Feminismi on ihmeellistä! (yhdistetty)

[Alabama]

^pointti on, että avioliitossa kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta kieltäytyä seksistä. Käytännössä tämä koskee yleensä naista.

Raamatun valossa avioliiton sisäinen raiskaus on käsitteellisesti ja loogisesti mahdoton ilmiö.

Raamatun mukaan voi kieltäytyä seksistä, sillä seksiä haluamattomalla ruumiilla on valta seksiä haluavan ruumiin suhteen. Ruumiilla on valta sanoa toiselle ruumiille "EI!". Tässä se pointti on. Ketään ei voi raamatun mukaan pakottaa mihinkään.

[Alaric]

Raamattupohdintaa voitte sitten jatkaa tästä eteenpäin vaikka yksityisviestitse, kiitos.

[-PPT-]

Senverran tuli aikoinaan koulussa venäjää opiskeltua että tiedän että jos Venäjällä joskus sekopääfeminismi pääsee valtavirtaan niin he ovat kusessa.

Nimittäin venäjän kielessä on paljon enemmän sukupuolittunutta kielenkäyttöä kuin vain persoonapronominit. Esim verbin imperfekti sanotaan eri tavalla riippuen siitä onko mies vai nainen, siis ei vain yks 3 persoona vaan myös jos puhuu itsestänsä tai sinusta.

[acc]

Tässä linkki videoon "Feministin logiikka", jolla nainen vaatii kaikkien miesten tappamista. Pituus 44 sekuntia. Nainen on kyllästynyt olemaan vauvantekokone, joka tuottaa uusia miehiä alistamaan naisia. Ratkaisu on tappaa poikavauvat ja ketkä tahansa miehet missä tahansa. Nainen haluaa ihmislajia kehitettävän, mutta siinä saisi olla vain naisia.

https://vk.com/leomannermaa?w=wall353410894_2315%2Fall

[Lalli IsoTalo]

https://twitter.com/RitaPanahi/status/1154535339798564866

Rangaistuksena sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

[Outo olio]

^Tapahtui kai Virossa, en tiedä mitä laki siellä sanoo.

[Golimar]

Disney-tarinoissa on pelkkiä heteroita, alistavia isiä ja perheväkivaltaa – Disney-tutkijan mielestä se on väärin mutta elokuvat ovat silti ihania

x

Naisen tatuoidut sormet liikkuvat nopeasti tietokoneen näppäimistöllä, kun silmät seuraavat pyöreiden lasien takaa kuvaruudulla hyppivää koiraa.

Työpöydällä on auki suuri kirja, jonka vieressä lojuu kyniä. Leijonakuningas-pehmolelu, jonka Isojärvi on nimennyt luento-Simbaksi tuijottaa kirjahyllyn reunalta.

Oululainen Disney-tutkija Aino Isojärvi, 29, tekee töitä.

Isojärvi tutkii väitöskirjassaan(siirryt toiseen palveluun) (Oulun yliopisto) Disney-elokuvien isyyttä ja maskuliinisuutta. Aihe valikoitui helposti, sillä miehiin kohdistuvaa Disney-tutkimusta oli tehty verrattain vähän.

Disneyn elokuvia on tarkasteltu paljon naishahmojen ja naistutkimuksen näkökulmasta. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi Disneyn prinsessaelokuvissa prinsessa jää toisarvoiseksi, vaikka olisikin elokuvan päätähti(siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Isojärvi kuitenkin ajattelee, että elokuvissa naisten roolit peilautuivat niin suoraan miesten asemasta, että hän halusi selvittää, mitä Disneyn mieheys oikeastaan on perherakenteiden ja niiden valtasuhteiden näkökulmasta.

Entä kuinka tämä on voinut vaikuttaa kaikkiin niihin miljooniin lapsiin, jotka tapittavat Disneyn klassikkoja uudelleen ja uudelleen?

x

Tulevaisuuden Disney-elokuvissa homoja ja lesboja?
Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat nähneet ainakin yhden Disneyn elokuvan.

Kuinka suuri valta Disneyllä on siihen, millaisena etenkin lapset kokevat maailman, itsensä, omat kykynsä ja jopa sukupuoliroolinsa?

– Ihan mieletön valta. Me omaksumme niistä asioita, jotka voivat vaikuttaa itseemme ja arvomaailmamme kehitykseen. Sen takia lapsuudessa nähdyillä elokuvilla on paljon merkitystä: miten elokuvassa kuvataan vaikka prinsessa, onko hän vain kokkaava ja siivoava hahmo.

Lisäksi voimme omaksua Disneyn elokuvista tietyn onnellisuuden mallin: täytyy saada heteronormatiivinen parisuhde ja lapsia. Tämä viesti on Isojärvestä huolestuttava.

Hän toivookin, että tulevaisuudessa Disney uskaltaisi nostaa elokuviinsa esimerkiksi homo- ja lesbopareja, muunsukupuolista tai toisenlaista rakkautta.

– Olisi uskomattoman hienoa, jos Disney tekisi sen ilman, että siitä tehtäisiin numeroa. Niinhän se elämässäkin menee: ihmiset rakastuvat keneen rakastuvat, eikä siinä pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista.

x

https://yle.fi/uutiset/3-10962528

[Kokoliha]

Sopisi ehkä myös johonkin liikenneketjuun, mutta mielestäni paremmin tähän. Saattaa olla että on jo ollut jossain, mikäli näin, niin pahoitteluni.

Vuosikymmenien miesvalta on pian ohi – yhdessä Suomen yleisimmistä liikennemerkeistä kävelee kohta sukupuoleton pallopää

Suojatien merkkien uusiminen on jo aiheuttanut kritiikkiä, ja tietää kunnille ja valtiolle isoa urakkaa.

