2016-02-05: Etiopiassa yli 10 miljoonaa nälänhädän partaalla

[Finanz Schwein]

(http://gisedu.colostate.edu/WebContent/nr505/ethiopia/group2/Images/Populationgrowthchart.png)
Malthusilaisen mallin mukaan väestö pysyy nälkärajalla ja teknologian parantuminen ainoastaan paisuttaa väestöä. Malli toimi melko hyvin noin 1750-1800-luvulle. Valitettavasti se pätee vielä useaan Afrikan maahan. Ruoka-apu ainoastaan paisuttaa väestöä entisestään, ei paranna elintasoa pysyvästi. Mikäli elintasoa halutaan nostaa suosittelisin syntyvyyden säännöstelyä Kiinan mallin mukaan.

[Bwana]

^ Noinhan se on. Esimerkiksi Ugandassa on arvioitu (optimistisesti koska öljyesiintymät) maan talouden kasvavan noin nelinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan income/capita ei nouse mihinkään jos tämän hetkinen syntyvyys 6,2 lasta/nainen ei laske.

[l'uomo normale]

Etiopia ei ole hallintokulttuurissaan päässyt irti Haile Selassien tyylistä, jossa hovi keskittyy lähinnä valtansa pitämiseen eikä valtansa käyttämiseen maan hyväksi.

http://formin.finland.fi/public/?contentid=44489&contentlan=1&culture=fi-FI

Juudan Leijona yritti salata nälänhädän yhden kerran liikaa. Tai ihan oikeasti eivät hovissa välittäneet tietää kausittaisista tavanomaisista jutuista mitä provinsseissa tapahtui. En silti haluaisi alkaa liiemmin ymmärtää ilmeisen kyynistä ukkoa. Vallan saaneet marxilaiset ymärsivät lähettää ulkomaille nälänhätäkuvia kunhan olivat saaaneet vallankumouksen kymmenvuotispäivänsä juhlittua.

[zache]

No onneksi se kokonaishedelmällisyyskin on tulossa sieltä alaspäin ja väkimäärä tasoittuu johonkin 200 miljoonaan vähän riippuen siitä kuinka nopeasti urbanisaatio tapahtuu. r/K ihmisten iloksi pistin tuohon rinnalle Suomen josta näkyy, että Etiopian maajussit ovat tällä hetkellä syntyvyydessä jossain 1900 alun tietämillä, urbaanit alueet jossain suurten ikäluokkien syntymän tienoilla ja Addis Abeba on samaa tasoa Suomen kanssa. Voisin veikata, että syntyvyydet korreloi aika vahvasti naisten työssäkäynnin ja ehkäisyn saatavuuden kanssa.

Kuvan lähteet:

• Suomi: Findikaattori, Kokonaishedelmällisyys vuosina 1776-2014
• Etiopia, (kokonaishedelmällisyys, väkiluku)
• Etiopia, (urban, rural, Addis Ababa 2000) DHS 2010
• Etiopia, (urban 2010, rural 2010, Addis Ababa 1990) Urbanization and Fertility Rates in Ethiopia
• Etiopia, (Addis Ababa 2015) BBC, 6.11.2015, Why Ethiopian women are having fewer children than their mothers

[Totti]

Täytyy taas tähän sanoa, että kehitysapu ei aiheuta väestöräjähdystä. Kulttuuriset käytänteet aiheuttavat. Edelleen: Makrotasolla Afrikka ruokkii edelleen itse itsensä. Vielä. Mikään määrä apua ei pystyisi tuottamaan tälle miljardiporukalle ruokaa, eli kyllä se niiden itsensä on tehtävä. Tämäkin 10 miljoonan ihmisen nälkä on Afrikassa melko paikallinen ilmiö, jonka on vielä kaiken lisäksi hyvin, hyvin pitkälti aikaansaanut maan oma hallinto

Tässä on oikeastaan kyse siitä, että se mitä Etiopian maaperä pystyy tarjoamaan helposti ja primitiivisin menetelmin viljeltynä, ei ole riittävä määrä ylläpitämään kansa.
Maaperän tuotto voitaisiin kasvattaa, mutta hallinto ja kulttuuri ei tue toiminnan tehostamista niin, että ruokahuolto olisi turvattu.

Vaihtoehdot siis ovat a) rakentaa toimiva hallinto, joka pystyisi tehostamaan viljelyjä tai b) rajoittaa ruokittavien määrän sellaiselle tasolla, joka toimii nykyhallinnolla.

Kyse on siis eräänlaisesta harmaaskaalasta missä mennään nollahallinnosta ja perusviljelystä viidakossa, tehohallintoon ja organisoituun tehoviljelyyn.

Jos tarkastelee listaa nälänhädistä *), niin yhteistä lähes kaikille (jotka eivät perustu sotaan) on hallinnon heikkous. Nälänhädät esiintyvät juuri aikana ja maissa missä hallintokulttuuri on ollut alikehittynyt.

