2015-12-09 Sanandaji: Selvitys iskee kuin pommi maahanmuuttokeskusteluun

[Nyymi]

Tino Sanadajilta puskee nyt parhautta siihen tahtiin että nöyrä kääntäjä ei kyökkiruotsillaan pysy perässä. Ruotsilla on ollut tapana tehdä säännöllisin väliajoin ns. pitkän aikavälin selvitys (långtidsutrendingen) taloudellisen päätöksenteon tueksi. Ensimmäistä kertaa selvityksessä on mukana myös PIAAC-tulokset (ns. aikuisten PISA)

Alkuperäinen teksti (jossa on kaikki lähdeviitteet) ruotsiksi Långtidsutredningen ett bombnedslag i invandringsdebatten.

Pitkän aikavälin selvitys iskee kuin pommi maahanmuuttokeskusteluun

9.12.2015

Ruotsi on säännöllisesti vuodesta 1948 alkaen tehnyt taloustilanteesta pitkän aikavälin selvityksen, jota oxenstiernalaisessa hengessä on käytetty lähtökohtana julkiselle sektorille. Selvitys tehdään valtiovarainministeriössä, usein ulkopuolisten tutkijoiden avulla. Se tapaa olla suhteellisen objektiivinen ja vakavastiotettava, mutta ei ole kuitenkaan täysin vapaa tietynlaisesta poliittisesta ohjauksesta. Pitkän aikavälin selvitys 2015 julkaistiin tässä kuussa ja sitä voi verrata pommiin.

Lennart Floodin ja Joakin Ruistin SOU 2015:95 maahanmuutosta ja julkistaloudesta vahvistaa, että maahanmuutto on nettokustannus myös pitkällä aikavälillä, kuten Ekbergin ja Storeslettenin tutkimus ja aivan kuten Ruistin aikaisempi tutkimus vuodelta 2007. Valaisen tätä puolta myöhemmin yksityiskohtaisemmin, se on ylipäätään lukemisen arvoinen tutkimus vaikkakin jättää huomiotta suuria kustannuseriä, erityisesti vastaanottokustannukset.

Floodin ja Ruistin laskelmat maahanmuuton kustannuksista ovat saaneet eniten huomiota, vaikka näissä keskustelun kannalta tärkeissä tuloksissa ei ole mitään uutta. Pitkän aikavälin selvityksen PIAAC-tulosten käsittely on vieläkin suurempi pommi. Vuonna 2012 ensimmäistä kertaa tehty PIAAC on aikuisille sitä mitä PISA on lapsille: kielen, matematiikan ja tietojenkäsittelytaitojen osaamistesti, kohteena edustava joukko useissa OECD-maissa.

Kaikki ovat kuulleet puhuttavan PISA:sta, mutta harvat vähintään yhtä tärkeästä PIAAC:ista. Johtopäätökseni maahanmuutosta perustuvat suurelta osin PIAAC-analyysiini. Kaikista maista juuri Ruotsilla oli suurin aukko inhimillisessä pääomassa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä kaikissa kolmessa osa-alueessa. PIAAC osoitti myös että erot tuloissa ja työllisyydessä selittyvät täysin tai lähes täysin osaamisen perusteella. Vasemmiston "rakenteellisena rasismina" pitämät erot heijastavat itse asiassa keskimääräistä eroa inhimillisessä pääomassa ja tuottavuudessa. Lopulta tulin siihen tulokseen, että suurin osa maiden välisistä eroista työmarkkinoille integroitumisen suhteen johtuu maahanmuuttajien puutteellisesta inhimillisestä pääomasta.

Pitkän aikavälin selvitys syväluotaa ensimmäistä kertaa PIAAC-tuloksia maahanmuuttajien integroitumisen suhteen. Ensimmäistä kertaa virallinen selvitys löytää kotouttamisongelman villakoiran ytimen: aukon inhimillisessä pääomassa ja tuottavuudessa. Saman inhimillisen pääoman omaavilla maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä ei ole mitään merkittävää eroa työllistymisessä. Tulos lyö naulan identiteettivasemmiston "rakenteellinen rasismi" -teorioiden arkkuun ja osoittaa suuntaa Ruotsin ongelmien ratkaisuun.

"Hyvän tai korkean valmiuden omaavista ulkomailla syntyneistä on töissä 87 % kun luku on 51 % riittämättömän valmiuden omaavilla.

