää koko ajan työpaikkoja kaikilta sektoreilta, mutta eritoten sellaisilta aloilta, joille voi työllistyä vähäisen/lyhyehkön koulutuksen turvin. Omia työttömiä on valmiiksi puoli miljoonaa. Does not compute.

Missä on näiden maahanmuuttajanaisten oma vastuu työllistymisestään? Eikö oikeasti tajuta, mikä karhunpalvelus tehdään kaikille, kun heitä kohdellaan kuin lapsia. Parodiahorisontti paukkuu (mutta ei oikein silti naurata), kun jo pelkästään mamunaisten^TM saamiseksi työnhaun pariin tarvitaan suurinpiirtein jokaiselle heistä henkilökohtainen avustaja.

[internetsi]

Osaavat naiset -työllistämishanke maahanmuuttajanaisille on onnistunut yli odotusten. Nyt hyvät käytännöt halutaan monistaa valtakunnalliseksi pilotiksi.

Nyt vaan tilastot pöytään. Mikä oli tilanne ennen projektin aloittamista ja yhden työllistyneen matunaisen kustannus, aika ja mikä oli projektin tavoite (kun se meni yli odotusten)? Kun uusi projekti nyt on sitten parempi, niin kuinka paljon halvemmalla ja nopeammin yksi matunainen työllistyy nyt kun joku on keksinyt tällaisen työkalun?

Luvut pöytään, Nazismi Razismin entiseltä puljulta!

Kun siellä kerran vedotaan tilastoihin vaikeudessa työllistyä, niin kertokaa nyt ihmeessä ne madonluvut niin päästään arvioimaan asiaa.

[pulikka]

Osaavat naiset -hanke ponnistaa erityisen vaikeasti työllistettävien parista.

Osaavat naiset, joiden on erityisen vaikea työllistyä. Onko kyse vakavasti ylikoulutetuista matunaisista? Vaikeasti työllistettävät matut paikkaavat käheytyneen työvoimapulan? Miksi muuten puhutaan työllistettävistä eikä työllistyvistä? Ai niin, se näennäistyöpaikkakin pitää tarjoilla kultalautasella kotiovelle.

Voimavarakeskeisen ohjausmallin avulla etsitään työnhakijan vahvuuksia vain naisille tarkoitetussa, turvallisessa toimintaympäristössä.
[...]
Heidi Hirvosen mukaan traumakokemukset voivat aktiovoitua uudessa kotimaassa, kun on rauhallinen ja turvallinen tilanne. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen.

Kansantalouden suojelemiseksi ja kotoutumisen mahdollistamiseksi ehdotan, että pidämme yllä hallittua uhan tunnetta siihen asti, että tulijat ovat oppineet kielen ja löytäneet työpaikan.

– Naisella saattaa olla hoivavastuu lapsista ja muista sukulaisista. Ei silloin ole aikaa eikä voimia työnhakuun.

Kantisten kuitenkin oletetaan hoitavan työt, lapset ja ikääntyvät vanhemmat. Kantis jaksaa, koska vaihtoehtoa ei ole. Jos lopulta tulee romahdus ja pahaa jälkeä, on kyse suomalaiskansallisesta tyyppiesimerkistä, ei pevhana 

Matujen kohdalla ollaan niin ymmärtäväisiä, kato traumaa on juu. Veikkaan, että suomalaisetkin kuljettavat vielä mukanaan sodista jääneitä traumoja, eivät ne mene sodan kokeneiden mukana hautaan vaan jatkavat seuraavissa sukupolvissa, lievempinä mutta yhä vaikuttavina. Muistetaanko näitä traumoja, kun suomitaan vaihteeksi vaikka kantisten juroutta ja tunteiden näyttämisen vaikeutta?

[l'uomo normale]

Heidi Hirvosen mukaan traumakokemukset voivat aktiovoitua uudessa kotimaassa, kun on rauhallinen ja turvallinen tilanne. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen.

Siis mitä!? Että kun on rauhallista ja turvallista, niin traumaa pukkaa päälle?

Niinhän se käy että kun on vähän turvassa, ahdistukset joita aiemmin piti piilottaa selviytymiskamppailun keskellä, tulevat pintaan.

