2016-01-05 Itä-Suomen yliopisto lähtee mukaan tp-hakijoiden avustamiseen

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Itä-Suomen yliopisto mukana tukemassa turvapaikanhakijoiden avustustyötä

Itä-Suomen yliopisto on mukana turvapaikanhakijoiden avustustyössä. Viime vuoden lopulla yliopisto osallistui erilaisiin keräyksiin ja tapahtumiin, joissa tuettiin turvapaikanhakijoiden kotoutumista. Nyt vuoden alussa jokaisella kampuksella järjestetään vapaaehtoisille UEF-turvapaikanhakijatukitilaisuus.

– Lähetimme loppuvuodesta vapaaehtoistyökyselyn opiskelijoille ja työntekijöillemme. Toimintaan mukaan halusi reilut 50 henkeä, joille turvapaikanhakijatukitilaisuus on nyt suunnattu, kertoo työtä koordinoiva henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantama.

Tilaisuudessa on mukana paikallisia kolmannen sektorin turvapaikkatoimijoita, jotka kertovat vapaaehtoisille millainen avuntarve tällä hetkellä on. Toimijoiden viesti on ollut, että tekemistä riittää kaikille.

– Turvapaikkatoimijoiden avulla on tarkoitus kanavoida vapaaehtoistyö niin, että käytettävissämme oleva erityisosaaminen otettaisiin oikein huomioon. Ilmoittautuneiden joukossa on paljon erityisosaamista liittyen yliopistomme koulutusaloihin, kuten esimerkiksi kieliin, terveystieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Mukana on myös vapaaehtoistyön konkareita, Rantama kertoo.

Itä-Suomen yliopistossa on meneillään myös Opinsauna-tutkimushanke, jossa turvapaikanhakijoille kehitetään uudenlaisia omaehtoisen ja harrastustavoitteisen opiskelun mahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun seudun kansalaisopisto ja Pohjois-Karjalan muut sivistystoimijat.

– Opinsauna-hankkeessa kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat kehittävät ohjatusti aivan uudenlaista omaehtoista toimintaa, jotta turvapaikanhakijoiden ei tarvitsisi olla toimettomina omissa ryhmissään, kertoo hankkeen johtaja, professori Jyri Manninen.

Yhteiskuntatieteen laitoksella on viritelty yhteistyötä eri korkeakoulujen välillä Kuopion alueella yliopistonlehtori Sanna Ryynäsen johdolla. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa uutta opiskelijalähtöistä University Extension -toimintamallia, jonka kulmakivenä on tutkimuksen, yhteiskunnallisen toimijuuden ja opetuksen/oppimisen kolmikanta. Hanke itsessään keskittyy turvapaikanhakijakysymykseen mutta samalla rakennetaan laajempaa ja pysyvää University Extension -toimintamallia Itä-Suomen yliopistoon.

Marketta Rantaman mukaan tarkoitus on päästä mahdollisimman pian kiinni konkreettisiin asioihin.

– Tärkeintä on saada aikaan todellista toimintaa niille ihmisille, jotka tällä hetkellä ovat majoittuneina turvapaikanhakijoina eri vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksissa.

[---]

UEF

[Sydämistynyt]

On varmaan saatu projektille avokätinen rahoitus.  Siellä sitten opiskelijaneitokaiset ihmettelevät mitä  he tekevät kielitaidottomien irakilaisukkojen kähmittävinä.  Senkin ajan käyttäisivät mieluimmin  kehittämällä esim. palvelutalojen vanhuksille viriketoimintaa ja terveydenhuoltoa, ettei heidän tarvitsisi siellä keskenään syrjäytyä.

[Professori]

Minulle ei kyllä selvinnyt mitä yliopisto on tarkalleen ottaen tekemässä. Tai mitä se on tavoittelemassa.

Jos kyseessä on yliopistolaisten ohjaaminen tekemään ilmaista vapaaehtoistyötä asia on suurin piirtein OK. Tai jos yliopisto ohjaa tutkimustiedon avulla turvapaikanhakijoita sopeutumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin asia voi olla OK.

Ei kuitenkaan pitäisi unohtaa, että myös Itä-Suomen yliopiston tärkeimmät tehtävät ovat tutkimus ja korkein opetus. Tässä ei liene kyse kummastakaan?

[Tabula Rasa]

Olisikohan yliopistolla liiaksi rahoitusta? Jos vaikka karsitaan tämän verran?

