Paavo Väyrynen, elämä ja teot.

[maltti on valttia]

 Homman lapsenmieliset tulee kyllä tulevaisuudessa pettymään yhä uudelleen ja uudelleen, odottaessaan että joku "nuiva" puolue tulisi ja muuttaisi Suomen politiikan suunnan. Täydellistä tietämyksen puutetta voi esittää odottamalla että aikanaan nousee joku "nuiva" puolue ja saa 1-30% äänimäärän, ja sen "vaalivoiton" jälkeen tapahtuu hokkuspokkus täydellinen maahanmuutto politiikan muutos.  .... Ei tule muutosta ei, koska muutokseen tarvitaan eduskuntaan yli50% "nuivia".
... Toisaalta Suomen eduskuntaan ei koskaan tule yli 50% nuivia koska takinkääntäjä- selkäänpuukottaja-äänestäjät estää selkäänpuukotuksellaan nuivien kansanedustajien määrän kasvun.

[Griffinvaari]

Homman lapsenmieliset tulee kyllä tulevaisuudessa pettymään yhä uudelleen ja uudelleen, odottaessaan että joku "nuiva" puolue tulisi ja muuttaisi Suomen politiikan suunnan. Täydellistä tietämyksen puutetta voi esittää odottamalla että aikanaan nousee joku "nuiva" puolue ja saa 1-30% äänimäärän, ja sen "vaalivoiton" jälkeen tapahtuu hokkuspokkus täydellinen maahanmuutto politiikan muutos.  .... Ei tule muutosta ei, koska muutokseen tarvitaan eduskuntaan yli50% "nuivia".
... Toisaalta Suomen eduskuntaan ei koskaan tule yli 50% nuivia koska takinkääntäjä- selkäänpuukottaja-äänestäjät estää selkäänpuukotuksellaan nuivien kansanedustajien määrän kasvun.

Katsos meillä homman lapsenmielisillä on UNELMA, tosi myös pahoin pelkään ihan kokemusperäisestikin että olet lopulta oikeassa.

[Rubiikinkuutio]

Mitä muuta poliitikot ovat tehneet kuin nostaneet omaa häntää. Onko joku muu puolue, mitä voisi äänestää? Mun ääni menee Väyryselle, ei se sen pahempi ole kuin ääneni, joka meni Perseille.

Siitä vaan, mutta luultavasti hänen puolettan et voi vielä kuntavaaleissa äänestää:
"Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen harkitsee lähtevänsä ehdolle kuntavaaleissa keskustan listalta."

Etkä myöskään presidentinvaaleissa:
"Presidentinvaaleissa Väyrynen sanoo tukevansa presidentti Sauli Niinistön valintaa jo ensimmäisellä kierroksella."

Lähde:
http://yle.fi/uutiset/omaa_puoluetta_perustava_vayrynen_keskustan_kuntavaaliehdokkaaksi/8830923

[maltti on valttia]

Mitä muuta poliitikot ovat tehneet kuin nostaneet omaa häntää. Onko joku muu puolue, mitä voisi äänestää? Mun ääni menee Väyryselle, ei se sen pahempi ole kuin ääneni, joka meni Perseille.

Siitä vaan, mutta luultavasti hänen puolettan et voi vielä kuntavaaleissa äänestää:
"Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen harkitsee lähtevänsä ehdolle kuntavaaleissa keskustan listalta."

Etkä myöskään presidentinvaaleissa:
"Presidentinvaaleissa Väyrynen sanoo tukevansa presidentti Sauli Niinistön valintaa jo ensimmäisellä kierroksella."

Lähde:
http://yle.fi/uutiset/omaa_puoluetta_perustava_vayrynen_keskustan_kuntavaaliehdokkaaksi/8830923

Ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa että homman demokratiasta ja politiikasta mitään tietämättömät voi äänestää Väyrystä joka ikisissä vaaleissa ja joka ikisessä kunnassa. Väyrysen ehdokasnumero vaan kirjoitetaan vaalilippuun kunnallisvaaleissakin jokaisessa kunnassa Hangosta Utsjoelle. 😉

[guest3656]

Väyrynen joutuu ohjeistamaan tunareita:

Väyrynen lähetti puhemiesneuvostolle paimenkirjeen– "En painosta, esitän käsitykseni"

Virkakunnassa kirjettä on jopa hämmästelty ja luonnehdittu jopa "pyrkimykseksi poikkeuksellisen vahvasti vaikuttaa valiokuntakäsittelyyn".

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) ei kelpuuta kansalaisaloitteelleen kaavailtua käsittelytapaa eduskunnassa.

Väyrynen on lähettänyt eduskunnan puhemiesneuvostolle maanantaina kirjeen, jossa hän esittää, että kansalaisaloite eurosta eroamiseksi pitäisi käsitellä eduskunnan talousvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa.

Kirje on luettavissa täällä.

Eduskunnan puhemiesneuvosto aikoo esittää, että kansalaisaloite käsitellään perustuslakivaliokunnassa.

"Aloitteessa euroerolle esitetään sekä talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Tästä syystä toivomme, että sitä käsiteltäisiin ainakin talousvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa", lukee Väyrysen allekirjoittamassa kirjeessä.

"Sisällön puolesta aloite kuluu enemmän talousvaliokunnan puolelle. Aloite täytyy käsitellä ehdottomasti ainakin näissä molemmissa valiokunnissa", Väyrynen täsmentää HS:lle.

Aloitteen jatkokäsittelyä valmistelleen virkakunnan kanta on, että kaikki kansalaisaloitteet, joissa vaaditaan kansanäänestystä, on tähän asti käsitelty perustuslakivaliokunnassa.

Väyrynen vaatii aloitteessaan, että Suomen jäsenyydestä euroalueella pitäisi järjestää kansanäänestys.

Eduskunta keskustelee Väyrysen kansalaisaloitteesta täysistunnossa torstaina, heti kyselytunnin jälkeen.

Väyrysen kirje saapui eduskuntaan maanantaina. Virkakunnassa kirjettä on jopa hämmästelty ja luonnehdittu "pyrkimykseksi poikkeuksellisen vahvasti vaikuttaa valiokuntakäsittelyyn".

Kirjeessä Väyrynen muun muassa ohjeistaa, että "Talousvaliokunnassa tulisi arvioida Suomen eurojäsenyyden vaikutuksia maamme tähänastiseen tulevaan taloudelliseen kehitykseen."

Puhemiesneuvoston on määrä tehdä virallinen ehdotuksensa aloitteen jatkokäsittelystä torstaina. Perinteisesti puhemiesneuvosto on noudattanut virkamiesvalmistelun kantaa.

Eduskunnan täysistunto on puolestaan päättänyt kansalaisaloitteiden jatkokäsittelystä puhemiesneuvoston esittämällä tavalla.

Väyrynen kiistää painostusyrityksen.

"En painosta. Esitän puhemiesneuvostolle vain oman käsitykseni", Väyrynen lisää.

Vinkin kaavaillusta valiokuntakäsittelystä Väyrynen kertoo saaneensa lauantaina, perustuslakivaliokunnan jäseneltä Ulla Parviaiselta (kesk).

"Kuusamossa, yleisötilaisuudessa Parviainen kertoi, että asia on tulossa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn", Väyrynen kertoo.

Väyrynen sai kansalaisaloitteensa taakse yli 53 000 allekirjoittajaa.