Muutoin epäilen että viranomaisverkostoja enemmän tarvittaisiin työpaikkoja joihin voi mennä  "suoraan kadulta" ; vaikka lakaisemaan talvisin niitä kulkuväyliä joiden alussa on sitten viime laman ollut 'ei talvikunnossapitoa' -kylttejä.  Siinä olisi terapiaa ensialkuun.  Ihmettelen että eivätkö vieläkin useammat maahanmuuttajat mene sekaisin tässä pyörityksessä. Ehkä he ovat tuottoisampaa ja paremmmin käsiteltävää asiakaskuntaa kuin kantikset pitkäaikaistyöttömät systeemin raaka-aineena.

Ei kai tässä muuta kuin odottaa ja katsoo kauanko rahat riittävät. Alan epäillä että tärkein motiivi Suomen hyvään velansaantiin on ollut Suomen halukkuus osallistua tiettyjen raaka-aineentuottajavaltioden ylijäämäväestön sijoittamiseen niin että yhteiskunnallinen paine heidän kotikulmillaan helpottuu.

[Roope]

Osaavat naiset -työllistämishanke maahanmuuttajanaisille on onnistunut yli odotusten. Nyt hyvät käytännöt halutaan monistaa valtakunnalliseksi pilotiksi.

Nyt vaan tilastot pöytään. Mikä oli tilanne ennen projektin aloittamista ja yhden työllistyneen matunaisen kustannus, aika ja mikä oli projektin tavoite (kun se meni yli odotusten)?

En nyt harmikseni keksi oikeita hakusanoja, mutta muistan dokumentoineeni tänne muutama vuosi sitten työllistämisprojektin, joka parin vuoden aikana onnistui kouluttamaan ja työllistämään kaksi maahanmuuttajaa, toisen väliaikaisesti ja toisen pysyvästi keittäjäksi kouluun. Projektin hinta oli muistaakseni 150 000 euron luokkaa.

Tällaisia rahanpolttamisprojekteja on varmasti ollut kymmenittäin tai sadoittain, mutta tästä sattui olemaan netissä powerpoint-kuvaus jotain loppuraporttia tai seminaaria varten.

[niemi2]

Meillä on jo miljoona osa ja kokopäivätyöntöntä, jotka odottavat myös töitä eivätkä ole yhtä vaikeasti työllistettäviä.

Suomeen tulevia odottaa vain työttömyys ja syrjytyminen koska työpaikkoja ei vain yksinkertaisesti ole eikä Juhana Vartiaisen teoria työvoiman tarjonnan kasvattamisesta toimi.

Kyse on vain maahanmuuttobisneksestä, jossa rahat valuvat hukkaan ja sitten vaaditaan lisää koska "kotoutumisen epäonnistuminen vasta kallista onkin".

[Mr.Reese]

Koko budjetti mamupisnekseen. Ehkä sitten silmät aukeaa, jos silloinkaan.

[nevahood]

Jonkun paskanjauhantabingon olisi tuolla jo voittanut. Eheyttävän voimistuttavaa benchmarkkausta, jolla luodaan synergiaa.

Sitä varmaan kannattaa pysytellä sotatoimialueella, jos haluaa olla työkykyisenä. Vanhat ampumavammatkaan ei vihlo niin ikävästi.

Koko budjetti mamupisnekseen. Ehkä sitten silmät aukeaa, jos silloinkaan.

Kannatan, kunhan budjetti säilyy korkeintaan yhtä isona kuin nyt.

[Randy]

Kuinkakohan vahvat tukiverkostot tarvitsee muuten suomalainen mustalaisakka työllistyäkseen ja miten sellaiset olisi realistista järjestää? Ja tarkoitan ihan oikeaan työhön, enkä mihinkään veronmaksajien ylläpitämään kulttuuritulkin tai toteemin virkaan.

[Archaeopteryx]

Naiset ovat työllistyneet Hirvosen mukaan mm. palvelualalle, myymälöihin ja ravintola-alalle koulutuksensa ja osaamisensa mukaan.

Nyt ovat astronautit, koneinsinööri ja kirurgit raakasti alaansa vastaamattomissa hommissa. Missä SAK on silloin, kun sitä tarvitaan?

[Haplotaxida]

Perinteiset TE-toimistojen palvelut eivät naisten työllistämisessä toimi.

Mitä palveluita? Perinteisiä TE-palveluitahan ollaan ajettu alas:

Ennen työnhakijoita palveltiin, mutta nyt heidät pannaan asioimaan netissä. Työkkärin korvanneet TE-toimistot palvelevat yhä enemmän yrityksiä. Työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot ovat kaikessa hiljaisuudessa muuttuneet työttömien työnhakijoiden palvelijoista verorahoitteisiksi työnvälittäjiksi, jotka auttavat yrityksiä seulomaan suuresta työttömien massasta parhaat kokelaat.

