Afrikka - matujen paluu ja Fanonin unelma

[Mamusaarelainen]

Afrikka - matujen paluu ja Fanonin unelma.


Frantz Fanon (1925–1961) oli vapauden väkevä airut. Toisen maailmansodan jälkeen Fanon kannusti siirtomaita Afrikassa ja muualla vapautumaan sekä yhdistämään voimat. Fanonin tenho vaikuttaa yhä. Sen osoittaa Tutkijaliitto ry:n julkaisema uusi suomennos:

Frantz Fanon: Poliittisia kirjoituksia. Kohti Afrikan vallankumousta, 2017.

Kirjassa Fanon käsittelee erityisesti Algerian, mutta myös muiden siirtomaiden vapaustaistelua, Algeria–Ranska suhdetta ja vapautuneiden kansojen tehtäviä.


Kommentoin kahta otetta kirjasta:

1. Vuonna 1957
"Kiistettyään kidutuksen olemassaolon Algeriassa ranskalaiset ovat käyttäneet kaksinaista argumenttia.
Ensin on väitetty, että kyse on poikkeustapauksista.
Tärkein tapa, jolla ranskalaiset intellektuellit ovat kieltäytyneet vastuustaan on se, että he ovat suvainneet tätä valhetta." - sivu 79–80.

1950-luvulla ranskalaiset kohtelivat hirviömäisesti Algerian kansallismielisiä. Ensin kaikki kiistettiin, sitten myönnettiin poikkeustapaukset, kunnes ilveily päättyi ja Ranskan armeija aloitti algerialaisten avoimen sorron, joka - päinvastoin - nosti heidät lopputaistoon.

2. Vuonna 1958
" Alikehittyneet maat, jotka heräävät pitkästä orjuuden ja sorron unesta ovat katsoneet velvollisuudekseen jättäytyä kaikkien sotaisten pyrkimysten ulkopuolelle omistautuakseen taloudelliselle vaurastumiselle, nälän poistamiselle, ihmisen ylentämiselle.
   Länsimaalaiset eivät ole ymmärtäneet sitä tosiasiaa, että nykyisin on syntymässä uusi humanismi, uusia teoria ihmisestä, jolla on juurensa ihmisessä ja joka ei halua muuta kuin ennennäkemätöntä ihmisen voittokulkua." - sivu 149.

Tämä Fanonin arvokas unelma on hyvä muistaa nykyisin kun päivän sana on: "Afrikalle annettava kaikkea apua". Vitsikästä on, että apua pitää tulla juuri samoilta vanhoilta siirtomaaherroilta, jotkut liittävät Suomenkin tähän ryhmään, joista Fanon vaati etäisyyden ottamista.

Jokainen voi tykönään arvioida miten Afrikka on Frantz Fanonin unelmaan vastannut.

Fanonin kirja on myös ajankuva 1950–60-luvuilta. Tuohon aikaan monikulttuurisuus-teoriaa ei ollut vaan tekstistä hohkaa Fanonin kylmäkiskoinen asenne ranskalaisiin. Syy siihen oli liikenne Välimeren yli eli ranskalaisten maahanmuutto Algeriaan. Mukana oli varmasti ahkeria maanviljelijöitä, joille kauhistuneet algerialaiset joutuivat luovuttamaan viljelysmaitaan. Maahanmuuttajien julkeus ja röyhkeys ei jäänyt tähän. Ranskalaiset pyrkivät lähentämään Algeriaa emämaahan monin tavoin ja vihdoin selvisi, että tavoite oli algerialaisuuden korvaaminen ranskalaisuudella. Maahanmuuttajat olivat etuoikeutettuja ja Ranskan valtiojohto lisäsi väkivaltaa ja sensuuria. Kummatkin kieltäytyivät ymmärtämästä ajan merkkejä ja tulos näkyy oheisella videolla, mutta ennen kuin laiva lähti oli Algeriassa sodittu ja tapettu viattomia - oliko se sen arvoista?


