2015-12-31 Forssan teatterin löytö: Tp-hakija teki rajun teatteriesityksen

[juonikasmies]

Eli onko tämä veren kaato päällensä sitten tulkinta musulmaani vai suomalaisesta kulttuurista?

[Ville Hämäläinen]

Tuhannen taalan kysymys mitä teemme 30000:lla näyttelijällä joiden ainoa onnistuva rooli on näytellä 17 vuotiasta?

[Leso]

Tuhannen taalan kysymys mitä teemme 30000:lla näyttelijällä joiden ainoa onnistuva rooli on näytellä 17 vuotiasta?

Se on toi nykytaide haasteellista monille, mutta Leso-täti opastaa auliisti.

Nykytaide on sellaista osallistuvaa taidetta, mikä tarkoittaa sitä, että katsojille lankeaa isoin rooli.
Ja kuten kunnon näytelmään kuuluu, sen vaikutus tuntuu kauan, kauan aikaa.

Nyt siis me katsojat maksetaan siitä, että nähdään, kun näyttelijät astuu näyttämölle ja teatteri alkaa.
Hamassa tulevaisuudessa näytös jatkuu siten, että yritetään parhaamme mukaan olla katsomatta iPhone-geelitukkaista jälkikasvua. Kokemuksen intensiteetti riippuu siitä, kuinka herkkä ja osallistuva katsoja on.
Tää on kokeilevaa nykyteatteria. Kauaskantoisia vaikutuksia ja semmoista.

[ämpee]

Jos vastaanotto todella oli noin hurmioituneen positiivinen, epäilen vahvasti, että yleisössä oli pelkkää SPR:n porukkaa (Orttenvuoren kollegoja) ryyditettynä muilla HC-mokuttajilla. Tavallinen tervepäinen suomalainen ei varmasti nauti tuollaisesta.   

Tavallinen katsoja ei pääse enää vaikuttumaan performanssista, vaikka haluaisikin, sillä esitykset ovat ilmeisesti ohi. Mutta eiköhän turvapaikanhakijoiden performansseja nähdä vielä teattereiden ulkopuolellakin.

Vajakit mitä ilmeisimmin alkavat olemaan paikoittain paniikissa, sillä he joutuvat jo vetoamaan sellaiseen menneisyyteen jonka todenperäisyyden tarkistaminen on estetty.
Mikäli he äityvät rankasta arvostelusta toistamaan performansin, niin luvassa on täyttä poliittista teatteria.
Sillä kaikki jotka eivät pitäneet esityksestä, ovat leimallisesti natseja tai vielä pahempia, ja ne jotka uskaltavat olla neutraaleja flirttailevat edellisten kanssa.
Ainoastaan performansinsta haltioituneet ovat hyviä ihmisiä joita voidaan edelleenkin sietää.

Meillä ennestäänkin on poliittinen teatteri, jossa puhuvat päät heittelevät kuvitteellisia repliikkejä, joilla realitodellisuuden kanssa on yhtä vähän yhteistä kuin esittäjillään omassa elämässään.
Tähän lisäksi laadittu taiteellispoliittinen teatteri ei todellakaan ole mikään kulttuurilisä, vaan jotain jota ei enää olisi mitenkään halunnut nähdä, mutta josta tiedetään, että mikäli kansamme enemmistö edelleenkin haluaa vetää äitimajavan ulkosynnyttimet päähänsä ja kaikota mäkimaastoon mielummin kuin alkaa ajattelemaan, niin tätähän alkaa tulemaan parhaaseen aikaan televisiosta.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Irakilainen nimenmuuttamisperinne koskee nähtävästi teatteriesityksiäkin.

Irakilainen Bakr Hassn on yliopistosta valmistunut teatterin ammattilainen niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. Bakr esiintyi kotimaassaan useissa teattereissa, kunnes päätyi neljä kuukautta sitten Suomeen ja Forssaan.

– Teatteri on työni ja elämäni, en pysty elämään ilman sitä. Koen, että Suomessa olen vapaa eikä kukaan rajoita ilmaisuani, Bakr pohtii.
Vaikeuksia ja vaaroja

Bakr Hassn toteaa teatteria kontrolloitavan vahvasti Irakissa.

– Toimin ohjaajan avustajana eräässä näytelmäproduktiossa. Olimme rohkeita ja ylitimme rajoja, mutta se kostautui karmivalla tavalla, jonka vuoksi suurin osa näyttelijöistä pakeni maasta, Bakr kertoo.

