2016-12-06 HS: Evakot eivät olleetkaan pakolaisia vaan turvapaikanhakijoita

[Tauno-yksi]

Toimittelijalogiikka ylittää jälleen itsensä. Koen fyysistä pahoinvointia näiden artikkeleiden vuoksi.

[Ernst]

Vertauksessa olisi jotakin tolkua, jos Karjalan evakot olisivat kulkeneet koko Euroopan läpi Espanjaan turvapaikkaa anomaan. Ja sitten sinne asetuttuaan lomailisivat Karjalassa, salakuljettaisivat Espanjaan perinteisiä karjalaisia huumausaineita, kuluttaisivat suhteettomasti Espanjan julkisia palveluita, tekisivät suhteettomasti rikoksia, vaatisivat erityiskohtelua, kiihottaisivat Espanjan valtiota, kansaa ja yhteiskuntaa vastaan, ja lähtisivät Neuvostoliittoon käymään siellä sissisotaa valtiota vastaan, minkä jälkeen palaisivat sitten Espanjaan saamaan lepoa ja sairaalahoitoa, jne. jne.

... ja osa Espanjan kansasta näkisi tuon jotenkin maata ylösrakentavaksi ja ettenkö sanoisi rikastavaksi vaikutukseksi.

[Jorma M.]

Unto Hämäläinen on toiminut häpeällisesti yli 40 vuotta. Aloitti uransa Neuvostoliiton ja Kekkosen laskuun työtä tekemällä. Kuului Kokoomuksen maanpetturisiipeen ("remonttiryhmä") joka innokkaasti kanteli neuvostovastaisuuksista Tehtaankadun edustajille. Ja kekkosvastaisuuksista Ilkka Kanervan kautta dementoituvalle Kekkoselle.

Sen jälkeen on systemaattisesti kirjoittanut Hesarissa väärennöksiä kaikkeen Suomen lähihistoriaan liittyvään. Oli Halosen mies ja taisi olla Haavistonkin.

Selittää vielä 2000-luvullakin Suomettumisen historiaa 1970-luvun tyyliin.   

Nyt väärentää historiaa entistä törkeämmin ja ilmeisesti laskee hyötyvänsä rahallisesti valehtelunsa ansiosta.

[Velmu]

Karjalan evakon jälkeläisenä on kuvottavaa lukea lukea tätä Hesarin painamaa roskaa. Suvultani vietiin kaikki, eli kodit, maat ja nuoret miehetkin heidän puolustaessaan  kotimaansa rajoja.
Mitä helvetin tekemistä näillä partasuisilla elintasoshoppareilla on tämän asian kanssa. Ja tämä roskajoukko tulee tänne valtion ylläpitämään täysihoitoon!

 

[timo73]

Taas yksi hyysärinarkkari oikein ruiskumokuttaa täyttä tavaraa suoneen. Tanskassa on hyvä termi näille, halalhipit.

[Ano Nyymi]

Hesarin paskannusannostustelu jatkuu, yök. Valtakunnan oikeuteen, sanon minä. Karjalaisten kunniaa on loukattu!

Nimenomaan. Miten syntyperäinen kansalainen voi muka hakea turvapaikkaa omasta maastaan?
Voiko?

Vain roskatoimittajan sairaassa mielessä voi. Kaikki keinot on otettu näemmä käyttöön, mutta ei vaan kansa suostu ajattelemaan kuten roskatoimittajat haluaisivat 

[nimetönkeskustelija]

Evakoiden ja maahantunkeutujien rinnastaminen on röyhkeydessään uskomatonta. Evakot ovat olleet Suomen kansalaisia syntymästään asti. Tilanne on sama kuin Helsinki miehitettäisiin Venäjän toimesta ja Helsingistä Tampereelle muuttaneita alettaisiin rinnastaa Irakilaisiin.

Evakot eivät tarvinneet kotouttamistoimia tai kielikursseja. Evakoilla on sama uskonto, kieli, kulttuuri ja kansalaisuus. Lyhyesti sanottuna evakot ovat suomalaisia.

[Ainokainen]

Hesarin paskannusannostustelu jatkuu, yök. Valtakunnan oikeuteen, sanon minä. Karjalaisten kunniaa on loukattu!

Nimenomaan. Miten syntyperäinen kansalainen voi muka hakea turvapaikkaa omasta maastaan?
Voiko?

Miksipä ei? Nythän on todettu, että mm. Irakissa ja Somaliassa on turvallisiakin alueita. Hakekoot turvapaikkaa omasta maastaan jos omilla kotikulmilla maa alkaa poltella jalkojen alla. Turha tulla tänne asti.