Väyrynen luovutti kansalaisaloitteensa eduskunnan puhemiehelle Maria Lohelalle (ps) maaliskuun alussa. Nimien keruun hän käynnisti jo viime kesänä

http://www.hs.fi/kotimaa/a1461555642265?jako=430c8b46d8a6bdfb5e63eac2b7f228ea&ref=fb-share

[guest3656]

Väyrysen aloitteen lähetekeskustelu eduskunnassa klo 17 alkaen:

Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tulee tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Kello 17 alkavassa täysistunnossa käydään lähetekeskustelu ja asia päätetään lähettää valiokuntakäsittelyyn. Istuntoa voi seurata verkkolähetyksen välityksellä.

http://kansalaispuolue.fi/blogi/#blog-post-31

[ismolento]

Alan yhä enemmän epäilemään tätä Väyrysen hanketta.

Kansallispuolueen väyrysblogista:

Uusi näytelmä on valmis - kuntavaaliehdokkuus harkinnassa

Olen kirjoittanut uuden näytelmän, jonka nimi on "Urho ja hänen kisällinsä - tuokiokuvia Urho Kekkosen viimeisestä vuosikymmenestä". Näytelmän päähenkilöitä ovat Kekkosen lisäksi maaherra Martti Miettunen ja kansanedustaja Paavo Väyrynen.

Aion esittää itse Kekkosta. Väyrysen rooliin ryhdytään etsimään nuorta harrastajanäyttelijää. Ensi-illan on suunniteltu olevan 22. heinäkuuta.

http://kansalaispuolue.fi/blogi/

Jotenkin tuntuu, että koko "Kansalaispuolue" on vain Väyrysen hybristä, jolla hän yrittää tehdä itsestään kuninkaan epäonnistuessa kepun piireissä.

Näytelmän tekeminen itsestään, ja vielä näytteleminen siinä, alkaa jo olemaan sen verran kornia ja kiusallista, etten tiedä kehtaako tuota puoluetta edes kannattaa missään muodossa.

Näyttää siltä, että maahanmuuttokriitikot ovat todellakin täysin tyhjän päällä. Persut pettivät hallituksessa, pienpuolueet sekoilevat ja Väyrysen hanke on pelkkää oman hännän nostamista.

Paavo on vanha kelmi. Hyvin on vielä muistissa juonittelu neukkujen kanssa jo pitkälle alkoholisoituneen Karjalaisen nostamiseksi presidentiksi Kekkosen jälkeen. Jos tämä olisi onnistunut, Väyrysestä olisi tullut de facto toimiva presidentti ja idänkaupan vuorineuvokset olisivat muodostaneet hallituksen.

[hattiwatti]

^ Se olisi ollut melkoista profittia Suomelle, vaikka kuinka onkin vanhalle viinalle ja krapulapaskalle haiskahtava suunitelma; raha ei kuitenkaan haise.

Sen sijaan tuli Koivisto, joka vahvan markan politiikallaan tuhosikin sitten Suomen talouden - samalla tavalla kuin eurovaluutta nykyään.

Mutta jos puhutaan, että ketkä vallanpitäjien selän takana ovat, niin kuka on Sipilän selän takana nyt? EU:n entinen laajentumiskomissaari Rehn, ja toivottavasti kaikki tietävät mitä se merkitsee politiikan kannalta.

[xor_rox]

72 prosenttia vastaajista ei äänestäisi Väyrysen puoluetta

Kotimaa | Turun Sanomat | 21:36 | 0

Rami Nieminen, Mikko Pulliainen / LM

Paavo Väyrysen tuleva kansalaispuolue ei ainakaan vielä ole kerännyt kovin suurta kansansuosiota.

Lännen Median Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selviää, että 72 prosenttia vastaajista ei missään tapauksessa äänestäisi kansalaispuoluetta. Sen sijaan 16 prosenttia voisi kuvitella äänestävänsä sitä.

Miehet ovat hieman naisia kiinnostuneempia uudesta puolueesta, ja alle 50-vuotiaat ovat muita valmiimpia harkitsemaan kansalaispuolueen äänestämistä.

Paavo Väyrynen itse suhtautuu lukuihin varsin myönteisesti.

– Puoluetta ei vielä edes ole olemassa, ja noin suuri osa äänestäjistä ei ota asiaan kantaa tai saattaisi äänestää. Minusta se on hyvin rohkaisevaa, Väyrynen kertoi torstai-iltana Lännen Medialle.

Yhteyksiään keskustan nykyjohtoon hän kuvaa varsin suorapuheisesti.

– Eipä niitä (yhteyksiä) ole sen jälkeen ollut, kun Juha Sipilä soitti minulle keskustan toimintapäiviltä Tampereelta.

Lue asiasta lisää Lännen Median perjantain lehdistä.

[Maatiaisjuntitar]

Väyrysen puolue voi uhata Perussuomalaisia

... Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kannattajakunnasta löytyy eniten ihmisiä, jotka voisivat harkita Kansalaispuolueen äänestämistä...

http://www.forssanlehti.fi/uutiset/18247-vayrysen-puoluevoi-uhataperussuomalaisia

Perussuomalaisten äänestäjistä 36 prosenttia voisi harkita Väyrysen puolueen äänestämistä.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/29/L%C3%A4nnen-Media-Vain-prosentti-%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4isi-V%C3%A4yrysen-puoluetta

Jotain tällaista tuli aiemmin kirjoitettua. Olihan se Keskustalta ovela veto valjastaa Väyrynen kaatamaan PS lopullisesti.

Selvää on, että Väyrysellä on kassakaapissa nimilistaa valmiina ja nimille asetelmat. Hän kertoo sen ihan suoraan tuolla jäsenehdolla.

Kyllä, ja ne nimet ovat istuvien kansanedustajien nimiä, jotka siirtyvät Paven puolueeseen ja perustavat uuden eduskuntaryhmän jo tällä vaalikaudella. Siitä tulee seurauksena olemaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän kutistuminen, hallituskriisi ja uudet ennenaikaiset eduskuntavaalit. 

Eiköhän tämän puolueen perustamisen (ainoa)päätarkoitus ole juurikin tuo.

[xor_rox]

Asiantuntijajäseneksi Kansalaispuolueeseen?

04.05.2016

Nyt kun kannattajakortit Kansalaispuolueen saamiseksi puoluerekisteriin alkavat olla koossa, on tullut aika tehdä sen jäsenyyteen liittyviä päätöksiä.

Sääntöjen mukaan jäsenten ottamisesta ja erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.

Lisäksi säännöissä todetaan, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus tulla Kansalaispuolueen kannattajajäseneksi liittymällä sen tukiryhmään.

Olemme päättäneet, että nykyisten ja entisten parlamentaarikkojen lisäksi Kansalaispuolueen jäseneksi voivat päästä ne henkilöt, jotka puolue on hyväksynyt ehdokkaikseen valtiollisissa vaaleissa. Ehdokashankinta aloitetaan heti kun puolue on saatu merkityksi puoluerekisteriin.

Ehdokasjäsenten lisäksi olemme päättäneet ottaa sellaisia asiantuntijajäseniä, jotka voivat antaa panoksen puolueen ohjelmatyöhön ja avustaa sitä käytännön politiikan toteuttamisessa. Tässä vaiheessa tarvitsemme erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan, Eurooppa-politiikan, talouspolitiikan, maahanmuuttopolitiikan ja aluepolitiikan asiantuntijoita.

Asiantuntijajäsentenkin on hyväksyttävä Kansalaispuolueen säännöt ja tavoitteet.

