News:

Jos haluat tukea Homma ry:n toimintaa, voit liittyä kannatusjäseneksi maksamalla 30 euroa tilille FI4958001320216863

Main Menu

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavara

Started by talous ja muutos, 11.02.2016, 00:45:18

Previous topic - Next topic

talous ja muutos

Tämä aihe - Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavara - on ollut sellainen, että Suomen valtamedia ei ole halunnut kertoa siitä eikä muutenkaan pitää yllä keskustelua tästä aiheesta.

Ehkäpä juuri mediahiljaisuuden takia edes Suomen puolueet eivät juurikaan ole julkisesti pohtineet ja arvioineet, mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavara.

Tämän keskusteluketjun tarkoitus olisi olla paikka, johon kerätään aineistoa siitä, mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavara. - Varsinainen keskustelu aiheesta olisi omissa keskusteluketjuissa, esim. SD:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja http://hommaforum.org/index.php/topic,110912.0.html
Jos tänne tulisi runsaasti keskustelua niin aiheen aineisto hukkuisi satojen mielipide- ja väittelykannanottojen sekaan!

SD -osio olisi sopiva paikka tälle aiheelle, koska SD -keskusteluissa se löytyisi helpommin. - Muualla se hukkuisi helposti tuhansien viestiketjujen joukkoon.

talous ja muutos

EU:n isot jäsenmaat ovat olleet vastahakoisia sille, että NATO laajenisi Venäjän rajoille:


Wikipedia/2008 Bucharest summit
/Outcome

/Summary of 2 April
"President Bush and President Lech Kaczyński strongly supported Ukraine and Georgia becoming NATO action plan members; however, he was opposed by the United Kingdom, France and Germany."

/Summary of 3 April
"The alliance did not offer a Membership Action Plan to Georgia or Ukraine, largely due to the opposition of Germany and France, but pledged to review the decision in December 2008."

/After the summit
"Russian President Putin was pleased about the alliance deciding not to invite Georgia and Ukraine to the Membership Action Plan at least for the time being."

---

/Gordon Brown
Gordon Brown toimi UK:n pääministerinä 2007 kesäkuun 27. - 2010 toukokuun 11.

/George W. Bush
George W. Bush toimi USA:n presidenttinä 2001 tammikuun 20. - 2009 tammikuun 20.

/Lech Kaczyński
Lech Kaczyński oli Puolan presidentti 2005 joulukuun 23. - 2010 huhtikuun 10.

/Angela Merkel
Angela Merkel on toiminut Saksan liittokanslerina 2005 marraskuun 22. päivästä lähtien.

/Nicolas Sarkozy
Nicolas Sarkozy oli Ranskan presidentti 2007 toukokuun 16. - 2012 toukokuun 15.

---

/Enlargement of NATO
/Criteria and process

/Membership Action Plan
Membership Action Planin (MAP) on tarkoitus valmistaa valtiota NATO -jäsenyyteen. Samalla NATO tarkistaa, miten valtio on edistynyt NATO -kelpoisuuden tavoittelussa.
MAP on ollut käytössä vuodesta 1999 lähtien.
Albania ja Kroatia ovat olleet MAP:ssa 2002 - 2009, jonka jälkeen ne liittyivät NATO:on.

talous ja muutos

#2
Putin huolestui siitä, että Georgia ja Ukraina saattaisivat päästä MAP -ohjelmaan joulukuussa 2008. Niinpä hän provosoi sodan Georgian ja Etelä - Ossetian välille, mihin Venäjä pääsi osallistumaan.

---

Putinin huolenaihe:

Wikipedia/2008 Bucharest summit
/Outcome
/Summary of 3 April
"The alliance did not offer a Membership Action Plan to Georgia or Ukraine, largely due to the opposition of Germany and France, but pledged to review the decision in December 2008."

Wikipedia/Russo-Georgian War
/Background
/Relations between Georgia and the West
"During the NATO summit in Bucharest in April 2008, American president George W. Bush lobbied for offering a Membership Action Plan (MAP) to Georgia and Ukraine. However, Germany and France said that offering MAP to Ukraine and Georgia would be "an unnecessary offence" to Russia.[67] NATO stated that Ukraine and Georgia would become members of the alliance and pledged to review the applications for MAP in December 2008.[68] Russian President Vladimir Putin was in Bucharest during the summit. At the end of the summit on 4 April, Putin said that expansion of NATO to Russia's borders "would be taken in Russia as a direct threat to the security of our country""