[AJIH]

Karjalan evakon jälkeläisenä on kuvottavaa lukea lukea tätä Hesarin painamaa roskaa. Suvultani vietiin kaikki, eli kodit, maat ja nuoret miehetkin heidän puolustaessaan  kotimaansa rajoja.
Mitä helvetin tekemistä näillä partasuisilla elintasoshoppareilla on tämän asian kanssa. Ja tämä roskajoukko tulee tänne valtion ylläpitämään täysihoitoon!

Samaa mieltä. Näiden toimittajien ja heidän hengenheimolaisten harrastama karjalaisten, toisten suomalaisten, toiseuttaminen on jotain järkyttävän häijyä.

[PerttiPasanen]

Toimittajat yrittävät suodattaa mustaa valkoiseksi. Nykytilanne olisi verrattavissa evakkoihin silloin jos turvapaikanhakijat liikkuisivat esimerkiksi Irakin rajojen sisällä, eivätkä lähtisi tänne kolmen tuhannen kilometrin päähän korpeen.

Lisäksi evakot olivat suomen kansalaisia, jolloin Suomen valtio oli suoraan vastuussa evakkojen uudelleenasuttamisesta. Irakin kansalaisille Suomella ei ole ensisijaista solidaarisuusvelvoitetta.

[Lahti-Saloranta]

Evakot eivät missään vaiheessa ylittäneet voimassa olevaa valtakunnan rajaa toisin kuin nämä maahantunkeutujat jotka ylittivät useankin valtion rajan.

[saint]

Yhteistä muistia kannattaa rapsuttaa

Mikä asia jää vuodesta 2015 kansakunnan yhteiseen historiaan? Helppo vastata: meillä on vuoden lopulla 30 000 turvapaikanhakijaa.
[...]
Meille nuoremmille näiden asioiden kertaaminen voi opettaa lisää suhteellisuudentajua, jos suostumme ottamaan oppia vastaan.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1449291160022

Hesarin toimituskunta näyttää todellakin pistävän parastaan näin itsenäisyyspäivän kunniaksi. Mikään ei näytä olevan tälle porukalle pyhää. Talvi- ja jatkosodan jaloista pois siirtyneet evakot eivät olleetkaan pakolaisia vaan turvapaikanhakijoita.

Tällä tavoin toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää suvaitsevaiston pääaviisi kaikille  evakoille turvapaikanhakijoille ja heidän jälkipolvilleen.

Näin "evakoiden jälkipolvena", luettuani tuon kirjoituksen aloin voida pahoin - anteeksi...käyn antamassa ylen...!

[ike60]

Tutkija Jussi Pakkasvirta vertaili viime maanantaina (30.11.) HS:n mielipidesivulla karjalaisten kotouttamista ja nykyistä pakolaisongelmaa. Hän muistutti, että karjalaisten kotouttaminen oli paljon suurempi urakka. Peräti kymmenen prosenttia maan väestöstä, 400 000 ihmistä, joutui jättämään kotinsa ja etsimään uuden asuinpaikan.

"Vaikka kyse ei nyt ole oman maan väestön pakkosijoittamisesta, Suomella on historiallista kokemusta hyvästä kotouttamisesta. Halutessamme osaamme integroida toisenlaisia ihmisiä yhteiskuntaamme – kansakuntaan, joka luottaa kykyihinsä ja moniarvoiseen yhtenäisyyteensä", Pakkasvirta hersytteli ja kehui evakkoja: "Karjalaiset toivat muualle Suomeen toisenlaisia tapoja ja arvoja. Kahden kulttuuripiirin vuorovaikutuksessa he jatkoivat omia perinteitään mutta omaksuivat samalla myös vaikutteita uudesta ympäristöstä."

Pakkasvirta sai mielipidesivun keskustelussa nuivia vastauksia.

Ossi Päärnilän (HS 1.12.) mielestä oli väärin verrata nykyistä pakolaisongelmaa evakkojen asutukseen. Karjalaisten sopeutumisessa merkittävintä oli yhteinen kieli, koulutus ja yritteliäisyys. He eivät vähästä valittaneet, vaikka kantaväestö ylenkatsoi, ja iloa riitti jakaa muillekin, Päärnilä muistutti.

Jorma Työppönen (HS 2.12.) ei hyväksynyt kotouttaminen-sanan käyttöä karjalaisten yhteydessä. Se oli jotain aivan muuta kuin se, mistä nyt on kysymys, hän sanoi. Työppösen mielestä Suomessa ei ollut pakolaisongelmaa keväällä 1940 ja syksyllä 1944. "Eihän oman maan kansalaisia voi nimittää pakolaisiksi, jos he sotatoimien seurauksena joutuvat jättämään vanhat kotiseutunsa", Työppönen kirjoitti.

