Kansanedustajien vastaukset turvapaikkapoliittiseen kyselyyn

[millla]

Lähetin kysymykset kaikille PS:n kansanedustajille Soinia lukuunottamatta. Kyselyyn vastasi 8 edustajaa. Heille kiitos.

Alla vastaukset. Jätin kysymykset vain ensimmäiseen Elon vastausketjuun, jottei ne veisi liikaa tilaa.


1. SIMON ELO

1. Mitä toimia pidätte tärkeimpänä Suomeen kohdistuvan maahanmuuttotulvan ratkaisemiseksi?

Tärkeintä on heikentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden kohdemaana. Turvallisesta Ruotsista tulleet turvapaikanhakijat pitäisi hoitaa pikakäännytyksellä, kuten perussuomalaiset on esittänyt.

Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvajärjestelmää suunnitellaan ministeri Hanna Mäntylän (ps) johdolla muutettavaksi siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaan heillä on oma erillinen kotouttamisjärjestelmä. Turvapaikanhakijan tuen taso on alhaisempi kuin työmarkkinatuen taso sekä vahvasti vastikkeellinen edellyttäen aktiivista osallistumista kotouttamistoimenpiteisiin.

Tärkeää on myös että EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä aletaan Suomessa soveltamaan täysimääräisesti. Hallitus selvittää mahdollisuuden määrätä maahantulokielto ulkomailla oleskelevalle eli käytännössä kyse on vaatimastani porttikiellosta todistetusti terrorismiin osallistuville.

Hakijoiden lähtömaihin tiedotetaan aktiivisesti Suomen turvapaikkapolitiikan tiukentumisesta ja realistisesta nykytilanteesta, jotta ihmissalakuljettajat eivät voi satuilla pohjoisen löysärantisesta ihmemaasta.

2. Frontex arvioi maahanmuuton kustannukseksi ensi vuonna n. 1.5 miljardia euroa. Summa kertautuu joka vuosi jollain tavalla ja mukaan pitää lisätä mahdolliset perheenyhdistämiset. Pääministeri Sipilä piti hyvänä tavoitteena jatkossa 10 000 maahanmuuttaja vuodessa ja korosti, että turvapaikanhakijat tulevat toki työllistymään.
Kantasuomalaisten työttömyys on erittäin korkeaa ja kaikkialta leikataan. Lisäksi aiempi afgaani- ja irakilaisväestö on työllistynyt huonosti, siksikin, että he tulevat täysin erilaisista kulttuureista.
Jokin tässä ei nyt täsmää, vaan kuulostaa kansalaisten korvaan mahdottomalta. Miten näette asian?

On tärkeää, että tulijat eivät voi vain jäädä lepäämään laakereilleen. Työikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään työtehtäviä vastaanottokeskuksessa tai sen sijaintikunnassa. Hallituksen linjaus käytännössä tarkoittaa Siirtolaiskriisi-kirjassa esittämääni ja vaatimaani työvelvoitetta, joka ei vaikuta normaaleihin työmarkkinoihin ja jota tehdään vastineeksi saadusta avusta ja ylläpidosta. 

En usko, että irakilais-, afgaani- ja somalialaistaustaisia turvapaikanhakijoita saadaan massoittain työllistymään normaaleille työmarkkinoille. Se käytännössä vaatisi tietoista halpatyömarkkinoiden luomista, mihin tuskin on valmiutta tai edes halua. 

Toki hallituksen täytyy tehdä parhaansa että mahdollisimman usea maahan jäävä työllistyy, mutta ei pidä luoda epärealistisia odotuksia kantaväestölle eikä tulijoille. Oleellista on että turvapaikkapolitiikkaa kiristämällä turvapaikanhakijoihin liittyvät suorat kustannukset ovat selvästi pienemmät seuraavina vuosina ja palautuksia saadaan laitettua toimeen.

3. Pidättekö Sipilän asettamaa tavoittetta 10 000:sta maahanmuuttajasta vuodessa hyvänä?

Suomen on turha asettaa mitään tavoitelukua. Maahanmuuton oltava hallittua, kuten hallitusohjelmassa linjataan. Kiintiöpakolaisia otetaan hallitusohjelman mukaisesti 750-1050 henkeä vuodessa ja pyritään siihen että turvapaikanhakijoita tulee mahdollisimman vähän. 