Bakr itse jäi vielä, mutta sai pian huomata opintojansa hankaloitettavan olennaisesti. Mies keskittyi kuitenkin seuraaviin teatteriprojekteihin ja suurimpaan vaikuttajaansa irlantilaiseen kirjallisuuden nobelistiin Samuel Beckettiin.

– Beckett kirjoitti toisen maailmansodan jälkeen siitä, miten sota vie ihmisestä inhimillisyyden. Omassa maassani jouduin kokemaan juuri samanlaisen ilmiön.

Bakr oli näyttelijänä Beckettin tunnetuimmassa näytelmässä Huomenna hän tulee, joka kuvaa ikuista odottamista ja hiljaisuuden torjumista.

– Esityksessä tapahtui uhkaava tilanne. Yhtäkkiä joku sammutti valot, ja pakenimme pienestä ovesta teatterin alle piiloon. Pelkäsimme siellä neljä tuntia.

Kaikki alkoi olla liian vaarallista.  Bakr päätti jättää kotimaansa.

Rakkautta ja rajojen ylitystä

Bakr Hassn harjoittelee performanssiesitystään kokoustilassa Forssan hätämajoitusyksikössä.

– Olen yksin ja kirjoitan paljon ajatuksiani paperille. Halusin jatkaa teatterin tekemistä täällä ja olenkin saanut paljon apua Forssan Teatterin ihmisiltä, Bakr kertoo.

Esityksen nimi on Vartalo puhuu.

– Käytän siinä paljon vartaloani. Minulla ei ole yhteistä kieltä suomalaisten kanssa, joten välitän sanomaani kehon kielellä.

Yhden miehen esityksessä henkilö elää painajaista. Häneltä on kielletty rakkaus, jonka muut ihmiset tavallaan ovat häneltä tappaneet.

[---]

Seutu-Sanomat (lihavointi A. k.)

[Ville Hämäläinen]

Tuhannen taalan kysymys mitä teemme 30000:lla näyttelijällä joiden ainoa onnistuva rooli on näytellä 17 vuotiasta?

Se on toi nykytaide haasteellista monille, mutta Leso-täti opastaa auliisti.

Nykytaide on sellaista osallistuvaa taidetta, mikä tarkoittaa sitä, että katsojille lankeaa isoin rooli.
Ja kuten kunnon näytelmään kuuluu, sen vaikutus tuntuu kauan, kauan aikaa.

Nyt siis me katsojat maksetaan siitä, että nähdään, kun näyttelijät astuu näyttämölle ja teatteri alkaa.
Hamassa tulevaisuudessa näytös jatkuu siten, että yritetään parhaamme mukaan olla katsomatta iPhone-geelitukkaista jälkikasvua. Kokemuksen intensiteetti riippuu siitä, kuinka herkkä ja osallistuva katsoja on.
Tää on kokeilevaa nykyteatteria. Kauaskantoisia vaikutuksia ja semmoista.

On liian sivistynyttä minulle, nykytaidetta en ole koskaan ymmärtänyt ja jos sen huipentuma on irakilainen mies esittämässä joulukinkkua peteliuksen puolesta niin en voi käsittää, onko jaikki tuotu tänne jotta löytyisi peteliusta parempi joulukinkun näyttelijä? Nyt tarvitaan äkkiä paljon vastaanottoteattereita seulomaan porukkaa rajuihin ja ei rajuihin näyttelijöihin

[Ville Hämäläinen]

Irakilainen nimenmuuttamisperinne koskee nähtävästi teatteriesityksiäkin.

Irakilainen Bakr Hassn on yliopistosta valmistunut teatterin ammattilainen niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. Bakr esiintyi kotimaassaan useissa teattereissa, kunnes päätyi neljä kuukautta sitten Suomeen ja Forssaan.

– Teatteri on työni ja elämäni, en pysty elämään ilman sitä. Koen, että Suomessa olen vapaa eikä kukaan rajoita ilmaisuani, Bakr pohtii.
Vaikeuksia ja vaaroja

Bakr Hassn toteaa teatteria kontrolloitavan vahvasti Irakissa.

– Toimin ohjaajan avustajana eräässä näytelmäproduktiossa. Olimme rohkeita ja ylitimme rajoja, mutta se kostautui karmivalla tavalla, jonka vuoksi suurin osa näyttelijöistä pakeni maasta, Bakr kertoo.