Asiantuntijajäsenyydestä kiinnostuneita pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostitse [email protected]

Kansalaispuolueella ei ole mahdollisuutta ylläpitää laajaa jäsenrekisteriä eikä puolueorganisaatiota. Kannattajajäsenyys antaa kuitenkin kaikille halukkaille mahdollisuuden saada suoraa tietoa puolueesta, vaikuttaa sen politiikkaan ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Kansalaispuolueen kannattajajäsenellä on suurempi vaikutusvalta kuin muiden puolueiden varsinaisilla jäsenillä.

Kannattajakortteja puutuu vielä jonkin verran. Toivomme, että täytätte, allekirjoitatte ja lähetätte minulle kortin, jonka voitte tulostaa Kansalaispuolueen kotisivulta http://kansalaispuolue.fi/liity-tukiryhm%C3%A4%C3%A4n/  .Sen kautta voitte myös liittyä tukiryhmään ja tulla sen kautta puolueen kannattajajäseneksi.

Paavo Väyrynen

[Alaric]

Kansalaispuolue on saanut vaadittavan määrän kannattajakortteja kasaan eli pääsee todennäköisesti kohta puoluerekisteriin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016051821586031_uu.shtml

Paavo Väyrysen puolue on saanut nimet kasaan

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on saanut kasaan uuden puolueen rekisteröimiseksi tarvittavat 5000 kannattajaa.

Väyrysen kotimaan avustaja Kaija Huida vahvistaa Iltalehdelle, että nimet ovat kasassa.

- Kyllä ne kasassa ovat. Lähiaikoina Paavo Väyrynen vie ne sitten oikeusministeriöön, Huida toteaa.

Nimiä kannattajakortteihin kerätään edelleen, koska on aina mahdollista, että jo kerättyjen korttien joukossa on sellaisia, jotka tarkastuksessa hylätään. Joka tapauksessa nyt on selvää, että Väyrysen Kansalaispuolue alkaa olla valmis puoluerekisteriin merkittäväksi.

Kaija Huida kertoo, että uuden puolueen tiimoilta on ympäri Suomea pidetty jo noin 70 tilaisuutta.

- Tilaisuuksia on ollut hyvin väkeä, kiinnostuneita riittää.

Huida arvelee, että Kansalaispuolueen tilaisuuksissa on ollut monen vanhan puolueen äänestäjiä ja ihmisiä, jotka eivät ole ennen äänestäneet ketään.

- Tyytymättömyyttä hallituspuolueita kohtaan on. Sitten on sellaisia, jotka ovat vastustaneet EU:ta alusta lähtien ja haluavat nyt eroon eurosta.

Kansalaispuolueen sääntöjen mukaan kaikki voivat liittyä sen kannattajajäseniksi. Puolueen jäseniksi voivat päästä nykyiset ja entiset parlamentaarikot sekä ne henkilöt, jotka puolue on hyväksynyt ehdokkaiksi valtiollisissa vaaleissa. Puolue ilmoittaa aloittavansa ehdokashankinnan heti kun puolue on merkitty puoluerekisteriin. Tähtäimessä ovat vuoden 2019 eduskuntavaalit.

Väyrysen Kansalaispuolue vaatii mm. eroa eurosta ja paluuta kelluvaan valuuttaan. Se vaatii Suomen säilyttämistä sotilasliittojen ulkopuolella. Puolue tulee olemaan kansallismielinen, EU-kriittinen, maaseutuystävällinen alkiolainen keskustapuolue.

[Faidros.]

Väyrynen tekee itse kirjoittamaansa näytelmään  itsellensä Kekkosen kaljun peruukilla.
Tuli vaan sellainenkin mieleen, jos kirjoitetaan itsestä näytelmä, näytellään itse sivu-/pääosa, eikö ole munaa leikata päätänsä kaljuksi? Poikkeava kallonmuoto?
-Yle

[guest3656]

Lapin radio 180516

19.05.2016

Meillä Euroopan parlamentin jäsenillä on nyt niin sanottu vihreä viikko, jolloin Brysselissä tai Strasbourgissa ei ole kokouksia.

Edellisen vihreän viikon käytin järjestämällä pari kymmentä puhetilaisuutta eri puolilla Suomea. Tämän viikon ohjelmaani liittyy vain yksi poliittinen tilaisuus. Lauantaina kerään Oulun kauppatorilla kannattajakortteja Kansalaispuolueen saamiseksi puoluerekisteriin. Tarvittavien 5000 kortin raja näyttää siellä ylittyvän.

Tällä viikolla alkavat uuden näytelmäni "Urho ja hänen kisällinsä" lukuharjoitukset. Siinä on kolme päähenkilöä: Urho Kekkonen, Martti Miettunen ja Paavo Väyrynen.

Esitän itse Kekkosta. Näytelmän alkukohtauksessa Kekkonen oli saman ikäinen kuin minä nyt. Kaljun saan tehdyksi peruukilla, mutta Kekkosen solakkaa ja ryhdikästä olemusta en voi saada aikaan, vaikka aionkin yrittää pudottaa vähän painoani. Tässä koetellaan yleisön mielikuvitusta.

Martti Miettunen on näytelmän alussa maa- ja metsätalousministeri, välillä Lapin läänin maaherra, sitten pääministeri ja lopulta valtioneuvos. Häntä esittää Pohjanrannan toimitusjohtaja ja pehtori Mikko Lampela, joka on agrologi, kuten Miettunenkin.

Nuorta Väyrystä esittää Janne Kaisanlahti. Hän ei pyrkinyt tähän tehtävään, mutta suostui, kun pyysin. Kolmekymppisenä Janne sopii rooliin hyvin. Kemijärvellä hän on ollut mukana kunnallispolitiikassa ja seurakunnan luottamustehtävissä. Nyt hän on kirkolliskokouksen jäsen.

Näytelmä kertoo tuokiokuvien muodossa Urho Kekkosen viimeisestä vuosikymmenestä. Tuokiokuvat koostuvat pääosin keskusteluista, joita Kekkonen käy Miettusen ja Väyrysen kanssa.

Näytelmä perustuu historiallisiin tosiasioihin, mutta käsikirjoittaja on käyttänyt myös taiteellista vapauttaan. Yksi esimerkki tästä on se, että Martti Miettusella on näytelmässä suurempi rooli kuin oli tosi elämässä. Hän tavallaan edustaa koko sitä vanhempaa poliitikkopolvea, jonka kanssa Kekkonen kävi luottamuksellisia keskusteluja.

"Urho ja hänen kisällinsä" tekee oikeutta Urho Kekkoselle, jonka uran loppuvaiheista on pyritty luomaan hyvin kielteistä kuvaa. Toisaalta näytelmä auttaa ymmärtämään nykyistä poliittista tilannetta erityisesti turvallisuuspolitiikan osalta.

Urho Kekkosen presidenttiyden päättyessä 1980-luvun alussa elettiin kylmän sodan kautta. Vuosikymmenen lopulla alkaneen Euroopan murroksen keskellä vahvat voimat ryhtyivät ajamaan Suomen liittymistä Euroopan unioniin nimenomaan turvallisuuspoliittisista syistä. Tavoitteena oli Suomen sotilaallinen liittoutuminen. Asialla olivat erityisesti ne poliitikot ja poliittiset voimat, joiden ulkopoliittiseen harkintakykyyn Kekkonen ei ollut luottanut.

Viime aikojen tapahtumat osoittavat, että Suomen turvallisuuspolitiikan peruskysymykset ovat ennallaan. Edelleen Suomen on viisasta hoitaa omaa turvallisuuspolitiikkaansa siten, ettei suurvaltanaapurimme tarvitse pelätä, että sen turvallisuutta Suomen alueen kautta uhattaisiin.