Suomi kyllä tarvitsee kansallisen maahanmuuttostrategian, jossa määritellään että millaista maahanmuuttoa haluamme ja millaista emme.

4. Näettekö ongelmia perustuslain ja lakien noudattamisessa maahanmuuttopolitiikassa esim. positiivisten kiintiöiden ja sitä kautta perustuslain kansalaisten yhdenvertaisuuden suhteen? Millaisiin ongelmiin olette törmänneet? Mitä aiotte tehdä asialle?

Käsittelen valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä silloin kun hallituksen lakiesitys tuodaan arvioitavaksemme. Esitys kerrallaan ja asiantuntijoita kuullen, mutta itsenäisesti ja riippumattomasti valiokunnan kannan muodostaen.

5. Entä ovatko asenteet kantasuomalaisia isänmaallisia kohtaan viime aikoina koventuneet? Mm. puheet roskaväestä. Mitä aiotte tehdä asialle?

Olen huolissani sekä turvapaikanhakijoiden että kantasuomalaisten mahdollisesti tekemistä väkivallanteoista. Kaksi irakilaista on pidätetty Irakissa tehdyistä murhista ja vastaanottokeskuksiin on kohdistunut erilaisia iskuja. En hyväksy väkivaltaa kummassakaan suhteessa, ja uskon, että tässä valtaosa suomalaisista jakaa näkemykseni. 

Haluan ja uskon että suomalaiset voivat vaikuttaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan rauhanomaisin keinoin, jolloin myös kriittisten äänten sananvapautta on kunnioitettava.

6. Näettekö suomalaisten oman syntyvyyden kasvattamisen mm. perhepoliittisilla toimilla yhtenä vaihtoehtona esim. huoltosuhteen korjaamiselle?

Silloinen pääministeri Matti Vanhanen puhui aikanaan täyttä asiaa, kun vaati toimia suomalaisten syntyvyyden edistämiseksi. Perhepoliittiset toimet auttavat jonkin verran, mutta paljolti kyse on myös arvomaailmasta ja asenteista. Perhe on minulle yhteiskunnan perusyksikkö.

2. JARI RONKAINEN

1.
Toimet on jaettava EU:n yhteisiin ja Suomen omiin. EU:n yhteisinä toimina pidän järkevimpinä mm. ulkorajojen valvonnan tehostamista ja pakolaisleirien olosuhteiden parantamista. EU-maiden tulisi toimia yhdessä turvapaikanhakijavirran ehkäisyssä tekemällä yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Näiden kanssa voidaan järjestää mm. omat leirit turvapaikanhakijoilla järkevin kustannuksin.
Kotimaan toimina erittäin tärkeä on oikea markkinointi. Tällä hetkellä Eurooppaa ja Suomea markkinoidaan turvapaikanhakijoiden "matkanjärjestäjien" toimesta paratiisina. Meidän pitää viedä sanomaa eteenpäin, siitä mikä on todellisuus. Samaten siitä kaikesta mitä tällä hetkellä tehdään turvapaikkapolitiikan, sosiaaliturvan ym. vetovoimana vaikuttavien asioiden kanssa. Katson tärkeäksi myös tehostaa rajavalvontaa entisestään, sillä ei voi olla niin, että emme tiedä ketä maassamme on. Samaten pitää puuttua vastaanottokeskusten vapauteen esimerkiksi aukioloajoilla, johon liittyy mm. pakollinen ilmoittautuminen. Myös muut vetoivoimaan vaikuttavat asiat ovat tärkeitä huomioida. Palautussopimusten merkitys on myös vetovoimaan liittyvä, vaikka ne eivät toimisi niin kuin pitää.