Bakr itse jäi vielä, mutta sai pian huomata opintojansa hankaloitettavan olennaisesti. Mies keskittyi kuitenkin seuraaviin teatteriprojekteihin ja suurimpaan vaikuttajaansa irlantilaiseen kirjallisuuden nobelistiin Samuel Beckettiin.

– Beckett kirjoitti toisen maailmansodan jälkeen siitä, miten sota vie ihmisestä inhimillisyyden. Omassa maassani jouduin kokemaan juuri samanlaisen ilmiön.

Bakr oli näyttelijänä Beckettin tunnetuimmassa näytelmässä Huomenna hän tulee, joka kuvaa ikuista odottamista ja hiljaisuuden torjumista.

– Esityksessä tapahtui uhkaava tilanne. Yhtäkkiä joku sammutti valot, ja pakenimme pienestä ovesta teatterin alle piiloon. Pelkäsimme siellä neljä tuntia.

Kaikki alkoi olla liian vaarallista.  Bakr päätti jättää kotimaansa.

Rakkautta ja rajojen ylitystä

Bakr Hassn harjoittelee performanssiesitystään kokoustilassa Forssan hätämajoitusyksikössä.

– Olen yksin ja kirjoitan paljon ajatuksiani paperille. Halusin jatkaa teatterin tekemistä täällä ja olenkin saanut paljon apua Forssan Teatterin ihmisiltä, Bakr kertoo.

Esityksen nimi on Vartalo puhuu.

– Käytän siinä paljon vartaloani. Minulla ei ole yhteistä kieltä suomalaisten kanssa, joten välitän sanomaani kehon kielellä.

Yhden miehen esityksessä henkilö elää painajaista. Häneltä on kielletty rakkaus, jonka muut ihmiset tavallaan ovat häneltä tappaneet.

[---]

Seutu-Sanomat (lihavointi A. k.)

Kuulostaa että esityksessä on pantu 10v poikaa lavalla

[JP73]

Paskanheittoa, kissantappoa ja nyt tämä. No, pääasia että on mokua. Jääkö tuo performanssitaiteilija nyt tänne apurahalle tai muuten syytinkiin?

No tottakai. Viistoistavuotisaburaha lohkeaa heti taikaseinästä.

[Leso]

On liian sivistynyttä minulle, nykytaidetta en ole koskaan ymmärtänyt ja jos sen huipentuma on irakilainen mies esittämässä joulukinkkua peteliuksen puolesta niin en voi käsittää, onko jaikki tuotu tänne jotta löytyisi peteliusta parempi joulukinkun näyttelijä? Nyt tarvitaan äkkiä paljon vastaanottoteattereita seulomaan porukkaa rajuihin ja ei rajuihin näyttelijöihin

Sama selkokielellä ranskalaisin viivoin:
- iPakoloiset on näyttelijöitä
- Suomi ja Eurooppa ovat teatterin näyttämö
- sinä maksat tästä teatterista
- näytelmäkokemus jatkuu, kun sun lapsenlapsi sivelee geeliä tukkaansa jo ennen kuin oppii konttaamaan.

Ymmärsitkö?

Mitä tulee rajuihin ja ei-rajuihin näyttelijöihin, niin jos toi Hassani on tommonen Rambo-mukaelma, niin miltäköhän ne intellektuellit teatterintekijät näyttää?

Bakr oli näyttelijänä Beckettin tunnetuimmassa näytelmässä Huomenna hän tulee, joka kuvaa ikuista odottamista ja hiljaisuuden torjumista.

Toimittelijatar Nina Airistolla ei sitten taida olla syvempää ja analyyttisempaa tietoa Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän tulkinnoista. Onhan se nyt saatanan vaikeaa etsiä tietoa, joka kaikki on intternetissä eikä Toimittelijan käsikirjassa kirjaston lastenkirjallisuuden jänskätysosastolla heti Noidan ja Salapoliisin käsikirjain jälkeen.

Se kertoo kommunismista siinä missä Orwellin 1984 ja Eläinten vallankumous -teokset.

[Ullatusnillitus]

Ei saatu uutta Finlaysonia. Saatiin uusi Jouko Turkka

Ja Allahin teatteri (Jumalan teatterihan meillä jo olikin paskaa heittämässä).

[Peltipaita]

Rankka performanssi kuvaa nuorukaisen ahdistusta maassa, jossa ei ole vapautta ilmaista tunteitaan.

Ei kai tuon maan asukkeja ole tulossa Suomeen?