[Skeptikko]

On varmaan saatu projektille avokätinen rahoitus.  Siellä sitten opiskelijaneitokaiset ihmettelevät mitä  he tekevät kielitaidottomien irakilaisukkojen kähmittävinä.  Senkin ajan käyttäisivät mieluimmin  kehittämällä esim. palvelutalojen vanhuksille viriketoimintaa ja terveydenhuoltoa, ettei heidän tarvitsisi siellä keskenään syrjäytyä.

Ehkä neitokaiset ovat tekemässä etnografista tutkimusta.

[Jaska Pankkaaja]

Olisikohan yliopistolla liiaksi rahoitusta? Jos vaikka karsitaan tämän verran?

Vapaaehtoistyötä omalla ajallaan voi jokainen tietysti tehdä mutta jos verorahaa laitetaan niin rahoitusta on aivan liikaa. Voisiko esim. neukkulan romahduksen jälkeisessä masennuksessa aivonsa liuottaneet "oikeus"tieteen aasintuntijat ja 0-tutkiat laittaa sieltä pihalle?

[Sitruunamelissa]

Itä-Suomen yliopisto mukana tukemassa turvapaikanhakijoiden avustustyötä
...turvapaikanhakijoille kehitetään uudenlaisia omaehtoisen ja harrastustavoitteisen opiskelun mahdollisuuksia.

UEF

Onneksi kyse ei sentään ole ammattitaito- tai työpaikkatavoitteisesta opiskelusta. Tai ehkä yliopistolla kerrankin ollaan asian suhteen realisteja, eikä yltiöoptimisteja. Ehkä olisi turhakin kehittää mitään kunnianhimoisempaa (ja kalliimpaa) toimintaa henkilöille, joista toivottavasti ainakin osa saa kielteisen päätöksen.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Minulle ei kyllä selvinnyt mitä yliopisto on tarkalleen ottaen tekemässä. Tai mitä se on tavoittelemassa.

Jotain konkreettista ja todellista.

Marketta Rantaman mukaan tarkoitus on päästä mahdollisimman pian kiinni konkreettisiin asioihin.

– Tärkeintä on saada aikaan todellista toimintaa niille ihmisille, jotka tällä hetkellä ovat majoittuneina turvapaikanhakijoina eri vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksissa.

Epäselvästi ilmaistu on epäselvästi ajateltu.

[Outo olio]

Marketta Rantaman mukaan tarkoitus on päästä mahdollisimman pian kiinni konkreettisiin asioihin.

– Tärkeintä on saada aikaan todellista toimintaa niille ihmisille, jotka tällä hetkellä ovat majoittuneina turvapaikanhakijoina eri vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksissa.

Jos nyt haluaisin tulkita ikävästi, niin Marketta Rantama tuossa antaa ymmärtää, että kaikki muu tähänastinen kotouttaminen on ollut askarteluapaskartelua, jolla ei ole saavutettu mitään. Tuskin, mutta voisihan tuon niinkin ymmärtää.

[snap]

Olisikohan yliopistolla liiaksi rahoitusta? Jos vaikka karsitaan tämän verran?

Sitä on onneksi karsittu jo ennakoivasti viime vuoden lopulla:

Kuluvaan vuoteen (2015) verrattuna Itä-Suomen yliopiston perusrahoitus vähenee 7-9 miljoonalla eurolla ensi vuodesta (2016) alkaen. Yliopiston ensi vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.

http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopisto_aloittaa_jo_seitsemannet_yt-neuvottelut/8511183

Kyllähän nyt tällaiseen tärkeään asiaan täytyy riittää resursseja vaikka 200 työntekijää uhkaa irtisanomiset.

[Blanc73]

Tämä ei ollut ns ullatus. Mokuttajalafka pahimmasta päästä. Montako kymmentä keskustelua täällä Hommassa on vuosien aikana käyty ko yliopiston rasismitutkimuksista ja toiseuden palvonnasta?

[Marko L.]

Tämä ei ollut ns ullatus. Mokuttajalafka pahimmasta päästä. Montako kymmentä keskustelua täällä Hommassa on vuosien aikana käyty ko yliopiston rasismitutkimuksista ja toiseuden palvonnasta?

Siksipä ihmettelenkin miksi ovat vasta nyt liikkeellä. Turussa vastaava puuhastelu aloitettiin jo kuukausia sitten.