Erittäin tärkeä ja positiivinen tulos PIAAC-tutkimuksesta on se, että ei ole mitään merkittävää eroa työllistymisen suhteen maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä kun otetaan huomioon yksilön valmiustaso. Samantasoiset työllistymismahdollisuudet hyvät valmiudet omaavilla eivät selity edes sillä, että maahanmuuttajat työllistyisivät aloille, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan. Lukuisten taustamuuttujien suhteen kontrolloitu OECD-tutkimus Ruotsin PIAAC-datasta tuottaa saman kuvan. Selvitys tulee siihen tulokseen, että ruotsalaiset työmarkkinat keskittyvät yksilöiden valmiuksiin, eivätkä kokonaisuudessaan näytä olevan etnisen syrjinnän leimaamat.

PIAAC osoittaa että Ruotsin väestöllä on yleisesti ottaen korkea inhimillisen pääoman taso. Mutta samanaikaisesti suhteellisen suurella osalla väestöstä on erittäin matala osaamistaso. Heikkoja valmiuksia on tavallisimmin vanhojen kuin nuorten keskuudessa. Yli 35 %:lla maahanmuuttajista on puutteita lukemisessa ja laskemisessa, kun sama luku kantaväestöllä on noin 5 %. Selvityksen PIAAC-datan analyysi laskutaidon suhteen näyttäisi osoittavan, että tämä pätee jopa korkeakoulutettuihin, tavanomaisilta Lähi-idän ja Afrikan maahanmuuttoalueilta tulleisiin, joiden tulokset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin heikosti koulutetulla kantaväestöllä ja samaa tasoa kuin heikosti koulutetuilla Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa.

Selvitys tekee sen päätelmän, että monessa tapauksessa jopa korkeakoulutettu maahanmuuttaja tarvitsee suhteellisen kattavan täydennyskoulutuksen päästäkseen ruotsalaisille työmarkkinoille. Oikeilla valmiuksilla varustetulla on toisaalta yhtä hyvät mahdollisuudet kuin kantaväestöllä."

Allaolevassa graafissa on kaksi muuttujaa: ero keskimääräisessä matematiikan ja kielen PIAAC-tuloksessa maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä sekä ero työllisyysasteessa.

(http://www.tino.us/wp-content/uploads/2015/12/spain.png)

[Chew Bacca]

Kaikilla olisi helpompaa kun voitaisiin myöntää että ihmisissä ja populaatioissa on eroja. Sitten ei oteta niitä huonompia. Tai ei ainakaan väitetä että.ne.ovat yhtä hyviä, tai itse asiassa parempia kuin kantaväestö.

Tuskallinen totuus on että Suomeen (tai Ruotsiin) ei ole tulossa MISTÄÄN ihmisiä joilla olisi paremmat edellytykset menestyä. Kaikki maahantulo on negatiivista (pl. ne muutamat erityisasiantuntijat, tutkijat yms jotka ovat näissä nykyisissä ihmismäärissä mitättömån pieni outlier-ryhmä).

Lyhyesti: tulijat ovat tyhmempiä ja huonompia, ja taipuvaisia riehumaan. Ei oteta.

[Pyhä Olavi]

Jos somalipopulaation ÄO:n keskiarvo on 80 ja suomalaisten 100, niin tässä ollaan. Helppo selvittää olenko väärässä. Suomessa syntyneitä somaleita lienee 6 000, verrataan keskimääräisen suomalaisen vastaavan populaation koulutustasoa somaleiden vastaavaan. Vinkkinä, noin 50 % geneettisistä suomalaisista suorittaa vähintään AMK tutkinnon ja 20% yliopistotutkinnon. Meillä pitäisi siis olla 3 000 AMK tutkinnon tehnyttä somalinuorta, joista 1 200 on ihan yliopistotasolla. Onhan näin.... Jos ei, niin syynä lienee rakenteellinen rasismi....

[Outo olio]

Vinkkinä, noin 50 % geneettisistä suomalaisista suorittaa vähintään AMK tutkinnon ja 20% yliopistotutkinnon.

Onko se oikeasti noin korkea, korkeastikoulutettujen osuus? Itse kuvittelin että "amiksia" olisi kuitenkin vielä enemmistö. Tai siis, onko tuossa nyt siis ne jotka tänä päivänä valmistuvat työelämään?