Työppönen on oikeassa. Oman maan kansalaisia ei sovi nimittää pakolaisiksi, mutta moni suomalainen tarvitsi turvapaikkaa jatkosodan päättyessä syksyllä 1944.

Turvapaikanhakijoita oli silloin huomattavasti enemmän kuin pakolaisia on nyt. Suurin ryhmä, peräti 70 000 ihmistä, tuli idästä. He olivat jatkosodan aikana entisille asuinsijoilleen muuttaneita karjalaisia, jotka joutuivat lähtemään äkkiä kotoaan jo toisen kerran, kun puna-armeijan suurhyökkäys alkoi kesällä 1944.

Turvapaikanhakijoita tuli myös pohjoisesta. Kun Lapin sota alkoi, läänin väestö, 100 000 ihmistä, oli nopeasti evakuoitava. Toinen puoli siirtyi joko Oulun ja Kajaanin seudulle tai vielä etelämmäksi, ja toinen puoli, siis 50 000 lappilaista, sai turvapaikan Ruotsista. Luvut eivät ole kovin tarkkoja, koska rekisteröinti oli sodan oloissa puutteellista.

Näin suuri kansanvaellus piti hoitaa muutaman kuukauden aikana. Ja tapahtui syksyllä 1944 paljon muutakin. Armeijasta kotiutettiin 430 000 sotilasta, ja Lapin sota jatkui vielä kevääseen 1945 asti. Silloin lappilaiset saivat palata kotiseudulleen. Puolet Lapin taloista oli evakkoaikana poltettu.

Nykyisille turvapaikanhakijoille opetetaan Suomen historiaa. Toivottavasti heille kerrotaan rehellisesti myös meidän omasta evakkohistoriastamme.

Eikä tee pahaa meille kantasuomalaisillekaan, että kansakunnan yhteistä muistia hieman rapsutetaan tältä kohdalta. Oli kunnioitettava saavutus, että suomalaiset kykenivät tulemaan keskenään toimeen maassa, joka oli sodan jäljiltä paitsi rutiköyhä myös paljon pienempi kuin ennen. Sen vuoksi maa piti jakaa uudestaan.

Meille nuoremmille näiden asioiden kertaaminen voi opettaa lisää suhteellisuudentajua, jos suostumme ottamaan oppia vastaan.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1449291160022

Pakkasvirta laskee kotouttamisurakan suuruuden pääluvun mukaan. Ei sitä niin voi laskea vaan tarvittavan panostuksen mukaan. Menetettyjen alueiden (Karjalan lisäksi suuri osa Sallasta sekä Petsamo) evakoille annettiin maata jolle he saivat perustaa pientiloja, mutta ei paljoa muuta. Näille nykyisille turvapaikanhakijoille kustannetaan alusta alkaen - ja monille heistä loppuun saakka - eläminen, asuminen, terveydenhoito, tulkit jne. Rohkenen veikata että Karjalan evakoista Suomelle koitunut taloudellinen taakka oli murto-osa nykyisten turvapaikanhakijoiden elinkaarikustannuksista (valtaosa heistä jäänee Suomeen, toisin kuin esim. Ilkka Malmberg joulukuun kuukausiliitteessä uskottelee).

Ossi Päärnilä on oikeassa siinä, että yhteinen kieli ja kulttuuri, evakoiden muita suomalaisia vastannut keskimääräinen koulutustaso sekä yritteliäisyys helpottivat heidän kotoutumistaan ja pienensivät ratkaisevasti muulle Suomelle koitunutta taakkaa. Mainitsematta kuitenkin jää, että evakot olivat suomalaisia ja Suomen kansalaisia, joista Suomen tietenkin on pidettävä huolta; tämä on selvä ero nykyisiin turvapaikanhakijoihin nähden.

Työppönen on yhdessä asiassa väärässä, ja Hämäläinen hänen mukanaan. Karjalan evakot olivat todella pakolaisia, nimittäin maansisäisiä pakolaisia. Suomessa otettiin sana evakko käyttöön nimen omaan maan sisäisten pakolaisten nimitykseksi. Juuri tässä paljastuu, että nykyisten turvapaikanhakijoiden vertaaminen Karjalan evakoihin on onttoa: evakoihin voisi verrata lähinnä irakilaisia jotka ovat paenneet Bagdadista Basraan, Mosulista Kurdistanin vuorille jne. Nykyisiä turvapaikanhakijoita voi verrata lähinnä sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon paenneisiin punaisiin, joita Stalin teloitutti massamitassa 30-luvulla, tai ehkä Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen tulleisiin emigrantteihin; muut vertailut ovat epäluontevaa historian vääristelyä, mukaan lukien Hämäläisen yritys etsiä turvapaikanhakijoille vertauskohtaa Karjalan evakoista.