Suomen ei ole viisasta luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan, ei suoran Nato-jäsenyyden kautta eikä muuttamalla Euroopan unioni sotilasliitoksi ja Naton eurooppalaiseksi pilariksi. Historiasta voi ja siitä pitää oppia.

"Urho ja hänen kisällinsä" tulee ensi-iltaan Pohjanrannan kesäteatterissa heinäkuun 22. päivänä. Lippuja voi ostaa ennakkoon Pohjanrannan verkkokaupasta.

Paavo Väyrynen


Ansa

20.05.2016

Heti aloitettuani työni Euroopan parlamentissa vuoden 1995 alussa julkaisin suomennoksen James Goldsmithin teoksesta "The Trap", Ansa. Teoksen mukaan ihmiskunta on langennut kolmeen ansaan: maailmanlaajuiseen vapaakauppaan, tehomaatalouteen ja ydinvoimaan.

Goldsmith johti Euroopan parlamentissa "Kansakuntien Eurooppa" – ryhmää, joka vastusti EU:n kehittämistä liittovaltioksi.

Goldsmith halusi päästä eroon sekä fossiilisista polttoaineista että ydinvoimasta. Hän kannatti energian säästämistä ja turvautumista uusiutuviin energianlähteisiin.

Tehomaatalouden arvostelussaankin Goldsmith osui oikeaan. Hän mm. ennusti nautakarjataloutta myöhemmin piinanneen BSE-taudin puhkeamisen.

James Goldsmith  kannatti vapaakauppaa, mutta hän vastusti nopeaa maailmanlaajuista kaupan vapauttamista. Hän totesi, että se uhkaa kehittyneiden teollisuusmaiden hyvinvointia ja vakautta ja että se vahingoittaa myös kehitysmaita.   

Goldsmith kannatti alueellisia vapaakauppajärjestelyjä sellaisten maiden kesken, joiden kehitys- ja elintaso ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Ne sopisivat rajoitetuista vapaakauppajärjestelyistä keskenään.

Kannatin ja kannatan Goldsmithin näkemystä. Kirjoitin suomennoksen esipuheeseen omat perusteluni:

"Yleiseurooppalainen ja yleismaailmallinen vapaakauppa johtavat siihen, että korkean elintason maissa on valtava työttömyys ja suuret valtiontalouden alijäämät. Tuhoamme tällä tavoin itsemme, emmekä kykene siten myöskään enää auttamaan köyhiä maita."

Globalisaatio on johtanut juuri siihen, mistä Goldsmith varoitti. Kehittyneissä teollisuusmaissa köyhät ovat köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet. Työttömyys on korkealla ja keskiluokka on heikentynyt.

Nyt yhteiskuntien poliittinenkin vakaus on koetuksella, kuten Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit ovat osoittaneet. Euroopassa taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista kriisiä on lisäksi syventänyt euron käyttöönotto.

Ansa –teoksen voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta (www.pohjanranta.com).

Paavo Väyrynen

http://kansalaispuolue.fi/blogi/#blog-post-38

[Riukulehto]

Päivän hesarissa kysytään kummasta toivot voittajaa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Väyrynen vastannut Hillary Clinton.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Saas nährä että tuleeko tästä joku Paavo Väyrysen henkilöpalvontakultti vaiko oikea puolue.

Nämä ehdot jäseniksi pääsyistä ainakin rajaa örkit ja hörhöt pois. voi olla jopa fiksukin keino saada oikea puolue pystyyn.

[guest3656]

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

24.05.2016

Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää siihen, että Suomi eroaisi euroalueesta.

Jos eduskunta yhtyisi aloitteeseen, se kehottaisi hallitusta valmistelemaan lakiehdotuksen kansanäänestyksen järjestämiseksi. Kun Suomi on euroalueessa, ainoa mielekäs kansanäänestyksen aihe voi olla eroaminen siitä.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloite käsitellään perustuslakivaliokunnassa, mutta talousvaliokunta antaa siitä lausuntonsa.

Perustuslakivaliokunnan olisi mielestämme paneuduttava erityisesti siihen, mitä vaikutuksia täydellisen talousunionin luomisella euroalueelle olisi Suomen taloudelliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen ja kuinka sen toteuttaminen on sovitettavissa yhteen Suomen perustuslain kanssa. Kantaa olisi otettava siihen, olisiko Suomen irrottauduttava euroalueesta taloudellisten perustelujen lisäksi myös sen vuoksi, että sen luonne on olennaisella tavalla muuttumassa.

Kirjeessämme totesimme, että laajaa kannatusta on saanut ajatus, että myös Suomen mukanaolo täydellisessä talousunionissa edellyttäisi kansanäänestyksen järjestämistä. Tällöin kansanäänestys ei koskisi euroeroa, vaan sillä pyrittäisiin hakemaan hyväksyntä Suomen pysyttäytymiselle euroalueessa.

Sekä euroalueesta eroamista että siinä pysyttäytymistä koskevaa kansanäänestystä perustellaan myös sillä, että päätökset euroalueeseen liittymisestä koetaan oikeudellisesti kyseenalaisiksi tai ainakin niiden poliittinen hyväksyttävyys koetaan puutteelliseksi. Tämä perustuu osittain siihen, että myös liittymispäätös Euroopan unioniin tehtiin kyseenalaisella tavalla.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö katsoi ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa (14/1994), että liittymissopimukseen liittyvä lakiehdotus voitiin käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 69§:n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jolloin hyväksymiseen riitti 2/3 enemmistö. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toteuttamisen katsottiin vahvistavan päätöksenteon legitimiteettiä.

Eriävien mielipiteiden mukaan lakiehdotus olisi tullut käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 67§:ssä säädetyssä järjestyksessä. Tällöin lakiehdotus olisi tullut jättää lepäämään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pidettäville valtiopäiville, jolloin sen hyväksymiseen olisi tarvittu 2/3 enemmistö. Lakiehdotuksen kiireellinen käsitteleminen olisi edellyttänyt 5/6 enemmistöä.

Valiokunnan jäsenten kannanotot eivät noudattaneet hallitus/oppositio -jakautumaa. Myös Keskustan edustajat ja yksi Kokoomuksen edustaja olivat 67§:n mukaisen käsittelyjärjestyksen kannalla.

Myöhempi kehitys on osoittanut, että eriävien mielipiteiden esittäjien arviot unionijäsenyyden vaikutuksista Suomen itsemääräämisoikeuteen ja valtiolliseen elämään osuivat oikeaan.

Liittymissopimusta käsiteltäessä katsottiin, että se ei sido Suomea liittymään myös euroalueeseen.

Tästä asiasta perustuslakivaliokunta lausui:

"Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen."

Ulkoasiainvaliokunta puolestaan edellytti, että "Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen pohjalta, jolloin hallituksen on arvioitava Suomen osallistumista mm. mietinnössä mainittujen seikkojen valossa." Mietinnössä todettiin rahaliittoon kohdistuvan epäilyjä, jotka perustuvat siihen, ettei Eurooppa olisi vielä riittävän yhtenäinen talousalue ns. optimaalisen rahaliiton muodostamiseksi. "Toimiakseen tasapainoisesti rahaliitto edellyttää joko erittäin suurta hintojen ja palkkojen joustoa, mahdollisuutta suuriin työvoiman muuttoliikkeisiin ja /tai rahaliiton alueiden välillä epäsymmetrisiä ulkoisia vaikutuksia tasaavia automaattisia kompensaatiojärjestelmiä. Ekonomistien keskuudessa on erilaisia arvioita tällaisten edellytysten tarpeellisuudesta ja toteutumisesta EU:n puitteissa."

