Propaganda ja mokutus suomalaisissa kouluissa (yhdistetty)

[läskisika]

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
• Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on
otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofi ili voi olla hyvinkin epätasainen.
Kielitaito
Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1–B1.2
Kulttuuritaidot
Oppilas
• tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja
• ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä
• ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.


2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden
ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden
hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien
ja vapauksien kunnioittamista.

http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf

[Gommi]

Filosofialla ei tee enää mitään kun melkein kaiken voi tarkistaa Googlella ja loput kirjastosta.

Siitä voi olla montaa mieltä onko filosofialla koskaan tehty yhtään mitään, mutta se on varmaa että filosofinen argumentointi on kuin matemaattinen todistaminen:kumpaakaan ei opita ainoastaan opettelemalla faktoja ulkoa, vaan soveltamalla niitä itse.

[Supernuiva]

Tietäväthän jo kaikki hommalaiset sen, että suomalainen peruskoulu on kaiketi yhä edelleen lähes puhdas kopio itäsaksalaisesta koulujärjestelmästä?

Ei ole. Suomi kyllä aikanaan otti käyttöön preussilaisen ainejakomallin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Itä-Saksan kanssa.

Mutta kun vaan on, ilmeisesti tieto itäsaksalaisesta esikuvasta on hävinnyt johonkin historian hämärään. Minulle tämä tieto on jopa opetettu peruskoulussa (ääri)vasemmistolaisten opettajien toimesta.

Sekä lasten esiopetukseen että peruskouluun haettiin mallia pääasiassa Itä-Saksasta, jossa tieteellismaterialistinen maailmankuva oli todettu sopivaksi kodin ja lapsen arvomaailmaksi.

Tehtävä koululaitoksen uudistamisesta ja opetussuunnitelmien toteutuksesta kuului kouluhallitukselle, jota johti 1973–1991 välisen ajan Lahden kaupungin koulupsykologiksi vuonna 1965 valittu Erkki Aho.

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/lukijalle.htm

[läskisika]

Filosofialla ei tee enää mitään kun melkein kaiken voi tarkistaa Googlella ja loput kirjastosta.

Siitä voi olla montaa mieltä onko filosofialla koskaan tehty yhtään mitään, mutta se on varmaa että filosofinen argumentointi on kuin matemaattinen todistaminen:kumpaakaan ei opita ainoastaan opettelemalla faktoja ulkoa, vaan soveltamalla niitä itse.

Filosofia  psykologiakin on vähän käsien heiluttelu tiedettä, mutta filosofia samassa lauseessa matematiikan kanssa 

[Kokoliha]

Minäkin sain peruskoulussa historiasta seiskoja, vaikka nyttemmin olen maisteri ko. alalta. Kommariopettajani antoi peruskoulussa seiskoja, valistuneempi opettaja lukiossa ysejä. Kirjoituksissa laudatur. Aika paljon taisi tuon yläasteen opettajan oma näkemys määrätä sitä, mitä arvosanoja antoi?

Ah miten nostalgista! Muistan elävästi, miten yläasteella (kyllä, oppikoulu -sydeemi tapettiin meilläpäin tuolloin) historian ja yhteiskuntaopin opettajani silmät Aatteen innoittamana loistaen esitteli meille
a) diakuvien avustamana itärajan takana vallitsevaa Onnelaa, jossa valtavat leikkuupuimurit etenivät kurkiaurana horisonttiin ulottuvilla viljavainioilla.
b) kolhoosisysteemin ylivertaisuutta, joka opetettiin juurta jaksain. Ko. aiheesta oli myös ns. pistokoe.
c) kuinka USA oli jo tuolloin ihan paska maa, toisin kuin Rauhaa haluava Suuri Naapurimme.
d) mikä valtava tragedia olikaan, kun suomalaiset jääkärit, nuo nöyrät talonpojat, pakotettiin 1918 kapinassa sotimaan valkoisten puolella
e) jnejnejne.

Yhteenottoni opettajan kanssa olivat tuolloin väistämättömiä. Kun otin puheeksi Unkarin kansannousun 1956 saati Tsekkoslovakian miehityksen 1968, niin ko. käärmeen kiemurtelu koukussaan oli hillittömän nautittavaa katsottavaa. No, kyllähän se sitten arvosanoissa toki kostautui ...

Jos nuorisossa on vielä toivoa, niin uskon vakaasti, että pakkosyötettävä mokupropaganda toimii täysillä itseään vastaan. Ja miksi ei etenkin nykyään toimisi? Toisin kuin 1980 -luvulla, nykyään on internet ja esim. MV-lehti, joka ilmeisistä vajavuuksistaan huolimatta on verrattomasti parempi media kuin Yle saati HS.