Oma isäni oli Lapin sodan aikana evakossa Pohjanmaalla. Keväällä 1945 hän palasi muiden Lapin evakoiden kanssa kotipaikkakunnalleen. Tämäkin paljastaa Hämäläisen vertailun onttouden: kuinka moni uskoo että näistä nykyisistä turvapaikanhakijoista valtaosa, tai edes merkittävä osa, palaisi kotikonnuilleen kun tilanne siellä rauhoittuu (Somaliassahan on rauhoittunut jo, ja Irakissa ja Afganistanissakin suuri osa maata on turvallista)?

E: kielioppivirhe korjattu

E2: on syytä nostaa esiin vielä ainakin yksi seikka, jonka suhteen Karjalan evakot eroavat ratkaisevasti turvapaikanhakijoista, ja jonka takia turvapaikanhakija-nimitys ei sovi heihin ollenkaan. Nimittäin Karjalan evakot pakenivat tunnettua ja todistettua, heihin henkilökohtaisesti kohdistunutta uhkaa: Stalinin Neuvostoliitto sorti julmasti kansalaisiaan, ja erityisen sorron kohteena olivat mm. maassa asuneet suomalaiset. Jos evakot olisivat jääneet asuinsijoilleen, heistä merkittävä osa olisi teloitettu tai lähetetty vankileireille. Hyvinkin mahdollista olisi ollut, että heidät olisi karkotettu asuinsijoiltaan johonkin kokonaan toiseen osaan Neuvostoliittoa, kuten kävi mm. Krimin tataareille, tsetseeneille ja Kaukoidän korealaisille. Ja jokainen paikalleen jäänyt karjalalainen olisi saanut maistaa jokapäiväisessä elämässään sitä vapauden puutetta, kurjuutta ja ahdistusta joka Stalinin Neuvostoliitossa koitui jokaiselle kansalaiselle. Näistä asioista oli tihkunut Suomeenkin riittävästi tietoa jo ennen talvisotaa, joten heidän pakenemisensa kodeistaan muualle Suomeen oli hyvin perusteltua, paitsi sen takia että heidän kotiseutunsa joutuivat taistelutantereiksi, myös sen takia että he täyttivät noiden asioiden takia pakolaisuuden ehdot.

[Uuno Nuivanen]

Armeijasta kotiutettiin 430 000 sotilasta

Nyt sama tapahtuu uudestaan, tällä kertaa Irakista Suomeen veteraanieläkkeelle asuntoineen ym. tykötarpeineen, ja sitten 'perheineen'.

Jos annamme sen tapahtua.

[Fincum]

...
Menetettyjen alueiden (Karjalan lisäksi suuri osa Sallasta sekä Petsamo) evakoille annettiin maata jolle he saivat perustaa pientiloja, mutta ei paljoa muuta
...

Tästä muistona ja meille jälkipolville muistutuksena kuva kunniakirjasta. Näitä on ollut monen kotona ja "mummolassa"

(http://2.bp.blogspot.com/-5fUwxczSfN0/UT4iX6VtjKI/AAAAAAAAFng/qHaBQWzHcxo/s1600/karjalanliitto.jpg)

[timo73]

Suvakkinarkkarille mikään ei ole pyhää mädättämisen edistämiseen. Otetaan surutta vaikka evakot mukaan, jotka rakensivat omat talot ja pienviljelykset ja vielä monella oli sodasta muistona ties mitä vammoja. Eipä siinä kotouttamista tarvittu tai edes annettu.

[nevahood]

Turviksia äidin oomme kaikki, oomme kaikki...

Jari Tervo: Jääkärit hakivat turvapaikkaa

http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_jaakarit_hakivat_turvapaikkaa/8507746

[Kansankiihottaja]

Itse edustan evakkoja 2. polvessa ja en ole koskaan tykännyt lukea moisia uutisia ja olenpa aihetta raiskanneille toimittelijoille soittanut ja kertonut muutamia sanoja.

Hyysärin toimittelijalle voisi sanoa, että karjalaiset eivät olleet ns. pakoloisia, vaan he siirtyivät samassa maassa TURVALLISELLE alueelle ja alkoivat sieltä käsin jälleenrakentamaan kovia kokenutta Suomea. Jos he olisivat olleet pakoloisia, niin olisivat jatkaneet Ruotsiin valmiiseen pöytään.