---

Venäjän ja Georgian välinen sota kehkeytyy:

Wikipedia/Russo-Georgian War
/Prelude

/April–July 2008
Venäjä lähetti rautatien korjausjoukon, joka kunnosti Abhazian rautatien toukokuun 31. - heinäkuun 30. - Tätä rautatietä käytettiin Venäjän joukkojen huoltamiseen Abhaziassa Venäjän ja Georgian välisen sodan aikana.
Pieniä provokaatioita oli jonkin verran jo ennen heinäkuuta; esim. Venäjän armeijan lentokone ampui alas Georgian lennokin Abhaziassa. Mutta vasta heinäkuussa alkoi molemminpuolinen sapelinkalistelu:
- Etelä - Ossetian separatistihallinnon miliisin jäsen tapettiin räjähdyksessä heinäkuun 3. päivänä.
- Epäonnistuneen salamurhayrityksen kohteena oli Georgian tukeman Etelä - Ossetian virallisen hallituksen johtaja  Dmitry Sanakoyev monta tuntia em. räjäytyksen jälkeen.
- USA ja Georgia pitivät sotaharjoituksen 15. - 31. heinäkuuta.
- Venäjä piti sotaharjoituksen Kaukasuksen alueella ja siinä oli mukana venäläiset rauhanturvajoukot, jotka oli sijoitettu Abhaziiaan ja Etelä - Ossetiaan. Sotaharjoitus  kesti 15. heinäkuuta - 2. elokuuta.

/Early August
Elokuun ensimmäisenä päivänä Etelä - Ossetian separatistit räjäyttivät Georgian poliisin ajoneuvon ja alkoivat tulittaa georgialaisten asuttamia kyliä. Elokuun 1/2 välisenä yönä sekä Georgian että Etelä - Ossetian joukot tulittivat toisiansa tykeillä.
* Elokuun 3. päivänä Etelä - Ossetian separatistit alkoivat evakuoida naisia ja lapsia. Yli 20 000 evakuoitua siviiliä muodosti 90 % tulevan taistelualueen siviiliväestöstä.
- Elokuun 4. Etelä - Ossetian presidentti Eduard Kokoity ilmoitti, että Venäjän puolelta Pohjois - Ossetiasta on tullut 300 vapaaehtoista taistelemaan Georgiaa vastaan, ja että tuhansia vapaaehtoisia on tulisi Venäjän Pohjois - Kaukasiasta.
* Elokuun 5. päivänä Venäjän lähettiläs Yuri Popov julisti, että Venäjä tulisi olemaan Etelä - Ossetian separatistien puolella.
-  Elokuun 6. Venäjän hallitusta myötäilevä lehti kertoi, että Donin kasakat valmistautuvat sotimaan Etelä - Ossetiassa.
Elokuun 6. päivänä Georgian ja Etelä - Ossetian joukot ampuivat toisiaan tykistöllä. - Seuraavana päivänä Georgia käytti tykistön lisäksi panssarivaunuja tulitukseen.
Elokuun 7. päivänä Etelä - Ossetian separatistit alkoiva ampua tykeillä georgialaisten asuttamia kyliä Etelä - Ossetiassa. - Niinpä georgialaiset siviilit pakenivat Etelä - Ossetiasta.
* Georgian tiedustelupalvelun mukaan ja usean Venäjän lehden mukaan Venäjän armeijan joukkoja (siis ei rauhanturvaajajoukkoja) tuli Etelä - Ossetiaan jo ennen Georgian hyökkäystä Etelä - Ossetian Tskhinvaliin.
* Elokuun 7. Abhazian presidentti  Sergei Bagapsh ilmoitti Venäjän tv:ssä, että pataljoona Venäjän armeijasta on saapunut Etelä - Ossetiaan.

---

Venäjän ja Georgian välinen sota:

Wikipedia/Russo-Georgian War
/Large-scale conflict

Elokuun 8. päivänä Georgian joukot hyökkäsivät Etelä - Ossetian pääkaupunkiin Tskhinvaliin. - Tämä antoi Venäjälle syyn tulla virallisesti mukaan sodan osapuoleksi tukemaan Etelä - Ossetian separatisteja Georgian joukkoja vastaan.
Venäjän ilmavoimat alkoi pommittaa Georgian joukkoja jo 8. elokuuta.
Venäjän joukot saivat nopeasti yliherruuden ja Georgian joukot joutuivat vetäytymään Etelä - Ossetiasta. Venäjän joukot jatkoivat varsinaisen Georgian puolelle ja valloittivat siellä Gorin kaupungin.
Venäjän ilmavoimat pommittivat varsinaisen Georgian puolella olevia kaupunkeja.
Venäjän Mustan meren laivasto alkoi saartaa Georgian Mustan meren rannikkoa. Tässä yhteydessä Venäjän laivasto upotti yhden Georgian sotalaivan.
Abhazia liittyi sotaan tukemalla Etelä - Ossetian separatisteja ja valloitti Kodorin laakson.
Venäjän joukot hyökkäsivät Abhaziasta käsin Georgiaan ja miehittivät usean Länsi - Georgian kaupungin.