[Blanc73]

Parhaimmat teatteriesitykset nähdään turvapaikkahaastatteluissa. Sinne vain uusia näyttelijöitä värväämään. Hopi hopi.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Parhaimmat teatteriesitykset nähdään turvapaikkahaastatteluissa. Sinne vain uusia näyttelijöitä värväämään. Hopi hopi.

Fahad Firasin hiuksia nostattavasta Totuus-monologista voi nauttia missä tahansa.

[Ullatusnillitus]

Parhaimmat teatteriesitykset nähdään turvapaikkahaastatteluissa. Sinne vain uusia näyttelijöitä värväämään. Hopi hopi.

Fahad Firasin hiuksia nostattavasta Totuus-monologista voi nauttia missä tahansa.

Yleisesti ottaen valehtelijan varmin tunnusmerkki on se, että hän otsikoi puheensa "totuudeksi tapauksestaan". Epäilenpä, että tämä pätee myös Fahadiin.

[Ville Hämäläinen]

On liian sivistynyttä minulle, nykytaidetta en ole koskaan ymmärtänyt ja jos sen huipentuma on irakilainen mies esittämässä joulukinkkua peteliuksen puolesta niin en voi käsittää, onko jaikki tuotu tänne jotta löytyisi peteliusta parempi joulukinkun näyttelijä? Nyt tarvitaan äkkiä paljon vastaanottoteattereita seulomaan porukkaa rajuihin ja ei rajuihin näyttelijöihin

Sama selkokielellä ranskalaisin viivoin:
- iPakoloiset on näyttelijöitä
- Suomi ja Eurooppa ovat teatterin näyttämö
- sinä maksat tästä teatterista
- näytelmäkokemus jatkuu, kun sun lapsenlapsi sivelee geeliä tukkaansa jo ennen kuin oppii konttaamaan.

Ymmärsitkö?

Mitä tulee rajuihin ja ei-rajuihin näyttelijöihin, niin jos toi Hassani on tommonen Rambo-mukaelma, niin miltäköhän ne intellektuellit teatterintekijät näyttää?

Bakr oli näyttelijänä Beckettin tunnetuimmassa näytelmässä Huomenna hän tulee, joka kuvaa ikuista odottamista ja hiljaisuuden torjumista.

Toimittelijatar Nina Airistolla ei sitten taida olla syvempää ja analyyttisempaa tietoa Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän tulkinnoista. Onhan se nyt saatanan vaikeaa etsiä tietoa, joka kaikki on intternetissä eikä Toimittelijan käsikirjassa kirjaston lastenkirjallisuuden jänskätysosastolla heti Noidan ja Salapoliisin käsikirjain jälkeen.

Se kertoo kommunismista siinä missä Orwellin 1984 ja Eläinten vallankumous -teokset.

Ymmärsin, ranskalaiset viivat puree aina jos ei ole irakilaista pantomiimiä saatavilla!

[Kokoliha]

Hän tanssii nuken kanssa ja sirottelee lopulta hiekkaa nuken ja itsensä päälle.  Hassan sotkee itsensä verta mutaa symboloiviin väreihin ja murisee mikrofoniin muutaman arabiankielisen repliikin: "He tappavat kaiken uskonnon nimissä."

Ei jumalauta, onko tämä jostain South Parkin jaksosta?

Minulle tuli kyllä ensimmäisenä mieleen riipaiseva teatteridraama: Paha Kurki

[juonikasmies]

Olemme saaneet vieraaksemme irakilaisen saatananpalvoja-aikamatkailijan vuodesta 1500jkr.
Niinkö? 

[ArtturiE]

"Käytän siinä paljon vartaloani. Minulla ei ole yhteistä kieltä suomalaisten kanssa, joten välitän sanomaani kehon kielellä."

Vartaloa on käytetty yhteisen kielen puutteessa myös ullattavissa tilanteissa ympäri Suomea, usein ihan puskista.

[Outo olio]

Naispuoliset musliminäyttelijät riisuvat itsensä alastomiksi ja alkavat ampua kalashnikovilla katsomon yläriville asetettuja mallinukkeja, joiden paidassa lukee "ISIS"... Ai ei vai? Mitä rajua tuossa esityksessä sitten muka on?

Niin, ja sitten vielä niihin burkhien alta paljastuviin, alastomiin naisvartaloihin on maalattu ihoväreillä eri maiden lippuja, siis niiden joissa on kuollut ihmisiä terrori-iskuissa. Solidaarisuuden osoitus ainakin seuraaville kansakunnille: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Espanja.