VIDEO
Maahanmuuttajien lähtö Algeriasta.
Otsikko: ALGERIA - Siirtomaa-ajan historia - 18. ja viimeinen osa.
ALGERIE - Histoire Coloniale - Partie 18 et FIN
https://www.youtube.com/watch?v=HlhBhfMPB0E


Sisältö pääpiirteissään:
Lähdön tunnelmaa:132 vuoden jälkeen musta-jalat (eli pied-noir eli algerianranskalainen) poistuvat
Algeriasta joukoittain, pian Algeriassa on vain 30 000 musta-jalkaa entisen miljoonan sijasta.
0:26-1:00  Asiantuntijan lausunto A: Historiallisesti musta-jalat olivat väärässä (eli ranskalainen
          kolonialismi oli vääryys), mutta lähtöön liittyy kärsimystä.
1:00  Lähdön tunnelmaa: Sellaistenkin ranskalaisten on lähdettävä, jotka eivät ole eläessään
          Ranskassa käyneet. Uudessa Algeriassa musta-jalat eivät löydä sijaa.
          Myös Algerian juutalaisille tuli lähtö.
3:40-4:08 Monet ranskalalaisten kanssa yhteistyötä tehneet
          algerialaiset joutuivat lähtemään.
4:09- Soyez les BIENVENUS - Olkaat Tervetulleet - Algerialaiset juhlivat saavutettua
          vapautta ja ulkomailla toimineiden itsenäisyystaistelijoiden paluuta.
4:53  Algeria what now - Algeria mitä seuraavaksi?
5:57 Asiantuntijan lausunto B: Meidän aikanamme vapautta haluavien kansojen tahto on
         niin voimallinen, etteivät aseet todellakaan voi sitä estää. Toivotaan, että Etelä-Afrikassa
         ja Etelä-Amerikassa historia menee paremmin - vähemmän väkivaltaa.
6:38 Bon Entendeur ... eli "Perästä kuuluu" tai "Katsotaas miten käy" tai "Jatkoa seuraa ...".

[acc]

Afrikka - matujen paluu ja Fanonin unelma.
Kommentoin kahta otetta kirjasta:
...
1950-luvulla ranskalaiset kohtelivat hirviömäisesti Algerian kansallismielisiä. Ensin kaikki kiistettiin, sitten myönnettiin poikkeustapaukset, kunnes ilveily päättyi ja Ranskan armeija aloitti algerialaisten avoimen sorron, joka - päinvastoin - nosti heidät lopputaistoon.
...
Maahanmuuttajien julkeus ja röyhkeys ei jäänyt tähän. Ranskalaiset pyrkivät lähentämään Algeriaa emämaahan monin tavoin ja vihdoin selvisi, että tavoite oli algerialaisuuden korvaaminen ranskalaisuudella. Maahanmuuttajat olivat etuoikeutettuja ja Ranskan valtiojohto lisäsi väkivaltaa ja sensuuria. Kummatkin kieltäytyivät ymmärtämästä ajan merkkejä ja tulos näkyy oheisella videolla, mutta ennen kuin laiva lähti oli Algeriassa sodittu ja tapettu viattomia - oliko se sen arvoista?

Kiitos Algerian historian esille nostamisesta. Tuntuu tutulta. Tuli mieleen, että tuo on ihmisille ominainen tapa toimia ja jotain tuollaista tapahtuu juuri nyt Suomessakin.


Tässä ehdotus Suomen versioksi kommenteista.

2000-luvulla Suomen vallassaolojat kohtelivat hirviömäisesti kansallismielisiä. Ensin kaikki kiistettiin, sitten myönnettiin poikkeustapaukset, kunnes ilveily päättyi ja ... virkakoneisto ja media aloitti suomalaisten avoimen sorron, joka - päinvastoin - nosti heidät lopputaistoon.

Maahanmuuttajien julkeus ja röyhkeys ei jäänyt tähän. EU-mieliset pyrkivät lähentämään Suomea kehitysmaihin monin tavoin ja vihdoin selvisi, että tavoite oli suomalaisuuden korvaaminen islamilla. Maahanmuuttajat olivat etuoikeutettuja ja Suomen valtiojohto lisäsi väkivaltaa ja sensuuria. Kummatkin kieltäytyivät ymmärtämästä ajan merkkejä, mutta ennen kuin laiva lähti oli Suomessa sodittu ja tapettu viattomia.

[Mamusaarelainen]

Maaliskuussa 2021 Algeriassa ja Ranskassa on huomioitu Algerian sodan loppumisen 60-vuotispäivä.