Muutos näkyy siinä, että TE-toimistoista on vähennetty ammatinvalintaan ja uraohjaukseen erikoistuneita psykologeja ja tilalle on palkattu yritysten tarpeita palvelevia työnvälityksen asiantuntijoita.

Näin on tehnyt esimerkiksi Uudenmaan TE-toimisto, jota johtaa espoolainen merkonomi Jarmo Ukkonen. Toimisto sai täksi vuodeksi rahaa palkata 18 uutta työntekijää, ja työnhakijoita palvelevat psykologit jätettiin nuolemaan näppejään. Ukkosen mukaan päätös oli itsestään selvä.

"Me, tai meikäläinenhän sen linjauksen tekee, pantiin kaikki 18 lisäpalkkausta työnvälitys- ja yrityspalveluihin. Me haluamme vahvistaa yrityspuolta", Ukkonen sanoo. ..

- Työkkäri & palvelut katoavat (Voima, 6/2014)

TE-toimisto eli entinen työvoimatoimisto on vetäytymässä Lapin kunnista ja palvelu menee entistä enemmän nettiin. Lapin ELY-keskus pyrkii siihen, ettei kunnissa ole enää TE-toimistoja ja niistä löytyvää henkilökohtaista palvelua. Tarkoitus on kehittää "monikanavaisia ja paikkariippumattomia" TE-palveluita ja perustaa eri paikkakunnille "itsepalvelutiloja hyödyntäen yhteispalvelupisteitä". Jos tätä virkamieskieltä suomentaa, niin lauseet tarkoittanevat kutakuinkin sitä, että jossakin kunnantalon tai kirjaston nurkassa on kasa esitteitä ja hyvässä lykyssä myös tietokone, josta pääsee TE-toimiston sivuille. ..

TE-toimisto ei sinänsä luo uusia työpaikkoja. Päivärahakin tupsahtaa tilille, olipa ihminen kirjautunut työttömäksi netissä tai ilmoittautumalla henkilökohtaisesti TE-toimistossa. Tässä mielessä TE-toimistolle ei ole tarvetta, mutta siinä mielessä on, että työttömien joukkoon mahtuu monta nuorta ja keski-ikäistä, joilla palvelujen tarve on keskimääräistä syvempi. Tällöin kaivataan henkilökohtaista ammatinvalinnan ohjausta kasvotusten, eikä virtuaaliteitse.

- Päätoimittajalta: Työvoimatoimistolle olisi tarvetta Ivalossa (Inarilainen, 3.6.2016)

Viime aikoina on tosin kuulunut sellaisia ääniä, ettei uudistettujen TE-palveluiden "palvelu" enenevässä määrin palvele enää työnantajiakaan - ainakaan asiallisia ja vakavasti otettavia sellaisia.

Verkostojen puute niin henkilökohtaisella kuin työelämässä tekee Hirvosen mukaan maahanmuuttajanaisten työnhausta erityisen vaikeaa.

Eittämättä työllistymisestä tulee erityisen vaikeaa, jollei läheisetkään ihmiset tue ja kannusta millään tavoin naisen työllistymistä, vaan päinvastoin voivat olla sitä vastaan. Tukiverkosto ei ole vain yhteyksiä, joita kautta voi työllistyä.

Ihan hyväähän tuollainen räätälöity palvelu todennäköisesti on. Ainakin periaatteen tasolla. En sitä kiellä. Ongelma on vain siinä, että jos niitä ei mielellään enää tarjota muille "tavanomaisemmille" työttömille tai työelämän ulkopuolella oleville, jos niitä ylipäätänsä on enää tarjolla.

Tästä huolesta ja muutosprosesseista keskustelin pari kolme vuotta takaperin TE-toimiston pitkäaikaisen virkailijan kanssa, TE-toimistossa käydessäni. Toi sen oma-aloitteisesti esille, varsinkin nuoria koskien. Hyvin vähän oli kuulemma mietitty vaikutuksia ja ylipäätänsä sitä, että miten jatkossa käytännössä toimitaan annetuissa raameissa.