Venäjän ja Georgian välinen sota kesti 7. - 12. elokuuta 2008. - Tosin Venäjän joukot miehittivät Georgian kaupunkeja pitempään, esim. Goria 22. elokuuta asti.

---

Venäjän ja Georgian välisen sodan lopputulos:

Wikipedia/Russo-Georgian War
Artikkelin alussa oleva laatikko: Russo-Georgian War

- Georgia hävisi Venäjän, Etelä - Ossetian ja Abhazian liittoutumalle.
- Georgialaiset karkoitettiin Etelä - Ossetiasta ja Abhazian Kodorin laakosta.
- Venäjä tunnusti itsenäisiksi valtioiksi Abhazian ja Etelä - Ossetian.
- Venäjän perusti armeijan tukikohtia Abhaziaan ja Etelä - Ossetiaan.

* NATO ei enää yrittänyt saada Georgiaa ja Ukrainaa mukaan MAP -ohjelmaan, joka johtaisi NATO -jäsenyyteen.

xor_rox

Quote from: talous ja muutos on 11.02.2016, 07:52:59
Putin huolestui siitä, että Georgia ja Ukraina saattaisivat päästä MAP -ohjelmaan joulukuussa 2008. Niinpä hän provosoi sodan Georgian ja Etelä - Ossetian välille, mihin Venäjä pääsi osallistumaan.

Tuon sodan provosoi käyntiin kylläkin kravaatinsyöjänä tunnettu Mikheil Saakashvili, joka vaikuttaa nykyään unelmavaltio Ukrainassa Odessan kuvernöörinä. Länsivaltojen/NATO:n tuki antoi tälle lääkkeiden väärinkäyttäjälle epätodellista uskoa omiin kykyihinsä, mikä osaltaan vaikutti hänen päätöksiinsä. Sittemminhän hänet on etsintäkuulutettu Georgiassa sekaantumisesta murhaan.

talous ja muutos

Itämeren kaasuputket:

---

Wikipedia/Nord Stream
/History

Itämeren kaasuputkien projekti alkoi jo vuonna 1997. Mutta se ei oikein edennyt. Vasta 2005 syyskuun 8. päivänä Gazprom, BASF ja E.ON allekirjoittivat perussopimuksen Itämeren kaasuputkien rakentamisesta.
2007 maaliskuun 19. päivänä Nord Stream AG valtuutti italialaisen Snamprogetti -yhtiön suunnittelemaan yksityiskohtaisesti putkilinjan.
2007 marraskuun 6. päivänä allekirjoitettiin sopimus, jolla  N.V. Nederlandse Gasunie pääsi kaasuputkikonsortioon neljänneksi kumppaniksi.

Elokuussa 2008 Nord Stream AG palkkasi Suomen entisen pääministerin Paavo Lipposen konsultiksi, jonka tehtävänä oli vauhdittaa Itämeren kaasuputkien hyväksyntäprosessia Suomessa ja palvella linkkinä Nord Stream:n ja Suomen viranomaisten välillä. - Elokuussa 2008 käytiin Venäjän ja Georgian välinen sota.

Venäjän ja Georgian välinen sota ei haitannut Itämeren kaasuputkihankkeen etenemistä:
- Ensimmäinen Itämeren kaasuputki otettiin käyttöön 2011 marraskuun 8. päivänä.
- Toinen Itämeren kaasuputki otettiin käyttöön 2012 lokakuun 8. päivänä.

Kuva:
Itämeren ensimmäisen kaasuputken avajaisseremoniassa 2011 marraskuun 8. päivänä olivat mukana Angela Merkel, Dmitry Medvedev, Mark Rutte ja François Fillon.

Wikipedia/Angela Merkel
Angela Merkel on toiminut Saksan liittokanslerina marraskuun 22. päivästä 2005 lähtien.

