2015-12-08 HS: Mitä Sibelius sanoisi nyt? Sibelius kommentoi siirtolaisuutta

[Roope]

Kun monikulttuuri-ideologia pissaa niin aletaan syöttämään sanoja suuhun kuolleille ihmisille jotka aikanaan olivat toki merkittäviä henkilöitä.

Palmen kuviteltujen sanomisien arvuuttelua mielenkiintoisempaa olisi nyt 30 vuotta myöhemmin vihdoin analysoida, kuinka Palmen maalailemat visiot ovat kestäneet todellisuuden testissä. Kumpikaan toimittaja ei käsittele asiaa millään tasolla, vaikka etenkin juuri Palmetta ja hänen maailmaa syleileviä linjauksiaan voi pitää yhtenä syynä Ruotsin ja osittain myös koko Euroopan nykyiseen kriisiin. Yhä edelleen Ruotsissa ja Euroopassa pyristellään todellisuutta vastaan puhumalla palmemaisesti "voimavaroista" ja sysäämällä maahanmuuton ongelmat pahoista ihmisistä, "rasisteista", johtuviksi.

[Ullatusnillitus]

Ei nyt mitään järkevämpääkään argumenttia keksitty, niin otetaan sitten "mitä kuollutkin sanoisi". Ikävintä kaikista on se, että joihin ihmisiin tällainen argumentaatio oikeasti tepsii.

Mitä Hitler sanoisi? Tai Stalin?

No ainakin jos Stalin vielä eläisi hänet olisi kutsuttu Hesarin toimittajaksi. Tai Moskeija ja kaupungin.

[Golimar]

Mitä Olof Palme sanoisi nyt? Kuollut mies puhuu elävien toimittajien kautta:

Palme ei pelkäisi lausua kantaansa eikä puolustaa hädässä olevia, kirjoittaa politiikan toimittaja Hanna Vesala.

Iltalehti: Kommentti: Mitä Olof Palme sanoisi pakolaiskriisistä? 27.2.2016

Tänään on kulunut 30 vuotta Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhasta. Palmen perintöä muistellaan yhä, mutta pakolaispolitiikassa Ruotsin demaritkin ovat päästäneet Palmen kädestä irti, kirjoittaa Ylen kirjeenvaihtaja Hannele Muilu.

Yle: Kommentti: Mitähän Palme tästä sanoisi? 28.2.2016

Olof Palme kannatti voimakkaasti maahanmuuttoa puheessaan vuonna 1965 mutta tuolloin Ruotsissa oli työvoimapula ja tulijat olivat enimmäkseen suomalaisia joille oli työpaikka valmiina eivätkä mitään haittamaahanmuuttajia.

https://www.youtube.com/watch?v=mcwW2f_GefA

[ISO]

Sibelius sävelsi Finlandian, ei Somalandiaa eikä Iraklandiaa.

Sen pitäis kertoa tarpeeksi Sibeliuksen isänmaallisuudesta kaikille, ei kuitenkaan ilmeisesti roskalehdistön toimittelijoille.

[elven archer]

Mikä erottaa Hesarin toimittajan amerikkalaisesta tv-papista, joka kertoo, mitä Jumala mihinkin asiaan on mieltä? Minä en tiedä.

[l'uomo normale]

Mikä erottaa Hesarin toimittajan amerikkalaisesta tv-papista, joka kertoo, mitä Jumala mihinkin asiaan on mieltä? Minä en tiedä.

Uskon mieluummin amerikkalaista tv-pappia. Mutta mitä huippukokit sanovat maahanmuutosta? (En ole halunnut muuten lukea vielä ketjua.)

[Ullatusnillitus]

Sibelius sävelsi Finlandian, ei Somalandiaa eikä Iraklandiaa.

Sen pitäis kertoa tarpeeksi Sibeliuksen isänmaallisuudesta kaikille, ei kuitenkaan ilmeisesti roskalehdistön toimittelijoille.

Onko joku joskus kuullut somalialaisesta tai irakilaisesta säveltäjämestarista? Tai edes säveltäjästä? Tai edes jostain sikäläisestä henkilöstä, joka osaisi nuotit?

[Golimar]

Sibelius sävelsi Finlandian, ei Somalandiaa eikä Iraklandiaa.