Ensi vuoden kesäkuussa voimaan astuva uusi tieliikennelaki tuo muutoksia useiden liikennemerkkien ulkonäköön. Muodonmuutoksen kokee myös yksi Suomen yleisimmistä liikennemerkeistä, suojatien merkki.

Uudessa suojatien liikennemerkissä muutos on iso, sillä siinä kävelevä henkilö ei enää ole selkeästi mies.

Tähän mennessä suojatien yli on liikennemerkissä kävellyt reipasaskelinen kovakuntoisen näköinen aikuinen henkilö, joka piirteiltään muistuttaa enemmän miestä kuin naista.

Uusi suojatien liikennemerkki on olemukseltaan enemmän sukupuoleton ja iätön. Hahmo on entisen liikennemerkin tapaan kokonaan musta. Sillä on irrallaan muusta ruumiista oleva musta täysin pyöreä pää. Hartiat ovat pyöristyneet, ja kävelijä on muutenkin nykyistä hahmoa tanakampi.

...............

Kritiikkiäkin tullut

Merkkien uusiminen ei ole saanut kaikilta kiitosta. Esimerkiksi Liikenneturvan Vaasan toimiston yhteyspäällikkö Heli Lintamo pohti blogissaan (siirryt toiseen palveluun), olisiko suojatien merkkien muutostöistä aiheutuvat rahat voitu laittaa liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Lintamo kertoo, että pelkästään Vaasan kaupungissa suojatiemerkkien uusiminen maksaa useamman satatuhatta euroa. Hän uskoo, että jos kaikki suunnitellut liikennemerkkien ulkomuotouudistukset toteutuvat, niin Vaasan kaupungin osalta puhutaan jopa miljoonasta eurosta.

– Kannattaako siis Suomen kaupunkien, kuntien ja Ely-keskusten laittaa rahaa liikennemerkkien muutostöihin? Vai kannattaisiko nuokin miljoonat satsata taajamien liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseen ja liikenneturvallisuustyön edistämiseen, kysyy Heli Lintamo Liikenneturvasta.

Kyse ei siis ole siitä, että uudet suojatiemerkit olisivat hiukan toisennäköisiä kuin nykyiset, vaan siitä, että nykyisetkin on vaihdettava. Onneksi meillä pyyhkii nyt niin upeasti, että tähänkin meillä on varaa? Ja pelkästään siis Vaasassa tähän hömppään palaa satojatuhansia euroja. Tässäkin olisi jollekin persuedustajalle hyvä paikka lyödä Eduskunnassa vastapalloon.

Olen myös sitä mieltä, että akateemiselta feminismiltä on katkaistava kaikki julkinen rahoitus. Aivan kaikki, ml. Suomen Akatemian rahoituspäätökset ja mieluiten ei eilen vaan toissapäivänä.

Parasta tietysti olisi, jos feminismi - siten kuin se nykymuodossaan ilmenee - siivottaisiin kokonaan historian roskatunkiolle muiden sekopäisiksi muuttuneiden ideologioiden joukkoon.

[Radio]

Feminismi korostaa naisten oikeuksia ja tuominnut niin sanotun miesten valta-aseman. Se on usein äärimmäisyyksiin menevää, yksipuolista ja fanaattista käyttäytymistä miehiä kohtaan.
Feminismin vastakohta on maskulinismi, toinen liike, joka korostaa miesten oikeuksia ja vastustaa naisten etuoikeutettua asemaa yhteiskunnassa.
Uusiutuvissa liikennemerkeissä ihmishahmon sukupuolta ei enää erota. Pallopäällä ei ole enää ole housuja, femakot kuitenkin taitavat käyttää housupukua ja solmiota. Telaketjufeministit siis.
Traktorikuski on ammuttu? Liikennemerkissä ajelee kuskiton traktori.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/liikennemerkkien-ihmishahmot-nykyaikaistuvat/

[Supernuiva]

^Jostain syystä uusissa merkeissä päät on katkaistu irti vartalosta. Tuonkin idean kun joskus ymmärtäisi.

[Nuivinator]

^Jostain syystä uusissa merkeissä päät on katkaistu irti vartalosta. Tuonkin idean kun joskus ymmärtäisi.

Lienee erään uskonnon, jonka nimeä ei saa mainita, vaikutusta.

[Bellerofon]

Miksi tähänkin on pitänyt sotkea jotain sukupuolisontaa. Uudet merkit ovat graafisesti selkeämpiä ja kai nuo voisi vaihtaa ns. tarvittaessa. Ei haittaa vaikka Pirkko-Jukka repisi pikkarinsa, jos sika-mies kävelee vaikka 20 vuotta oman kodin läheisessä suojatiemerkissä, jos se on vain kunnossa.
Olen varma, että jokin järjetön sukupuolikampanja vaatii vaihtamaan kaikki merkit välittömästi ja tämä tietysti tehdään, koska...

[Sakari]

Ennen merkissä jossa mies taluttaa pikkutyttöä tuli mielleyhtymä "isä ja tyttö". Nyt merkkejä muutetaan kun mielleyhtymä merkistä on saanut 2015 jälkeen uuden merkityksen. 

[Elemosina]

Vaikka nykyfeminismi sekopäistä onkin, niin en ole ihan varma että nuo edellämainitut sekopäisyydet olisivat puhtaasti siitä johtuvaa.
Ehkä joissain tapauksissa on kyse globaalisti levinneestä mukaliberaalistä punavihersuvaitsevaisuudesta.
Ja miten nykysekoiluja enää juuri erottaa toisistaan? Hyviä ihmisiä TM ne kaikki vaan ovat ja vastustavat kaikkea mitä eivät suvaitse...

[Brandis]

Nyt on julkaistu feministinen raskausopas, Le Guide féministe de la grossesse. Ranskan kielen taitoisille linkki kirjailijoiden esittelyyn.