2.
Jos tarkastelemme taloudellista huoltosuhdettamme, niin näemme jo heti miten tähän mennessä on ulkomaalaisten työllistymisen suhteen mennyt. On huomattava, että eri kieliryhmät erottuvat joukosta erittäin hyvin ja se antaa selkeän ennusteen siitä, miten jatkossa menee. Teoriassa työn tarjonnan pitäisi "luoda" työpaikkoja, mutta jos tarjonta ei vastaa tarpeeseen huomioiden kulttuurierot, niin työllistyminen on lähes mahdotonta.
Useasti viitataan myös puutteelliseen kielitaitoon, joka on varmasti ongelma varsinkin kun se näyttää koskevan myös englantia. Meilä ei myöskään ole resursseja kielikoulutukseen. Ylipäätänsä kotouttamistoimiin ei ole varaa ja jatkossa kunnat ovat enemmän pulassa. Tämän osalta kannattaa tutustua Kuntaliiton syksyiseen julkaisuun, jonka perustella kunnille maksettavat korvaukset eivät ole tälläkään hetkellä riittävällä tasolla. Epäilen, ettei jatkossa valtion budjetissa ole varaa edes nykyiselle tasolle.
Valtiovarainministeriön budjettimietinnössä todetaan ensi vuoden tasoksi 15 000 turvapaikanhakijaa. Käytännössä valtion menot on laskettu tämän mukaan. En näe lukua mitenkään realistisena, ainakaan tällä hetkellä.

3. 
Pitää erotella millaisista maahanmuuttajista on kyse. Jos ajatellaan kokonaisuutta juuri tällä hetkellä, niin tavoite voisi olla hyvä, mutta epärealistinen. On huomattava, että turvapaikanhakijat jo täyttävät tämän määrän. Työperäisen maahanmuuton osalta meillä varmasti on tarvetta tiettyihin tehtäviin. Niin sanottu työvoimapuola on enemmänkin tietynlaiseen tietotaitoon liittyvä laadullinen eikä määrällinen ongelma eli toisin kuin annetaan ymmärtää. Meillä on työttömiä omasta takaa, joten emme tarvitse lisää.

4.
Positivinen erityiskohtelu etnisyyden perusteella on täysin tuomittavaa eivätkä kiintiöt ole oikeudenmukaisia. Kiinnitän myös huomiota siihen, että positiivisen erityiskohtelun seurauksena saatetaan vain pahentaa segregaatiokehitystä, sillä erityiset tietyille ryhmille räätälöidyt palvelut eristävät ihmiset omaan joukkoonsa ulos yhteiskunnasta.

Vaikka työ on paras integroinnin väline, niin katson positiivisen erityiskohtelun olevan syrjintää kantaväestöä kohtaan. Pätevyyden määrittely voi olla mielivaltaista varsinkin jos on jo ennalta "päätetty", että tehtävään halutaan maahanmuuttaja. Useasti vedotaan siihen, että julkisella sektorilla pitäisi olla tietty määrä maahanmuuttajia töissä sillä perusteella, että maahanmuuttajien määrä kunnassa on tietty prosentti. Eikö tällöin pitäisi tarkastella kuinka paljon on mitäkin ryhmää? Eiväthän maahanmuuttajat ole vain yhtä massaa.

Pyrin ajamaan asiaan muutoksia ministeriryhmämme kautta.

5.
Ovat kyllä, mutta toisaalta asenteiden koventuminen näkyy myös toiseen suuntaan. Olemme tilanteessa, jossa kansa on todella jakaantunut. Luodaan mielikuvia hyvistä ja huonoista ihmisistä, joka on todella kylmää ajattelua. Turvapaikanhakijaongelman paisuminen vain korostaa ja lisää ongelmaa. Mielenosoituksissa ym. nähdyt kärjistymiset ovat surullista kuultavaa ja katsottavaa. Pelkään, että varsinkin vasemmistoanarkistien toimet tulevat olemaan jatkossa räväkämpiä ja todennäköisesti väkivaltaisempia. Tulen tuomaan tätä asiaa esille jatkossa entistä enemmän.

Olen myös saanut useita yhteydenottoja, joissa todetaan, että ovat kyllä samaa mieltä asiasta, mutta äänekäs rääväsuinen porukka ei innosta tuomaan tätä esille. Pelätään, että oma mielipide vaikuttaa tulevaisuuteen esimerkiksi töissä. Tähän pyrin vaikuttamaan omalla esimerkilläni.
6.
Ilmeisesti tässä tapauksessa huoltosuhteella tarkoitetaan väestöllistä huoltosuhdetta? Kyllä, tällä voi olla merkitystä. Kysymys on oikeastaan siitä mitä painotetaan. Katson kuitenkin, että eräs tärkeä seikka on taloudellinen epävarmuus, joka myöhentää perheen perustamista. Se ei toki koske kaikkia.