Sen pitäis kertoa tarpeeksi Sibeliuksen isänmaallisuudesta kaikille, ei kuitenkaan ilmeisesti roskalehdistön toimittelijoille.

Onko joku joskus kuullut somalialaisesta tai irakilaisesta säveltäjämestarista? Tai edes säveltäjästä? Tai edes jostain sikäläisestä henkilöstä, joka osaisi nuotit?

On siellä keksitty Balwo.

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=somalian%20invention

https://www.youtube.com/watch?v=YE7oVy6mICQ

[Maija Poppanen]

Mikä erottaa Hesarin toimittajan amerikkalaisesta tv-papista, joka kertoo, mitä Jumala mihinkin asiaan on mieltä? Minä en tiedä.

Ne maksetaan eri laskulla?

[törö]

Sibelius sävelsi Finlandian, ei Somalandiaa eikä Iraklandiaa.

Sen pitäis kertoa tarpeeksi Sibeliuksen isänmaallisuudesta kaikille, ei kuitenkaan ilmeisesti roskalehdistön toimittelijoille.

Onko joku joskus kuullut somalialaisesta tai irakilaisesta säveltäjämestarista? Tai edes säveltäjästä? Tai edes jostain sikäläisestä henkilöstä, joka osaisi nuotit?

JuuTuubistahan noita löytyy. Somalialaisesta musiikista en tiedä, mutta irakilainen teinipoppi on aika metkaa.

https://www.youtube.com/watch?v=d29X6MGIJ78&list=PLiYAETnJf5Lf0vGjBfDJ2KeSflykQ5axS

[MW]

Kaivetaan nyt sitten vainajatkin haudasta ylistämään mutsin viimeistä fävviä, ennen vaihdevuosia.

[elven archer]

Minusta tuollaiset omien ajatusten tunkemiset toisten, ja vieläpä taatusti haudan takaa puolustuskyvyttömien, suuhun ovat yksi halveksuttavimmista juttutyypeistä. Ei noissa ole mitään mieltä. Ainoa syy noiden tekemiseen on yrittää ratsastaa jonkun tunnetun henkilön painoarvolla. Sitä toisen ajatusten ja persoonan repimistä irti ajan ja paikan kontekstista ei oikeuta mikään "olen tarkasti perehtynyt henkilön kirjeenvaihtoon". Se on silti pelkkää hävytöntä sanojen suuhun tunkemista.

[Saturnalia]

Muistanko minä nyt ihan väärin että viime vuodet Sibben väitettyjä natsisympatioita on räävitty valtamediassa huolella ja monesti?
Niitä juttuja löytynee googlaamalla useita. Siis Sibbehän oli vielä ihan äsken täysi natsi Hesarillekin. Tuli dokumenttikin töllöstä siitä.
Nytkö natsista tuli sitten suvakki, vai miten? Ei jumalauta, ensin haukutaan natsiksi ja sitten julistetaan suvakiksi.

[elven archer]

Sekin pitäisi muistaa, että ihmisillä on oikeus muuttua ja muuttaa mielipiteitään. Moni on nytkin vyöryn alla havahtunut ajattelemaan ihan toisin kuin vielä vuosi sitten. Senkään takia ei ole oikein väittää, että hän olisi nyt ajatellut näin ja näin, koska 100 vuotta sitten ajatteli noin.

Tulkitsen nämä jutut mokuttajaleirin epätoivon kasvamiseksi. Nyt isketään jo kansallissymboliikan kautta, kun ei pysty sitäkään vähää perustelemaan, että rajojen pitää olla auki. Siksi tässä jo yritetään vedota tunteisiin käytännössä Finlandian herättämän mielenmaiseman kautta.

[Gunnar Hymén]

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1336614669759

Murtomäen Jean Sibeliuksen suhteet natsi-Saksaan eurooppalaisessa kontekstissa tuo mukaan juuri sen kontekstoinnin, joka Jacksonilta puuttuu.

Pohjoismaissa oli kymmenittäin taitelijoita, jotka veljeilivät natsien kanssa paljon syvemmin kuin pidättyväinen Sibelius, joka vaihtoi – usein ilmeisesti Suomen ulkoministeriön pyynnöstä – tavanomaisia kohteliaisuuksiaan niin Hitlerin Saksan kuin myöhemmin Stalinin Neuvostoliiton lähetystöjen vieraillessa Ainolassa.