[Kemolitor]

Minulle ei kyllä selvinnyt mitä yliopisto on tarkalleen ottaen tekemässä. Tai mitä se on tavoittelemassa.

Selventäisikö tämä:

Itä-Suomen yliopisto käynnistää Opinsauna-hankkeen maahanmuuttajille
12.10.2015

Turvapaikanhakijoille ja kantaväestölle kehitetään uudenlaisia omaehtoisen ja harrastustavoitteisen opiskelun mahdollisuuksia Opinsauna-hankkeessa, jonka toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun seudun kansalaisopisto ja Pohjois-Karjalan muut sivistystoimijat.

Perinteinen maahanmuuttajien koulutus kattaa kielikoulutuksen ja kotouttamiskoulutuksen. Opinsauna-hanke luo näiden sijasta innovatiivisia vaihtoehtoja aikuisopiskelun tarjontaan.

– Opinsauna-hankkeessa kasvatustieteiden opiskelijat kehittävät ohjatusti aivan uudenlaista omaehtoista toimintaa, jotta turvapaikanhakijoiden ei tarvitsisi olla toimettomina omissa ryhmissään kieli- ja kotouttamiskoulutusta odotellessa. Turvapaikanhakijat voivat toimia myös itse kouluttajina omilla osaamisalueillaan vaikkapa kokki- tai puutyökursseilla, käsityöpiireissä tai musiikkiopinnoissa yhdessä kantasuomalaisten kanssa. Näin kotouttaminen saa kummasti potkua, sanovat hankkeen ideoineet yliopistonlehtori Juha Kauppila ja professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.

Omaehtoinen opiskelu hyödyttää monin tavoin

Vapaan sivistystyön tyyppiset Opinsauna-kurssit tarjoavat luontevia kohtaamisen ja yhdessä oppimisen paikkoja eri kulttuureista tuleville henkilöille.

Hankkeessa turvapaikanhakijat tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin ja saavat mielekästä tekemistä. Ei-ammatilliseen koulutukseen osallistuminen tuottaa tutkitusti merkittävää hyötyä osallistujille. Tämän osoittaa muun muassa elinikäisen oppimisen hyötyä tutkinut, laaja eurooppalainen BeLL-tutkimus, johon Itä-Suomen yliopisto osallistui.

Omaehtoinen opiskelu hyödyttää aikuisia monin tavoin. Se lisää sosiaalista vuorovaikutusta, itsetunnon ja elämänhallinnan tunnetta sekä luottamusta ja suvaitsevaisuutta erilaisten kulttuurien kohtaamisen kautta.

Vapaan sivistystyön tyyppinen toiminta tarjoaa lisäksi luontevan foorumin, jossa kantasuomalaiset ja turvapaikanhakijat voivat kohdata toisiaan, tutustua toistensa kulttuureihin ja tasoittaa ennakkoluuloja. Samalla kielitaidon kehittyminen tukee perinteisempää maahanmuuttajille tarjottavaa kielikoulutusta.

Vapaan sivistystyön toiminnalla on yli sadan vuoden perinne Suomessa, ja yli miljoona osallistujaa vuosittain tavoittava toiminta on ollut suomalaisen hyvinvoinnin ja demokratian keskeinen tuottaja.

Opiskelijat tarttuvat toteutukseen

Opinsauna-hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaavat pääasiassa Itä-Suomen yliopiston kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sekä ohjauksen opiskelijat, jotka hyödyntävät projektipohjaisen oppimisen mallia osana opiskelijoiden opintoja.

– Meillä on esimerkiksi projekti- ja verkostotyön opintojakso kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoille, joten miksi emme sen puitteissa toteuttaisi ajankohtaiseen haasteeseen ja todelliseen tarpeeseen tarttuvaa projektia? Kun aikuisopettajan pedagogisiin opintoihin kuuluu opetusharjoitteluja, mikä olisi parempi paikka harjoitella kuin toimiminen kouluttajana ja vetäjänä uudenlaisilla kursseilla, kuvaa yliopistonlehtori Juha Kauppila hankeideaa.

Hanke on osa Sivistystyön vapaus ja vastuu -verkoston toimintaa, jota Itä-Suomen yliopisto toteuttaa yhteistyössä Tampereen yliopiston, Åbo akademin ja Vapaa Sivistystyön ry:n kanssa.