[VeePee]

Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat työllistymisen tueksi vahvat tukiverkostot

En voi olla hämmästelemättä miten mahtava voimavara, matut, aina tarvitsevat ja tarvitsevat ja tarvitsevat. Aina tarvitaan tukea, erityiskohtelua, erikoisruokaa, ymmärrystä, apua, neuvoa, opastusta, rahaa, oikoteitä, tukiverkostoa, asuntoja, työpaikkoja, tulkkeja, opettajia, kelaa, viranomaispalveluita, kotouttamista, samaa sukupuolta olevia lääkäreitä, ilmaisia harrastuksia, omia uimahallivuoroja, moskeijoita, halal kidutettua lihaa, sharia lakia, kaavutettuja naisia jne. jne... Milloin se tarvitseminen ja saaminen vaihtuu antamiseksi? Milloin vaatimukset vaihtuvat kiitollisuudeksi? En pidättele hengitystä odotellessani.

[Rikastaja]

Sinäänsä kannatan, että yritetään saada matujakin töihin. Ihmetyttää vain, miten "haasteellisten" tapauksien työllistämiseen riittää rahaa, vaikka Suomessa on paljon ammattitaitoista työvoimaa työttömänä. Ja mihin tätä "haasteellista" ryhmää Suomessa ylipäätään tarvitaan?

[l'uomo normale]

Milloin se tarvitseminen ja saaminen vaihtuu antamiseksi? Milloin vaatimukset vaihtuvat kiitollisuudeksi? En pidättele hengitystä odotellessani.

Ne antavat koneistolle olemassaolon oikeutuksen. Ei monellekaan kovin kiitollinen tehtävä. "Charity breeds contempt" -lauseen olen oppinut Hommalla. Monet omassa mökissään omilla pellloillaan omassa maassaan olisivat huomattavasti aktiivisempia ja oma-aloitteisempia.

[Kim Evil-666]

Matunaisten, sen kummemmin kuin matumiestenkään paikka ei ole koko Suomessa. Suomen työmarkkinat huutavat muutenkin hoosiannaa ja tänne pungetaan kaikenmaailman luku-, sekä kirjoitutaidottomia säkkikulttuurin edustajia työmarkkinoille, joille suurin osa heistä ei tule ikinä pääsemään, vaan jäävät veronmaksajien eläteiksi, riesaksi.

Julkisen sektorin sosiaalitanttaosasto tehtailee itsellensä työsarkaa, joka entisestään kiihdyttää jo muutenkin liiaksi paisunutta julkista sektoria. Kaikki verorahat, mitkä tulisi kertyä valtion kassaan suomalaisten hyödyksi, suomalaisten maksamana, valuvat tuohon loputtomasti kasvavaan matukaivoon.

Suomi on pieni kansantalous ja sen uppoaminen tulee olemaan huomattavasti nopeampaa, kuin monen muun Euroopan valtion. Tämä maailmanparantamiskiima on silkkaa hulluutta, joka tappaa Eurooppalaiset kulttuurit ja kansat allensa. EU:nin on kaaduttava, tai koko Eurooppa kaatuu. Suomi ei näköjään pysty tekemään itsenäisiä ja järkeviä päätöksiä, vaan on valumassa todellisen hölmöläisen rooliin, Euroopan heittopussiksi.

[Eisernes Kreuz]

Koko kupletin juoni on nimenomaan siinä, että tarvitaan hyvin monenlaisia veronmaksajien rahoilla ylläpidettäviä verkostoja.

Siitä mokutuksessa pohjimmiltaan on kyse.

[Teaparty]

Kuinkakohan vahvat tukiverkostot tarvitsee muuten suomalainen mustalaisakka työllistyäkseen ja miten sellaiset olisi realistista järjestää? Ja tarkoitan ihan oikeaan työhön, enkä mihinkään veronmaksajien ylläpitämään kulttuuritulkin tai toteemin virkaan.

Tämä on hyvä vertailukohta, koska mustalaisakka osaa suomea ja tuntee kulttuuria todella paljon paremmin kuin kaapuakka. Jos mustalaisakkaa ei saada voimavaraistettua töihin, miten se onnistuu kaapuakan kohdalla?

Tosiasia on, että jos ei ole koskaan tehnyt töitä eikä (virallisesti) omista juuri mitään, sossuvaltio antaa siedettävän toimeentulon, asumismukavuuden ja tukun ilmaispalveluita sekä paljon vapaa-aikaa. Lisätienestejä voi hankkia pimeästi ilman että ketään kiinnostaa koko asia.

Mutta auta armias, jos olet ollut joskus töissä ja osana normaalia yhteiskuntaa. Silloin ei parane sairastua tai jäädä työttömäksi. Mamut ja mannet painavat ohituskaistaa terveydenhuollossa, asuntojono on pitkä kuin nälkävuosi ja joudut kaikenmaailman virkkaustyöpajakokeilujen uhriksi.