[Gommi]

Filosofialla ei tee enää mitään kun melkein kaiken voi tarkistaa Googlella ja loput kirjastosta.

Siitä voi olla montaa mieltä onko filosofialla koskaan tehty yhtään mitään, mutta se on varmaa että filosofinen argumentointi on kuin matemaattinen todistaminen:kumpaakaan ei opita ainoastaan opettelemalla faktoja ulkoa, vaan soveltamalla niitä itse.

Filosofia  psykologiakin on vähän käsien heiluttelu tiedettä, mutta filosofia samassa lauseessa matematiikan kanssa 

Niin, matemaatikkojen piireissä Pythagoraalle, Proclukselle, Putnamille,Russellille, Descartesille, leibnizille, Pascalille, Hintikalle, D'alembertille, Quinelle yms. Naureskellaan jatkuvasti. Filosofialla ja matematiikalla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä keskenään. Onneksi tässä ketjussa kukaan näin päätöntä ei ole esittänytkään.

[stefani]

Suosittelisin Suomelle sellaista koulutusjärjestelmäuudistusta, että jos joku haluaa opiskella yliopistossa filosofiaa pääaineena, niin ensiksi pitäisi suorittaa kandidaatin tutkinto matematiikasta (tai miksei jopa maisterin?). Jos kyvyt eivät riitä siihen, niin sitten portit pysyisivät kiinni myös filosofian pääaineopintoihin. Samaan aikaan, jos joku haluaa filosofian opettajaksi lukioon, niin pitäisi toki valmistua filosofian laitokselta ensiksi. Näiden vaatimusten yhteisefektinä lukio-opetus puhdistuisikin jo melkoisesti.

[Elcric12]

Kyllä kai paatuneinkin nuivikko voi olla kyllästynyt rasistiin mielipiteisiin ja tuoda esiin myös niitä maahanmuuton positiivisia puolia. Joten ei ole kyse multikulti -aivopesusta.

[Nyymi]

b) kolhoosisysteemin ylivertaisuutta, joka opetettiin juurta jaksain. Ko. aiheesta oli myös ns. pistokoe.

Kolhoosin ja sovhoosin nyansseihin uhrattiin enemmän kuin Suomen historian ratkaisuhetkiin. Yhteistilan ja valtiontilan ero jäi minulle kuitenkin hieman arvoitukseksi, kyseisessä maassahan valtio omisti loppupeleissä kuitenkin kaiken...

Yhteenottoni opettajan kanssa olivat tuolloin väistämättömiä. Kun otin puheeksi Unkarin kansannousun 1956 saati Tsekkoslovakian miehityksen 1968, niin ko. käärmeen kiemurtelu koukussaan oli hillittömän nautittavaa katsottavaa. No, kyllähän se sitten arvosanoissa toki kostautui ...

Siihen aikaan Talvisodan aloittajaakaan "ei tiedetty", se vaan jotenkin syttyi.

[läskisika]

Filosofialla ei tee enää mitään kun melkein kaiken voi tarkistaa Googlella ja loput kirjastosta.

Siitä voi olla montaa mieltä onko filosofialla koskaan tehty yhtään mitään, mutta se on varmaa että filosofinen argumentointi on kuin matemaattinen todistaminen:kumpaakaan ei opita ainoastaan opettelemalla faktoja ulkoa, vaan soveltamalla niitä itse.

Filosofia  psykologiakin on vähän käsien heiluttelu tiedettä, mutta filosofia samassa lauseessa matematiikan kanssa 

Niin, matemaatikkojen piireissä Pythagoraalle, Proclukselle, Putnamille,Russellille, Descartesille, leibnizille, Pascalille, Hintikalle, D'alembertille, Quinelle yms. Naureskellaan jatkuvasti. Filosofialla ja matematiikalla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä keskenään. Onneksi tässä ketjussa kukaan näin päätöntä ei ole esittänytkään.

"Alun perin filosofian itsensä tavoitteena on ollut hankkia yleispätevää, yleistä tietoa todellisuudesta. Tällöin 'filosofia' on käsitetty tavallaan 'tieteen' synonyymiksi. Vielä 1600-luvulle saakka kaikkea luontoon, ihmiseen tai yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta kutsuttiin filosofiaksi, ja vasta myöhemmin tietyt tutkimusalueet ovat erkaantuneet omiksi erityistieteikseen, esimerkiksi luonnontieteiksi, psykologiaksi ja sosiologiaksi.[6]"

Elikkä nykyään on tieteet ja sitten "tiede" nimeltä filosofia

[Supernuiva]

b) kolhoosisysteemin ylivertaisuutta, joka opetettiin juurta jaksain. Ko. aiheesta oli myös ns. pistokoe.