[Rikastaja]

"Yllättäen" maissa, jossa on tiukka maahanmuuttopolitiikka, maahanmuuttajat ovat työllistyneet. Vastaavasti maissa, joitka vastaanottavat haittamaahanmuuttoa, maahanmuuttajat eivät työllisty. Vähemmän yllättäen myös alemman sosiaaliturvan maissa maahanmuuttajat työllistyvät.

[Rikastaja]

Selvityksen PIAAC-datan analyysi laskutaidon suhteen näyttäisi osoittavan, että tämä pätee jopa korkeakoulutettuihin, tavanomaisilta Lähi-idän ja Afrikan maahanmuuttoalueilta tulleisiin, joiden tulokset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin heikosti koulutetulla kantaväestöllä ja samaa tasoa kuin heikosti koulutetuilla Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa.

Kone-insinöörien laskutaito on huonompaa, kuin kouluttamattoman kantaväestön. 

[JJohannes]

Jos somalipopulaation ÄO:n keskiarvo on 80 ja suomalaisten 100, niin tässä ollaan. Helppo selvittää olenko väärässä. Suomessa syntyneitä somaleita lienee 6 000, verrataan keskimääräisen suomalaisen vastaavan populaation koulutustasoa somaleiden vastaavaan. Vinkkinä, noin 50 % geneettisistä suomalaisista suorittaa vähintään AMK tutkinnon ja 20% yliopistotutkinnon. Meillä pitäisi siis olla 3 000 AMK tutkinnon tehnyttä somalinuorta, joista 1 200 on ihan yliopistotasolla. Onhan näin.... Jos ei, niin syynä lienee rakenteellinen rasismi....

En sinänsä ole eri mieltä siitä, mitä ajat takaa mutta haluaisin huomauttaa, että yhteiskuntatieteissä mikään ei ole "helppoa". "Helpon" koeasetelmasi kaataa kumoon jo se huomio, että koulutus nykypäivän Suomessa periytyy vahvasti. Toisekseen Suomessa syntyneiden somalien äidinkieli on lähes aina somalia ja suurin osa on oppinut suomea kunnollisesti vasta päivähoidossa tai ala-asteella. Ja sitten ne huomiot älykkyysosamääristä:

• Viittaat tässä tietenkin Vanhanen-Lynnin tuloksiin jotka ovat itsessään aivan liian monella tavalla ongelmallisia tullakseen tyhjentävästi tässä käsitellyiksi.
• Pähkinänkuoressa voi kuitenkin todeta, että tulokset, joissa lukemat heittelevät kymmenillä pisteillä eivät vaikuta luotettavilta tai minkään odotusarvojen mukaisilta.
• Toisekseen testien vertailu mielekkäästi on liki mahdotonta, sillä esimerkiksi Somaliassa tehdyn ÄO-testin mediaani on aina 100 pistettä määritelmällisesti. Samoin Japanissa, Brasiliassa jne.
• Älykkyysosamäärän ja koulutustason/tulotason välisistä positiivisista korrelaatioista on tietenkin tutkimuksia, lähinnä jo vuosikymmenten takaa, Yhdysvalloista.
• ...mutta miten nämä tulokset ovat sovellettavissa 2010-luvun Suomeen? Tarvitseeko suomalaisessa koulussa/työelämässä menestyäkseen korkeaa älykkyysosamäärää?

Jos haluaa rakentaa uskottavaa yhteiskuntatieteellistä analyysiä, sen täytyy ottaa huomioon valtava määrä muuttujia ja olla kvantitatiiviselta toteutukseltaan moitteeton.

[Aimo Räkä]

Yllätys: Yhteiskunta koostuu ihmisistä ... eiii rasismia fobiaa syrjintää! Koostuu vapaasti muotoiltavista taikinapalloista. Да. Näin sen pitää olla.

[yks vaan]

Korkeakoulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä ja silti varsinaiset eivät pärjää. Voi tätä rasismia.

[ismolento]

Kaikilla olisi helpompaa kun voitaisiin myöntää että ihmisissä ja populaatioissa on eroja. Sitten ei oteta niitä huonompia. Tai ei ainakaan väitetä että.ne.ovat yhtä hyviä, tai itse asiassa parempia kuin kantaväestö.