Miten minusta nyt tuntuu aivan siltä kuin käsitys 'paapomisesta' olisi näiden kahden feministiäidin korvien välissä ennemmin kuin todellisuuden odotus- ja vauvanhoitokirjallisuudessa. Hyviä, asiantuntevia kirjoja sekä muuta odotusaikaan ja synnytykseen valmentavaa materiaalia on olemassa aiheesta valtavasti, ja takuulla huomattavasti tervehenkisemmästä näkökulmasta lähtien laadittuna kuin feministisellä otteella tehty toteutus.

Aina on yhtä hätkähdyttävää miten pikkulapsiajan symbioottisesta siteestä ja suhteesta (miel.) äitiin, raskaudesta ja synnytyksestä yritetään puoliväkisin vääntää tasa-arvoasia, sillä se on se viimeinen luonnonmukaisuuden linnake, jota tasa-arvoasian ja feminismin ikeen alle lienee mahdotonta taivuttaa.

Toinen asia vielä erikseen on se, onko se älykästä viitata tämänkaltaiseen feministiseen toivottomaan taisteluun (vaikka Suomessa tälle kyllä annetaan käsittämättömän paljon ilmatilaa  ) älykkäänä. Koen, että tämä on lähinnä pinnallista ja lyhytnäköistä katsantokantaa edustavaa ajattelua, eikä siksi kovin älykästä.

Feminismi on senkaltainen yhteiskunnallinen trendiaihe, joka ehkä sitten läpäisee pintapuolisten ajattelijoiden ajattelun kerrokset ja onnistuu puhuttelemaan heitä riittävästi vetoamalla älykkyyteen, yhteiskunnalliseen kritiikkiin ja kyseenalaistamiseen, mutta mitään syvällistä ymmärrystä tai merkityksellisyyden kokemuksen synnyttämistä se ei onnistu edistämään. Tuloksena on vain yhä enemmän todellisuudesta vieraantuneita hapuilevia ihmisiä.

Tässä Trendi-lehden esittely suomeksi:

Älykkäämpi odotus

Tasa-arvosta täytyy puhua jo raskausaikana, sanoo feministisen raskausoppaan kirjoittanut Pihla Hintikka.

'Odotin toista lastani muutama vuosi sitten asuinmaassani Ranskassa. Myös ystäväni oli raskaana, ja keskustelimme paljon raskaudesta, äitiydestä ja feminismistä.

Olimme samaa mieltä siitä, että raskauteen ja koko vanhemmuuteen liittyy paljon epätasa-arvoa. Käsitys odottavasta äidistä on suppea, ja odotusaika esitetään usein pelkkänä onnenhuumana. Raskaudesta kerrotaan usein vain fyysisestä näkökulmasta, kuten pahoinvoinnista, hormoneista ja synnytyksestä.

Unohtuu, että raskaus on myös psyykkinen ja sosiaalinen kokemus. Stereotypiat ja paineet vaikuttavat myös puolisoon ja parisuhteeseen. Pelkästään tapoja tulla raskaaksi on monenlaisia, eikä lapsi synny vain heterosuhteisiin. Kotona nainen on yleensä se, joka huolehtii, että vaippoja ja muita tarvikkeita on tarpeeksi.
[..]
Kirjoitin ystäväni kanssa feministisen raskausoppaan, koska emme löytäneet kysymyksiimme vastauksia paksuista tietokirjoista emmekä tunnistaneet itseämme monien kirjojen lässyttävästä sävystä. Ikään kuin raskaana oleva nainen ei ymmärtäisi älyllisiä asioita ja muuttuisi paapottavaksi. Halusimme kirjoittaa raskaudesta realistisesti ja häpeilemättä, huumoria unohtamatta.

Raskaus on yhteiskunnallinen asia. On kiinnostavaa, ettei raskaudesta ole puhuttu tasa-arvon näkökulmasta - siksikö, että raskauden kuvitellaan olevan vain naisen kokemus? Ikään kuin puolisoita ei kiinnostaisi tai he eivät voisi olla parisuhteessa se osapuoli, joka haluaa lapsia. 'Minusta puoliso pitää ottaa mukaan odotukseen alusta alkaen. On tärkeää ymmärtää, ettei halu saada lapsia, äitiys ja vauvanhoito ole naiselle sisäsyntyistä ja luontaista, vaan niihin opetellaan ja kasvetaan'.

Lisäksi toinen mielenkiintoinen sivujuonne, joka on mainitsemisen arvoinen, on sukupuolen tutkimukseen liittyvä suomalaisgradu 'Synnytyskivut, Pohdintoja feministisen, lääke- ja hoitotieteellisen tutkimuksen näkökulmista'. Aihealueena vastaava tutkimuskohde olisi ollut tuhatkertaisesti paikallaan olevampi ja yhteiskuntaa rikastuttavampi, jos ko. aihetta olisi tutkittu lääke- tai terveystieteellisen tiedekunnan alaisuudesta, mutta sukupuolen tutkimuksen alta asetutaan liian suuriin saappaisiin katsomaan aihetta feministisestä näkökulmasta lääketieteen todellisuutta vastaan.

Muualla kuin terveys- tai lääketieteen tiedekunnissa ei ole kompetenssia tutkia sitä syyllistytäänkö lääketieteessä naisten synnytyskipujen aliarvioimiseen ja alihoitamiseen, ja olisiko niillä mitään muuta funktiota tapahtumassa, ja jos on, niin mitä se tarkoittaisi. Ja ylipäätään tarvitaanko tälle lääketieteen osa-alueelle feminististä tutkimusta.