3. SAMI SAVIO

V: Suomeen turvallisten maiden kautta tulleet hakijat tulee jatkossa palauttaa takaisin. Vetovoimatekijöitä, mm. anteliasta sosiaaliturvaa, on pienennettävä. Turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin on otettava nollatoleranssi. Ylipäätään kaikki järkevät toimenpiteet kannattaa toteuttaa, vaikka ne olisivat pieniäkin.


2.
V: Ymmärrän täysin kansalaisten turhautumisen nykytilanteessa, jossa sinänsä välttämättömät säästöt katoavat maahanmuuttokriisistä aiheutuviin kuluihin. Kustannukset tulevat nykymenolla vain kasvamaan ja kertautumaan vuosien myötä. Yhteiskunnan tukien varassa elävän maahanmuuttajan elinkaaren aikainen nettokustannus yhteiskunnalle lienee lähellä miljoonan euron suuruusluokkaa, mahdollisesti ylikin. Tästä voi jokainen arvioida, mitä vaikutuksia vuosia jatkuvalla hallitsemattomalla maahanmuutolla on taloudellemme.

Itse en usko turvapaikanhakijoiden työllistyvän jatkossa yhtään nykyistä tehokkaammin, suurtyöttömyyden oloissa pikemminkin entistäkin heikommin. Maahanmuuttajien työllistäminen on jatkossakin erittäin vaikeaa jo pelkästään kielitaidon puutteesta ja kulttuurisista eroista johtuen. Myöskään julkiselle sektorille (yleensä vieläpä maahanmuuttoteollisuuden ympärille) luodut suojatyöpaikat aiheuttavat vain lisätaakan yhteiskunnalle. Työllistämistoimien ehdoton pääpaino onkin asetettava kantasuomalaisten työllistämiseen ja aivan erityisesti yksityiselle sektorille.

Sipilä on arvioinut, että 10 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa voisi olla kestävä taso. Itse pidän tätä lukua liian korkeana, viime vuosien alle 4000 hakijan taso olisi jo lähempänä siedettävää.

3.

V: Edelliseen vastaukseeni viitaten pidän tavoitetta 10 000 vuosittaisesta turvapaikanhakijasta liian korkeana, vaikka se onkin huomattavasti tätä vuotta vähemmän.

4.

V: Positiiviset kiintiöt ja positiivinen syrjintä ovat kansalaisten tasavertaisuuden kannalta erittäin pahoja epäkohtia. Ne näkyvät mm. opiskelupaikkoja täytettäessä ja työpaikkoja jaettaessa sopivan syrjäyttäessä pätevän.

Toisaalta perustuslaillisiin ongelmiin vetoaminen on monessa tapauksessa tarkkaan harkittua politiikkaa, jolla pyritään estämään järkevätkin lakimuutokset. Muun muassa ministeri Hanna Mäntylän alulle panema turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvan uudistustyö on joidenkin kommentaattorien mukaan ristiriidassa perustuslain kanssa. Muutos on vietävä loppuun hallituspuolueiden sopimalla tavalla. Jopa Laura Huhtasaaren pohdinta terroristien oikeuksista sai suvaitsevaiston nopeasti jaloilleen ja vetoamaan mm. kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka on kuitenkin solmittu täysin erilaisissa olosuhteissa.


5.
V: Media ja vihervasemmisto ovat pitkään pitäneet yllä illuusiota "Suomessa riehuvasta rasismista". Onneksi kansalaisten silmät alkavat lopulta avautua todellisuuteen. Itse tuon jatkossakin omissa kirjoituksissani, puheissani ja esiintymisissäni esille hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia epäkohtia asiallisin keinoin.

6.

V: Se on askel oikeaan suuntaan. Todennäköisesti emme digitalisoitumisen ja robotiikan kehityksen myötä palaa enää koskaan lähelle täystyöllisyyttä, joten emme ainakaan kaipaa suuria määriä ulkomaista työvoimaa.