Kun päätöksenteon aika EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymiseksi lähestyi, liittymissopimuksen katsottiin kuitenkin sitovan Suomea liittymään euroalueeseen. Itse asiassa syntyi tulkinta, että liittyminen oli liittymissopimuksen hyväksymisen yhteydessä jo ratkaistu ja vieläpä tavalla, joka teki oikeudellisesti mahdolliseksi muodollisen liittymispäätöksen tekemisen eduskunnassa vain tiedonantomenettelyä käyttäen.

Kun perustuslakivaliokunta antoi suurelle valiokunnalle lausuntonsa (18/1997) valtioneuvoston selonteosta "Talous- ja rahaliitto – Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko" (4/1997), se katsoi, että kansalliset ratkaisut rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymiseksi voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisin enemmistöpäätöksin. Tätä valiokunta perusteli sillä, että "koska EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislaki käsiteltiin poikkeuslakina supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ovat myös EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymistä ja yhteisen rahan käyttöä koskevat sopimusmääräykset niiden silloisesta toteuttamisajankohtaa koskevasta epämääräisyydestä huolimatta tulleet voimaansaatetuiksi, asianomaisin kohdin myös poikkeuksina perustuslaeistamme."

Valiokunta piti kuitenkin parempana sitä, että asia käsiteltäisiin tiedonannon asemesta erillisen lakiehdotuksen pohjalta. Tämä vastaisi sen mukaan "päätöksenteon merkittävyydelle ja legitimiteetille asetettuja odotuksia".

Suuri valiokunta oli samalla kannalla. Se huomautti, "että talous- ja rahaliiton toteutuessa tavalla, joka asiallisesti merkitsee etääntymistä Maastrichtin sopimuksen määräyksistä, tämä tulee korostamaan kansallisen päätöksentekomuodon poliittisen legitimiteetin tarvetta. Etenkin, jos kolmanteen vaiheeseen siirtyvistä valtioista päätettäessä sovelletaan perustamissopimusta tavalla, jossa sopimuksen tulkinnan ja muuttamisen välinen ero hämärtyy, laki, joka valtuuttaa valtioneuvoston ryhtymään asian vaatimiin toimiin, voi olla omiaan vahvistamaan päätöksen hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä."

Eriävissä mielipiteissä ja vastalauseissa katsottiin, että riittävän legitimiteetit saavuttamiseksi asia tulee käsitellä lakiehdotuksen pohjalta ja että siitä tulee järjestää neuvoa-antava kansanäänestys, kuten Ruotsissa oli päätetty tehdä. Lisäksi niissä esitettiin, että konvergenssikriteerien lieventämisen vuoksi euroalueesta saattaa tulla erilainen kuin perustamissopimuksessa edellytetään. Tällöin tarvittaisiin uusi poikkeuslaki neuvoa-antavine kansanäänestyksineen. Lisäksi vastalauseissa edellytettiin, että perustuslain 72§:ää tulee muuttaa, koska sen mukaan Suomen rahayksikkö oli markka.

Valiokunnan mietinnössä ja vastalauseissa esitetyistä kannanotoista huolimatta valtioneuvosto antoi euroalueeseen liittymisestä eduskunnalle vain tiedonannon.

Valiokuntakäsittelyn yhteydessä kävi ilmi, että rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymiselle Maastrichtin sopimuksessa asetetut ehdot eivät toteudu, kun enemmistö jäsenmaista ei täytä konvergenssikriteerejä. Mukaan oltiin ottamassa kaikki halukkaat jäsenmaat Kreikkaa lukuun ottamatta.

Kun Suomen kannalta parhaimmat jäsenmaat, Englanti, Tanska ja Ruotsi, olivat jäämässä ulkopuolelle, euroalueesta oli tulossa Suomen kannalta katsoen huonoin mahdollinen.

Perustuslakivaliokunnan em. lausunnossa ja siihen liitetyissä eriävissä mielipiteissä esitetyt kannanotot jätettiin kuitenkin kokonaan vaille huomiota.

Tiedonantokäsittelyn yhteydessä suurelle valiokunnalle antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta ei toistanut kannanottoaan lakiehdotuksen ensisijaisuudesta.

Valiokunta kuitenkin totesi:

"Perustuslakivaliokunnan toimialan kannalta tiedonannon puutteena on, että euroalueeseen osallistumisen valtiosääntöoikeudelliset vaikutukset ovat jääneet lähemmin erittelemättä. Euroalueeseen osallistuminen ikään kuin aktivoi eräät merkittävät EY:n perustamissopimuksesta (esim. EKP:n asetuksenantovalta) sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännöstä (esim. Suomen Pankin asema EKP:n määrittelemän rahapolitiikan täytäntöön panijana) seuraavat lakipoikkeukset, jotka sinänsä on jo saatettu voimaan valtionsisäisesti EU-liittymissopimuksen voimaansaattamislailla."

Eriävissä mielipiteissä tämä tuotiin esiin vielä selkeämmin. Lisäksi niissä todettiin, että

"Rahaliiton perustaminen puuttuu syvälti jäsenvaltioiden suvereenisuuteen. Oikeus määrätä valuutasta kuuluu valtion suvereenisuuden ydinalueeseen. Kun tästä määräysvallasta luovutaan, kajotaan taloudellisen itsenäisyyden perustaan."

Eriävissä mielipiteissä katsottiin, että liittymispäätös tulisi tehdä lailla, joka pitäisi säätää perustuslainsäätämisjärjestyksessä tai alistaa se neuvoa-antavaan kansanäänestykseen. Lisäksi niissä edellytettiin perustuslain 72§:n kumoamista.

Euroalueen perustamisen jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet, että perustuslakivaliokunnan lausunnoissa ja niihin liitetyissä eriävissä mielipiteissä esitetyt näkemykset olivat perusteltuja. Euro ei ole muodostunut Maastrichtin sopimuksen mukaiseksi yhtenäisvaluutaksi. Siksi liittymispäätöksen tekeminen EU-liittymissopimuksen poikkeusmenettelyn nojalla vain tiedonantomenettelyä käyttäen on osoittautunut myös oikeudellisesti perusteettomaksi.

Yhtenäisvaluuttaan siirryttäessä rikottiin Maastrichtin sopimusta. Enemmistö jäsenmaista ei täyttänyt konvergenssikriteerejä. Tehtiin poliittinen päätös, jolla mukaan otettiin kaikki halukkaat jäsenmaat Kreikkaa lukuun ottamatta.

Kreikkakin hyväksyttiin euroalueen jäseneksi ennen euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa, vaikka se ei silloinkaan täyttänyt kriteerejä. Mainittakoon, että Suomen hallitus teki lisäksi menettelytapavirheen, kun se ei tuonut Kreikan jäsenyyttä lainkaan eduskunnan käsiteltäväksi.

Toisen kerran Maastrichtin sopimusta rikottiin vuoden 2010 alussa, kun Kreikkaa ja muita kriisimaita ryhdyttiin tukemaan taloudellisesti. Tämä oli vastoin "no bailout" -periaatetta.

Euroopan komission viime vuoden kesäkuussa julkaisema niin sanottu viiden puheenjohtajan kertomus täydellisen talous- ja rahaliiton luomiseksi merkitsisi toteutuessaan euroalueen muuttumista yhteisvastuulliseksi velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi.

Todellinen talousunioni pitää sisällään keskitetyn talouspolitiikan ohjausjärjestelmän rakentamisen euroalueelle.