1.1  Tutkimuksen tausta

Kiinnostukseni tutkielmanaiheeseen, synnytyskipuihin, herätti Shulamith Firestonen (1945-2012) teos The Dialectic of Sex. The Case for Feminist Revolution (1979). Kanadalaissyntyisen radikaalifeministi Firestonen kirja kuuluu tärkeimpiin klassikon aseman saaneisiin feministisiin teoksiin. Tässä teoksessaan hän muun muassa kyseenalaistaa synnytysprosessin luonnollisuutta. Firestonen mukaan raskaus on barbaarista kehon muodonmuutoksen vuoksi ja naisten biologinen synnyttäjän kohtalo on epäreilua naisille esimerkiksi synnytyskipujen vuoksi. Firestonen mukaan kolme tuhatta vuotta sitten naisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kestää synnytyskivut, mutta lääketieteen sekä synnytysteknologioiden huiman kehityksen pitäisi johtaa siihen, että naisten ei enää tarvitse kärsiä synnytyksissä. (Firestone 1979, 189.)[..]

Niille äideille ja vanhemmille, joille aihe on ajankohtainen, löytyy paljon parempaa luettavaa vanhemmuuden taipaleeseen valmentautumista ajatellen esimerkiksi aktiivisen synnytyksen sivuilta.

e: terveystieteisiin viittaukset oikein ja stilisointia 

[Roope]

Skam-sarjasta tuttu näyttelijä yrittää käännyttää ammattikoulun oppilaat feministeiksi

Ensimmäisessä jaksossa vain 183 oppilasta ottaa vastaa Ulrikke Falchin tarjoaman rannenauhan, jossa lukee sana "feministi".

NORJALAISEN Mysenin ammattikoulun oppilaista harva kutsuu itseään feministiksi. Näyttelijä ja aktivisti Ulrikke Falch ­aikoo viettää siellä kuukauden ja saada kaikki 900 opiskelijaa omaksumaan kyseisen määritelmän itsestään.

[...]

FALCH tunnetaan hittisarja Skamista ja Instagramista, jossa hänellä on yli 900 000 seuraajaa. Etenkin kotimaassaan Falch on myös näkyvä feminismin ja kehopositiivisuuden puolestapuhuja. Osa teineistä pitää hänen mielipiteitään äärimmäisinä, mutta rajummilta tuntuvat jotkut nuorten reaktioista: osa puhuu feminatseista ja joku piirtää peniksen Falchin kuvaan.

Ensimmäisessä jaksossa vain 183 oppilasta ottaa vastaa Fal­chin tarjoaman rannenauhan, jossa lukee sana "feministi". Niiden lukumäärä oppilaiden ranteessa kuvaa samalla projektin etenemistä.

[...]

SARJA kertoo lopulta enemmän Falchista ja aktivistin työtaakasta kuin oppilaiden asenteista.

Onneksi Falch hallitsee henkilökohtaisen tilityksen. Näyttelijä kertoo kameralle, miltä tuntuu olla epätoivottu vieras ja miten oma jaksaminen on koetuksella. Onnistuessaan hän hymyilee leveästi.

F-sana, Yle Areena.

Helsingin Sanomat 17.9.2019

Eli näyttelijä ja aktivisti Falch ei yritä käännyttää opiskelijoita feministeiksi, kuten otsikossa sanotaan, vaan taivutella heitä ymmärtämään sana uudella tavalla, tyypillisesti ymmärtämään se väärin.

En ole katsonut sarjaa, mutta tyypillinen harhautus on väittää, että feminismi tarkoittaa yksinkertaisesti tasa-arvon kannattamista. Ei, vaan nykyisin se tarkoittaa feminismin kautta määritellyn uudenlaisen tasa-arvon käsitteen omaksumista. Neljännen aallon feminismi tarkoittaa vielä monimutkaisempia uusiin käsitteisiin ja vanhojen käsitteiden uudelleenmäärittelyyn perustuvia oppirakenteita.

Tietenkin voi myös vain antaa periksi ryhmäpaineelle ja todeta ykskantaan olevansa feministi, kuten Antti Rinne, ilman että sen kummemmin tuntee tai ymmärtää uutta feminismiä.

Tuosta tuli sellainen mieleen, että joku suustaan hyvä menisi vastaavalla tavalla taivuttelemaan ammattikoululaisia määrittelemään itsensä rasisteiksi. "Jos olet tätä ja tätä mieltä – kuten olet – olet tutkijoiden mukaan rasisti..."

[Pentecost]

Osa teineistä pitää hänen mielipiteitään äärimmäisinä, mutta rajummilta tuntuvat jotkut nuorten reaktioista: osa puhuu feminatseista ja joku piirtää peniksen Falchin kuvaan.

Niin, mitä äärimmäiseksi luonnehdittuja mielipiteitä tällä feminismin airueella sitten oli?

Ja saattaa olla, että oppilaiden antama lempinimi 'feminatsi' tosiaan kuvaa hyvin kyseistä henkilöä. Mitä vikaa on peniksen piirtämisessä? Naisfeministit tuntuvat piirtelevän pillunkuvia milloin minnekin ja yksi kärräsi jättikokoista vulvaa pitkin Helsingin katuja.

Ehkä analyysi oppilailta osuukin liiaksi oikeaan? Siitä puhe, mistä puute?

[Outo olio]

Käsitys odottavasta äidistä on suppea, ja odotusaika esitetään usein pelkkänä onnenhuumana. Raskaudesta kerrotaan usein vain fyysisestä näkökulmasta, kuten pahoinvoinnista, hormoneista ja synnytyksestä.

Miten voi kaksi lausetta olla näin pahasti ristiriidassa keskenään, raskausaika on vain onnea ja pahoinvointia. Oikolukeeko näitä tekstejä kukaan?

[Brandis]

Käsitys odottavasta äidistä on suppea, ja odotusaika esitetään usein pelkkänä onnenhuumana. Raskaudesta kerrotaan usein vain fyysisestä näkökulmasta, kuten pahoinvoinnista, hormoneista ja synnytyksestä.