Pakoloisista poiketen karjalaisilla yhä kova kaipuu kotiin ja tästä hiukan täältä: www.tie.to/karjala/. Me karjalaiset hiukan penäisimme valtiolta tukea, että pääsisimme Venäjän kanssa sopimukseen esim. "kotipaikkaoikeudesta". Ts. evakkoon lähteneelle olisi mahdollisuus saada samoja maita takaisin esim. mökkiä varten. Mutta aika täydellisesti asia on vaiettu valtion taholta.

[Gunnar Hymén]

Onko järkevää ajatella, että kaikki riihimäkeläiset ovat luonteeltaan ja käytökseltään nuhteettomia? Ei tietenkään. Siksipä kukaan ei ajattele niin. Kaikki suomalaiset ovat varmoja siitä, että riihimäkeläisten joukossa vaeltaa aikamoinen määrä paskiaisia. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että kymmenientuhansien ihmisten joukkoon vääjämättä arpoutuu myös epäkuranttia tavaraa.

suomalaista roskasakkia, ihania irakeja, yksittäistapauksia molemmissa joukoissa

[Kemolitor]

Vanha kotimainen Evakko-elokuva näyttää pakolaisuuden tutut kasvot

Ville Salmisen vuoden 1956 ohjaustyö on täynnä yhtymäkohtia tämän päivän todellisuuteen.

Viime kesänä alkanut pakolaistulva on puhuttanut paljon suomalaisia. Ilmi tulleet raiskaustapaukset ovat asian ikävin piirre. Mutta mediassa ja somessa on kauhisteltu muun muassa myös sitä, miten turvapaikanhakijoille ei kelpaa täkäläinen ruoka tai miten he eivät voi olla oikeita pakolaisia, kun heillä on kännykätkin mukana.

Rajat kiinni -mielenosoittajat ovat ilmaisseet selkeästi kantansa oman vieraanvaraisuutensa tasosta. Syyriasta, Irakista ja muualta Lähi-idästä tulevat pakolaiset eivät heidän mielestään ole tervetulleita sotkemaan suomalaista kulttuuria tavoillaan ja käytöksellään.

Ville Salmisen vuonna 1956 valmistunut Evakko osoittaa, miten suhtautuminen pakolaisiin on aina ollut samanlaista – oli kyse sitten vieraista tai oman maan kansalaisista. Unto Seppäsen romaaniin perustuva realistinen elokuva sijoittuu kannaslaiseen Kuultavan kylään, jonka asukkaat joutuvat jättämään kotinsa talvisodan alla.

Elokuvan pääosassa on Nikkasen talon isäntä Aato ( Santeri Karilo ), jonka tehtävänä on johdattaa kyläläiset turvaan Sisä-Suomeen. Karjalaiset pakolaiset lähtevät matkaan ja ottavat mukaansa tärkeimmän omaisuutensa samalla tavalla kuin nykypakolaiset pakkaavat mukaan kännykkänsä.

Sisämaan taloista ja kartanoista evakoille tarjotaan asuinsijoiksi kaikkein huonoimmat ja asuinkelvottomimmat tilat. Ruuaksi tarjotaan kakkosluokan murkinaa, joka ei ole samaa, mihin kotona ollaan totuttu. Tämän päivän pakolaisten tapaan myös evakot ilmaisevat halunsa päästä itse laittamaan ruokansa, jotta siitä heidän mielestään tulisi syömäkelpoista.

"Näkisit millaisia pöperöitä me täällä syödään. Aineet ovat hyvät, mutta ikään kuin tahallaan sotkevat ne, niin et siitä tulee kuin kissanpaskaa", päivittelee yksi evakoista.

Muutenkin vastaanotto evakoita kohtaan on nuiva. He ovat sotkuisia elukoita, jotka ovat aina tiellä, heistä on vaivaa, ja he ovat syypäitä siihen, että tavaroita häviää. He ovat suomalaisia, mutta eivät tervetulleita edes omassa maassaan.

Salmisen elokuva tulee osuvasti kiteyttäneeksi ihmisluonteen vieraanvaraisuuden. Hyvää mieltä riittää vain omalle perheelle, suvulle, ystäville, ehkä vielä naapureillekin. Mutta lähipiirin ulkopuolella oleville avuntarvitsijoille ei myötätuntoa enää heru.

"Ihminen on samanlainen joka paikassa. Varpailla kun tallaa, niin kiljaisee", todetaan Evakon keskeisimmässä repliikissä.

Henri Waltter Rehnström
HS: Vanha kotimainen Evakko-elokuva näyttää pakolaisuuden tutut kasvot

[Uretaanipusla]

Vanha kotimainen Evakko-elokuva näyttää pakolaisuuden tutut kasvot

Ville Salmisen vuoden 1956 ohjaustyö on täynnä yhtymäkohtia tämän päivän todellisuuteen.