Itä-Suomen yliopisto: Itä-Suomen yliopisto käynnistää Opinsauna-hankkeen maahanmuuttajille

[Pyhä Olavi]

En muista kuinka monta somalitaustaista tutkijaa yliopistosta löytyy ?.  Onkohan toiseustoteemeja ollenkaan, ehkä nyt on aika lopettaa rakenteellisen rasismin pesä, arvostettu professori Vesa Puuronen (leikilliseltä lempinimeltä Kesä Vellinen) siirtyi muualle. Joskohan nouseva tähti Juho Saari on saanut joukot etsimään Syyrian lääkäreiden ja insinöörien joukoista sosiologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä...

[Outo olio]

Lähtöoletus on siis että

a) tulijoista ainakin osa osaa tehdä jotakin hyödyllistä
b) a-kohdan tulijoista ainakin osa haluaa tehdä sitä missä on hyvä

Ihan aluksi pitäisikin selvittää, pitääkö kumpikaan oletuksista paikkaansa. Vasta sitten projekti voi pyörähtää eteenpäin.

[Outo olio]

En muista kuinka monta somalitaustaista tutkijaa yliopistosta löytyy ?

Pitää perustaa somalitutkimuksen virka?

[Kallan]

Puutarhan hoitokurssi: laajennetun käsityksen puutarhoista omaaville mieshenkilöille suunnattu kurssi kuinka puutarha tulee nopeasti hoidetuksi tarvittaessa voimaa käyttäen. Opettaja: U. Llatus.

Jatkokurssilla kehitetään keinoja myös erilaisiin työskentelytapoihin pusikossa.

-Suomen kielen kurssi ja viestintä: kuinka katsot viattomasti poliiseihin isoin kissansilmin ja kerrot ettet se ollut sinä tai olet radikalisoitunut. Opit myös kommunikoimaan toimittajien kanssa kansainvälisesti ja kertomaan tarinoita kauheista vainoista. On taqiyya-standardin mukainen. Huom: vaatii suomen kielen perusteiden kurssin pohjalle.

Siinä muutamia kursseja joita nämä voisivat opettaa toisilleen. Ja neitokaiset taputtavat käsiään kun rakenteellinen rasismi vapisee. 

[zemial]

Jos yliopiston opetuksen laittaisi katkolle vaikka pariksi vuodeksi, niin tiloihin saisi tosi hyvän vastaanottokeskuksen. Myös opiskelija-asunnot voisi hyödyntää näin ja henkilökuntahan olisi jo valmiina tiloissa. Tätä olen ehdottanut ennenkin. Sipilä voisi jopa tarttua tähän, kun sen kommentteja tutkijoiden arvostuksesta kuuntelee.

[Tabula Rasa]

Mitähän tosiaan näistä harrastepohjaisista opinnoista löytyykään? Näin laitat pikkusiskollesi pommivyön, burkhan ja muhiksen. Tai autovarkauksien alkeet, miten partyvaniin saadaan naisia(U. Lhatuksen jatkokurssi). Matematiikan jatkokurssi, kuinka maksimoit tulosi pakolaisavun lakimiehen avustuksella. Kemian kurssi, näin valmistat helposti amfetamiinia. Liiketalouden jatkokurssi, huumeiden myynti alaikäisille ja vajaavaltaisille.

Ehkä kaikki yksittäistapaukset ovatkin todellisia väärinymmärryksiä. Niissä kun on oikeasti ollut kyseessä rikkausopintojen katkokurssilaisten näyttötöistä.

[Eino P. Keravalta]

Jos yliopiston opetuksen laittaisi katkolle vaikka pariksi vuodeksi, niin tiloihin saisi tosi hyvän vastaanottokeskuksen. Myös opiskelija-asunnot voisi hyödyntää näin ja henkilökuntahan olisi jo valmiina tiloissa. Tätä olen ehdottanut ennenkin. Sipilä voisi jopa tarttua tähän, kun sen kommentteja tutkijoiden arvostuksesta kuuntelee.

Tähän tullaan nykymenolla joka tapauksessa.

Pian ei ole enää rahaa ylläpitää yliopistoja. Ja samalla maahan lappaa 'hädänalaisia' ilmaista elämää tavoittelevia valepakolaisia sadoin tuhansin. Tilat loppuvat kesken väistämättä, mutta tyhjistä yliopistoista saadaan ainakin hetkellistä apua tilanpuutteeseen, kunnes tulijamäärät taas ylittävät ja yllättävät kaiken ja kaikki.