Rahoitusunioni koostuu pankkiunionista ja pääomamarkkinaunionista.

Pankkiunionilla on tarkoitus luoda järjestelmä, jonka puitteissa euroalueen pankkien asiakkaat takaavat yhteisvastuullisesti toisensa talletukset.

Pääomaunioni johtaa ennen pitkää myös yhteisten joukkovelkakirjojen eli eurobondien käyttöönottoon.

Fiskaaliunioni johtaa siihen, että euroalueeelle perustetaan yhteinen valtiovarainministeriö hallinnoimaan yhteistä budjettia, johon sisältyvät pysyvät varainsiirtojärjestelmät jäsenmaiden välille.

"Demokraattinen oikeutus, vastuuvelvollisuus ja toimielinten vahvistaminen" toteutetaan luomalla euroalueelle poliittinen unioni eli yhteinen hallitus ja parlamentti.

Täydellisen talousunionin ensimmäiset askeleet on tarkoitus ottaa nykyisen perussopimuksen nojalla vuoden 2017 puoliväliin mennessä. Keväällä 2017 komissio aikoo julkaista valkoisen kirjan, jossa esitetään myös tarvittavat sopimusmuutokset.

Komissio korostaa esityksessään, että kaikki neljä unionia ovat riippuvaisia toisistaan. Niitä kehitetään samanaikaisesti ja kaikkien euroalueen jäsenvaltioiden on osallistuttava kaikkiin. On elintärkeää sopia nyt lopullinen tavoite – lopullinen ja täydellinen talous- ja rahaliitto, korostaa komissio.

EU:n toimielinten puheenjohtajat valvovat komission mukaan kertomuksen täytäntöönpanoa.

Toteuttaminen on jo aloitettu. Komissio on antanut neuvoston ja parlamentin käsiteltäviksi ehdotuksia talousunionin tiivistämiseksi ja pankkiunionin kehittämiseksi.

Eurooppa-neuvosto on käsitellyt suunnitelmaa 15. lokakuuta ja 17. – 18.2015 joulukuuta pitämissään kokouksissa. Joulukuun kokouksessa Eurooppa-neuvosto vahvisti sitoutuvansa toimimaan niin, että talous- ja rahaliitto saadaan viimeistellyksi.

Kokemus osoittaa, että talousunionin kaltaiset suunnitelmat ajetaan unionissa läpi vastustuksesta huolimatta ja tarvittaessa perussopimuksia rikkoen.

Suomessakin on keskusteltu, millaiseksi talous- ja rahaliittoa tulisi kehittää. Olisi kuitenkin itsensä pettämistä kuvitella, että voisimme ratkaisevalla tavalla muuttaa komission esittämää suunnitelmaa.

Jos Suomi jatkaa jäsenyyttään euroalueessa, joudumme kantamaan yhä suurempaa vastuuta muiden jäsenmaiden kansalaisten ja valtioiden taloudesta, menetämme lopunkin taloudellisen itsenäisyytemme ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden.

Perustuslakivaliokunnan olisi hyvä perehtyä myös siihen, kuinka Suomen jäsenyydestä euroalueessa aiheutuneet ja aiheutuvat taloudelliset ongelmat vaikuttavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen.

Vuoden 2008 jälkeen Suomen kansantalous on supistunut kuudella prosentilla. Samaan aikaan euroalueen ulkopuolella olevan Ruotsin talous on kasvanut kymmenellä prosentilla, ja se kasvaa tänäkin vuonna noin neljällä prosentilla.

Suomessa toteutetut julkisten menojen leikkaukset johtuvat siitä, että kansantaloutemme on supistunut ja että kärsimme tulevina vuosina nollakasvusta. Tälle politiikalle on vaihtoehto. Jos Suomi eroaa euroalueesta, kilpailukykymme palautuu nopeasti ja taloutemme alkaa kasvaa.

Onkin kysyttävä, kuinka kovan hinnan olemme valmiit maksamaan siitä, että saamme olla mukana euroalueessa, joka on kehittymässä velkaunioniksi ja jonka osana menetämme taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyytemme.

Kansalaisaloite tähtää siihen, että Suomi eroaisi euroalueesta. Jos eduskunta yhtyisi tähän, olisi otettava kantaa siihen, toteutettaisiinko ero tiedonantomenettelyä vai kansanäänestystä käyttäen.

Jos eduskunta päätyisi siihen, että Suomen tulisi pysyttäytyä euroalueessa, tästä tulisi mielestämme järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Jäsenyys euroalueessa on johtamassa Suomen asemassa sellaisiin muutoksiin, joille aikaisemmat päätökset eivät anna oikeudellista perustaa eivätkä poliittista hyväksyttävyyttä.

*Lausunto on esitetty tänään 24.5.2015 eduskunnan perustuslakivaliokunnalle.

http://kansalaispuolue.fi/blogi/#blog-post-40

[Jorma M.]

Päivän hesarissa kysytään kummasta toivot voittajaa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Väyrynen vastannut Hillary Clinton.

Soinilta kysyttiin samaa, muistaakseni Maikkarilla, niin ei vastannut. Kiersi kysymykseen tyyliin "emme voi neuvoa amerikkalaisia" t.j.s.p.

[rölli2]

soinista on tullut samanlainen kiertelijä kuin rinteestä. äkkiä se oppi, audin takapenkillä

[UgriProPatria]

Uudessa puolueessa ei ilmeisesti ole muuta, vikaa kuin Väyrynen itse.

Hänen ajatuksensa ovat ilmeisesti hyviä, paasikivi-kekkoslaisia, näin olen ymmärtänyt. Mutta itse miestä pidän epäluotettavana narsistina, enkä antaisi hänelle ääntäni. Puolueelle voisin antaa ääneni, mutten Väyryselle.

Väyrynen itse on hyvän asian tiellä, kuten on Soini persuissa. Molemmat ovat esteinä kannatukselle, muutoin hyville asioille.

[Dredex]

Päivän hesarissa kysytään kummasta toivot voittajaa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Väyrynen vastannut Hillary Clinton.

Se oli Paavon puolue sitten siinä.

[mattima5]

Päivän hesarissa kysytään kummasta toivot voittajaa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Väyrynen vastannut Hillary Clinton.

Väyrysen mielestä Trump on hullu. Tässä se Väyrysen vika on kun ei kiinnosta vastustaa maahanmuuttoa. Pressan vaaleissa Väyrynen keräsi vasemmiston äänet kun kepulaiset taas äänesti Kokoomus Salea.

Venäjää fanittavalle Väyryselle Clintonin suosiminen tuo ristiriidan, koska Trump luultavasti tulee Putinin kanssa paremmin toimeen.

[mattima5]

Päivän hesarissa kysytään kummasta toivot voittajaa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Väyrynen vastannut Hillary Clinton.

Soinilta kysyttiin samaa, muistaakseni Maikkarilla, niin ei vastannut. Kiersi kysymykseen tyyliin "emme voi neuvoa amerikkalaisia" t.j.s.p.

Soini on oikeassa. Ei kuulu Suomen ulkoministerille neuvoa amerikkalaisia ketä äänestää, tuli kumpi tahansa niin toimeen pitää tulla. Väyrynen taas haukkui Trumppia hulluksi.

[xor_rox]

Uudessa puolueessa ei ilmeisesti ole muuta, vikaa kuin Väyrynen itse...

Katsokaapa väyrysvammaiset vaikkapa tätä:

Jos Suomi jatkaa jäsenyyttään euroalueessa, joudumme kantamaan yhä suurempaa vastuuta muiden jäsenmaiden kansalaisten ja valtioiden taloudesta, menetämme lopunkin taloudellisen itsenäisyytemme ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden.