Tuskallinen totuus on että Suomeen (tai Ruotsiin) ei ole tulossa MISTÄÄN ihmisiä joilla olisi paremmat edellytykset menestyä. Kaikki maahantulo on negatiivista (pl. ne muutamat erityisasiantuntijat, tutkijat yms jotka ovat näissä nykyisissä ihmismäärissä mitättömån pieni outlier-ryhmä).

Lyhyesti: tulijat ovat tyhmempiä ja huonompia, ja taipuvaisia riehumaan. Ei oteta.

Tutkimus ja graafit osoittavat selvästi, että Ruotsiin ja Suomeen tulleet mamut ovat niitä pahnanpohjimmaisia mitä osaamiseen ja työllistymiseen tulee. Lisäksi kaikesta näkee, että Suomi on apinoinut Ruotsia mitä tulee maahanmuuttajien vastaanottoon. Eli kaikki rupusakki, tervetuloa.

[Ullatusnillitus]

Jos somalipopulaation ÄO:n keskiarvo on 80 ja suomalaisten 100, niin tässä ollaan. Helppo selvittää olenko väärässä. Suomessa syntyneitä somaleita lienee 6 000, verrataan keskimääräisen suomalaisen vastaavan populaation koulutustasoa somaleiden vastaavaan. Vinkkinä, noin 50 % geneettisistä suomalaisista suorittaa vähintään AMK tutkinnon ja 20% yliopistotutkinnon. Meillä pitäisi siis olla 3 000 AMK tutkinnon tehnyttä somalinuorta, joista 1 200 on ihan yliopistotasolla. Onhan näin.... Jos ei, niin syynä lienee rakenteellinen rasismi....

Somalien ÄO on kylläkin 68, kun se suomalaisilla on 99 (Lynn & Vanhanen). Olisi ihme, jos tämä ei millään tavalla näkyisi oppilaiden koulumenestyksessä.

[timo73]

Taas hävittiin Ruotsille...eiku

[ismolento]

Onkohan nyt niin, että Irlannissa ei ole nimeksikään maahanmuuttajia tai he ovat tavallista fiksumpaa porukkaa, kun siellä kantaväestön ja mamujen välillä ei ole näissä mittauksissa käytännöllisesti katsoen mitään eroja.

[RP]

Onkohan nyt niin, että Irlannissa ei ole nimeksikään maahanmuuttajia tai he ovat tavallista fiksumpaa porukkaa, kun siellä kantaväestön ja mamujen välillä ei ole näissä mittauksissa käytännöllisesti katsoen mitään eroja.

Irlannissahan tuon mukaan maahanmuuttajat olivat kantaväestöä osaavampia; työllisyys oli käytännössä sama.  Suomessa maahanmuuttajien työllisyys oli (tunnetusti) huonompaa kuin kantaväestön, tosin ei niin paljon huonompaa kuin kantaväestön. Ensimmäiseksi tulee mieleen kuinka erityisesti pääkapunkiseudulla titynlaiset työpaikat (ei niin kovin korkeasti koulutetut) on miltei järjestään täytettyy virolaisilla tai vähän kauempaa tulleilta.

[Pyhä Olavi]

Irlantiin muutti yrityksiä kilpailukykyisen verotuksen ja toimivan ja halvan infrastruktuurin vuoksi. Yritykset rekrytoivat nuorta ja koulutettua väkeä samasta kulttuuritaustasta, työttömänä ei tainnut päästä edes maahan.

[Lalli IsoTalo]

Onkohan nyt niin, että Irlannissa ei ole nimeksikään maahanmuuttajia tai he ovat tavallista fiksumpaa porukkaa, kun siellä kantaväestön ja mamujen välillä ei ole näissä mittauksissa käytännöllisesti katsoen mitään eroja.

Irlanti suosi ulkomaisia firmoja alhaisella verotuksella. Esim. Microsoftin Euroopan datacenter on Dublinissa.

[Parzival]

Jos somalipopulaation ÄO:n keskiarvo on 80 ja suomalaisten 100, niin tässä ollaan. Helppo selvittää olenko väärässä. Suomessa syntyneitä somaleita lienee 6 000, verrataan keskimääräisen suomalaisen vastaavan populaation koulutustasoa somaleiden vastaavaan. Vinkkinä, noin 50 % geneettisistä suomalaisista suorittaa vähintään AMK tutkinnon ja 20% yliopistotutkinnon. Meillä pitäisi siis olla 3 000 AMK tutkinnon tehnyttä somalinuorta, joista 1 200 on ihan yliopistotasolla. Onhan näin.... Jos ei, niin syynä lienee rakenteellinen rasismi....