[Siili]

Minulle ei kyllä selvinnyt mitä yliopisto on tarkalleen ottaen tekemässä. Tai mitä se on tavoittelemassa.

Jos kyseessä on yliopistolaisten ohjaaminen tekemään ilmaista vapaaehtoistyötä asia on suurin piirtein OK. Tai jos yliopisto ohjaa tutkimustiedon avulla turvapaikanhakijoita sopeutumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin asia voi olla OK.

Ei kuitenkaan pitäisi unohtaa, että myös Itä-Suomen yliopiston tärkeimmät tehtävät ovat tutkimus ja korkein opetus. Tässä ei liene kyse kummastakaan?

Kyllähän yliopistojenkin rahoitus on viime kädessä poliittista.  Meinaatko, että poliittisesti korrektista narusta  vetäminen olisi yliopiston rahoituksen kannalta jotenkin haitallista?

[Kim Evil-666]

Tämä haisee Ali-opiston yritykselle saada lisää rahoitusta puljulleen. Mitään opiston itsensä, tai suomalaisten kannalta hyödyllistä tällä ei tulla saavuttamaan.

Hukkaan heitettyä rahaa, jota on ilmeisesti liikaa tuhlattavaksi asti.Avustaisivat omia kansalaisiaan, jos laupeuden työtä haluavat tehdä.

[Dangr]

Tulee mieleen:

https://youtu.be/Aou3par0ZUk?t=10s

[Gunnar Hymén]

ihanaa. yliopistonaisille etnistä pakkovärinää käytävillä ja luokkatunneilla. varmaan osaavat arvostaa. suvaitsevaisuuden tunnilla tutustaan toisiin sitten ilman vaatteita.

[pulikka]

Marketta Rantaman mukaan tarkoitus on päästä mahdollisimman pian kiinni konkreettisiin asioihin.

– Tärkeintä on saada aikaan todellista toimintaa niille ihmisille, jotka tällä hetkellä ovat majoittuneina turvapaikanhakijoina eri vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksissa.

Jalkapallo on konkreettinen asia ja sen kanssa säheltäminen todellista toimintaa. Koska yksi pallo riittää monelle turvapaikanhakijalle, on toiminta myös kustannustehokasta.

[Tabula Rasa]

Olisikohan yliopistolla liiaksi rahoitusta? Jos vaikka karsitaan tämän verran?

Sitä on onneksi karsittu jo ennakoivasti viime vuoden lopulla:

Kuluvaan vuoteen (2015) verrattuna Itä-Suomen yliopiston perusrahoitus vähenee 7-9 miljoonalla eurolla ensi vuodesta (2016) alkaen. Yliopiston ensi vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.

http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopisto_aloittaa_jo_seitsemannet_yt-neuvottelut/8511183

Kyllähän nyt tällaiseen tärkeään asiaan täytyy riittää resursseja vaikka 200 työntekijää uhkaa irtisanomiset.

Njooh, tuntui vielä jääneen puurosia sinne apurahataiteilemaan. Eikun vain puoliksi rahoitus niin katsotaan loppuuko se sekoilu.

[Kallan]

ihanaa. yliopistonaisille etnistä pakkovärinää käytävillä ja luokkatunneilla. varmaan osaavat arvostaa. suvaitsevaisuuden tunnilla tutustaan toisiin sitten ilman vaatteita.

Veikkaanpa että se tarkempi tutustuminen tapahtuu keskiviikkoillan opiskelijatapahtumissa. Opintopisteitä yliopisto ei voi myöntää jottei Hommalla aleta liiaksi kiinnittämään huomiota tähän possuiluun.

Anteeksi, siis possuhan on muslimeille nou-nou. No, vaikka kalkkunointiin sitten. 

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Turvapaikanhakijat näyttävät olevan varsinainen kultakaivos Itä-Suomen yliopistolle.

UEF: Itä-Suomen yliopiston opetus, tutkimus ja innovaatiot tukevat monin tavoin turvapaikanhakijoita

Tiedote on julkaisuvapaa 30.5.2016 klo 15.15. Tiedotustilaisuus aiheesta järjestetään Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen Melania-rakennuksen tilassa 201 (Yliopistonranta 1 F) 30.5. klo 15.15.–15.45.