Ei tässä maassa ole toista huipputason poliitikkoa, joka ajaisi yhtä tarmokkaasti ja yhtä korkealla asiantuntemuksella sekä kokemuksella Suomen itsenäistä kansallisvaltioasemaa suhteessa Eurostoliittoon. Ikävä kyllä Väyrynenkään ei vielä vaadi Suomen EU-eroa, mutta pisimmälle hän omassa sarjassaan pääsee. Mikäli hän siinä samalla onnistuu horjuttamaan federalistien asemaa keskustassa, niin ei sillä ainakaan huono vaikutus nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan ole.

Itse haluaisin nähdä Väyrysen lisäksi Jari Leinon taistelemassa federaatiota vastaan, sillä hänen kantansa eurostojäsenyyteen ja keharimaahanmuuttoon on täsmälleen oikea. Valitettavasti äänestäjät pettivät Leinon, joten hänelle suotakoon rauhalliset ajat perunamaata viljellessä.

[Rubiikinkuutio]

Ei tässä maassa ole toista huipputason poliitikkoa, joka ajaisi yhtä tarmokkaasti ja yhtä korkealla asiantuntemuksella sekä kokemuksella Suomen itsenäistä kansallisvaltioasemaa suhteessa Eurostoliittoon.

Ei olekkaan. Sääli, että se yksikin on valehtelija populisti. Parempi toki, että edes yksi valehtelija, kuin ei ketään.

Väyrysen toimista voi kyllä tykätä vaikka näkisi väyrysen bluffin läpi. Ei tarvitse alkaa kehitysvammaiseksi haukkumaan vain siksi että tunnustaa tosiasiat. Täytin Väyrysen kannattajakortin ja allekirjoitin kansalaisaloitteen, vaikka hän onkin mitä on.

[xor_rox]

Kansalaisaloite eduskunnassa

Osallistuin eilen eduskunnan perustuslakivaliokunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltiin kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Perustuslakivaliokunta oli kutsunut kuultavaksi neljä asiantuntijaa. Kahdella heistä - oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Tuula Majurilla ja professori Mikael Hidénillä - ei ollut aloitteeseen ennakkoasennetta. Muut asiantuntijat suhtautuivat siihen kielteisesti ja heidän lausuntonsa olivat sen mukaiset.

Tohtori Janne Salminen todisteli, että kansalaisaloitteen enemmästä käsittelystä tulisi luopua. Kansalaisaloitetta ei voi tehdä Suomen kansainvälisestä sopimusvelvoitteesta. Salmisen mukaan aloite koskee tällaista velvoitetta. Professori Mikael Hidén kumosi painavin perustein tämän käsityksen. 

Dosentti Päivi Leino-Sandberg puolusti niitä menettelytapoja, joita käyttäen Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Keskustelun yhteydessä hän sanoi, että päätökset olivat syntyneet perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella.

Tosiasiassa liittymispäätöksiä tehtäessä ei ole toimittu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. 

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, perustuslakivaliokunta nimenomaan totesi että "liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen".

Vuonna 1997 eduskunnalle antamassaan selonteossa valtioneuvosto kuitenkin katsoi, että päätös euroalueeseen liittymisestä oli EU-jäsenyydestä päätettäessä jo tehty ja että sen muodolliseen toimeenpanemiseen tarvittiin vain eduskunnan poliittinen kannanotto joko tiedonannon tai erillisen lakiehdotuksen pohjalta.

Perustuslakivaliokunta asettui kannattamaan lakiehdotusta, joka vastaisi "päätöksenteon merkittävyydelle ja legitimiteetille asetettuja odotuksia". Suuri valiokunta yhtyi tähän näkemykseen. Se perusteli lakiehdotuksen antamista myös sillä, että rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä Maastrichtin sopimusta tultaisiin ilmeisesti rikkomaan.   

Valtioneuvosto kuitenkin antoi eduskunnalle vain tiedonannon. Perustuslakivaliokunnan enemmistö siunasi pitkin hampain tämän menettelyn, mutta totesi: "Perustuslakivaliokunnan toimialan kannalta tiedonannon puutteena on, että euroalueeseen osallistumisen valtiosääntöoikeudelliset vaikutukset ovat jääneet lähemmin erittelemättä".

Edellä esitetyt perustuslakivaliokunnan kannanotot eivät olleet yksimielisiä, vaan merkittävä vähemmistö edellytti eriävissä mielipiteissään, että päätös olisi tullut tehdä lakiehdotuksen pohjalta ja että siitä olisi tullut järjestää neuvoa-antava kansanäänestys. Lisäksi esitettiin, että peruslakia olisi tullut muuttaa, koska sen mukaan Suomen rahayksikkö oli markka.

Omassa lausunnossani esitin, että euroalueeseen liityttäessä on syntynyt niin vakavia legaalisuus- ja legitimiteettiongelmia, että näiden päätösten pohjalta Suomi ei voi olla mukana täydellisen talous- ja rahaliiton luomisessa euroalueelle. Siksikin Suomen on erottava euroalueesta. Jos täydelliseen talousunioniin halutaan kuitenkin osallistua, tarvitaan kansanäänestys, kuten mm. nykyisen hallituksen pääministeri ja ulkoministeri ovat ennen viime eduskuntavaaleja esittäneet.

Päivi Leino-Sandberg vähätteli lausunnossaan ns. viiden presidentin suunnitelman merkitystä. Hän luonnehti sitä alustaviksi tulevaisuuden vaihtoehdoiksi.

Tosiasiassa komissio on jättänyt esityksen täydellisen talous- ja rahaliiton luomiseksi unionin toimielinten käsiteltäväksi. Eurooppa-neuvosto on viime joulukuussa sitoutunut toimimaan niin, että talous- ja rahaliitto saadaan viimeistellyksi.

Kuulemistilaisuuden lopuksi asian käsittely keskeytettiin. Valiokunta jäi odottamaan talousvaliokunnan lausuntoa.

Kokouksen jälkeen tiedustelin valiokunnan puheenjohtajalta Annika Lapintieltä, milloin valiokunta jatkaa asiantuntijoiden kuulemista, jotta me aloitteen tekijät voisimme ehdottaa kuultavaksi sitä puoltavia asiantuntijoita. Sain kuulla, ettei asiantuntijoiden kuulemista ole ollut tarkoitus jatkaa, mutta sitä voidaan harkita.

Toivon, että perustuslakivaliokunta jatkaisi asiantuntijoiden kuulemista. Erityisesti olisi tarpeen selvittää pääasiaa eli sitä, millaisia vaikutuksia täydellisen talous- ja rahaliiton luomisella olisi Suomen taloudelliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen ja kuinka sen toteuttaminen olisi sovitettavissa yhteen Suomen perustuslain kanssa.

Perustuslakivaliokunnan kokouksen jälkeen kysyin kokousta seuranneelta talousvaliokunnan puheenjohtajalta Kaj Turuselta, milloin hänen valiokuntansa järjestää julkisen kuulemistilaisuuden. Sain kuulla, ettei sellaista ole ajateltu toteuttaa. Toivon, että kuulemistilaisuus järjestetään, sillä euroeron painavimmat ja kiireellisimmät perustelut liittyvät talouteen ja talouspolitiikkaan. Paikalle pitäisi saada myös euroeroa puoltavia asiantuntijoita.