Kolhoosin ja sovhoosin nyansseihin uhrattiin enemmän kuin Suomen historian ratkaisuhetkiin. Yhteistilan ja valtiontilan ero jäi minulle kuitenkin hieman arvoitukseksi, kyseisessä maassahan valtio omisti loppupeleissä kuitenkin kaiken...

Sovhoosi oli VALTION mallitila, työntekijöille maksettiin kiinteää kuukausipalkkaa.

Kolhoosi oli taas osuustoiminnallinen tila, jossa tulot jaettiin työntekijöiden kesken.

Vasemmistolainen peruskoulu opetti näemmä monia hyviä tietoja ja taitoja, joita voi hyödyntää vuosikymmenien jälkeenkin netissä. 

[Gommi]

Filosofialla ei tee enää mitään kun melkein kaiken voi tarkistaa Googlella ja loput kirjastosta.

Siitä voi olla montaa mieltä onko filosofialla koskaan tehty yhtään mitään, mutta se on varmaa että filosofinen argumentointi on kuin matemaattinen todistaminen:kumpaakaan ei opita ainoastaan opettelemalla faktoja ulkoa, vaan soveltamalla niitä itse.

Filosofia  psykologiakin on vähän käsien heiluttelu tiedettä, mutta filosofia samassa lauseessa matematiikan kanssa 

Niin, matemaatikkojen piireissä Pythagoraalle, Proclukselle, Putnamille,Russellille, Descartesille, leibnizille, Pascalille, Hintikalle, D'alembertille, Quinelle yms. Naureskellaan jatkuvasti. Filosofialla ja matematiikalla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä keskenään. Onneksi tässä ketjussa kukaan näin päätöntä ei ole esittänytkään.

"Alun perin filosofian itsensä tavoitteena on ollut hankkia yleispätevää, yleistä tietoa todellisuudesta. Tällöin 'filosofia' on käsitetty tavallaan 'tieteen' synonyymiksi. Vielä 1600-luvulle saakka kaikkea luontoon, ihmiseen tai yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta kutsuttiin filosofiaksi, ja vasta myöhemmin tietyt tutkimusalueet ovat erkaantuneet omiksi erityistieteikseen, esimerkiksi luonnontieteiksi, psykologiaksi ja sosiologiaksi.[6]"

Elikkä nykyään on tieteet ja sitten "tiede" nimeltä filosofia

Ihanko wikipediasta lainasit? Vastaapa vielä tähän vastakysymykseen: onko joku kuuluisa filosofi jossain tai joskus sanonut filosofiaa tieteeksi? Ja lähde, kiitos!

[JJohannes]

"Alun perin filosofian itsensä tavoitteena on ollut hankkia yleispätevää, yleistä tietoa todellisuudesta. Tällöin 'filosofia' on käsitetty tavallaan 'tieteen' synonyymiksi. Vielä 1600-luvulle saakka kaikkea luontoon, ihmiseen tai yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta kutsuttiin filosofiaksi, ja vasta myöhemmin tietyt tutkimusalueet ovat erkaantuneet omiksi erityistieteikseen, esimerkiksi luonnontieteiksi, psykologiaksi ja sosiologiaksi.[6]"

Elikkä nykyään on tieteet ja sitten "tiede" nimeltä filosofia

Minusta tässä väitetään, että suurin piirtein ennen kartesiolaista kumousta oli vallalla, ainakin länsimaissa, universaalisti jonkinlainen naturalistis-empiristis-positivististinen metodi ja tieteenfilosofia. Jos ensinnäkin ajattelemme skolastiikkaa, niin se oli tietysti melko lähellä tätä käsitystä; credo ut intelligam, kuten Anselmi sanoi. Toisaalta esiskolastinen filosofia oli taas lähempänä platonilaista rationalismia, samoin tietysti Platon itse ja Aristoteles syllogistisen logiikkansa kanssa. Väite, että filosofia olisi ollut vain synonyymi empiristisille luonnontieteille on naurettava.