Itä-Suomen yliopisto toimii aktiivisesti turvapaikanhakijateeman parissa. Yhteiskunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen asia näkyy yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa, innovaatioissa ja muussa toiminnassa. Teema on huomioitu monella alalla, luontevasti niin kasvatustieteissä ja yhteiskunnallisissa aineissa kuin myös tietotekniikan alalla.

Yliopiston ja vastaanottokeskusten kesken on ollut menestyksellistä yhteistyötä. Esimerkiksi opetustyöhön turvapaikanhakijoiden kanssa on rakennettu uusia toiminnallisia menetelmiä. Yhteistyössä on myös kartoitettu vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja lisäksi järjestetty tapahtumia ja tilaisuuksia.

Turvapaikanhakijateema näkyy enenevässä määrin myös yliopiston tutkimustoiminnassa. Tutkimuksen kautta yliopisto voi tarjota käytännöllistä hyötyä turvapaikanhakijoiden integroitumiseen yhteiskuntaan sekä tarjota tietoa ja välineitä turvapaikanhakijoiden parissa toimimiseen.

Turvapaikanhakijoilla on keskeinen rooli esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa, jota koordinoi sosiaalityön professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

Viiden yliopiston ja kahden tutkimuslaitoksen hanke tutkii ja kehittää erityisesti haavoittuville väestöryhmille räätälöityjä, kustannusvaikuttavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Yhden kohderyhmän muodostavat oleskeluluvan saaneet aikuiset turvapaikanhakijat, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan heidän hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja kotoutumistaan tukevia toimintamalleja yhteiskunnallista markkinointia apuna käyttäen.

Laajassa hankkeessa Itä-Suomen yliopisto järjestää muun muassa korkeakoulutetuille maahanmuuttajille heidän kotoutumistaan ja työllistymistään tukevaa koulutusta digitaalisten kanavien kautta. Yliopisto on mukana myös nuorten miesten osallistamisessa yhteiskuntaan Anti-Art-toiminnalla, ilman ammattikoulutusta olevien turvapaikanhakijoiden työllistymisen tukemisessa Pohjois-Karjalassa sekä maahanmuuttajanaisten kielikoulutuksessa Kuopiossa.

Älylaitteiden sovelluksia opiskelijaprojekteina

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tueksi on toteutettu yliopiston opiskelijaprojektina menestyksellisesti kaksi sovellusta, jotka toimivat tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimessa.

Tietojenkäsittelytieteen professorin Markku Tukiaisen mukaan Osaamiskartoitus-sovellus auttaa maahanmuuttajia osaamisensa kartoittamisessa ja sen pohjalta työ- ja opiskelupaikan etsimisessä. Sovelluksen kehityksessä on painotettu tietoturvaan liittyviä kysymyksiä. Sovelluksen esiversio tehdään Joensuun kaupungille, ja sitä testataan Paiholan vastaanottokeskuksessa kesäkuusta alkaen.

Suomi-tietouden sovellus on puolestaan suunnattu maahanmuuttajille tiedon jakamiseksi Suomesta. Sovelluksen jatkokehittämisestä on keskusteltu Maahanmuuttoviraston kanssa. Virasto on ollut tyytyväinen sovelluksen kehitysversioon ja toivonut lisäksi opetusmateriaalia hyvän verkkopedagogiikan kannalta.

Opinsauna luo oppimismahdollisuuksia turvapaikanhakijoille

Itä-Suomen yliopisto toteuttaa myös Opinsauna-hankkeen, jossa kehitetään vapaan sivistystyön tyyppisiä oppimismahdollisuuksia turvapaikanhakijoille. Hanke toteutetaan yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osaston, Joensuun seudun kansalaisopiston ja muiden sivistystoimijoiden yhteistyönä.

Opinsauna-hankkeen toteutus ja hallinnointi tapahtuvat pääasiassa opiskelijoiden toimesta projektipohjaisen oppimisen mallilla osana erilaisia opintojaksoja.

Aikuiskasvatustieteen professorin Jyri Mannisen mukaan tavoitteena on innovatiivisuus eli uudenlaisten oppimismahdollisuuksien kehittäminen turvapaikanhakijoille hyödyntäen erityisesti vapaan sivistystyön järjestelmää ja periaatteita.