Murtomäki luettelee liudan taiteilijoita ja tiedemiehiä, jotka veljeilivät natsien kanssa paljon Sibeliusta enemmän. Mukana on tuttuja nimiä, kuten norjalaiskirjailija Knut Hamsun, ruotsalaissäveltäjä Kurt Atterberg sekä Suomesta esimerkiksi säveltäjä Yrjö Kilpinen, kirjailija V. A. Koskenniemi ja tiedemiehiä Rolf Nevanlinnasta lähtien. Heitäkin suurempi vastuu oli kuitenkin korkeissa viroissa istuvilla päättäjillä, kuten laulajatar Lea Piltti huomautti.

Sibelius arvosteli Hitler-palvontaa sukulaisilleen ja natsien rotuoppeja päiväkirjassaan, mutta ei julkisesti. Murtomäen mukaan voi hyvin sanoa, että eläkettä ja tekijänoikeustuloja Saksasta jo 1920-luvulta saanut Sibelius oli opportunisti ja sivustakatsoja. Hän ei tukenut lausunnoillaan suoranaisesti diktatuuria, mutta hänen passiivinenkin roolinsa hyödytti propaganda-arvollaan natsi-Saksaa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000230292.html

Säveltäjämestari Jean Sibelius (1865-1957) oli amerikkalaisprofessorin mukaan aktiivinen natsi, joka levitti natsipropagandaa Saksassa ja pohjoismaissa.
Näin väittää teksasilaisprofessori Timothy L. Jackson esseessään, joka julkaistaan tulevassa kirjassa Sibelius in the Old and New World: Aspects of His Music, Its Interpretation, and Reception.

Kirjasta uutisoi Chronicle of Higher Education -julkaisu. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Pohjois-Teksasin yliopiston musiikkiprofessori Jackson perustaa johtopäätöksensä lehtileikkeisiin, asiakirjoihin ja kirjeisiin.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/22/sibeliuksen-kiitospuhe-saksalaisille

"Suomalaisista metsistä lähetän tervehdykseni Saksaan, musiikin säteilevään maahan", säveltäjä Jean Sibelius lausui vuonna 1942 Saksaan radioidussa puheessaan.

Propagandaministeri Joseph Goebbels perusti Saksaan Sibelius-seuran vuonna 1942. Toiminnan tarkoituksena oli lujittaa maiden välisiä kulttuurisuhteita. Sibelius kiitti asiasta radioteitse.

"Se suuri sympatia, joka kohdistuu isänmaahani näinä kohtalontoveruuden aikoina, ja suuri kiinnostus musiikkiani kohtaan, joka käy ilmi Saksan Sibelius-seuran perustamisesta, tekee minut ylpeäksi ja onnelliseksi", säveltäjä totesi.

Sibelius-tutkija Tomi Mäkelä analysoi Sibeliuksen kiitospuhetta ohjelmasarjassaan Jannen jäljillä vuonna 2007. Hänestä kiinnostavampaa kuin lyhyt puhe sinänsä oli kysymys siitä, kuka puheen kirjoitti.

"Puheen kieliopillinen ja tyylillinen taso ylittää kirkkaasti sen, mihin saa tottua, kun lukee Sibeliuksen omakätisiä saksankielisiä kirjeitä ja muistiinpanoja."

Kansallisarkistosta löytyy kaksi saksankielistä luonnosta puheesta. Toisessa niistä kieli on hyvin kömpelöä, ja Sibelius on ehkä sanellut sen. Luonnokset on myös kirjoitettu eri käsialoilla. Mäkelän arvion mukaan ainakaan lopullinen versio ei varmasti ollut yksin Sibeliuksen hengentuote.

"Aivan vieraan ihmisen tekstistä ei Sibeliuksen puheessa sentään liene kysymys. Jo yksistään ensimmäisen luonnoksen sisältämä ajatus suomalaisista metsistä on Sibeliukselle itselleen tyypillistä ironiaa. Sama ilmaisu löytyy päiväkirjasta ja kirjeenvaihdosta, ja aina saksaksi."

tuossa viimeisimmässä näyttäisi olevan itse puhekin videoituna