Itseasiassa skolastisen ohjelman yhtenä tavoitteena oli "tieteellistää" teologia jollain mittapuulla empiristiseksi tieteeksi, jonka tutkimuskohteena olisi Jumala. Se jo siis osoittaa, että teologian tieteenfilosofia oli esiskolastisella ajalla luisunut rationalistiseen ja idealistiseen suuntaan ja että teologia ja luonnontieteet, joiden harjoitus oli tuolloin tosin melko vähäistä, olivat keskenään metodologialtaan erilaisia tieteitä.

On myös syytä huomata, että vaikka skolastinen järjestelmä hajosi ja "moderni tiede" tietyssä mielessä syntyi Newton, Descartesin ja Leibnizin aikana, teknilliset luonnontieteet syntyivät oikeastaan vasta 1800-luvulla. Siten taas siis voisi sanoa, että luonnontieteenkin kiinteä yhteys filosofiaan "katosi" vasta silloin.

Matematiikan asema tieteenfilosofian historiassa on hankalasti määriteltävissä, sillä sehän nyt ei ainakaan ole luonnontiede. Olen toisaalla kirjoittanut, G. H. von Wrightia mukaillen, siitä, kuinka kreikkalaisille tekhne eli tekniikka ei ollut lainkaan tiedettä heidän puhtaan empiristisen ja luontoon suuntautuneen asenteensa vuoksi ja siten heidän oli vaikea käsittää joitain abstrakteja matemaattisia ongelmia, koska niille ei löytynyt luonnontieteestä vastinetta. Vasta juuri Platonista alkanut rationalistinen käänne ja a priori -ajattelu mahdollisti esimerkiksi Diofantoksen polynomiyhtälöt aivan Antiikin kulttuurin loppuvuosina. Descartesin ja Leibnizin aikaansaama rationalistisen mallin uusi voittokulku edisti myös matematiikkaa huomattavasti.

Sitten on kokonaan toinen kysymys, mitä jäsen läskisika haluaa tuolla lainauksellaan sanoa? Että luonnontiede-filosofia oli luonteeltaan empirististä ja filosofia hylkäsi empiristisen luonteesta ja siitä tuli idealistista? Vai että luonnontiede-filosofia oli luonteeltaan empirististä ja luonnontiede hylkäsi empiristisen luonteensa ja siitä tuli idealistista? Jälkimmäinen on ainakin minusta enemmän järkeenkäyvä väite, vaikka toisaalta myös filosofia käsi kädessä luonnontieteen omaksui aimo annoksen idealismia kartesiolaisuudesta. Nykyäänhän filosofia käsittää molemmat suuntaukset ja suurin piirtein niiden kaikki mahdolliset synteesit.

Ja miten tämä liittyy matematiikkaan, jota voi nykymuodossaan pitää puhtaan idealistisena ja rationalistisena tieteenlajina? Joka on oikeastaan empiirisen luonnontieteen antiteesi?

Itse en käsittäisi filosofiaa välttämättä tieteenä, vaan tieteiden yläpuolella olevana, yläkäsitteenä. Siis vähän tavallaan samalla tavalla kuin se tuon Wikipedia-lainauksen mukaan oli ennen 1600-lukua, mutta käsittäen niin empiristisen kuin idealistisen tieteenmetodin.

Analyyttinen filosofia ja positivismi ovat nykyajan a priori -metodi, mannermainen filosofia ja antipositivismi nykyajan a posteriori -metodi. Kärjistetysti.

[läskisika]

Kyllä wikipediasta lainasin. Jos et ole sanonut filosofiaa tieteeksi niin sitten ei tarvitse riidellä.

[läskisika]

Voi olla, että tietoni siitä mitä kaikkea filosofia sisältää ja on, on hyvinkin puutteellinen. Niinpä kadun nyt provosoivia kirjoituksiani ja jätän kirjoittelun aiheesta filosofia, teille.

[JJohannes]

Voi olla, että tietoni siitä mitä kaikkea filosofia sisältää ja on, on hyvinkin puutteellinen. Niinpä kadun nyt provosoivia kirjoituksiani ja jätän kirjoittelun aiheesta filosofia, teille.

Eipä se mitään. Tarkoitin yksinkertaistetusti sanoa suurin piirtein seuraavaa:

Matematiikka = Tieteenala, joka nojaa järkeen ja logiikkaan ratkaisuja etsiessään.

Fysiikka, kemia, "luonnontieteet" = Tieteenaloja, jotka nojaavat kokemukseen ja havaintoihin ratkaisuja etsiessään.

Filosofia = "Tieteenala", joka käsittää niin logiikkaan suuntautuneen ajattelutavan kuin empiirisen, kokemusta ja havaintoa korostavan ajattelutavan ja jota ei ehkä siksi ole järkevää pitää itsenäisenä "tieteenä" ollenkaan vaan jonkinlaisena muita tieteitä määrittävänä viitekehyksenä.