Somalien ÄO on kylläkin 68, kun se suomalaisilla on 99 (Lynn & Vanhanen). Olisi ihme, jos tämä ei millään tavalla näkyisi oppilaiden koulumenestyksessä.

Nämä älykkyysosamääriä koskevat tutkimukset ovat erittäin kontroversiaalisia. En vetoaisi näihin minään varmoina totuuksina. Niissä on paljon oikeitakin ongelmia, ei vain poliittinen epäkorrektisuus. Kulttuuri ja arvomaailma selittää paljon enemmän. Jos koulutusta ja yritteliäisyyttä arvostetaan näkyy se myös käytännössä halukkuutena opiskella ja tehdä työtä.

Mielenkiintoista tuossa alkuperäisessä jutussa oli se miten vasemmiston keksimä "rakenteellinen rasismi" osoittautui mielikuvituksen tuotteeksi. Juuri missäänhän ei panna niin paljoa rahaa erilaisten vähemmistöjen suosimiseen ja kannustukseen kuin Ruotsissa. Mutta eihän se auta jos vastaanottava osapuoli ei ole halukas yhteistyöhön.

[guest8788]

En sinänsä ole eri mieltä siitä, mitä ajat takaa mutta haluaisin huomauttaa, että yhteiskuntatieteissä mikään ei ole "helppoa".

Moi, yhteiskuntatieteilijä.

"Helpon" koeasetelmasi kaataa kumoon jo se huomio, että koulutus nykypäivän Suomessa periytyy vahvasti.

Tartun ainoastaan tähän hokemaasi. Kun sanot "vahvasti", tarkoitat kai sillä vastakohtaa vähäiselle periytyvyydelle. Mihin maihin vertaat Suomea tuossa väitteessäsi?

Kun sanot "nykypäivänä", mihin ajanjaksoon vertaat nykypäivän Suomea? Periytyikö koulutus vähemmän vahvasti vaikkapa 1950-luvulla?

Suomi on maailman huippua mitä tulee sosiaaliseen liikkuvuuteen, mihin koulutus liittyy elimellisesti. Koulutustaso tulee kuitenkin aina jossain määrin periytymään, sillä älykkyys on vahvasti (biologisesti) periytyvä ominaisuus, ja eri koulutusasteet vaativat eritasoista älykkyyttä.

[guest8788]

Nämä älykkyysosamääriä koskevat tutkimukset ovat erittäin kontroversiaalisia. En vetoaisi näihin minään varmoina totuuksina. Niissä on paljon oikeitakin ongelmia, ei vain poliittinen epäkorrektisuus.

Moi, yhteiskuntatieteilijä.

Kulttuuri ja arvomaailma selittää paljon enemmän. Jos koulutusta ja yritteliäisyyttä arvostetaan näkyy se myös käytännössä halukkuutena opiskella ja tehdä työtä.

Mistä nämä kokonaisuudet kuten 'arvomaailma', 'yritteliäisyys' ja sen 'arvostaminen' sekä 'käytännön halukkuus' tipahtavat eri populaatioiden keskuuteen suht. pysyviksi? Miksi ne tuottavat aina samoja tuloksia - silloinkin kun nämä samat populaatiot elävät eri kulttuurien keskellä? Eli toisin sanoen, miksi neekeri menestyy huonosti kaikkialla ja miksi itäaasialainen menestyy kaikkialla. Vielä spesifimpi muoto: Miksi kouluttamattomien, käytännössä orjatöitä Brasiliaan viime vuosisadan alussa tekemään tulleiden japanilaisten jälkeläiset ovat yliedustettuna São Paulon huippuyliopistossa, mutta satoja vuosia siellä eläneiden neekereiden jälkeläiset ovat yhä ainoastaan brasilialaisen yhteiskunnan alimmilla askelmilla?

[Nyymi]

Tino Sanandaji ei purematta niele artikkelissaan DN missförstår BNP-siffror Dagens Nyheter -lehden analyysia Ruotsin uusimmista talousluvuista.