4. LAURA HUHTASAARI

1.
Maahanpääsy tulee estää. Dublin sopimuksen järkevä tulkinta, rajalla käännytys turvalliseen maahan, kuten Ruotsiin.

2.

Se perustuu toivomukseen. Meillä on jo selkeä näyttö, mihin tämä on johtanut. Emme voi perustaa päätöksiä toiveajattelulle.

3.
En. Suomella on pakolaiskiintiö 750. Kiintiössä Suomeen pitäisi ottaa vammaisia, naisia, vanhuksia ja perheitä.

4.
Positiiviset kiintiöt lisäävät vastakkainasettelua. Niitä tulee välttää.

5.
Ovat koventuneet. Pyritään vaientamaan. Itse en ole hiljaa, olenhan isänmaan asialla.

6.
Tuo olisi toimiva ratkaisu. Massasiirtolaisuus tulee johtamaan isoihin ongelmiin.

5. VELI-MATTI SAARAKKALA

1.       Asumisperustainen sosiaaliturvajärjestelmämme on uudistettava siten, että täysimääräinen sosiaaliturva perustuisi esimerkiksi Suomen kansalaisuuteen ja kansalaisuuden saamisen ehtoja on vastaavasti kiristettävä.
2.       Akuuttina toimena turvapaikanhakijoiden rahallisten etuuksien muuttaminen hyödykkeiksi ja tarvikkeiksi ja täysi-ikäisten osalta vastikkeelliseksi (tilapäistöiden/kausitöiden/
3.       Omana asiakokonaisuutenaan otettava käyttöön suomalaisen kulttuurin vahvistamisohjelma, joka suunnataan sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle, sillä suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea kotoutua, jos emme osaa ja uskalla olla ylpeitä ja vaalia perinteitämme sekä kansalaisyhteiskunnassa, mutta myös julkisella sektorilla työpaikoilla, päiväkodeissa ja kouluissa. Asian tulee korostua kuntien kulttuuripolitiikassa ja mm. opetussuunnitelmissa ja tarvittaessa säädettävä asiasta lain tasolla. Osana ihmisoikeuspolitiikkaa kansainvälisesti uutena avauksena kiellettävä Suomessa poikalasten ympärileikkaukset eli sukupuoleen katsomatta kriminalisoitava alaikäiselle tehtävän ympärileikkauksen teettäminen ja suorittaminen, ja osana länsimaista tasa-arvo- ja turvallisuuspolitiikkaa burkien ja niqabien käyttäminen yleisillä paikoilla kiellettävä Suomessa.

2.
On vaarana, että Suomen valtion mahdollisuudet vastata perustuslain sille antamista velvoitteista vaarantuvat nykykehityksen myötä, ja koska tämä on jo nyt nähtävissä, samoin kuin Suomen mahdollinen ajautuminen komission liiallisen alijäämän menettelyyn viime vaalikaudella solmitun talouskurisopimuksen myötä, tilanne mahdollistaa nähdäkseni pian myös poikkeukselliset toimet ja mm. valmiuslain käyttöönottamisen sekä siihen liittyvän keinovalikoiman, jonka myötä tilanne kohtuullisella aikavälillä palautetaan perustuslain edellyttämälle tolalle vahvalla valtiovallan ohjauksella.
3.
10 000 yksilöä kuulostaa liian suurelta määrältä sulauttaa yhteiskuntaamme. Ainakin 10 000 kotoutumisennusteeltaan keskimäärin haasteellista maahanmuuttajaa kaukomailta ja kaukaisista kulttuureista kuulostaa ilmiöltä, joka vaarantaa maamme tasapainoisen ja normaalin kehityksen sekä pitkällä aikavälillä jopa yhteiskuntarauhan.

4.
Hallitus on linjannut välttävänsä väestöryhmien erityiskohtelua, mistä olen jättänyt myös hiljattain tarkentavan kirjallisen kysymyksen, sillä viime vaalikaudella eduskunnan enemmistö vastaesityksestäni poiketen höllensi entisestään positiivisen erityiskohtelun mahdollisuutta siten, että tällä hetkellä mm. seksuaalisen suuntautumisen, uskonnollisen vakaumuksen ja etnisen taustan vuoksi voi saada positiivista erityiskohtelua julkisella sektorilla, vaikka em. taustaryhmään kuuluvaa tai em. taustaryhmää ei olisi todistettavasti syrjitty. Itse olisin ollut valmis höllentämään mahdollisuutta positiiviseen erityiskohteluun vain vammaisuuteen perustuen.