Toisaalta tietynlaiset "insinööri-ihmiset" usein ajattelevat matematiikan ja luonnontieteiden olevan parempia "kovia tieteitä", jotka kuvaavat todellisuutta ja filosofian, historian ja yhteiskuntatieteiden olevan "pehmeitä tieteitä", jotka ovat todellisuuden suhteen liberaalimpia. Tässä on ensinnäkin se virhe, että matematiikalla ei ole mitään todellisuutta selittävää voimaa, koska se on puhtaasti järkeen ja logiikkaan perustuva tieteenala.

Pikemminkin tämä liittyy jonkinlaiseen skientistiseen maailmankuvaan, jossa luonnontieteiden tuloksia redusoidaan matematiikan mallien pohjalta ja tavallaan yhdistetään empiria ja rationalismi epäterveellä tavalla. Ja niin, tähän tosiaan liittyy myös analyyttisen filosofian tieteenkäsitys, jonka pohjana (heh heh) on foundationalismi eli ajatus siitä, että kaikki tieteellinen työ voidaan johtaa tietyistä aksioomista. Bertrand Russell yritti tätä teoksessaan Principia Mathematica mutta yritys ei lopulta onnistunut. Ludwig Wittgenstein teki jonkilaisen oman yrityksensä Tractatus Logico-Philosophuksessa mutta oli itse juuri "skientismin" ja foundationalismin kova kriitikko.

[Gommi]

Noo, taidammepa olla asiosta loppujen lopuksi aika samaa mieltä. Suuri osa nykyajan filosofiasta on turhaa käsienlevittelyä ja itsekin ajattelisin filosofian tiettynä yläkäsitteenä wittgensteinilaiseen tapaan. Myös rahoitus tarvitsee uudelleenarviointia varsinkin himasgaten jälkeen.

Itse olen ihan tavallinen ruputyöläinen, joka paiskii datanomin hommia. Koskaan en ole filosofiasta hyötynyt rahallisessa mielessä euroakaan, maksanut vain säännöllisesti tietokannoista ja kirjoista ja seminaarimatkoista ja väitöskirjan teosta. Silti, tai ehkä juuri sen takia filosofia on verraton elämänhallinnan ja sivistyksen väline, kuinka tyhjää elämä olisikaan ilman platonia tai descartesia!

[JJohannes]

Suosittelisin Suomelle sellaista koulutusjärjestelmäuudistusta, että jos joku haluaa opiskella yliopistossa filosofiaa pääaineena, niin ensiksi pitäisi suorittaa kandidaatin tutkinto matematiikasta (tai miksei jopa maisterin?). Jos kyvyt eivät riitä siihen, niin sitten portit pysyisivät kiinni myös filosofian pääaineopintoihin.

Samalla kai pitäisi vaatia myös historian kandidaatin opinnot? Itseasiassa ehdotus ei ole ollenkaan huono. Filosofian opiskelun voisi aloittaa suorittamalla approbaturit historiasta ja matematiikasta. Pitkä matematiikka ja fysiikka lukiossa tarjoavat ainakin hyvän pohjan filosofian opiskeluun ja filosofiaan perehtyneen on myös välttämättä tunnettava ja ymmärrettävä historiaa loistavasti.

[stefani]

Olennaista matematiikkavaatimuksessa oli se, että se toimisi suodattimena, jolla karsittaisiin toivottomat sekavat höpöttäjät pois. Itse filosofian alalla toivottomien sekavien höpöttäjien seulominen on sitten vaikeampaa, joten se pitäisi tehdä aikaisemmassa vaiheessa. Historian opinnoilla ei olisi vastaavaa suodatinvaikutusta.

[JJohannes]

Paitsi että ihan yhtä lailla löytyy sekavia höpöttelijöitä jotka eivät ymmärrä ihmistieteistä yhtään mitään ja tarjoavat amatöörimäisiä tulkintoja historian keskeisistä tapahtumista. Kaikenlainen natsismiin ja fasismiin liittyvä analogioiden vetäminen on oma suosikki-/inhokkiaiheeni.

Sitä paitsi matemaattis-looginen rigööri usein tuottaa myös varsin "sekavia höpöttelyjä" jos siltä kannalta lähestyt asiaa. Jos vaikka Hegel onkin vaikeatulkintainen niin kyllä on myös Bertrand Russell.