Miten voi kaksi lausetta olla näin pahasti ristiriidassa keskenään, raskausaika on vain onnea ja pahoinvointia. Oikolukeeko näitä tekstejä kukaan?

Niinpä. Varmaankaan ei, tai sitten ko. virhe menee sen piikkiin miten tuo koko teema perusteluineen oli yhtä suurta ristiriitaisuuksien vyyhtiä ja revohkaa. Jotenkin yritetään selittää tarve feministiselle raskausoppaalle, mutta ei sitä tarvetta oikeasti ole, vaan se pitää luoda tyhjästä. Lisäksi minua jäi ärsyttämään lehtijutusta se, että siinä pyritään älyllistämään heidän tyylistään trendikästä, feminististä raskausaiheista keskustelua ja niitä teemoja sekä aiheita, joita he ruotisivat, yli ja ohi tavanomaisempien tulevia vanhempia askarruttavien aiheiden. Työnjako vauvan synnyttyä tulee aika nopeasti löytämään omat uomansa varsin luontevalla tavalla lapsiperhearjessa kuten niin moni muukin normaali arkinen asia, pitääkö aivan kaikesta tehdä feministisiä tasa-arvokysymyksiä.

[Paju]

Nyt on julkaistu feministinen raskausopas, Le Guide féministe de la grossesse. Ranskan kielen taitoisille linkki kirjailijoiden esittelyyn.

Miten minusta nyt tuntuu aivan siltä kuin käsitys 'paapomisesta' olisi näiden kahden feministiäidin korvien välissä ennemmin kuin todellisuuden odotus- ja vauvanhoitokirjallisuudessa. Hyviä, asiantuntevia kirjoja sekä muuta odotusaikaan ja synnytykseen valmentavaa materiaalia on olemassa aiheesta valtavasti, ja takuulla huomattavasti tervehenkisemmästä näkökulmasta lähtien laadittuna kuin feministisellä otteella tehty toteutus.[..]`

Tässä Trendi-lehden esittely suomeksi:

Älykkäämpi odotus

Tasa-arvosta täytyy puhua jo raskausaikana, sanoo feministisen raskausoppaan kirjoittanut Pihla Hintikka.

'Odotin toista lastani muutama vuosi sitten asuinmaassani Ranskassa. Myös ystäväni oli raskaana, ja keskustelimme paljon raskaudesta, äitiydestä ja feminismistä.

Olimme samaa mieltä siitä, että raskauteen ja koko vanhemmuuteen liittyy paljon epätasa-arvoa. Käsitys odottavasta äidistä on suppea, ja odotusaika esitetään usein pelkkänä onnenhuumana. Raskaudesta kerrotaan usein vain fyysisestä näkökulmasta, kuten pahoinvoinnista, hormoneista ja synnytyksestä.

Unohtuu, että raskaus on myös psyykkinen ja sosiaalinen kokemus. Stereotypiat ja paineet vaikuttavat myös puolisoon ja parisuhteeseen. Pelkästään tapoja tulla raskaaksi on monenlaisia, eikä lapsi synny vain heterosuhteisiin. Kotona nainen on yleensä se, joka huolehtii, että vaippoja ja muita tarvikkeita on tarpeeksi.
[..]

Ensimmäiseksi tuosta ranskansuomalaisten kirjoittamasta oppaasta herää kysymys, onko opas lainkaan sovellettavissa Suomeen. En ainakaan omasta puolestani tunnista kulttuuria, joka paapoen vaikenee perheen perustamisen vaikutuksesta parisuhteeseen tai odotusajan ja vauvavuoden kaikkinaisesta kuormittavuudesta.

Pelkästään neuvolakäynneillä asioita puidaan lomakkeiden avulla ja netistä löytyy asiallisesti esitettyä monipuolista tietoa mm. Väestöliiton, MLL:n, kuntien ja sairaanhoitopiirien sivuilta. Toki vaikka isän rooli ja tarpeet on enenevästi pyritty huomioimaan, tosiasia on, että vain naisoletettu äiti voi tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää.

Ranska saattaisi hyvinkin olla konservatiivisempi raskauteen ja synnytykseen liittyvissä kysymyksissä. Jonkinlaista osviittaa saattaa saada siitä, että Ranskassa synnyttäneille tarjotaan lantionpohjan fysioterapiaa:

Ranskassa valtio korvaa jokaiselle naiselle vähintään kymmenen tuntia lantionpohjatreenejä synnytyksen jälkeen. Se on maailmassa poikkeuksellista. Raskaus ja alatiesynnytys saattavat vaikuttaa lantiopohjan toimintaan, sillä ne aiheuttavat mekaanista painetta ja kudosvaurioita.[..]

[Fysioterapeutti Sandrine Galliac-Alanbari] uskoo, että taustalla vaikuttaa myös ranskalaisen kulttuurin tapa korostaa äidin jaksamisen ja parisuhteen tärkeyttä. Galliac-Alanbari muistuttaa, että lantionpohjan lihasten hyvä kunto on elinehto toimivalle arjelle ja tyydyttävälle seksielämälle.

1.1  Tutkimuksen tausta

Kiinnostukseni tutkielmanaiheeseen, synnytyskipuihin, herätti Shulamith Firestonen (1945-2012) teos The Dialectic of Sex. The Case for Feminist Revolution (1979). Kanadalaissyntyisen radikaalifeministi Firestonen kirja kuuluu tärkeimpiin klassikon aseman saaneisiin feministisiin teoksiin. Tässä teoksessaan hän muun muassa kyseenalaistaa synnytysprosessin luonnollisuutta.
Firestonen mukaan raskaus on barbaarista kehon muodonmuutoksen vuoksi ja naisten biologinen synnyttäjän kohtalo on epäreilua naisille esimerkiksi synnytyskipujen vuoksi. Firestonen mukaan kolme tuhatta vuotta sitten naisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kestää synnytyskivut, mutta lääketieteen sekä synnytysteknologioiden huiman kehityksen pitäisi johtaa siihen, että naisten ei enää tarvitse kärsiä synnytyksissä. (Firestone 1979, 189.)[..]