Lisäksi on toisia burkhanaisia, jotka on kahlehdittu, ja heidän kahleensa avataan. Naiset riisuvat burkhansa, ja paljastuu että heidän alastomiin vartaloihinsa on maalattu eri muslimimaiden lippuja: Saudi-Arabia, Iran, Afganistan, Pakistan, Somalia, Islamilainen Valtio, jne. Naiset pesevät vartalonsa vesisuihkun alla, pesevät kehonsa maalista puhtaiksi, ja kääriytyvät sitten alastomina ja puhtaina kylpytakkeihin joihin jokaiseen on painettu jonkin länsimaisen valtion lippu. Tämä symboloi sitä että vasta länsimaissa naiset ovat voineet päästä vapaiksi, ja pestä sorron ja kahleet irti kehostaan, olla vapaita. Länsimaa on se mikä suojelee näiden naisten "puhtautta" ja itsenäisyyttä, ja siihen maahan he turvautuvat, kääriytyvät, suojelua saadakseen.

Paljonko saadaan teatteriapurahaa? Ai mitä, ehdotonta vankeutta uskonrauhan rikkomisesta?

[Outo olio]

Bakr oli näyttelijänä Beckettin tunnetuimmassa näytelmässä Huomenna hän tulee, joka kuvaa ikuista odottamista ja hiljaisuuden torjumista.

Toimittelijatar Nina Airistolla ei sitten taida olla syvempää ja analyyttisempaa tietoa Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän tulkinnoista. Onhan se nyt saatanan vaikeaa etsiä tietoa, joka kaikki on intternetissä eikä Toimittelijan käsikirjassa kirjaston lastenkirjallisuuden jänskätysosastolla heti Noidan ja Salapoliisin käsikirjain jälkeen.

Se kertoo kommunismista siinä missä Orwellin 1984 ja Eläinten vallankumous -teokset.

Toimittaja/päätoimittaja ehkä tarkoituksella jätti ikävät yksityiskohdat jutusta pois. Siitähän heille maksetaan.

[SimoMäkelä]

He tappavat kaiken uskonnon nimissä 

Ja minkäköhän uskonnon? Buddhalaisuuden??

[Leso]

Toimittaja/päätoimittaja ehkä tarkoituksella jätti ikävät yksityiskohdat jutusta pois. Siitähän heille maksetaan.

Miksi olet nuin kiltti? Herkiä, piru vieköön.

Se on uusi vuosi ja uudet kujeet. Nyt luunappia otsaan. Tarpeeks on tarpeeks.

[Jack]

Jos islamia, paha? Jos islamin kritiikkiä, paha? Jos mitään, paha?

Uutiset kertovat, että öljyn hinta laskee, ja vakavasta taloudellisesta kriisistä kärsivä Irakin valtio joutuu vähentämään tukeaan kulttuurille, mm. teattereille.

http://www.al-monitor.com/pulse/originals/2015/12/iraq-theater-low-state-budget.html#

[Chew Bacca]

Kyllä minullekin tuli pelkästä kuvauksesta Paha kurki mieleen.

Ehkä matut alkavat pian tehdä savianimaatioita.

[Leso]

Jos islamia, paha? Jos islamin kritiikkiä, paha? Jos mitään, paha?

Uutiset kertovat, että öljyn hinta laskee, ja vakavasta taloudellisesta kriisistä kärsivä Irakin valtio joutuu vähentämään tukeaan kulttuurille, mm. teattereille.

http://www.al-monitor.com/pulse/originals/2015/12/iraq-theater-low-state-budget.html#

Jos oikein vittumaiseks heittäytyis, kysyis, että minkäs tason harrastelijateatterilainen Hassani onkaan?

Tuli vaan mieleen, että joissain muissa alistetuissa kulttuureissa kritiikkiä osattiin esittää verhotusti.
Kirjallisuudesta nyt heti ponkaisi mieleen ihan kaikille tuttu "Saatana saapuu Moskovaan".

[Tabula Rasa]

Yhden miehen esityksessä henkilö elää painajaista. Häneltä on kielletty rakkaus, jonka muut ihmiset tavallaan ovat häneltä tappaneet.