Évianin sopimus 18.3.1962 sai aikaan tulitauon ja Algerian itsenäisyyteen johtavan prosessin.

Algerian sodan taustaa:
- ranskalaiset olivat olleet Algeriassa 130 vuotta, mutta kantaväestön ja maahanmuuttajien suhteet vain huononivat
- kantaväestö koki vääryyttä ja toiseuttamista niin raskaasti, että väkivalta alkoi tuntua ainoalta mahdollisuudelta päästä sorron alta
- maahanmuuttajat tiesivät kantaväestön tunnelmista, mutta ylimielisyydessään yrittivät välivalloin nujertaa kantaväestön oikeutetut toiveet

Näin saatiin aikaan lähes kymmenen vuotta sotaa, 250 000 kuollutta ja isot tuhot.

Sodan syy: Avoimen keskustelun puute esti osapuolia ymmärtämästä toisiaan. Eikö olisi ollut parempi keskustella aikaisemmin. Avoin keskustelu, jossa tuuletetaan oikein kunnolla, huudetaan, hakataan nyrkkiä pöytään, kirotaan, nimitellään rumilla nimillä. Eikö se olisi kannattanut kestää, jos sillä olisi säästetty tuhansia ihmishenkiä?! Sitten olisi sovittu ja pyydetty anteeksi. Nytkin pyydetään anteeksi, käydään kumartamassa muistomerkeillä, lasketaan kukkia, vietetään muistopäivää jne. Mutta näillä eleillä ei kuolemaa ja tuhoa poisteta. Sodan lopettanut Évianin sopimus oli seurausta keskustelusta, jossa kaikki sanat voitiin sanoa, oli pakko kuunnella ja ymmärtää.



Video: Tunnelmia, kun tulitauko julkaistiin.

ALGERIE - Histoire Coloniale - Partie 17
https://www.youtube.com/watch?v=LmlwPEypCFQ

Algerian siirtomaahistoriaa - osa 17.
Le cessez-le-feu - TULITAUKO

Alku: Sotilaallinen ratkaisu on todettu mahdottomaksi, on sovittu neuvotteluista ja neuvottelijat saapuvat tapaamiseen. Ennen kaikki oli salaista, nyt neuvottelut ovat julkisia - vahvat turvatoimet.
1:13  ranskalaisille tiukka paikka, kun on pakko tavata julkisesti algerialaiset vastarintataistelijat
2:44  presidentti de Gaulle muistelee: 132 vuotta, jotka Ranska oli hallinnut Algeriaa mm. maiden sotilaat olivat yhdessä taistelleet maailmansodissa jne.
3:50  Ranskan presidentti Charles de Gaulle: Kulkekaamme yhdessä! Valittaa kärsimyksiä ja toivoo maille rauhaisaa tulevaisuutta.
3:57  lehtien otsikot "Tulitauko keskipäivällä koko Algeriassa" 19.3.1962.  Pariisilaiset eivät ole uskoa silmiään. Loppuuko teurastus todella?
4:12  de Gaulle selittää sopumuksen käytännön toimia.
4:42  Belgialainen  tv-ryhmä pääsi Algeriassa katsomaa kun FNL ilmoitti aselevosta. Kantaväestön sotilaat iloitsevat.
5:50  itsenäisyysmies Ben Bella ja kumppanit vapautetaan.
6:10  Lucien Bitterlin ( de Gaullen linjoilla ) pohtii, että sodan teot olivat sellaisia, että eurooppalaisten on vaikea jäädä Algeriaan.
7:17  ranskalaisten lähtö Algeriasta: Mitä ei saada mukaan poltetaan. Arabeille ei jätetä mitään. Autotkin poltetaan.
7.40  taistelujan jälkiä putsataan ja valmistaudutaan kansanäänestykseen.
7:56  Muurissa lukee: Adios ranskalainen Algeria. Eläköön FNL.
8:00  Seinässä lukee: Kaikki äänestämään - naiset ja miehet, maamme ja itsenäisyyden puolesta.
8;16  plakaati: Algerian kansa! Yli 7 vuoden taistelun ja uhrauksien jälkeen voit 1. heinäkuuta 1962 juhlia Algerian Kansan Suurta Kansallista voittoa - äänestys.
8:42  algerianranskalaiset lähtöpuuhissa.