DN ei ymmärrä BKT-lukuja

11.12.2015

Taloudellinen kasvu vaihtelee voimakkaasti suhdanteiden ja finanssikriisien myötä, mutta historiallisesti katsoen BKT-per-henkilö on kasvanut länsimaissa noin kaksi prosenttia per vuosi. Stanfordin koostetutkimus kertoo "For nearly 150 years, GDP per person in the U.S. economy has grown at a remarkably steady averate rate of around 2 percent per year." (Lähes 150 vuoden ajan Yhdysvaltain BKT-per-henkilö on kasvanut huomattavan tasaisella 2 prosentin vuosivauhdilla.)

(http://www.tino.us/wp-content/uploads/2015/12/12308493_10153265291393231_7012762898351147302_n.jpg)

Samalta näyttää pitkän aikavälin kehitys myös Ruotsissa ja muissa länsimaissa johtuen pääasiassa teknologian kehityksestä. Vuosina 1950 - 2014 BKT-per-henkilö kasvoi 2,1 % per vuosi. Sen lisäksi Ruotsin väestö kasvoi 0,5 % per vuosi kyseisenä aikakautena. Kaikki tekstin luvut ovat inflaatiokorjattuja hintoja.

Tämän vuoden kolmantena vuosineljänneksenä BKT kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuositasolla 3,4 % (tahtoo sanoa jos näiden kolmen kuukauden kasvu jatkuisi vuoden verran). Huomaa käsitteiden ero: se miten nopeasti talous kasvoi syyskuussa on eri asia kuin se miten nopeasti talous kasvoi viime vuoden syyskuun ja tämän vuoden syyskuun välillä. Kasvu oli 4,5 % viimeisellä vuosineljänneksellä vuonna 2014. Jos verrataan kolmatta vuosineljännestä tänä vuonna vuoden 2014 vastaavaan, kasvu oli 3,9 %. Korjattuna väestönkasvulla luku oli 2,8 % kasvua BKT-per-henkilö.

(http://www.tino.us/wp-content/uploads/2015/12/bnp222.png)

Dagens Nyheter -lehden päätoimittaja Peter Wolodarski kirjoitti hiljattain kovaa kritiikkiä saaneen pääkirjoituksen, joka vetää pitkällemeneviä johtopäätöksiä näistä luvuista.

Kun BKT:tä käytetään taloudellisen hyvinvoinnin mittarina se suhteutetaan väestöön. Suhteuttaminen ei ole erityisen tärkeää vakaan väestön omaaville maille, mutta Ruotsin väestö kasvaa nykyään nopeasti. Jotta hyvinvoinnin kehitystä pitkällä aikavälillä mittaavat luvut olisivat oikein, on itsestään selvää että ne täytyy suhteuttaa väestönkasvuun. Jos Ruotsi yhdistettäisiin Puolaan huomenna olisi syntyvällä uudella valtiolla paljon korkeampi BKT kuin tämän päivän Ruotsilla. Mutta se ei olisi elintasoltaan korkeampi maa. Siksi se joka haluaa mitata taloudellista hyvinvointia käyttää käsitettä BKT-per-henkilö.

Ruotsin väestö kasvoi nopealla, 1,4 %:n tahdilla kolmannella vuosineljänneksellä. Suhteutettuna tähän BKT-per-henkilö kasvoi vuositasolla 1,9 % kolmannella vuosineljänneksellä vuonna 2015. Se on sinänsä ihan hyvä luku, mutta ei mitenkään erityisen vaikuttava. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että Ruotsin kasvuluvut ovat olleet erittäin heikkoja viime aikoina. Yksi keino havainnollistaa tätä on tutkia kasvulukuja eri aikakausilla:

1950 - 2015: 2,1 % per vuosi
1990 - 2006: 2,1 % per vuosi
2006 - 2015: 0,6 % per vuosi

Vertaan vuoteen 2006 siksi että se oli suhteellisen tavanomainen vuosi ja vaalikauden alku. Punavihreän hallituksen talousarviota haluttiin sen sijaan verrata vuoteen 2007: "BKT-per-henkilö on taloudellisen elintason mittari joka kuvaa paremmin miten kasvanut tuotanto jaetaan per keskimääräinen asukas. Vaikka tiettyä toipumista on tapahtunut talouskriisin jälkeen, ei BKT per henkilö ollut vuonna 2014 korkeampi kuin vuonna 2007"