- Monikulttuurisuus, eli painajainen, check.
- Rakkaus on kielletty. Liekö kukaan koskaan kuullutkaan rakkausesityksestä jossa kerrotaan peräkammarinpoikien kokemus rakkaudesta? Itse en ole ainakaan nähnyt yhtään ainutta minkään kulttuuripiirin esitystä jossa vhmn kokemus nousee pääosaan. Idea vapaasti hyödynnettävissä. Muttas joo, johtopäätöksenä mokujen keinoihin kuuluu rakkauden kieltäminen kaikilta jotka leimataan rasisteiksi, eli kaikilta jotka eivät taputa. Ihanan neukkua.
- Muut ihmiset tappaneet. Nyt meni kyllä väärin. Ainoa muuttuja johon ihminen voi vaikuttaa varmasti itse on rakkaus. TÄllä kaverilla ei ole rakkaudesta muuta hajua kuin nimi kun ei kykene sitä tuon laajemmin ymmärtämään.

Näkemättä paskaa.

[Leso]

[...] Liekö kukaan koskaan kuullutkaan rakkausesityksestä jossa kerrotaan peräkammarinpoikien kokemus rakkaudesta? [...]

Äkkiseltään Nummisuutarit ja Kaksi lensi yli käenpesän.

Edellinen pakollisista kouluopinoista, jälkimmäinen lie ollut hyvinkin totta aikoinaan ja aikanaan.

[Pyöräilijä]

Forssan teatterin löytö: Turvapaikanhakija teki rajun teatteriesityksen

Forssan teatterissa on toteutettu irakilaisen nuoren ohjaajan teos "Made in Baghdad!".

Tällaista performanssia  ei ole aiemmin nähty Suomessa. 

Hän tanssii nuken kanssa ja sirottelee lopulta hiekkaa nuken ja itsensä päälle.  Hassan sotkee itsensä verta mutaa symboloiviin väreihin ja murisee mikrofoniin muutaman arabiankielisen repliikin.

Missä on Hassanin kohelluksen uutuus - lapsekas ähellys kuulostaa kovin tutulta.

Otetaan nyt esimerkiksi Kansallisteatterin näytelmä "Maaseudun tulevaisuus" syksyllä 2014, jonka ennakkonäytöksestä poistui merkittävä osa yleisöä. Osa katsojista poistui jo puoliajalla.

Tämä oli tietysti ohjaaja Lea Klemolan tarkoituskin ja tuttua jo 1960-luvulta.

Kansallisteatterin Facebook-sivustolle kirjoitetussa palautteessa todettiin näytelmän olevan "pelkkää päätöntä sekoilua, paljasta alapäätä ja väkinäistä panemista". Näytelmän roisi kielenkäyttö, alastomuus ja alatyylinen huumori oli normikansalaiselle liikaa - mutta ei tietenkään mitään uutta teatterissamme.

Suomen teatteriväki suorastaan keikaroi ulosteilla ja voimasanoilla kuin vajaamielinen. Ja on keikaroinut jo 50 vuotta, joten uuttakaan se ei ole.

Kansallisteatterissakin näyttelijä Mikko Kivinen nähtiin lavalla ilman housuja - ikävä kyllä. Siinä on suurin piirtein kaikki se uusi ja rajuus, mitä suomalainen teatteri tarjoaa. Tähän tunkioon herra Hassan ei tuo mitään kohennusta - päinvastoin.

Olisi raju uutinen, jos suomalaisissa näytelmissä olisi edes juoni.

(https://encrypted-tbn2.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRyKBXbN21u4dZe4Yhowq4Q90T7fMAWUyiZtmUHJvK-maK90V88tw)

Mikko Kivinen housut jalassa - onneksi.

[Tabula Rasa]

http://rahmispossu.net/2015/11/25/hyvyysteollisuuden-vieraana/

Tuolla sitä varsinaista näytelmää löytyy. Ja tarkka huomaa että tuolta löytyy myös törkyteatterin poppoo joka tunnettu lähinnä siitä, että käyttävät esityksissään kaikkia ihmiseritteitä.

[ismolento]

Suomessakin tulee olla erityisen varovainen tunneilmaisussaan.

Kohta tosiaan ollaan siinä pisteessä, että olet syyllistynyt syrjintärikokseen ja joudut hankaluuksiin, jos toteat julkisesti, ettet halua kotimaahasi luku-, kirjoitus- tai ammattitaidottomia afrikkalaisia/arabeja. 

Toivottavasti suomalaiset tajuavat sentään olla päästämättä tilannetta ihan näin pitkälle.

Pahalta näyttää, jos viime gallupit pitävät paikkansa. Siinä katsannossa suomalaiset haluavat vaan lisää kieli- ja ammattitaidottomia muslimeita.