Synnytyskivun hoidossa eräs ongelma on, että moni tehokas hoito vaikuttaa negatiivisesti joko synnytyksen kulkuun tai sikiön vointiin. Kivunlievitys on tasapainoilua riskien ja hyötyjen kesken. Kivulla väitettään olevan myös oma funktionsa synnytyksessä. On vaikea uskoa, että kivunlievitystä pantattaisiin huvin vuoksi, vaikka #metoon hengessä keskustelua synnytysväkivallastaon herätetty.

[Mangustin]

Lisäksi toinen mielenkiintoinen sivujuonne, joka on mainitsemisen arvoinen, on sukupuolen tutkimukseen liittyvä suomalaisgradu 'Synnytyskivut, Pohdintoja feministisen, lääke- ja hoitotieteellisen tutkimuksen näkökulmista'. Aihealueena vastaava tutkimuskohde olisi ollut tuhatkertaisesti paikallaan olevampi ja yhteiskuntaa rikastuttavampi, jos ko. aihetta olisi tutkittu lääke- tai terveystieteellisen tiedekunnan alaisuudesta, mutta sukupuolen tutkimuksen alta asetutaan liian suuriin saappaisiin katsomaan aihetta feministisestä näkökulmasta lääketieteen todellisuutta vastaan.

Muualla kuin terveys- tai lääketieteen tiedekunnissa ei ole kompetenssia tutkia sitä syyllistytäänkö lääketieteessä naisten synnytyskipujen aliarvioimiseen ja alihoitamiseen, ja olisiko niillä mitään muuta funktiota tapahtumassa, ja jos on, niin mitä se tarkoittaisi. Ja ylipäätään tarvitaanko tälle lääketieteen osa-alueelle feminististä tutkimusta.

Lääketiede ja hoitoala ei potilasrajapinnassa koskaan ole puhdasta luonnontiedettä vaan kyse on aina inhimillisestä vuorovaikutuksesta johon vaikuttaa kulttuuriset asenteet, ennakko-oletukset ja uskomukset. Kipu ja siihen suhtautuminen on sekin vahvasti kulttuurin ohjaama asia.

Historiallisesti tai antropologisesti synnytyskivut, niihin suhtautuminen ja pärjäämis- tai lievityskeinot on aina ollut yhteydessä siihen miten yhteiskunta suhtautuu naisiin ja naiskehoon. Teknologiset innovaatiot on otettu ensiksi käyttöön eliitin naisilla, joilla kruununperillisten tuottaminen on tärkein tehtävä. Synnytyspihtejä käytettiin ensin kuninkaallisilla ja sitten keksintö levisi aatelisnaisten hoitoon, keisarileikkauksen nimikin kertoo että sektio oli aluksi vain korkeimman säädyn ulottuvilla, ensimmäinen eetteri-analgesian alaisen synnyttänyt nainen oli brittien kuningatar Viktoria jne. Synnytyksen medikalisoituminen johti samalla järkyttäviin äitiys- ja lapsikuolleisuuslukuihin kunnes käsienpesu sairaaloissa lopulta yleistyi.

1900-luvun alkuun mennessä hienot naiset synnyttivät huumattuina heittelehtien sänkyyn sidottuina jopa päivien ajan. Suffragetit juhlivat tätä feministisenä edistyksenä, mutta todellisuudessa monet äidit muistivat hirveän opiaattipainajaisen ja vielä useammat vammautuivat pihdeistä, joita käytettiin käytännössä kaikilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Twilight_sleep

Irlannissa piispan ja lääkärin aktivismi (siihen aikaan) sterilisaatioon johtavia keisarileikkauksia vastaan johti noin 1500 naisen ja lapsen vammautumiseen, kun synnyttävän äidin häpyluu murskattiin syntyvän vauvan päätä vasten.

https://en.wikipedia.org/wiki/Symphysiotomy

1960-l asti feministit pääasiassa vastustivat luomusynnytystä. Alan pioneeri Gaskin buuattiin ulos luentosalista missä hän oli esitelmöimässä lääkkeettömästä synnytyksestä. Myöhemmin Dick-Readyn, Bradleyn, Gaskinin, Monganin jne viittoittamasta hengitys-visualisaatio-synnytystavasta on tullut jonkinlainen ihanne johon pyritään ja piuhoissa synnytys saati sektio on nolo epäonnistuminen. Nämäkin ovat aatehistoriallisia, kulttuurisia asioita jotka kuuluvat hoitotieteen lisäksi yhteiskuntatieteen alaan, koska ne koskettavat naisia ja perheitä laajemmin kuin vain hoitotilanteessa.

Hoitoalan historiassa yleisesti ja naiskysymyksissä erityisesti on tehty karmeita asioita perusteella lol ei sulla ole kompetenssia arvostella.

[Outo olio]

ensimmäinen eetteri-analgesian alaisen synnyttänyt nainen oli brittien kuningatar Viktoria

Minä muistin että hän olisi ollut yksi ensimmäisiä, mutta ei ensimmäinen. Mutta voin olla väärässäkin.

[Brandis]

Todella hyvä kun tärkeästä aiheesta viriää keskustelua. 👌🏻 On myös tärkeää, että tutkitaan ja otetaan kantaa hyödyntäen eri tieteenaloja.