5.
Kantaväestöön ja sen osaan kohdistuvaan vihapuheeseen on puututtava ja se on mahdollisesti myös kriminalisoitava joiltakin osin, sikäli kun tunnusmerkistö selkeästi täyttää kiihottamisen kansanryhmää vastaan, ja jos tämä ei onnistu, tulee silloin lainsäädäntöä muuttaa sananvapauteen perustuen siten, että myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan poistetaan lainsäädännöstämme nykymuotoisena ja mahdolliset ylilyönnit tuomitaan muun olemassa olevan lainsäädännön puitteissa siten, että syytteen voi nostaa vain asianomistaja.

6.
Syntyvyyden kasvattaminen on luonnollisin, inhimillisin ja yhteiskunnallisesti kestävin tapa vastata väestön ja kulttuurin jatkuvuutta koskeviin haasteisiin toisin kuin väestösiirrot, kansainvaellukset ja työperätön maahanmuutto. Tilanteen korjaaminen edellyttää kuitenkin etuuksien kasvattamista ja se taas vaatii nykytilanteessa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisremonttia siten, että sosiaalietuudet irrotetaan asumisperustaisuudesta.

6.  VILLE TAVIO

1.

Vastaus: 1) Rajakontrolli, pikakäännytykset ja turvapaikkaoikeuden muut rajoitukset. 2) Toimet, jotka vähentävät Suomen houkuttelevuutta turvapaikkaturisteille. 3) Aktiivinen ja toimiva palautuspolitiikka. Tein hetki sitten lakialoitteen ulkomaalaisten rikollisten karkotusautomaatista.

2.

Vastaus: Eivät tule työllistymään kovinkaan hääppöisesti. Esimerkiksi Turussa 1/3 osa pitkäaikaistyöttömistä on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa Turun väestöstä on vajaa 10%.
3. Pidättekö Sipilän asettamaa tavoittetta 10 000:sta maahanmuuttajasta vuodessa hyvänä?

Vastaus: En

4.
Vastaus: Tulen vastustamaan positiivista diskriminaatiota.

Yksityisten vastaanottokeskusten perustamisoikeus ilman kuntien ja kunnan asukkaita kuuntelematta on törkeää. Lakia tulisi tulkita (tai muuttaa) niin että kunnalla (asukkailla) tulisi olla vahvempi itsemääräämisoikeus ympäristöönsä.

5.

Vastaus: Sosiaalitukiperusteisen maahanmuuttojärjestelmän kannattajat pyrkivät mustamaalaamaan toisinajattelijoita. Suosittelen kuitenkin jokaista käyttämään mahdollisimman analyyttisia ja perusteltuja puheenvuoroja, jotta profiloidumme järkevällä asialinjallamme.

6.
Vastaus: Otan mielelläni hyviä ehdotuksia tästä asiasta vastaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos Suomen massattöttömyyskausi teoreettisesti loppuisi (digi- ja robotisaation kasvaessa) ja teoreettinen työvoimapula eläköityvien vuoksi syntyisi, niin parasta olisi käyttää muiden pohjoismaiden (ja sen jälkeen muiden EU maiden) työvoimareserviä. Typerin tapa varautua teoreettiseen työvoimapulaan on -ennen (teoreettisen) työvoimapulan realisoitumista- houkutella maahan kielitaidotonta/luku- ja kirjoitustaidotonta/