Viime kesänä alkanut pakolaistulva on puhuttanut paljon suomalaisia. Ilmi tulleet raiskaustapaukset ovat asian ikävin piirre. Mutta mediassa ja somessa on kauhisteltu muun muassa myös sitä, miten turvapaikanhakijoille ei kelpaa täkäläinen ruoka tai miten he eivät voi olla oikeita pakolaisia, kun heillä on kännykätkin mukana.

Rajat kiinni -mielenosoittajat ovat ilmaisseet selkeästi kantansa oman vieraanvaraisuutensa tasosta. Syyriasta, Irakista ja muualta Lähi-idästä tulevat pakolaiset eivät heidän mielestään ole tervetulleita sotkemaan suomalaista kulttuuria tavoillaan ja käytöksellään.

Ville Salmisen vuonna 1956 valmistunut Evakko osoittaa, miten suhtautuminen pakolaisiin on aina ollut samanlaista – oli kyse sitten vieraista tai oman maan kansalaisista. Unto Seppäsen romaaniin perustuva realistinen elokuva sijoittuu kannaslaiseen Kuultavan kylään, jonka asukkaat joutuvat jättämään kotinsa talvisodan alla.

Elokuvan pääosassa on Nikkasen talon isäntä Aato ( Santeri Karilo ), jonka tehtävänä on johdattaa kyläläiset turvaan Sisä-Suomeen. Karjalaiset pakolaiset lähtevät matkaan ja ottavat mukaansa tärkeimmän omaisuutensa samalla tavalla kuin nykypakolaiset pakkaavat mukaan kännykkänsä.

Sisämaan taloista ja kartanoista evakoille tarjotaan asuinsijoiksi kaikkein huonoimmat ja asuinkelvottomimmat tilat. Ruuaksi tarjotaan kakkosluokan murkinaa, joka ei ole samaa, mihin kotona ollaan totuttu. Tämän päivän pakolaisten tapaan myös evakot ilmaisevat halunsa päästä itse laittamaan ruokansa, jotta siitä heidän mielestään tulisi syömäkelpoista.

"Näkisit millaisia pöperöitä me täällä syödään. Aineet ovat hyvät, mutta ikään kuin tahallaan sotkevat ne, niin et siitä tulee kuin kissanpaskaa", päivittelee yksi evakoista.

Muutenkin vastaanotto evakoita kohtaan on nuiva. He ovat sotkuisia elukoita, jotka ovat aina tiellä, heistä on vaivaa, ja he ovat syypäitä siihen, että tavaroita häviää. He ovat suomalaisia, mutta eivät tervetulleita edes omassa maassaan.

Salmisen elokuva tulee osuvasti kiteyttäneeksi ihmisluonteen vieraanvaraisuuden. Hyvää mieltä riittää vain omalle perheelle, suvulle, ystäville, ehkä vielä naapureillekin. Mutta lähipiirin ulkopuolella oleville avuntarvitsijoille ei myötätuntoa enää heru.

"Ihminen on samanlainen joka paikassa. Varpailla kun tallaa, niin kiljaisee", todetaan Evakon keskeisimmässä repliikissä.

HS: Vanha kotimainen Evakko-elokuva näyttää pakolaisuuden tutut kasvot

Enpä jaksa tähän muuta vastata kuin että: EI

[Ur-ho-man]

Miten Unski Hämäläinen kehtaa mennä noin matalalta. Olen pitänyt häntä objektiivisena toimittajana. Kirjoituksen pohjana on siis fiktiivinen elokuva. Ei ole millään tavalla faktaa että evakkojen kohtelu olisi ollut järjestelmällisen huonoa.

Luonnollisesti evakkojen = oman maan kansalaisten vertaaminen nykyisiin turvapaikanhakijoihin on täysin käsittämätöntä. Lähtötilanne ja aika näillä viiteryhmillä on kuin yö ja päivä.

Erityisesti vaimon puolen suvussa on paljon Karjalan evakkoja ja pidän sitä henkilökohtaisena loukkauksena että joku kehtaa heidän tarinalla ratsastaen hakea hyväksyntää iPakolaisille.

Muumi sun kanssas, Unto.