Opinsaunassa on mukana useita opettajia ja kymmeniä opiskelijoita. Työn tuloksena on valmistunut opiskelijoiden raportteja ja selvityksiä eri opintojaksoilta. Tekeillä on myös opinnäytetöitä.

Yliopisto aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa tehtävässä

Itä-Suomen yliopiston turvapaikanhakijateemainen toiminta liittyy laajempaan keskusteluun yliopiston roolista sen lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa.

Sosiologi Boaventura de Sousa Santosin mukaan yliopistojen tulee osallistua aktiivisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen, demokratian syventämiseen, kamppailuun syrjäytymistä ja ympäristön tilan heikkenemistä vastaan sekä kulttuurisen moninaisuuden puolustamiseen. Näiden asioiden edistämisessä myös Itä-Suomen yliopisto haluaa olla mukana.

Yliopisto järjestää avoimen keskustelutilaisuuden Kohtaamisia yliopistolla Kuopion kampuksella Snellmania-salissa SN201 maanantaina 30.5. klo 16.15–17.45. Tilaisuus avaa turvapaikanhakijoiden elämää, kokemuksia ja näkemyksiä Suomesta. Mukana on yliopiston, kaupungin ja vastaanottokeskuksen toimijoita sekä Kuopiossa asuvia turvapaikanhakijoita, jotka kertovat tiestään Suomeen.

Tilaisuuteen osallistuvat yhteiskuntapolitiikan tutkijatohtori Tiina Sotkasiira ja sosiologian projektitutkija Elisa Tiilikainen Itä-Suomen yliopistosta, sosiaalipedagogiikan opiskelija ja Itä-Suomen yliopiston vapaaehtoisten kieliryhmän perustajajäsen Sonja Haverinen , Kuopion kulttuurihistoriallisen museon museonjohtaja Merja Heiskanen , ohjaaja Varsha Shurpali monikulttuurikeskus Kompassista, ohjaaja Barnabe Koko Leväsen vastaanottokeskuksesta ja turvapaikanhakijat. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii sosiaalipedagogiikan ma. yliopistonlehtori Sanna Ryynänen.

[---]

Älkää vain sanoko muutaman vuoden kuluttua, että joku turvapaikan saanut on päässyt syrjäytymään Itä-Suomessa.

[Blanc73]

Viiden yliopiston ja kahden tutkimuslaitoksen hanke tutkii ja kehittää erityisesti haavoittuville väestöryhmille räätälöityjä, kustannusvaikuttavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Yhden kohderyhmän muodostavat oleskeluluvan saaneet aikuiset turvapaikanhakijat, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan heidän hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja kotoutumistaan tukevia toimintamalleja yhteiskunnallista markkinointia apuna käyttäen.

Summa summarum: valkoiset veronmaksajat, housut kinttuun ja lompakko auki. Lähi- idän ja Afrikan kurjalisto tarvitsee rahanne. 

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden määrän hetkittäinen lasku ei tarkoita, että ilmiö olisi ohi – "Ilmastopakolaisuus on kasvava trendi"

Monet Suomen korkeakoulut ovat käynnistäneet viime syksyn jälkeen useita turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Moni niistä voi osoittautua tarpeelliseksi vielä vuosienkin päästä.

Turvapaikanhakijoiden määrän hetkittäinen lasku ei tarkoita, että pakolaisilmiö olisi ohi, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen. Yliopistolla on käynnissä useita turvapaikanhakijoiden kotiutumiseen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita, joiden tavoitteena on muun muassa edistää hyviä kotiutumiskäytäntöjä ja auttaa turvapaikanhakijoita kiinni opintoihin ja työelämään. Mukana hankkeissa on myös muita suomalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.

Mönkkösen mukaan yliopisto pyrkii tutkimustyössään pitkän aikavälin tuloksiin, ei niinkään hoitamaan akuuttia, juuri käsillä olevaa tilannetta.

– Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrä on edelleen hyvin suuri. Lisäksi tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastopakolaisuus on kasvava trendi, ja tulijoita on varmasti Suomeenkin asti, Mönkkönen perustelee.
...

Yle 30.5.2015

Turha tulla Suomeen. Kun humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin, katosi myös mahdollisuus hakea Suomesta turvapaikkaa "ilmastopakolaisuuden" perusteella.

Mönkkösen mukaan tähän saakka suomalaiset yliopistot ovat olleet oppilasainekseltaan melko homogeenisiä, mutta yhdessä muiden kansainvälistymisponnistelujen kanssa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus yliopistossa tulee lähivuosina nousemaan.