[guest11919]

Tietäväthän jo kaikki hommalaiset sen, että suomalainen peruskoulu on kaiketi yhä edelleen lähes puhdas kopio itäsaksalaisesta koulujärjestelmästä?

Ei ole. Suomi kyllä aikanaan otti käyttöön preussilaisen ainejakomallin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Itä-Saksan kanssa.

Mutta kun vaan on, ilmeisesti tieto itäsaksalaisesta esikuvasta on hävinnyt johonkin historian hämärään. Minulle tämä tieto on jopa opetettu peruskoulussa (ääri)vasemmistolaisten opettajien toimesta.

Sekä lasten esiopetukseen että peruskouluun haettiin mallia pääasiassa Itä-Saksasta, jossa tieteellismaterialistinen maailmankuva oli todettu sopivaksi kodin ja lapsen arvomaailmaksi.

Tehtävä koululaitoksen uudistamisesta ja opetussuunnitelmien toteutuksesta kuului kouluhallitukselle, jota johti 1973–1991 välisen ajan Lahden kaupungin koulupsykologiksi vuonna 1965 valittu Erkki Aho.

http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/lukijalle.htm

Omaa tyhmyyttäni, että lähdin joululomalla mukaan keskusteluun, jota en jaksa käydä loppuun. Mutta: Kimmo Pälikkö on siis taidemaalari, joka on alkanut kirjoittaa näitä omia tekstejä mm. evoluutiosta ilman aiheeseen liittyvää koulutusta. Hän ei ole myöskään historioitsija tai kasvatustieteilijä. Lähteesi ei siis nyt kelpaa.

Erilaista idän ihailua tuolloin ilman muuta esiintyi, mutta väitteessä on vedetty liian monta mutkaa suoraksi. Esimerkiksi voisi pohtia seuraavaa: peruskoulu tuli samoihin aikoihin Ruotsiin - tuotiinko se Ruotsiinkin Itä-Saksasta?

[Gommi]

Matikkasuodatin filosofiaan olisi ihan jees idea, tällä päädyttäisiin takaisin antiikin Platonin akatemian ihanteeseen. Toisaalta vaikka yleensä ottaen matemaattis-luonnontieteelliset ihmiset osaavat filosofiassa tehdä loogisia johtopäätöksiä tai ainakin pidättäytyä mielipiteistä asioihin, joihin ei ole tarpeeksi evidenssiä, olen tavannut myös fyysikko-filosofeja jotka ovat mm. sitä mieltä että termodynamiikan toinen laki osoittaa Jumalan olemassaolon. Perusteluna on että hän on opiskellut yliopistossa asiaa ja kyllä tietää miten asia on. Toinen ongelma on, että näen kyllä mm. hermeneuttisessakin perinteessä paljon arvostettavaa.

Muttta uskoisin että maltillisesta matematiikka-luonnontiede-suotimesta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

[stefani]

Kun kertailen omaa elämänkertaani mielessäni, niin huomaan, että ei ole paljoa positiivista sanottavaa erilaisista opettajista (tai muista opettajien kaltaisista kouluttajista). Ihan kuin olisi jo ihan yhteiskunnallinen ongelma, että opetustehtäviin päätyy paljon vajaita ja hankalia henkilöitä.



öhöm.. niin koskien tuota aloitusviestiä. Muistan kyllä, että kun olin yläasteella vielä 90-luvun loppumetreillä, niin meillekin äidinkielen tunnilla kerrottiin, että kulttuuri rikastuu maahanmuuton myötä. Se tuntui pitkään harmittomalle, koska se niin sanotusti meni yhdestä korvasta sisään, ja toisesta ulos. Ei meitä oppilaita kiinnostanut, mitä opettajat höpöttivät, eikä kenelläkään varmaan ollut mitään käsitystä, että mistä oli kyse.

Huxleyn BNW:ssä muuten tehtiin siten, että ihmiset jotenkin kasvatettiin toistelemaan joitain lausahduksia, ja ihmiset itse eivät edes kiinnittäneet siihen huomiota. Käsitin, että idea oli, että kun kaikki toistelevat niitä lausahduksia, niin sitten yksilö kokee olevansa ympäristössä, jossa muut hokevat sitä, ja sitä kautta hän sitten rupeaa uskomaan siihen. Yksilö ei siis usko asiaan siksi, että hän itse toistelee sitä itse huomaamatta, vaan siksi, että kuulee myös muiden toistelevan sitä. Jos kaikki opetetaan hokemaan, että "kulttuuri rikastuu", niin vaikkeivat hokijat itse tiedä mistä on kyse, ehkä se kuitenkin vaikuttaa jotain kautta.

