2016-01-14 Hollola valmistautuu pakolaisten vastaanottoon

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Hollola valmistautuu pakolaisten vastaanottoon

Hollolan kunnanhallitus keskustelee ensi maanantaina turvapaikanhakijoista. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kuntaan oltaisiin avaamassa vastaanottokeskusta, mutta kunnanjohtaja Päivi Rahkosen esityksessä mainitaan, että koska Päijät-Hämeeseen jo saapuneista turvapaikanhakijoista arviolta noin 500 saa oleskelulupapäätöksen, osa heistä todennäköisesti hakeutuu omatoimisesti myös Hollolaan asumaan.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 7. joulukuuta valtuustoaloitteen, jossa pyydettiin Hollolan kunnan virallista kantaa Hollolaan mahdollisesti perustettavista vastaanottokeskuksista ja niiden kustannuksista. Koska vastaanottokeskusten määrä näyttää olevan pikemminkin vähenemässä, valtuustolle esitetään, että Hollola sitoutuu vastaanottamaan vuosittain yhdestä kolmeen pakolaisperhettä, yhteensä enintään 15 henkilöä. Sopimus pakolaisten vastaanottamisesta varmistaa korvauksen saamisen.

Hollolan kunnan näkökulmasta on tärkeä valmistautua tilanteeseen sekä varmistaa, että kunta saa mahdollisista oleskeluluvan saaneista asukkaista asianmukaiset korvaukset valtiolta, jotta toimintaympäristön nopeasta muutoksesta johtuvat, ennakoimattomat kustannukset eivät jää suoraan kunnan asukkaiden vastattaviksi, Rahkosen esityksessä sanotaan.

Hollolan kunnanhallitus päättää maanantaina meneekö esitys sellaisenaan valtuuston käsittelyyn. Kunnanvaltuustostolla on kunnassa ylin päätösvalta.

Etelä-Suomen Sanomat

[Gunnar Hymén]

taikaseinällä vaan kunnan vuokrakämppiin ohi töissäkäyvien kantisten

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Hollola ottaa enintään 15 pakolaista vuodessa

Hollolan kunta sitoutuu vastaanottamaan vuosittain yhdestä kolmeen pakolaisperhettä, kuitenkin enintään 15 henkilöä, ja tekee vastaanottamisesta Hämeen ely-keskuksen kanssa sopimuksen. Näin kunta varmistaa korvausten saamisen valtiolta. Maanantaina kokoontunut valtuusto joutui äänestämään päätöksestä, kun perussuomalaisten Jari Ronkainen esitti, ettei kunta tekisi sopimusta ely-keskuksen kanssa.

- Kunta voi solmia sopimuksen siinä vaiheessa, jos kunnalle aiheutuu kustannuksia mahdollisesti Hollolaan asettuvista pakolaisista, Ronkainen sanoi.

Hänen esityksessään todettiin myös, ettei Hollola tässä vaiheessa pysty sitoutumaan vastaanottamaan minkään suuruista vuosittaista pakolaiskiintiötä.

Ronkaisen mukaan pakolaisstatuksen saaneita lapsiperheitä ei riitä Suomessa joka kuntaan.

- Mikäli tällainen sopimus hyväksyttäisiin, ja pahin skenaario toteutuisi, meille Hollolaan sijoitettaisiin vuosittain 15 nuorta miestä, joiden oikeasti pitäisi olla rakentamassa omaa kotimaataan eikä Suomessa liputtamassa oman uskontonsa, tapojensa tai kulttuurinsa puolesta. Eikä tämä tietenkään jää tähän, vaan arvioni mukaan valtava perheenyhdistämisprosessi on väistämätön, Ronkainen perusteli.

Ronkaisen esitystä ensimmäisenä kannattaneen Jari Salmisen (ps) mielestä 15 kiintiöpakolaista on Hollolaan suuri määrä, jos sitä vertaa esimerkiksi Lahden vuosittain ottamaan 20 kiintiöpakolaiseen. Perussuomalaisten Hannu Siljander oli puolestaan huolissaan pakolaiskriisin kustannuksista Suomelle. Hänen mielestään kansainvaellukset olisi saatava kuriin sulkemalla rajat.