Listan alussa on vielä nälänhätää länsimaissa, mutta lopussa niitä ei juuri ole. Syy on tietysti se, että länsimaissa on otettu opiksi nälänhädästä. Viljely, logistiikka ja varastointi on jokaisen nälänhädän jälkeen korjattu sellaiselle tasolle, että ongelma voidaan välttää tulevaisuudessa.

Afrikkalaiset hallinnot ovat kuitenkin osoittautuneet olevan lähes nollatasolla huolimatta lukuisista yrityksistä saada hallintokulttuuri kuntoon. Ainoa sara, missä ne ovat menestyneet hyvin, ovat poliittisen eliitin bisneksien edistämisessä sekä sotavoimien kasvattamisessa. Kaikki muu on olennaisesti jäänyt retuperälle, eli kansalaisten hoidettavaksi.

Eräs syy afrikkalaisten hallintojen kehnoon tasoon on länsimainen apu. Kuten toteat, lännen ruoalla ei voida koko maanosaa elättää, mutta avustukset kuitenkin poistavat vastuun paikalliselta hallinnolta hoitaa asiat kuntoon.

Poliittinen eliitti voi nälänhädästä huolimatta keksittyä omiin bisneksiinsä, kun länsi tulee ruokasäkkeineen avuksi. Kansa ei protestoi kun vatsa täyttyy ja eliitti saa elää rauhassa.

Point-in-case on Etiopian kahvi. Merkittävä osa viljelylasta on allokoitu kahville, joka ei ole syömäkelpoinen tuote. Se menee vientiin (suurin vientituote) ja rikastuttaa eliittiä. Maassa siis on nälänhätä samalla kun ulkomaille viedään luksustuotteita, jotka viljellään maan parhaimmalla maalla.

Länsimaiden apu on siis korruption, leväperäisyyden ja tehottomuuden pönkittäjä, joka poistaa poliittiset paineet pitää ruokahuolto kunnossa ja ottaa opiksi nälänhädästä.

Lännellä ei aikoinaan ollut tällaisia ulkoisia ruokavarastoja. Kun nälänhätä iski Eurooppaan, ei ollut ketään joka toisi ruokaa pöydälle. Asia oli pakko hoitaa itse jotenkin ja nälkäinen kansa painosti eliittiä ottamaan kantaa asiaan. Ruokamellakat olivat tavallaan se peukaloruuvi, joka aiheutti hallintotavan ryhdistäytymisen ja ruokahuollon parantumisen.

Yhteenvetona voi siis todeta, että tämäkin nälänhätä on etiopialaisten itse aiheuttamana lännen myötävaikutuksella.

*) https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famines

[zache]

Täytyy taas tähän sanoa, että kehitysapu ei aiheuta väestöräjähdystä. Kulttuuriset käytänteet aiheuttavat. Edelleen: Makrotasolla Afrikka ruokkii edelleen itse itsensä. Vielä. Mikään määrä apua ei pystyisi tuottamaan tälle miljardiporukalle ruokaa, eli kyllä se niiden itsensä on tehtävä. Tämäkin 10 miljoonan ihmisen nälkä on Afrikassa melko paikallinen ilmiö, jonka on vielä kaiken lisäksi hyvin, hyvin pitkälti aikaansaanut maan oma hallinto

Tässä on oikeastaan kyse siitä, että se mitä Etiopian maaperä pystyy tarjoamaan helposti ja primitiivisin menetelmin viljeltynä, ei ole riittävä määrä ylläpitämään kansa.
Maaperän tuotto voitaisiin kasvattaa, mutta hallinto ja kulttuuri ei tue toiminnan tehostamista niin, että ruokahuolto olisi turvattu.

Vaihtoehdot siis ovat a) rakentaa toimiva hallinto, joka pystyisi tehostamaan viljelyjä tai b) rajoittaa ruokittavien määrän sellaiselle tasolla, joka toimii nykyhallinnolla.

Kaipa lopputulos on c.) viljelyskelpoinen maa yksityistetään, väki muuttaa kaupunkeihin joko maan sisällä tai muualle. Mikäli jengin perustarpeet saadaan hoidettua jollain keinoin ja talous vetää, niin urbanisoitunut popula ei välitä mistä heidän syömä ruoka tulee eli jos viljellyllä kahvilla saa ostettua viljaa ulkomailta, niin jengi syö ihan tyytyväisenä ulkomaistakin ruokaa. (Esimerkiksi Suomessa 1850-1950 ei täällä oltu mistään omavaraisuudesta kuultu vaan viljaa tuotiin huomattavat määrät ulkomailta kunnes toisen maailmansodan jälkeen tultiin siihen tulokseen ettei se ollut niin hyvä idea).

Ongelma tuossa vaan on se, että yksityiset yritykset taitaa vielä vähemmän kuin eliitti välittää massojen nälästä suhteessa omiin voittoihinsa ja lopputulos tuossa voi olla sama kuin Egyptissä tai Syyriassa jossa kansa nousi kaduille ja ruoka-avun toimittaminen voi hyvinkin olla se pienimmän riesan tie. Ainakin se on halvempaa kuin miljoonien ihmisten vastaanottaminen Eurooppaan ja militanttien ääriliikkeiden pitäminen aisoissa sotilaallisesti.