Tämä on ensimmäinen seitsenvuotisperiodi sodan jälkeen kun BKT-per-henkilö on negatiivinen. Nykyisillä taloudellisten resurssien käyttöasteilla on kasvu yleensä korkeampi. 1,9 %:n kasvutahti ei ole mitenkään vaikuttava tätä taustaa vasten tarkasteltuna. Sitä paitsi jo nämäkin  keskinkertaiset luvut ovat dopingia. Turvapaikanhakijoita ei lasketa väestöön ennen kuin heillä on oleskelulupa ja heidät kirjataan väestörekisteriin. SCB (Ruotsin tilastokeskus): "Turvapaikanhakijoita ei kirjata Ruotsissa asuviksi eikä heitä näin ollen lasketa asukkaiksi tai kuuluviksi Ruotsin väestöön."

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa siihen, että Ruotsissa asuvien määrä kasvaa voimakkaasti, mikä välittömästi näkyy lisääntyvänä kulutuksena ja investointeina mm. asuntoihin. Mutta kestää aikansa ennen kuin heidät lasketaan mukaan väestöön jolla BKT jaetaan. Väestönkasvun lisäksi Ruotsi otti vastaan 44 000 turvapaikanhakijaa kolmannella vuosineljänneksellä 2015. Maassa asuvien lukumäärä ei ole täysin vertailukelpoinen väestönlisäyksen kanssa, mutta vastaa vuositasolla 1,8 %:ia lisää verrattuna tavanomaisen väestönkasvun 1,4 %:iin. Jos turvapaikanhakijat lasketaan kuuluvaksi väestöön ei BKT-per-henkilö kasva juuri ollenkaan.

DN:n BKT-pääkirjoitus on outo monessa suhteessa. Kirjoitus ei noteeraa ollenkaan sitä, että kasvu suurelta osalta johtuu lisääntyneestä lainanotosta. Kun verrataan talouden kokoa nykyhetken ja aikaisemman ajankohdan välillä, täytyy ottaa huomioon myös suhdannekierto. Siksi täytyy varoa vertailemasta tämän päivän talouslukuja suhdannekierron pohjan kuten vuoden 1993 kanssa. Muuten vaarana on se, että keinotekoisesti liioitellaan sitä miten hyvin talous on historiallisesti kehittynyt.

DN ei aseta kasvulukuja asiayhteyteensä, ei väestönkasvun eikä tavanomaisen pitkän aikavälin taloudellisen kasvun suhteen, eikä tunnu tuntevan mikä on normaali kasvutahti. Peter Wolodarski kirjoittaa esimerkiksi näin: "Jos joku 1990-luvulla olisi sanonut että Ruotsin talous kasvaa yli 50 % seuraavan kahden vuosikymmenen aikana olisi häntä pidetty todellisuudentajunsa kadottaneena."

Miksi herran nimessä taloustieteilijöitä kummeksuttaisiin siitä, että he sanoisivat BKT:n-per-henkilö kasvavan normaaliin historialliseen tahtiin? Siitä huolimatta että Peter Wolodarski laskee lukunsa suhdannekierron vuoden 1993 pohjiin verrattuna. Ne luvut joita DN pitää jonkin sortin ihmeenä ovat pienempiä kuin Ruotsin luvut historiallisesti keskimäärin ovat olleet ja toisin sanoen eivät mitenkään erityisen vaikuttavia.

Samaa korostaa myös Fredrik Johansson erinomaisessa pääkirjoituksessaan SVD:ssä (Svenska Dagbladet):

"Opettavaan sävyyn Wolodarski kertoo lukijoilleen, että Ruotsi on nauttinut vahvasta kasvusta 1990-luvun puolivälistä saakka ja että jos tämä asiantila olisi ollut silloin tiedossa, se olisi herättänyt suurta hämmästystä. "Jos joku 1990-luvulla olisi sanonut että Ruotsin talous kasvaa yli 50 % seuraavan kahden vuosikymmenen aikana olisi häntä pidetty todellisuudentajunsa kadottaneena." Really? 50 %:n kasvu 22 vuodessa tarkoittaa tuskin 1,9 %:n talouskasvua per vuosi. Historian huomioon ottaen on täysin väärin väittää, että sellainen talouskasvu olisi "todellisuudentajun kadottamista". Talouskasvu ei ole vuoden 1970 jälkeen ollut tasaista, mutta se on keskimäärin yltänyt yli kahteen prosenttiin BKT:stä."