Pellon laitaa

[B52]

https://www.youtube.com/watch?v=a2akvbZrnkQ

Ei nyt muuta.

[juonikasmies]

Siellä ne naiset avautuu. Vanhoissa biiseissä on kiistämättä samoja teemoja ja elementtejä kaikissa. Jonkinlaista kävelyä, matkaa ja kaipausta tai haikailua. Uudemmat biisit ovat uhoa ja vihaa. Siellä on vapautunut energiaa. Kontrolli on pettänyt. Kaikkia naisten sanoittamia biisejä leimaa kuitenkin romanttinen kaipuu tai haaveilu. Se, että onko se jonkinlaista ivaa, jää arvoitukseksi, kiusoittelua kenties. Tuntemattomasta syystä olen aina mieltänyt naisellisten miesten, kuten Bon Jovi, enemmän hengeltään asiallisiksi, tavoitteelliksi, jokin tietty maali. Naisten biisit ovat jonkinlaista peliä, monimerkityksellisiä.

[juonikasmies]

Yleisesti on todettava, että Spice Girlsin ja tyttövoiman, jota lie esiintynyt myös aiemmin, en ole aiheeseen sen enempää perehtynyt, levyteollisuus on oppinut paketoimaan hienosti naisten mystiikan, mistä eräs tyyppiesimerkki on Jenni Vartiainen, joka itseasiassa on helluntailainen kahden lapsen äiti, mutta häntä myydään nuorille tytöille tälläisenä mystisenä naisena, monimerkityksellisenä. Ympärille on aivan selvästi paketoitu tietty illuusio jostakin.

Ja tämä on kaikki ihan sopimuskysymys. Siellä sopimuksessa lukee, että haastatteluissa ei saa mainita perhetaustaa tai menneisyyttä, mihin artisti suostuu, koska levymyynti ja palkka.

Vielä kiinnostavammaksi kaikki muuttuu, kun miettii, että kuinka paljon naiset ja tytöt pelaavat mukaan tähän kaikkeen. Pidetään yllä sitä kuvaa, illuusiota, tavoittamattomuutta. Senhän voisi käytännössä mieltää johtavan vanhoihin valtarakenteisiin, joissa mies on se joka tekee aloitteen ja naisella on valta kieltäytyä, nöyryyttää. Naisen lumo.