[PostScriptum]

Juuri kun ajattelin mennä päiväunille kunnon lapsen tapaan, luin tämän törkeän solvauskirjoituksen. Mistä helvetin perseenreiästä tämmöistä krapulapaskaa tulee? Kohta palataan historiankirjoituksessa siihen, että Suomi hyökkäsi Mainilan ankaran tykistökeskityksen jälkeen suurella ylivoimalla Karjalaan tappaen ja raiskaten siellä tuhansia vuosia asuneet rauhalliset ja tyytyväiset venäläiset. Eloonjääneet koottiin keskitysleireihin nälkää näkemään. Parempikuntoiset vietiin Suomeen pelloille orjiksi.  Suurin osa kuoli, kun ruokaa ei juurikaan annettu. Vettä nyt sallittiin puroista juoda. Samaan aikaan suomalaiset desantit kiertelivät Karjalassa murhaamassa ja raiskaamassa jäljellejääneitä kyläläisiä. Joihinkin syrjäkyliin jääneet muutamat harvat suomensukuiset hakeutuivat venäläisten salakuljettajien auttamina anomaan turvapaikkaa Suomesta. Näille harvoille keksittiin nimitys "evakko", kun heidät oli ensin tarkkaan kuulusteltu ja todettu turvapaikanhakijoiksi silloisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Myöhemmin osa palautettiin takaisin luovutetuille alueille ja osa sai jäädä Suomeen kiintiöpakolaisiksi.

[Jukka Wallin]

Miten Unski Hämäläinen kehtaa mennä noin matalalta. Olen pitänyt häntä objektiivisena toimittajana. Kirjoituksen pohjana on siis fiktiivinen elokuva. Ei ole millään tavalla faktaa että evakkojen kohtelu olisi ollut järjestelmällisen huonoa.

Luonnollisesti evakkojen = oman maan kansalaisten vertaaminen nykyisiin turvapaikanhakijoihin on täysin käsittämätöntä. Lähtötilanne ja aika näillä viiteryhmillä on kuin yö ja päivä.

Erityisesti vaimon puolen suvussa on paljon Karjalan evakkoja ja pidän sitä henkilökohtaisena loukkauksena että joku kehtaa heidän tarinalla ratsastaen hakea hyväksyntää iPakolaisille.

Muumi sun kanssas, Unto.

Suurinmaksi osaksi jatkosodan evakkoihin suhtauduttiin ruostinkielisillä aluella nuivemmin taas muulla heikäläiset otettiin vastaan neutraalisti tai hyvin. Toki yksittäisiä negatiivisia yhteentörmäyksiä saattoi tapahtua, mutta mitään järjestelmällistä vainoa tuskin tapahtui. Sota teki tehtävänsä, kun osalla sodasta palaavilla miehillä oli mielenterveysongelmia tai alkoholismia niin yksittäiset yhteenotot olivat tuskin nyrkkitappelua vakavampaa. Jos joku veti puukolla toisen hengiltä, en usko, että heti alettiin tutkimaan rasisti tai vihanpohjalta.

Karjalaiset intergroituivat ympärillä olevaan yhteiskuntaan nopeasti. Evakkojen lapset lähtivät 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin hakemaan parempaa elämisen mahdollisuutta, kun pientilat eivät olleet elinkelpoisia.

[Nikolas]

Suvakeille tiedoksi: Evakot olivat ja ovat suomalaisia. Pohtikaa sitä.

[nollatoleranssi]

Nykyisin valehtelun taso on ihan omaa tasoaan. HS:ssä kirjoitetaan listavaaleista demokratian edistäjänä ja suomalaisista evakoista, jotka muuttavat valloitetuilta Suomen entisiltä alueilta Suomeen, niin turvapaikanhakijoina... 

Mediassa yritetään keksiä sanoille uusia merkityksiä ja näin ollen hämärtää alkuperäisten sanojen tarkoitusta. Ei ihme, että toimittajien ammattitaito on nykyisin melko heikoissa kantimissa.

Jokainen turkulainen Helsingissä tai päinvastoin on HS:n toimittajien mukaan turvapaikanhakija. 

[nollatoleranssi]

Itse edustan evakkoja 2. polvessa ja en ole koskaan tykännyt lukea moisia uutisia ja olenpa aihetta raiskanneille toimittelijoille soittanut ja kertonut muutamia sanoja.

Hyysärin toimittelijalle voisi sanoa, että karjalaiset eivät olleet ns. pakoloisia, vaan he siirtyivät samassa maassa TURVALLISELLE alueelle ja alkoivat sieltä käsin jälleenrakentamaan kovia kokenutta Suomea. Jos he olisivat olleet pakoloisia, niin olisivat jatkaneet Ruotsiin valmiiseen pöytään.

Pakoloisista poiketen karjalaisilla yhä kova kaipuu kotiin ja tästä hiukan täältä: www.tie.to/karjala/. Me karjalaiset hiukan penäisimme valtiolta tukea, että pääsisimme Venäjän kanssa sopimukseen esim. "kotipaikkaoikeudesta". Ts. evakkoon lähteneelle olisi mahdollisuus saada samoja maita takaisin esim. mökkiä varten. Mutta aika täydellisesti asia on vaiettu valtion taholta.