Synnytyskipujen lievittämiseen kuitenkaan ei ole mitään yksioikoista riskitöntä vaihtoehtoa, vaan lääketieteellisten toimenpiteiden ollessa kyseessä, on riskien/komplikaatioiden/hoitovirheiden mahdollisuus alati läsnä ja otettava kokonaisuuden kannalta huomioon. Olisi vahingollista ja suorastaan vaarallista lähteä markkinoimaan kivuttomia synnytyksiä ja lähestymään asiaa senkaltaisesta feministisestä näkökulmasta, jossa kivuttomuus katsotaan naisen oikeudeksi yli turvallisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden synnyttämässä olevalle äidille ja syntymässä olevan vauvan kannalta. Esimerkiksi sektioiden lisääntymisen toivominen olisi tällaista, kokonaisuuden kannalta hyvin epäsuotuisaa kehitystä, vaikka itse synnytysvaiheen poltot sillä minimoitaisiinkin (erityisesti suunnitelluissa sektioissa) tai yhtälailla voitaisiin vaatia epiduraalit jo ovelta kaikille.

Todellisuudessa asia ei mene näin, vaan sektio on iso leikkaus, joka pitää sisällään riskejä ja mahdollisesti hankaloittaa tai rajoittaa tulevia raskauksia ja niiden kulkua. Kivutkin alkavat vasta toipumisvaiheessa, jälkeenpäin, kun koitos on ohi ja vauva jo maailmassa. Epiduraalin sisältämät riskit ovat myös laajat ja moninaiset (se voi hidastaa tai lamaannuttaa synnytyksen luonnollista kulkua (lisäksi tarvitaan oksitosiinitippa, joka saa aikaa luonnottoman kovat ja repivät supistukset), se voi romauttaa äidin verenpaineen, se lamauttaa luontaista hormonitoimintaa synnytyksen aikana (tapahtuman aiheuttamat psykologiset tuntemukset jäävät kokematta), lisää riskiä sektioon mm. mahdollisesti vaikeuttaen ponnistusvaihetta jne.).

Usein vain käy niin, ettei modernin ajan nainen mitenkään pysty lähestymään synnytystapahtumaa ja tulevaa lapsivuodeaikaa (vauvan syntymän jälkeiset 6-12 vkoa) valmistautuen kaikkeen siihen, mitä tuo aika tuo, omiin tuntemuksiinsa ja palautumisaikaan, vuorovaikutukseen vauvan kanssa etukäteen puhtaan rationaaliselta ja suunnitelmalliselta pohjalta.

[Outo olio]

Törmäsin taas varsin hienoon artikkeliin: "miesten pienituloisuus haittaa naisten aviounelmia".

Pienituloiset miehet haittaavat amerikkalaisten naisten avioliittotoiveita

Toimittaja Hannah Frishberg

Yhteiskunnasta puuttuu valtava määrä miehiä joilla on elämä kunnossa, väittää uusi tutkimus jonka tulokset eivät ole kaikille sinkkunaisille niin yllättäviä.

Tutkijoiden mukaan viime vuosina havaittu avioliittojen määrän väheneminen saattaa johtua siitä että yhteiskunnasta puuttuu "taloudellisesti puoleensavetäviä" miehiä jotka pystyvät elättämään perheensä. Asiaa käsittelevä tutkimus julkaistiin keskiviikkona "Perheen ja avioliiton tutkimuksia" -sosiologiajulkaisussa.

"Useimmat amerikkalaiset naiset unelmoivat avioliitosta, mutta aviokelpoisten miesten vaje, miesten joilla on vakaa työ ja hyvä tulotaso, tekee tästä jatkuvasti vaikeampaa", sanoo johtava tutkija Daniel Lichter lehdistötiedotteessa.

Lichter lisää että jollei unelmapuoliso satu olemaan Uber-kuski, sulhasten vähyys on huomattava "nykyisessä 'keikkataloudessa', jossa suuri osa työpaikoista on lyhytaikaisia ja matalasti palkattuja".

Mieskadon määrittämiseksi tutkijat vertasivat keskenään naimisissa olevia ja sinkkumiehiä. Lisäksi tutkijat olettivat, että miehet, jotka ovat jo naimisissa, vastaavat sinkkunaisten toiveita, eli jos tällaisia miehiä olisi lisää vapaana, jäljellä olevat sinkkunaiset menisivät heidän kanssaan naimisiin.

Tämä johti havaintoon, että naimisissa olevat "toivemiehet" tienaavat 58% enemmän rahaa kuin vapaana olevat poikamiehet.

"Tämä tutkimus osoittaa että potentiaalisista miespuolisoista on alijäämä", tutkimus summaa.

"Moni nuori mies tänä päivänä ei oikein pysty tuomaan mitään yhteiseen avioliittoon, varsinkin kun nuorten naisten koulutustaso keskimäärin ylittää heidän peräänsä haikailevien miesten koulutustason", Lichter sanoo.

Jotkut neidot ovat jopa alkaneet seurustella arvoistaan alempien miesten kanssa, löytääkseen pysyvän puolison.

Ja tietysti, "rakkaudella" on myös avioliitossa osansa. Mutta, loppujen lopuksi, "kyseessä on myös hyvin vahvasti taloudellinen liiketoimi", Lichter sanoo.

Broke men are hurting American women's marriage prospects

By Hannah Frishberg

September 6, 2019 | 5:10pm

Broke men are hurting American women's marriage prospects

There's a devastating shortage of men who have their act together, according to a new study that may not be so surprising to all the single ladies out there.

Research now suggests that the reason for recent years' decline in the marriage rate could have something to do with the lack of "economically attractive" male spouses who can bring home the bacon, according to the paper published Wednesday in the Journal of Family and Marriage.

"Most American women hope to marry, but current shortages of marriageable men — men with a stable job and a good income — make this increasingly difficult," says lead author Daniel Lichter in a press release.