Eilinen perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuudesta tehdyn videotallenteen voit katsoa tästä linkistä:
http://kansalaispuolue.fi/newsletter_link.php?uid=24_4677&hash=074a3&redirect=https%3A%2F%2Fwww.eduskunta.fi%2F_layouts%2F15%2FArkena.Edk.SaliVideo%2Findex.html%23clip_id%3DA5CB6C7A%26amp%3Bposition%3D0%26amp%3Btab%3DConferenceCurrent

On vaikea kuvitella, miten tuota prosessia voisi enää jämäkämmin viedä eteenpäin. Ihmettelen kovasti, etteivät PersS-lippalakit ja keskusta-alkiolaiset liity aloitteen tukijoihin jo sankoin joukoin. Tämä on ehdottomasti viimeinen tilaisuus aloittaa Suomen irtautuminen eurozonesta. Seuraavaa tilaisuutta ei tule, vaan rotkoon mennään niin että rytisee.

[Roope]

Vihdoinkin!

Esitin vuosi sitten, että Välimeren yli Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto katkaistaisiin perustamalla Pohjois-Afrikkaan pakolaisleirejä yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön ja alueen valtioiden kanssa. Puhuin ja kirjoitin tästä myös pääministeri Juha Sipilälle ja ulkoministeri Timo Soinille. (https://www.paavovayrynen.fi/2015/05/19/valimeren-pakolaisongelmaan-on-saatava-kestava-ratkaisu/, https://www.paavovayrynen.fi/2015/05/26/komissio-on-harhateilla/, https://www.paavovayrynen.fi/2015/06/14/avoin-kirje-timo-soinille/, https://www.paavovayrynen.fi/2015/06/15/vastaus-timo-soinille/ )

Myöhemmin esitin leirien perustamista myös Balkanin niemimaalle ja Kreikkaan. ( https://www.paavovayrynen.fi/2015/09/17/kohti-kestavaa-maahanmuuttopolitiikkaa/  ja  https://www.paavovayrynen.fi/2015/09/20/jarjestys-on-palautettava/ )

Sain viime keväänä virikkeen siitä, että ulkomaisten lehtitietojen mukaan Libyan ja Tunisian viranomaiset pyrkivät rajoittamaan muuttoliikettä ottamalla kiinni Eurooppaan pyrkiviä, sijoittamalla heitä säilytyskeskuksiin ja pyrkimällä palauttamaan heitä kotimaahansa.

Ideaani ei tartuttu, vaan Euroopan komissio ajoi turvapaikanhakijoiden pakkokiintiöintiä ja haki YK:n turvallisuusneuvostolta valtuutusta sotilasoperaatioon, jolla tuhottaisiin salakuljettamiseen käytettäviä aluksia.

Käytännössä laivasto-operaatio on vain lisännyt muuttoliikettä, kun EU:n alukset odottavat aluevesirajoilla ja siirtävät sinne saakka pääsevät Eurooppaan.

Äskettäin uutisissa kerrottiin, että Libyan rannikkovartiosto oli pidättänyt satoja meritse kohti Eurooppaa lähteneitä maahanmuuttajia.

Nyt Italian viranomaisetkin ovat heränneet. Tähän lienee vaikuttanut se, että naapurimaat – ennen muuta Itävalta – ovat alkaneet sulkea rajojaan. Maahanmuuttajat ovat jäämässä Italiaan.

Äskettäin Italian sisäministeri Angelino Alfano vaati sopimuksen solmimista EU:n ja Afrikan maiden välille. Ulkoministeri Paolo Gentiloni puolestaan esitti jo viime viikolla, että Afrikan maiden kanssa voitaisiin tehdä samanlainen sopimus kuin Turkin kanssa.

Tähän voin todeta vain: vihdoinkin.

Paljolta pahalta olisi vältytty, jos muuttoliikkeen patoamiseen olisi ryhdytty jo viime keväänä.

Paavo Väyrynen

Kansalaispuolue 29.05.2016

Maahanmuutto ei lopu sillä, että EU perustaa Pohjois-Afrikkaan vastaanottokeskuksia, joiden kautta pääsee helpommin Eurooppaan. Väyrysen ehdotuksen mukaan maahanmuuttoa ei estettäisi vaan sitä "hallittaisiin", aivan kuten EU:n komissio on esittänyt.

[niemi2]

Pakolaisleirit ovat jo olemassa emmekä tarvitse uusia järjestelmiä. Pakolaisuus tulee vain palauttaa pakolaisleirien tehtäväksi.

Pakolaisleirit ovat jo muutoinkin liian vetovoimaisia siksi, että siellä saa päivittäisen ruoan tekemättä töitä.

Jos EU kehittää oman järjestelmän ja asumukset ovat lähtömaihin verrattuna luksusta tai helppoa elämää, niin ihmiset lähtevät liikkeelle elintason nostamisen toivossa sen sijaan, että nostaisivat elintasoa omassa maassaan.

Väyrysen ajatus vääristää turvapaikkajärjestelmää ja turvapaikanhaun alkuperäistä ajatusta.

[xor_rox]

ALDE:n puheenjohtaja linjoilleni pakolaiskysymyksessä

8.6.2016 16:13 Paavo Väyrynen

Euroopan parlamentin täysistunnossa puhuttiin eilen tiistaina jälleen pakolaiskriisistä ja siitä, miten kriisi tulisi ratkaista. Komissio ehdottaa yhteistyön lisäämisestä unionin ulkopuolisten maiden, erityisesti Afrikan maiden, kanssa.

Parlamentissa komission esitykseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Useat mepit kuitenkin varoittivat kopioimasta ongelmallista Turkki-sopimusta muiden maiden kanssa.

Turkin kanssa tehdyn sopimuksen puutteista varoitti myös Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän (ALDE) puheenjohtaja, Belgian entinen pääministeri Guy Verhostadt, joka totesi, ettei sopimuksen kopioiminen ja Euroopan ongelmien ulkoistaminen ole tie eteenpäin. Sitä vastoin Verhofstadt puhui uusien kumppanuussopimusten luomisesta:

"Tämä tarkoittaa vastaanottokeskusten perustamista sellaisissa maissa kuin Libanon, Jordan ja Tunisia, jotta pakolaisvirtaa voitaisiin hallita yhdessä niiden hallitusten ja YK:n kanssa. Näiden vastaanottokeskusten pitäisi vastata siitä, että ne erottelevat suojelun tarpeessa olevat pakolaiset taloudellisista siirtolaisista."

Olen itse ehdottanut aiemmin samaa komissiolle, viimeksi kirjallisen kysymyksen muodossa kesäkuun alussa. Ensimmäisen kerran ehdotin asiaa komissiolle jo toukokuussa vuonna 2015.

Linkki viime viikolla esittämääni kysymykseen, klikkaamalla tätä.

Ensinnäkin Verhostadt on seinähullu, joten hänen kanssaan samaa mieltä oleminen on Väyryseltä virhe. Mutta laajemmassa kuvassa Väyrystä näyttää vaivaavan sama tauti kuin Halla-ahoakin, eli he keskittävät energiansa Eurostoliiton maahanmuutto-ongelmien ratkaisemiseen, mikä ei todellisuudessa tule auttamaan Suomea millään lailla. Ehdotan Väyryselle palaamista aiemmalle linjalleen ("Nyt viimeistään raja tulee sulkea").

[Kela_Platinum]

Tulee tehdä selväksi, että EU alueelle ei ole tulemista laittomasti ja ei ole mahdollisuutta päästä keski tai pohjois-eurooppaan elämään sosiaaliturvalla koko elämäksi. Kaikki muu on täyttä pelleilyä, joka tulee epäonnistumaan.