Wikipedia/Dmitry Medvedev
Dmitry Medvedev toimi Venäjän presidenttinä 2008 toukokuun 7. - 2012 toukokuun 7.

Wikipedia/Mark Rutte
Mark Rutte on toiminut Alankomaitten pääministerinä lokakuun 14. päivästä 2010 lähtien.

Wikipedia/François Fillon
François Fillon toimi Ranskan pääministerinä 2007 toukokuun 17. - 2012 toukokuun 16.

---

Wikipedia/Nord Stream
/Controversy

/Political aspects
Kuva:
Itämeren kaasuputket ovat Itämeren pohjalla yhdistäen suoraan Venäjän (Viipuri) ja Saksan (Greifswald).

/Economic aspects
Venäjän ei tarvitse maksaa Itämeren kaasuputkien kaasusta siirtomaksuja, koska kaasuputki ei kulje kolmansien maitten kautta. Ukrainalaisten arvioitten mukaan Ukraina menettää Itämeren kaasuputkien takia 720 M$ joka vuosi.

Itämeren kaasuputkien ansiosta Venäjän riippuvuus Itä - Euroopan läpikulkuputkista väheni huomattavasti, kun kyseessä olivat kaasutoimitukset Keski - Eurooppaan:
- Näin Venäjä pystyi simputtamaan Ukrainaa kaasutoimitusten katkoilla kuitenkaan menettämättä Keski - Euroopasta saatavia kaasun myyntituloja.
- Venäjä pystyi aggressiiviseen toimintaan Ukrainaa vastaan vuonna 2014 (Krimin sieppaus ja separatistihallinnon järjestäminen Kaakkois - Ukrainaan) menettämättä kaasun myyntituloja, joita se sai Keski - Euroopasta.


Ehkä merkittävin oli kuitenkin Itämeren kaasuputkien psykologien vaikutus:
* Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan pääministeri François Fillon ja Alankomaitten pääministeri Mark Rutte paljastivat Venäjälle, että Georgian ja Venäjän välinen sota ei haitannut Venäjän kaasukauppaa Keski - Euroopan maille. Eikä sota muodostanut ongelmaa sille, että rakennettiin Itämeren kaasuputki, jolla kierrettiin Venäjän näkökulmasta hankalat Itä - Euroopan maat.
# Tämä keskieurooppalaisten maitten (Saksa, Ranska ja Alankomaat) asenne Georgian ja Venäjän väliseen sotaan rohkaisi Venäjää käyttämään voimakeinoja Ukrainaa vastaan vuonna 2014.



talous ja muutos

#5
Ranska myi sotalaivoja Venäjälle:


Aluksen kuvaus:

Wikipedia/Mistral-class amphibious assault ship
Mistral -luokan alus kykenee kuljettamaan 16 helikopteria, 4 maihinnousualusta, enintään 70 ajoneuvoa, joihin kuuluu 13 panssarivaunua tai 40 -hengen panssarivaunupataljoona, sekä 450 sotilasta. Aluksessa on myös 60 vuoteen sairaala.
/Features and capabilities/Amphibious transport
Lyhyellä matkalla Mistral -luokan alus voi kuljettaa 900 sotilasta.


Mistral -luokan alusten myynti Venäjälle:

Wikipedia/Mistral-class amphibious assault ship
/Future developments/Export

/Russian purchase

Elokuussa 2009 Venäjän yleisesikunnan päällikkö kenraali Nikolai Makarov ehdotti, että Venäjä ostaisi Ranskalta yhden aluksen ja myöhemmin 3 samanlaista alusta rakennettaisiin Venäjällä. - Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy piti parempana, että Ranskassa rakennettaisiin 2 alusta ja vain 2 seuraavaa rakennettaisiin Venäjällä.
Joulukuun 24. 2010 Venäjän presidentti Dmitry Medvedev hyväksyi sen, että Rosoboronexport ostaa Ranskasta 2 Mistral -luokan alusta (ja myös option kahdesta muusta) 1.37 G€:lla (720 M€ ensimmäisestä aluksesta ja 650 M€ toisesta aluksesta). - Ensimmäisen aluksen arvioitiin valmistuvan myöhään vuonna 2014 tai varhain vuonna 2015. Venäjä maksoi etukäteen osan laivojen hinnasta 2011.
Lopullinen sopimus alusten ostosta allekirjoittiin tammikuun 25. 2011 Ranskan ja Venäjän kesken.