[JKN93]

Eliitti on perustellut Euroopankin mokutusta silläkin että rikkaiden,kehittyneiden teollisuusmaiden on otettava vastaan ihmisiä kehitysmaista.
Pakolaisina,siirtotyöläisinä tms...ja monikulttuuriahan siitä syntyy.
Se on YK:n tavoite ja toimintaohjelmassakin,jota esim.EU johto ja länsimaat joutuvat sen paineessa noudattamaan.
Lisäksi YK antaa sitä enemmän kehitys ja paremmuus pisteitä maalle mitä "moninaisempi" ja täten "kehittyneempi" ja siten parempi maa on.
Perusopetuksessa ihmisistä koulutetaan globaalikasvatuksella(joka perustuu tuohon YK:n ohjelmaan)"maailmankansalaisia" ja "moninaisuuden" hyväksyviä:
https://kvglops.wordpress.com/author/tiinasaris/
http://www.slideshare.net/tiinsari/presentations
https://tiinasarisalmi.wikispaces.com
Kun selaa ja lueskelee nuita opetusohjelmia ja tuota materiaalia niin huomaa miten vahvaa "kommunistiseen" aivopesuun ja manipulointiin verrattavissa olevaa tuo on,joka mädättää koko yhteiskunnan.
Ja tämä kaikki on meidän hallituksemme hyväksymää vaikka meillä on oikeisto-hallitus vallassa.

[porrasaa]

Ylilaudan ketju asiasta:
https://ylilauta.org/maahanmuutto/44667986
Ketjut eivät siellä kovin montaa kuukautta pysy joten kuvat talteen mikäli niillä merkitystä. Siinä vanhassa ketjussa johon linkki siellä, joka ei toimi, oli kuvia enemmänkin.


Opetushallituksen ohjeistus:
https://static.ylilauta.org/files/61/orig/3veemejp/opetushallitus.jpg

[ikuturso]

Ei ihan mokutusta, mutta kyseenalaista kumminkin.

Lapseni yläasteen uskontokirjassa seiskaluokalla puhutaan profeetoista. Kirjassa on sivun kokoinen kuva, jossa greenpeacen henkilö on laivan paskaputken edessä köysissä. Kuvatekstissä kerrotaan, kuinka itsensä alttiiksi laittavat greenpeacelaiset ovat tämän päivän profeettoja.

Kahdeksannen luokan uskontokirjassa puhutaan kristinuskon alkuajoista. Tyttäreni luki kokeisiin. Kyselin häneltä Nikean kirkolliskokouksesta ja Paavalista, mutta molemmat olivat hänelle ihan outoja käsitteitä. Aloimme etsiä kirjasta, mainitaanko siellä Paavalia laisinkaan kristinuskon alkua käsittelevässä kappaleessa. No mainittiinhan se. Kirjaan oli nostettu yksi ainoa kohta jostain Paavalin kirjeestä, jossa tämä ylisti naisen asemaa seurakunnassa.

Käsittääkseni tänä päivänä uskonnon pitäisi olla tunnustuksetonta ja keskittyä kristinuskon historiaan ja maailmanuskontoihin. Tässä kirjassa uskonto on hyvin vihervasemmistolaisfeminististä aivopesua - eli ei tunnustuksetonta vaan suorastaan vääräoppista.

Haukuin ko. yläasteen uskonnon opettajan kirjavalinnastaan. Hän ei ollut edes tutustunut kirjaan. Se vaan näytti hyvältä. Ja kun investointi oli tehty, kirjasarjan vaihto oli mahdotonta. Näin molemmat lapseni joutuivat käymään tuon kirjasarjan läpi.

Kuinkahan montaa vanhempaa kiinnostaa lastensa koulukirjojen sisältö? Sitten vaan ihmetellään kun lapset puhuvat jotain kummallista tai lasten maailmankuva on yhtäkkiä jopa ristiriidassa vanhempien maailmankuvan kanssa.

Ennen opetushallitus kävi läpi kaikki kirjat. Nykyään kun sanot, että kirja täyttää OPSin, vastuu on kirjasarjan valitsevalla opettajalla.

-i-

Muoks: Tarkastin kirjasarjan nimen: Noviisi. Otava alun perin 2005. Tuo on seitsemäs painos vuodelta 2013 ja sen mukaan Paavi Johannes Paavali II on edelleen ainoa koskaan valittu paavi, joka ei olisi ollut alun perin italialainen kardinaali. 2013 Benedictuskin oli jo eroamassa ja Franciscus valittiin maaliskuussa 2013. Niin, ja opetushallitus lopetti kirjojen sisällön syynäämisen 1992.