[Beenari]

Pienimmän riesan mukaan......

Yksi 7.62x39 patruuna maksaa massatuotettuna joitakin kymmeniä senttejä. Yhdellä patruunalla säästää pauttiarallaa 17 000 euron vuotuiset kulut mitä yhden nälänhätää pakenevan hyysääminen maksaa. Joten tuhannen "pakolaisen" yhden vuoden hinnalla saadaan hankittua riittävä määrä patruunoita joilla palautetaan Etiopian väestörakenne siihen tilaan jonka luonto pystyy kantamaan.

En todellakaan toivo että tuolle linjalle lähdetään koskaan, missään. Mutta tuo olisi pienimmän riesan tie.

[Marius]

Mikä on "nälänhädän partaalla"?

Ilman sipsejä ?

SPR haluaa uudet Teslat...

[Bwana]

Koko teksti

Amen. Sen minkä haluaisin vielä lisätä on se, että näillä hallinnoilla ei ole kovinkaan kummoisia pidäkkeitä olla omalle kansalleen/valtion alueella asuville ihmisille melko ilkeitä. Se hillitsee muutosta siihen pisteeseen asti ja sitten se ei enää hillitse.

Avun suhteen sitten... Ihan oikeasti se tavan ihminen on syytön näiden hallintojen sikailuihin. Eliitti-sanalla on Afrikassa ihan eri klangi kuin nyt vaikka Euroopassa. Kyllä se apu kuitenkin tavoittaa noita kyliä, vaikka panos-tuotos onkin usein mitä on. Kiitos maiden hallinnon. Ihmisenä sitä on hirveä katsella, varsinkin tämän juhlapaikan hakijoiden invaasion käsittelyn kanssa.

Se ei ehkä ole sattumaa että usein kuulee sanottavan kuinka "asiat olivat paremmin brittien kanssa".

Sitten meillä on kysymys "haluaako noi vuosisatoja kalastaneet kylät kehittyä"-erikseen. Kun tavallaan länsimaalaistuminen/"apu" joskus tappavat pitkällä tähtäimellä kulttureja kuin Custer intiaaneja. Ihan leppoisia kulttuureita, ei mitään pommintekoa tai silvontaa.

Itse sanoisin että korvamerkintää avulle ja keppiä! Eli varojen väärinkäytös ja adjö! Mutta kun sekään ei käy koska Kiina antaa fyrkkaa kuitenkin eli saa sikailla...

Loogisesti siis apu pitäisi poistaa ja antaa luonnon hoitaa. Siinä on vaan sitten se, että all bets are off.

[Marius]

Entiteetit jotka eivät pysty elättämään itseään ovat aina nälänhädän partaalla.

[kriittinen_ajattelija]

Nälkäkatastrofi uhkaa Etelä-Sudania

Lähes neljännes Etelä-Sudanin väestöstä, noin 2,8 miljoonaa ihmistä, kärsii ruokapulasta. Katastrofin partaalla on ainakin 40 000 ihmistä, varoittivat YK-järjestöt tällä viikolla.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä lastenjärjestö Unicef ja elintarvikeohjelma WFP ovat huolissaan ruokaturvan heikkenemisestä, sillä meneillään on sadonkorjuun jälkeinen kausi, jolloin ruokaturva on perinteisesti paras mahdollinen. Varsinainen nälkäkausi alkaa yleensä vasta huhtikuussa.

Ruokapulan taustalla on Etelä-Sudanin joulukuusta 2013 asti jatkunut sisällissota. Osapuolet solmivat rauhansopimuksen viime elokuussa, mutta taistelut ovat siitä huolimatta jatkuneet. Tuhansia on kuollut ja yli 2,4 miljoonaa on paennut.

FAOn Etelä-Sudanin edustajan Serge Tissotin mukaan nälästä ei kärsitä vain suoraan konfliktista kärsivillä alueilla, vaan konflikti vaikuttaa ruokaturvaan myös inflaation sekä markkinoiden toiminnan vaikeutumisen kautta.

Monen tilanne on vaikea jo valmiiksi. Esimerkiksi Unityn osavaltiossa pakolaiset ovat tähänkin mennessä eläneet lähinnä kalalla ja lumpeilla. Kun kuiva kausi alkaa, tätäkään ruokaa ei enää ole saatavilla. Samaan aikaan karjanryöstely on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jos ihmiset eivät saa apua, lähikuukausina koittaa katastrofi, järjestöt toteavat.

YK on hakenut Etelä-Sudanille hätäapuvetoomuksessaan tälle vuodelle noin 1,3 miljardin dollarin avustuspottia. Vasta kolme prosenttia on saatu kasaan. YK:n Etelä-Sudanin humanitaarinen koordinaattori Eugene Owusu sanoi tällä viikolla, että lähikuukausina tarvittaisiin 220 miljoonaa dollaria.

http://maailma.net/artikkelit/nalkakatastrofi_uhkaa_etelasudania