USA:ssa republikaaniset senaattorit - mukaanlukien John McCain - lähettivät valituskirjeen Ranskan lähetystöön Washingtoniin  Ranskan sotalaivakaupoista Venäjälle. USA:n edustajainhuoneen ulkoasianvaliokunnan johtava republikaani Ileana Ros-Lehtinen sai aikaan päätöslauselman, jonka mukaan Ranskan ja muitten NATO -maitten ja EU -maitten ei pidä myydä tärkeitä asejärjestelmiä tai hyökkäykseen soveltuvia sotilaallisia varusteita Venäjälle. Helmikuun 8. 2010 USA:n puolustusministeri Robert Gates kertoi Pariisin -vierailullansa Ranskan edustajille, että USA on huolissansa siitä, että Ranska aikoo myydä sotalaivoja Venäjälle.
NATO:n jäsenvaltiot Liettua, Latvia ja Viro protestoivat sotalaivakauppaa vastaan.

2014 Mistral -kauppa jäädytettiin Venäjän asevientikiellon takia, mikä johtui Venäjän toimista Krimin kriisissä. - Marraskuussa 2014 Ranskan presidentti François Hollande asetti ensimmäisen Mistral -luokan aluksen luovutuksen ehdoksi sen, että Ukrainassa vallitsisi tulitauko, ja että Kiova ja Moskova saisivat aikaan poliittisen sopimuksen Ukrainan kriisistä.
Joulukuussa 2014 Venäjä antoi Ranskan hallitukselle 2 vaihtoehtoa: Ranska luovuttaa 2 Mistral -luokan sotalaivaa Venäjän laivastolle tai palauttaa 1.53 G€:n hankintahinnan.
Elokuun 5. 2015 ilmoitettiin, että Ranska maksaa takaisin, minkä Venäjä on jo maksanut sotalaivoista, ja pitää itsellänsä alunperin Venäjälle myydyt sotalaivat.

/Egyptian purchase
Myöhemmin Ranska myi Egyptille 950 M€:lla Venäjälle tarkoitettua 2 Mistral -luokan sotalaivaa.

---

Wikipedia/Nicolas Sarkozy
Nicolas Sarkozy toimi Ranskan presidenttinä 2007 toukokuun 16. - 2012 toukokuun 15.

---

Ranska myi 2 sotalaivaa Venäjälle. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranska piti Venäjää ystävällismielisenä valtiona. - Ja tämä tapahtui 2 - 3 vuotta Venäjän ja Georgian välisen sodan jälkeen!

Sotalaivakauppojen psykologinen merkitys:
* Ranska antoi ymmärtää, että Venäjän kovat otteet naapurimaita vastaan eivät ole esteenä sille, että Ranska pitää Venäjää ystävällismielisenä valtiona.
# Tämä Ranskan asenne Georgian ja Venäjän väliseen sotaan rohkaisi paljon Venäjää käyttämään voimakeinoja Ukrainaa vastaan vuonna 2014.



talous ja muutos

http://hommaforum.org/index.php/topic,113819.0.html
USA, Kiina ja Euraasian liitto
« : 05.06.2016, 10:36:26 »

Yo. keskusteluketjussa olisi tarkoitus pohtia Euraasian liiton mahdollisuuden vaikutuksia eri maitten ulkopolitiikkaan:
- USA
- Kiina
- Länsi - Eurooppa
- Itä - Eurooppa
- Muut maat

Suurvaltojen ja Euroopan valtioitten reagointi Euraasian liiton mahdollisuuteen tuntuu helposti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, koska Suomi sijaitsee NATO:n ja Venäjän saumakohdassa.
Tässä saumakohdassa on jo ollut 2 sotaa:
- Georgian ja Venäjän välinen sota 2008 (Wikipedia/Russo-Georgian War)
- Ukrainan ja Venäjän välinen:
--- Krimin liittäminen Venäjään (Wikipedia/Annexation of Crimea by the Russian Federation)
--- Venäjän tukemien separatistien kapina Ukrainaa vastaan Kaakkois - Ukrainassa (Wikipedia/War in Donbass ja Wikipedia/Russian military intervention in Ukraine (2014–present))

talous ja muutos

#7
USA:lla on suuri vaikutusvalta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan.

USA:n seuraava presidentti on joko demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton tai republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump.
Täällä yritetään etukäteen ottaa selville, millainen heidän ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikkansa olisi USA:n presidenttinä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,115066.0.html
USA:n ulkopolitiikka: Clinton vs. Trump
« : tänään kello 07:35:33 »