[porrasaa]

Kuinkahan montaa vanhempaa kiinnostaa lastensa koulukirjojen sisältö? Sitten vaan ihmetellään kun lapset puhuvat jotain kummallista tai lasten maailmankuva on yhtäkkiä jopa ristiriidassa vanhempien maailmankuvan kanssa.

Ennen opetushallitus kävi läpi kaikki kirjat. Nykyään kun sanot, että kirja täyttää OPSin, vastuu on kirjasarjan valitsevalla opettajalla.

Mielenkiintoista tämä miten ennen oli aika kiihkouskovaista tämä opetus, vielä siihen aikaan kun itse koulua kävin ja nyt sitten menty toiseen äärimmäisyyteen jossa kaikki hyväksytään paitsi suomalaisuus ja uskontoa ollaan vaihtamassa - toki vielä entistä kiihkoisempaan mutta silti.

[Leijona78]

Opetushallituksen ohjeistus:
https://static.ylilauta.org/files/61/orig/3veemejp/opetushallitus.jpg

Onhan tämä täälläkin:
https://web.archive.org/web/20151027085008/http://www.edu.fi/miina_ville_ja_kulttuurin_arvoitus/ajattelun_vapaus/suvaitsevaisuus_rasismi_ja_sorto

"Ajattelun vapaus". Tirsk.

[Saturnalia]

Mielenkiintoista tämä miten ennen oli aika kiihkouskovaista tämä opetus, vielä siihen aikaan kun itse koulua kävin ja nyt sitten menty toiseen äärimmäisyyteen jossa kaikki hyväksytään paitsi suomalaisuus ja uskontoa ollaan vaihtamassa - toki vielä entistä kiihkoisempaan mutta silti.

70-luvun itä-Helsingissä ei todellakaan ollut kiihkouskovaista Vasemmistoa äänesti alueella vähintään 50% ihmisistä, kun jo SKP oli iso puolue silloin.
Suuri ja mahtava oli heti 70-luvun peruskoulun laulukirjan alussa, ja sitä vedettiin luokassa tunteella. Muuten koulussa oli tuolloin kyllä yllättävän vähän sosialismin tuputusta, kun ottaa huomioon miten paljon sitä oli tuolloin koulun ulkopuolella. Opettakunta oli jakautunut jyrkästi kahtia.
Kymmenen pientä neekerinpoikaa luettiin luokassa kannesta kanteen. Suomalaisuuden kunnioittaminen oli itsestäänselvää. Vasemmistokin pauhasi suomalaisten työläisten ja köyhien oikeuksien puolesta. Koko poliittinen kirjo laidasta laitaan oli suomalaisten puolella. Nyt ei ole oikeastaan kukaan.

Ajan vasemmistolaisuus näkyi koulussa ehkä siinä että uskontoon suhtauduttiin täytenä vitsinä. Monella oli vapautus uskontotunneista kun vasemmistokodista oli tullut nootti. Oma isäni oli tuolloin kirkon hommissa, ja ei sillä suosiota saanut. Jossain maaseudulla asiat olivat varmasti aivan toisin ja uskonto 70-luvulla yhä arvossaan, kun kaikki äänestivät keskustaa. Kuten sanoin, koulussa oli yllättävän vähän sosialismia suhteessa ajan henkeen, mutta kyllähän se ajattelutapa oli silti niin kuin valtavirtaa, se tarttui takkiin ilman tuputustakin. Vähän kuin suvakismi Stadissa nykyään, saa ihan tietoisesti käyttää tahdon voimaa ettei antaudu sille vaan ajattelee itse. 10-vuotias nassikka ei vielä tajua suurempia kuviota, vaan imee kaiken ympäristöstä itseensä kuin pesusieni.

Ei noilla nykynassikoilla ole tuon mankelin läpikäytyään enää mitään käsitystä Kekkosen Suomesta, tai konservatismista, kansallismielisyydestä ylipäätään. Ne on heille vaan jotain ihme fasismia, uskomatonta ääriajattelua historiasta.

Voi hyvä luoja:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001932716.html

Ruotsista tulee kaikki tänne näköjään viiveellä.

[sinimusta]

http://nyt.fi/a1476754398484

Täällä oli jo puhetta muistakin teemoista kuin puhtaasta mokutuksesta, tässä vähän valtiofeminismiä. Kiintiöajattelua ja kulttuurimarxistista etuoikeuspaskanjauhantaa luvassa. Feminismi on syöpää.