Poliisille ohjaava kirje turvapaikkatilanteen viestintään

[Ink Visitor]

Poliisille ohjaava kirje turvapaikkatilanteen viestintään
04.12.2015
Poliisihallitus



Poliisihallitus on laatinut turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvän ohjaavan kirjeen. Sen tarkoituksena on selventää poliisin viestintään liittyvää lainsäädäntöä sekä kertoa poliisin viestinnällisistä keinoista tilanteen hoitamisessa.

Turvapaikkatilanteeseen liittyvät rikosilmiöt ovat lisääntyneet, samoin tarve saada niistä tietoa.

- Poliisiyksiköitä kehotetaan tiedottamaan aktiivisesti aiheeseen liittyvistä ilmiöistä. Ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden epäillyksi tekemät rikokset ja heidän asemansa rikoksen uhreina otetaan mukaan poliisin tilastotiedotteissa, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Poliisi on voinut marraskuun alusta lähtien merkitä tiedon henkilön turvapaikkastatuksesta poliisin tietojärjestelmiin esimerkiksi rikosilmoituksen yhteydessä. Seuraava tilastotiedote julkaistaan koko vuoden lukujen osalta tammikuussa.

Lainsäädäntö määrittää tiedottamisen periaatteet

Poliisin pitää viestinnässään noudattaa lakia ja erilaisia ohjeistuksia. Poliisilain mukaan poliisin toiminnan pitää olla puolueetonta ja asiallista. Esitutkintalaissa määritellään mitä periaatteita poliisin viestinnässä tulee ottaa huomioon muun muassa nimen ja etnisen taustan julkaisemisen osalta.

Julkisuuslaissa puolestaan säädetään muun muassa turvapaikkastatuksen julkisuudesta. Lisäksi poliisin viestintää ohjataan ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuissa.

Eniten poliisin viestinnässä on puhuttanut turvapaikkastatuksen salassa pidettävyys rikostapauksissa. Julkisuuslaissa turvapaikanhakijastatus on määritelty salassa pidettäväksi.

- Rikostapauksissa syntyy joskus hankalia tilanteita, jos rikoksesta epäillyn henkilöllisyys on yleisessä tiedossa, mutta poliisi ei voi asiaa lainsäädännön rajoitusten vuoksi vahvistaa, poliisijohtaja Tomi Vuori toteaa.

- Samanlaisia tilanteita tulee varsinkin tutkinnanjohtajille usein eteen. Tyypillinen esimerkki on kuolemansyyn selvittäminen, josta poliisi ei voi lainkaan tiedottaa vaikka itse kuolemantapauksella on ollut runsaastikin silminnäkijöitä.

Turvapaikanhakijoille jaetaan tietoa lainsäädännöstä

Yksi poliisin viestinnän kohderyhmä ovat turvapaikanhakijat. Poliisi julkaisee tässä kuussa videoita, esitteitä ja verkkosisältöjä, joiden avulla poliisin toimialaan kuuluvista asioista kerrotaan turvapaikanhakijoille ja kansalaisille.

Materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi vastaanottokeskuksissa tehtävien käyntien yhteydessä.

Kokemusten perusteella poliisin käynnit vastaanottokeskuksissa ovat rauhoittaneet ilmapiiriä.

https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/tiedotteet/1/1/poliisille_ohjaava_kirje_turvapaikkatilanteen_viestintaan_42124

https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/polisenaxwwwstructure/42123_Turvapaikkaviestintaa_ohjaava_kirje.pdf?bb9c561cb4fcd288

[Roope]

Eniten poliisin viestinnässä on puhuttanut turvapaikkastatuksen salassa pidettävyys rikostapauksissa. Julkisuuslaissa turvapaikanhakijastatus on määritelty salassa pidettäväksi.

Ei pidä paikkaansa.

24 §
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat

Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
...
24) asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta;

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Poliisi tulkitsee lakia tarkoitushakuisesti väärin. Turvapaikanhakijaa koskeva asiakirja on aivan eri asia kuin turvapaikanhakijastatus, jonka ilmoittaminen ei sitä paitsi vaaranna hakijan turvallisuutta.

[Haplotaxida]

Ja vuoden 2016 "Sumuverho" -palkinnon saa.. poliisihallitus?

Oikeustoimittajat ry:n vuosittain jakama salailupalkinto "Sumuverho" on tällä kertaa myönnetty Sisä-Suomen poliisille vanhusraiskausten ja ihmiskaupan salaamisesta. ..

Oikeustoimittajien mukaan Sisä-Suomen poliisilaitos salasi kaksi yhteiskunnallista merkittävää ja poikkeuksellista rikostapausta, vaikka yleisöllä olisi ollut perusteltu tiedon tarve.

Ensimmäisessä tapauksessa tamperelaista nuorta naista pidettiin vankina useiden vuosien ajan ja hänet pakotettiin synnyttämään vangitsijoilleen kolme lasta. Neljäs syntyi, kun nainen oli jo päässyt vapaaksi vuonna 2014.

Poliisi ei tiedottanut tutkinnasta julkisuuteen tutkinnan aikana lainkaan. Asia tuli ilmi vasta, kun käräjäoikeus antoi tuomionsa viime maaliskuussa.

Toisessa tapauksessa lähihoitaja tuomittiin 27 raiskauksesta. Uhrit olivat 74–100-vuotiaita muistisairaita vanhuksia. Poliisi ei tiedottanut tapauksesta. Tieto saatiin vasta, kun Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa viime syyskuussa.

Sekä ihmiskauppajuttu että lähihoitajan seksuaalirikosepäily ovat ainutlaatuisia Suomen rikoshistoriassa, ja yleisöllä olisi ollut oikeus tietää niistä jo huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa. Molemmissa oli kyse myös viranomaisten, erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten, toiminnan arvioinnista.

Salailu murentaa luottamusta Sisä-Suomen poliisilaitoksen yleensä laadukkaaseen tiedottamiseen. Yleisön oikeus saada tietoa pitäisi toteutua silloinkin, kun kyse on erittäin arkaluontoisten rikosten tutkinnasta. ..

- Viranomaiset vaikenivat vanhusten raiskauksista (Iisalmen sanomat, 3.12.2015)