– Suomalaiset ikääntyvät japanilaisten ohella maailman nopeiten. Se edellyttää sopeutumiskykyä, ja siksi haluamme nähdä maahanmuuttajat myös mahdollisuutena, Mönkkönen sanoo.

Lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Ulkomaalaisten osuus yliopistoissa tuskin nousee lähivuosina, elleivät suomalaiset veronmaksajat maksa heidän opintojaan.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kohtaamisen vaikea taito

Itä-Suomen yliopistolla pohdittiin, miten maahanmuuttaja ja suomalainen voisivat aidosti kohdata toisensa. Vastaus jäi löytymättä.

Ventovieraan kohtaaminen ja luontevasti jutteluun heittäytyminen – tämä vasta on suomalaiselle vaikeaa. Puhumattakaan, jos ventovieras on tumma ja puhuu farsia, kurdia tai – hyvänen aika – arabiaa.

Kohtaamiset ja kohtaamisen mahdollisuudet olivat aiheita, joiden äärelle Itä-Suomen yliopisto kutsui opiskelijoita, kuopiolaisia ja maahanmuuttajia. Yliopistossa on vireillä hankkeita, joiden avulla se pyrkii auttamaan oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita opiskelujen poluille ja kohti hyvää kotoutumista.

Yhteiseen iltaan sisältyi paneelikeskustelu, jossa puhe soljui ennakkoluuloista kulttuuriin ja peloista vapaaehtoistyöhön.

Yleisö hiljeni ja purskahti hiljaisuuden jälkeen nauruun, kun Setlementti Puijolan ylläpitämän Monikulttuurikeskus Kompassin ohjaaja Varsha Shurpali johdatti keskustelijat asian ytimeen.

"Kun maahanmuuttaja ja suomalainen ovat saaneet kerrottua mistä ollaan kotoisin ja millaisesta kulttuurista tullaan, niin mistä keskustellaan seuraavaksi", Shurpali kysyi.

Kukaan ei vastannut.

"Miten suomalaisen ja maahanmuuttajan välille voi syntyä aito ystävyys, joka kantaa", Shurpali haastoi edelleen.

Hiljaisuus jatkui.

Kolmetoista vuotta Suomessa asunut, Intiasta tullut Shurpali tietää kokemuksesta, että kohtaaminen jää kerta toisensa jälkeen kohteliaaksi pintajutusteluksi, jos ei oikeasti tunne toisen kulttuuria ja mielenmaisemaa.

"Jos todella aikoo ystävystyä suomalaismiehen kanssa, ei yhteinen kieli riitä. Pitää ymmärtää muun muassa jääkiekkoilua. Suomalaisäidin kanssa tutustuminen vaatii, että tuntee suomalaisen päiväkotisysteemin läpikotoisin. "

"Ja hyvänen aika miten suomalainen puhuu kuukausikaupalla kesämökistään. Kohtaaminen jää tapahtumatta, jos koko kesämökkikulttuuri on omalle ajatusmaailmalle tyystin vieras ja jopa outo käsite", Shurpali veti keskustelun arkiseen, ruohonjuuritason elämään.

[---]

Panelistit löysivät vain yhden asian, joka varmuudella murtaa hiljaisuuden muurin suomalaisten väliltä – koiran ulkoiluttaja puhuu vuolaasti toiselle koiran ulkoiluttajalle.

Toisestakin asiasta oltiin yhtä mieltä: maahanmuuttajan ja suomalaisten kohtaaminen kysyy molemmilta kärsivällisyyttä.

Mukana tilaisuudessa olleet, irakilaiset turvapaikanhakijat Sarmad Abdallsattar Shatti, Ahmed Awaad Ajimi ja Mahdi Adnan Jasen uskovat olevansa kärsivällisyyden suhteen taitureita.

"Voisimme opettaa sitä teillekin. Täällä olemme olleet jo seitsemän kuukautta. Vain yksi meistä kolmesta on saanut luvan saada Suomeen, me muut odotamme ja odotamme lopullista päätöstä."

Setlementti Puijola

Paikalla oli luonnollisesti myös Ylen toimittaja, joka halusi kuulla Sarmad Abdallsattar Shattin, Ahmed Awaad Ajimin ja Mahdi Adnan Jasenin taustat ja tarinat (kuva).