Lichter adds that unless your dream man is an Uber driver, the dearth of would-be grooms is prominent "in the current 'gig economy' of unstable, low-paying service jobs."

To investigate the man drought, researchers created profiles of potential husbands, based on real husbands as logged in American Community Survey data. They then compared these hypothetical spouses with actual unmarried men.

They found that a woman's made-up hubby makes 58 percent more money than the current lineup of eligible bachelors.

"This study reveals large deficits in the supply of potential male spouses," the study concludes.

"Many young men today have little to bring to the marriage bargain, especially as young women's educational levels on average now exceed their male suitors'," Lichter says.

Some ladies are even starting to date down in order to score a forever partner.

And sure, there's the whole "love" factor in a marriage. But, in the end, "it also is fundamentally an economic transaction," says Lichter.

https://nypost.com/2019/09/06/broke-men-are-hurting-american-womens-marriage-prospects/


Lisäys: alkuperäisessä uutisessa ollut tekstinpala "have their act together" voidaan suomentaa myös "miesten joiden ei tarvitse tehdä ryhtiliikettä ja kääntää elämänsä suuntaa [jotta naiset pääsevät naimisiin]".

[Pentecost]

Broke women are hurting American men's marriage prospects

Entäs näin päin? Eikö persaukinen nainen yhtälailla vahingoita miesten avioliittonäkymiä?

Ensin paasataan voimaantumisesta, tasa-arvosta ja kaikesta kivasta feminismistä, mutta miehen tulisi olla se maksaja ja kustantaa näille tasa-arvosta vinkujille kaikki mahdollinen. Ei kelpaa raksamies tai taksikuski, kun vaatimustaso on niin kova.

Itseasiassa veikkaan jo aika monen nuoren miehen heränneen siihen, että heiltä edellytetään koko avioliiton jatkuvaa elatusta ja sitten aviosormuksen osuessa tuulettimeen, otetaan mielellään kaikki mitä irti saadaan, lapset ja loppuelämän kestävä elatusapu, kun eihän nyt hieno nainen missään töissä käy.

Mistäköhän syystä nuoret miehet kääntyvät vaikka thaimaalaiseen rantalomaan tai sinkkuuteen päin?

En ollenkaan ymmärrä... 

[Rikastettu uraani]

Iiris Suomela "erottui edukseen" eduskunnassa tämänpäiväisessä raiskaus/suostumuskeskustelussa. Tällä kertaa Iiris töräytti että ei ole olennaista uhrin kannalta, kuinka pitkän vankeustuomion seksuaalirikoksen tekijä saa. Sellaista feminismiä tällä kertaa! Ja tuo turhake on äänestetty eduskuntaan vain ja ainoastaan siksi, että on feministi. Vahvaa suorittamista.

https://youtu.be/-WqPBnljGhM

[Outo olio]

^Ei se ehkä olekaan menneiden uhrien kannalta, mutta tulevien uhrien kannalta sillä on väliä. Ja voisin kuvitella että ne uhreiksi jo joutuneetkin tuntisivat olonsa vähän vähemmän uhatuiksi, jos tietäisivät, että ainakaan se viimekertainen tyyppi ei enää tule takaisin, tekemään saman kuin viimeksikin (tai pahempaa).

[Vaniljaihminen]

Jos Suomessa todella raiskataan 50,000 naista vuosittain, se tarkoittaisi että joka ikäluokasta joku raiskataan useammin kuin kerran. Joka viikko raiskattaisiin lähes tuhat naista ja päivittäin noin 150. Syynä tähän ilmiöön on Amnestyn klassisen raportin mukaan sota-ajan luoma suomalaisten miesten raiskauskulttuuri.

Poliisille ilmoitetaan vain noin 1,200 tapausta ja niistä vain 200 johtaa tuomioon. Jos Iris Suomela olisi oikeassa, pitäisi Suomessa laittaa kymmeniä tuhansia miehiä vankilaan ja koska tämä käytännössä olisi mahdotonta, tulisi miehet laittaa kärsimään rangaistusta vankileireille. Arvioidaan nyt, että tällaisessa tapauksessa tulisi Suomessa pitää vankileireillä yhtäjaksoisesti noin 100,000 miestä iältään suunnilleen noin 20-50 -vuotiaita.

Perustuuko Ämestyn hölynpöly johonkin vanhaan Neuvostoliiton propagandaan, jossa suomalainen maanpuolustaja eliminoidaan häneen lietsotulla vihakampanjalla?

Mä en itse tunne yhtäkään naista, jonka tietäisin olevan raiskattu joskus. Uhkaavimmat tilanteet, joista olen kuullut, ovat aina olleet ulkomaalaisen tai juopuneen ulkopuolisen sekopään aiheuttamia tilanteita.

[Rikastettu uraani]

^Ei se ehkä olekaan menneiden uhrien kannalta, mutta tulevien uhrien kannalta sillä on väliä. Ja voisin kuvitella että ne uhreiksi jo joutuneetkin tuntisivat olonsa vähän vähemmän uhatuiksi, jos tietäisivät, että ainakaan se viimekertainen tyyppi ei enää tule takaisin, tekemään saman kuin viimeksikin (tai pahempaa).

Sillä on aika helvetisti väliä uhrin kannalta onko vankeus yli 2 vuotta vai pääseekö ehtoollisella.

[Tabula Rasa]

Mitä itse olen tavannut raiskattuja, niin ne ovat yhden käden sormilla laskettavissa vs. ne tuhannet naiset mitä ei ole. Jos nuo älyttömät numerot olisivat totta, olisi raiskattuja ainakin joka toinen ikäluokasta. Nyt se määrä on lähempänä 1/1000 ja sekin yleensä lähdin baari-illan jälkeen mukavan matun luo tms.