Onhan tämä tosiaan suomalaisten nimitysten raiskaamista. Varsinkin kun hyvin tiedetään, että monet näistä nykyisistä irakilaisista & syyrialaisista "pakolaisista" ovat sodasta lähteneitä rintamakarkureita. Suomen sodissa samanlaisia lähti Suomesta Ruotsiin... (en puhu niistä oikeasti alle 18 vuotiaista lapsista).

Samoin evakoistakin on useamman kertaa todettu, että ainoastaan ruotsinkieliset piirit (rotuajattelu?) olivat kaikista vihamielisempiä ottamaan vastaan heitä. Toki sota-aikana saattoi olla kyllä pulaa ruoasta kaikkialla...

Mutta ovathan näiden toimittajien tuotokset luoneet saivartelun, sekoilun ja idiotismin aivan uudelle tasolle.

[Tapza]

Vanha kotimainen Evakko-elokuva näyttää pakolaisuuden tutut kasvot

Ville Salmisen vuoden 1956 ohjaustyö on täynnä yhtymäkohtia tämän päivän todellisuuteen.

Tulivatkos Sisä-Suomeen turvaan ensimmäisenä Kuultavan kylän asekuntoiset nuorukaiset jättäen naiset, lapset ja vanhukset sodan jalkoihin Kannakselle?
Lonnivatko he toimettomana kantaväestön passattavana?
Alkoivatko he perseillä ja joukkorikastaa Sisä-Suomen naisväkeä?

Täytyy olla kusta päässä silmämunatkin täynnä jos näkee karjalaisten evakuoinnin olevan täynnä yhtymäkohtia nykyajan elintasokansainvaellukseen.

Tottakai evakkojen kokemukset vaihtelivat mutta keskimääräisesti tultiin kuitenkin toimeen kantaväestön kanssa. Sota kosketti kaikkia, miehiä lähti kaikkialta sotaan ja heitä palasi kaikkiin kyliin puuarkuissakin. Se auttoi ymmärtämään karjalaisten tilanteen. Ja paikallisten kanssa pärjäämiseen vaikutti paljon oma asennekin. Ainakin isän suku piti yhteyttä vielä vuosikymmeniä sodan jälkeenkin siihen paikkaan missä olivat sota-aikana evakossa ja oli aina tervetullut vierailemaan. Se auttoi kummasti hyväksymisessä kun kukaan ei jäänyt seisomaan lapaset suorana passattavana vaan osallistui heti rivakasti maatilan töihin.

[SimoMäkelä]

Tämä hyysärin pääkirjoitus ilmentää suvis-logiikkaa hirveimillään: suvikset määrittelevät halutessaan minkä tahansa asian mieleisekseen ja siitä tulee silloin todellisuutta (heille itselleen) tyyliin sota on rahaa, musta on valkoista, kaikki olemme samanlaisia mutta ihan erilasia jne, sukupuolisuus on sos. konstruktio jne.

Suvakit nimenomaan konstruoivat sanallisesti todellisuutta. Heidän ei tarvitse toiminnan kautta lähteä tekemään korjausliikkeitä, riittää kun vain väittää asian tietynlaiseksi ja homma on valmis. Sitten syyttämään toismielisiä vääräuskoisiksi.

[Outo olio]

Salmisen elokuva tulee osuvasti kiteyttäneeksi ihmisluonteen vieraanvaraisuuden. Hyvää mieltä riittää vain omalle perheelle, suvulle, ystäville, ehkä vielä naapureillekin. Mutta lähipiirin ulkopuolella oleville avuntarvitsijoille ei myötätuntoa enää heru.

"Ihminen on samanlainen joka paikassa. Varpailla kun tallaa, niin kiljaisee", todetaan Evakon keskeisimmässä repliikissä.

HS: Vanha kotimainen Evakko-elokuva näyttää pakolaisuuden tutut kasvot

Eikö tässä just sanota, että monikulttuuri ei toimi, koska ihminen on laumaeläin?? Hesari yritti mustamaalata suomalaisia ihmisiä ja suomalaista kulttuuria, mutta kun sitten puhutaan "ihmisluonteen kiteyttämisestä" niin siinä vahingossa leimataan koko muukin homo sapiens-laji. Sellaista se on kun propagandistit, siis sanataiteilijat, eivät osaa käyttämäänsä kieltä kunnolla. (Muistuikin mieleen, kun äsken luin huvikseni erästä humanistisen tiedekunnan gradua, ja siellä oli kieli oppi virheitä. )