- Tämmöiseen rahavirtaan ja kansojen siirtämiseen ei ole yksinkertaisesti varaa. Saa nähdä minkälainen kansainvaellus tulee keväällä siitäkin, kun kauan maannut sonnilauma lähtee tuolta Hennalasta liikkeelle, Siljander tölväisi.

Sosialidemokraattien Kari Hyytiä toivoi valtuutetuilta malttia keskusteluun ja ihmisarvon kunnioittamista syntyperään katsomatta.

- Pidän erittäin huonona, että pakolaiskysymykseen liittyy tällaisia lieveilmiöitä. Mielestäni on aika ala-arvoista nimittää ihmisiä sonnilaumaksi. Se ei kuulu valtuuston arvovaltaan, eikä siihen tapaan, millä asioihin vaikutetaan, Hyytiä ojensi.

Valtuuston keskustelu rönsyili kiintiöpakolaisten ottamisesta turvapaikanhakijoihin, ja muun muassa Miikka Lönnqvist (sd) muistutti, että valtuuston kannattaa keskittyä omaan toimivaltaansa kuuluvaan päätöksentekoon. Hänen mukaansa hyväksyttävänä ollut sopimus on Hollolan kannalta paras mahdollinen kunnan kokoon nähden.

Kristiina Hämäläinen (kok) muistutti, että Hollolaan ollaan ottamassa sellaisia pakolaisperheitä, jotka asuvat tällä hetkellä pakolaisleireillä.

- Tällä sopimuksella tuetaan niitä, jotka tarvitsevat inhimillistä suojaa. Koen myös, että tämän sopimuksen kautta saadaan äärimmäisen tärkeää tietotaitoa meidän virkamiehille, jotta kotiuttamisessa onnistutaan mahdollisimman nopeasti, Hämäläinen sanoi.

Keskustan Heli Nurminen oli huolissaan muun muassa sivistystoimen resurssien riittämisestä pakolaisperheiden tultua Hollolaan. Vihreiden Kristiina Vanhala-Selin muistutti, että myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen henkilöt voivat päättää asuinpaikkansa itse.

- Perheitä voi jatkossa tulla Hollolaan enemmänkin, koska kunta ei voi sulkea rajojaan. Siksi tuntuu oudolta, että kunnan päätöksessä on kolme perhettä. Ymmärrän kuitenkin, että tämä on kunnan varautumista etukäteen ja jälkikäteen voidaan sitten sopimusta tai rahoja hakea lisää, hän sanoi.

Kokoomuksen Markku Pulkkasen mukaan tuskin kukaan haluaa heittää rahaa hukkaan.

-Vai onko se hukkaan? Myös solidaarisuus on jonkinlainen arvo, emmekä voi täällä ummistaa silmiämme muulta maailmalta, hän sanoi.

[---]

Seutuneloset

[Ari-Lee]

Pakolaisperheitäpä hyvinkin.

Perussuomalaisten Hannu Siljander oli puolestaan huolissaan pakolaiskriisin kustannuksista Suomelle. Hänen mielestään kansainvaellukset olisi saatava kuriin sulkemalla rajat.

- Tämmöiseen rahavirtaan ja kansojen siirtämiseen ei ole yksinkertaisesti varaa. Saa nähdä minkälainen kansainvaellus tulee keväällä siitäkin, kun kauan maannut sonnilauma lähtee tuolta Hennalasta liikkeelle, Siljander tölväisi.

Lihavoitu silkkaa asiaa.

Pakolaisia tämä kriisi ei ole nähnytkään.

Perheet. Juu, lapsosilta puuttuvat parranajovälineet.

Eikä tölväissyt vaan totesi tosiasiat. Sonnilla tarkoitetaan yleensä siitosikäistä urosvasikkaa, joita nuo ovatkin ja itse käytöksellään ansainneet nimityksen.