7. KARI KULMALA

1. Paras toimi on kahden kuukauden kova pakkanen. Tämän lisäksi meidän tulee saada Suomen houkuttelevuutta vähennettyä edelleen.
2.
Suomeen on mahdotonta ottaa 10 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Meillä ei ole mahdollista työllistää heitä, koska entisetkään eivät työllisty ja Suomessa on jo nyt vähintään 350 000 tuhatta työtöntä. Meillä ei ole myöskään tarjota heille asuntoja eivätkä he voi mennä asuntojonossa suomalaisten ohi.
3.Sipilän tavoite on utopistinen enkä pidä sitä hyvänä.
4.En näe perustuslaillisia ongelmia. Lain noudattamisessa tulee olla tarkkana, että se koskee maahanmuuttajaa samalla tavoin kuin kantasuomalaista. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen häntä koskevat samat lait ja velvoitteet kuin kantasuomalaisia. Pyrin omalta osaltani huolehtimaan, että lait koskevat maahanmuuttajia samoin kuin kantasuomalaisia eikä ketään suosita päätöksenteossa.
5.
Asenteet kantasuomalaisia kohtaan ovat jonkin verran koventuneet. Tätä ruokkii myös se, että vastaanottokeskuksia poltetaan ja häiritään maahanmuuttajia, koska se menee tietysti "isänmaallisten kantasuomalaisten" piikkiin. Pyrin omalta osaltani tuomaan positiivisia asioita esiin kantasuomalaisista sekä ahkerista ja fiksuista maahanmuuttajista.
6.Minusta se ei ole ratkaisu maahanmuutolle tai huoltosuhteen korjaamiselle.

8. JANI MÄKELÄ

1)      Euroopan maiden täytyy alkaa noudattaa tekemiään sopimuksia, turvapaikanhakijat on rekisteröitävä saapumismaassa. Suomen tulee vähentää omia vetovoimatekijöitään, niin ettei tänne tulemiseen olisi kannustetta.
2)      En usko turvapaikanhakijoiden voivan työllistyä suuressa mittakaavassa. Sen aiheuttaa mainittujen kulttuuri- ja kielitaito-ongelmien lisäksi jo ihan se tosiasia, ettei Suomessa ole työtä tarjolla kantaväestöllekään.
3)      Omasta mielestäni jopa takavuosien n. 3000 hakijaa oli aivan liikaa. Sekin määrä tuotti valtavat kustannukset eikä pystynyt kotoutumaan.
4)      En kannata positiivistakaan syrjintää. Koen että lakimme eivät pysty vastaamaan tähän tilanteeseen, jossa turvapaikkajärjestelmää selvästi hyväksikäytetään. Prässään jatkuvasti eteenpäin hallitukselle tiukennuksia turvapaikkakäytäntöihin.
5)      Olen kantaväestön syyllistämistä vastaan. Olen vaatinut hallitusta parantamaan tiedotustaan sekä asenneilmapiiriään tämän asian merkeissä.
6)      Se olisi varmasti kannatettava ajatus.

[J. Lannan haamu]

Ennen kun menen tai monet muut menevät syvempään analyysiin tuosta kyselystä, totean muutaman yleisen asian...

Laura Huhtasaari vastasi hyvin. Ville Tavio seuraavana, muiden vastauksilla ei oikeastaan näyttänyt olevan mitään merkitystä. Laura on aika vaikea tapaus pohtia, hän vetää välistä vähän outoja mutta usein myös kovaa settiä. Se, mitä on konkreettisesti tehnyt on vielä vähän hämärän peitossa, mutta silloin kun on parhaimmillaan niin on perussuomalaisten top2 antia, ehdottomasti!!

[Supernuiva]

Se mikä tässä ihmetyttää eniten on se, että monet nuivina esiintyvät kansanedustajat eivät vastanneet kyselyyn.

Miksi esimerkiksi sahuri ei vastannut?

[millla]

Esimerkiksi Eerola laittoi eilen viestin, että voisi vastata. Sanoin, että vastaa vaan, laitan vielä tänään (eilen) juttusi tänne.

Ei ole näkynyt Eerolan viestiä.

Arvostan, jos tehdään mitä on luvattu. Edustajat ovat luvanneet palvella ja informoida kansaa toimissaan.

Vaikeneminen toki voi olla suomalainen tapa vastata. Salaperäisyys on kyllä sitä itteään.

[uffomies]

Ei ole isoja aseita maahantuloa vastaan. Homma niin sanotusti menee perseelleen, nyt keskustellaan onko 10000 ok vaiko se mikä oikeasti tulee (30000). Ei näytä hyvältä.

Osasta vastauksista näkyy selkeästi ettei PS:n vipuvoima ole kovinkaan suuri ja oikeasti mitään isompia ei ole tehtävissä.