Rovaniemi: Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja vastaanottokeskukset

[Java]

Niin kauan kun vain toisiaan viiltelevät, sopii hyvin!

[Mr.Reese]

Puukotettu saa korvauksia kivusta ja särystä. Maksaja peilikuvasi. Enpä ylläty, jos ne tälläisiä pintaraapaisuja tekee ihan vain korvausrahojen vuoksi. Kunnon stab olisi mennyt minulle läpi, mutta joku viilto käteen...

[Alaric]

Kemin ja Rovaniemen vokeista vähennetään yhteensä 100 paikkaa huhtikuun loppuun mennessä. Muualla Lapissa ei jutun mukaan ole enää vokkeja.

Vastaanottokeskuksissa notkuvien läpsyjen määrä on Lapissa pudonnut kahden vuoden takaisesta 2500:sta 760:een.

https://yle.fi/uutiset/3-9850317?origin=rss (26.9.2017)

Vastaanottokeskuspaikat vähenevät Lapissa edelleen

Lapin vastaanottokeskusten paikkaluku laskee jälleen. Maahanmuuttovirasto vähentää huhtikuun loppuun mennessä yhteensä sata paikkaa Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksista.

Lapissa on vastaanottokeskukset enää Rovaniemellä ja Kemissä, kun niitä parhaimmillaan oli kahdeksan. Turvapaikanhakijoiden määrä on pudonnut kahdessa vuodessa 2500:sta niin, että heitä on nyt 760.

Käytännössä lähes kaikilla on jo Maahanmuuttoviraston tekemä turvapaikkapäätös. Myönteisen päätöksen on saanut vain joka neljäs. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista on valittanut hallinto-oikeuteen ja odottaa nyt oikeuden päätöstä.

Lapin vastaanottokeskusten paikkaluvun pudottaminen vaikuttaisi olevan merkki siitä, että Maahanmuuttovirasto uskoo oikeuden päätöksiä tulevan aiempaa ripeämpään tahtiin.

– Maahanmuuttovirastolla on varmaan oletus, että lopullisia turvapaikkapäätöksiä rupeaa nyt hallinto-oikeuden ruuhkan jälkeen tulemaan alkuvuoden 2018 puolella nopeammin kuin mitä tämän vuoden 2017 syksyn ja loppuvuoden aikana, Suomen Punaisen Ristin Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ritva Metsälampi sanoo.

[Alaric]

https://yle.fi/uutiset/3-10245421 (8.6.2018)

Uusi ilmiö Lapin vastaanottokeskuksissa – vuosia maassa asuneet aloittavat turvapaikkaprosessin alusta

Sekä Rovaniemen että Kemin vastaanottokeskukset ovat miltei täynnä.

Lapin vastaanottokeskuksissa on havaittu uusi ilmiö. Jo vuosia Suomessa asuneet ja yhteiskuntaan hyvin sopeutuneet henkilöt ovat aloittaneet turvapaikkaprosessin alusta. Heidän oleskelulupiensa jatkohakemus on hylätty ja heistä tulee jälleen vastaanottokeskusten asiakkaita.

Punaisen Ristin Lapin piirin toiminnanjohtajan Juha Nevalaisen mukaan tällaisia tapauksia on Rovaniemellä ja Kemissä muutamia.

– He kokevat, ettei kotimaahan paluu ole turvallista. Prosessin uudelleen aloittaminen aiheuttaa henkilöissä epävarmuutta. Käsittely kestää määräämättömän ajan. Tämä kaikki aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, Nevalainen sanoo.

Vokit täynnä

Sekä Rovaniemen että Kemin vastaanottokeskukset ovat miltei täynnä. Rovaniemellä on 318 paikkaa ja Kemissä 300 vastaanottopaikkaa. Suurin osa asiakkaista on vuonna 2015 Syyriasta, Irakista ja Afganistanista tulleita turvapaikanhakijoita.

Pitkä odotus koettelee hermoja.

– Se näkyy esimerkiksi meidän mielenterveyspalveluissa. Heillä ei ole tarpeeksi mielekästä tekemistä ja mahdollinen paluu pelottaa, Nevalainen sanoo.

Rovaniemelle ja Kemiin siirretään lakkautettavista vastaanottokeskuksista asiakkaita muualta Suomesta. Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä on annettu Rovaniemelle tänä vuonna 13 ja Kemissä yhdeksän.

Uusi johtaja

Nevalainen aloitti Lapin piirin johtajana huhtikuussa. Hän teki kymmenen vuoden ajan vapaahetoistyötä Punaisessa Ristissä ja toimi ennen Rovaniemelle siirtymistään Kiteen vastaanottokeskuksen johtajana.

– Kitee oli haastava paikka mutta mielestäni selviydyimme hyvin vuoden 2015 pakolaisaallosta, Nevalainen arvioi.

[Nyymi]

Toimittaja Sonja Huhtaniska viihtyi matuille järjestetyssä joulujuhlassa.

Siellä oli menoa ja meininkiä. Suorastaan harmitti lähteä kesken kaiken pois!

Lapin Kansan Facebook

Sonja räväyttää sunnuntaina 30.12.2018 oululaisessa sanomalehti Kalevassa (maksutonta linkkiä en tähän hätään löydä). Varsinainen juttu on pitkä, ohessa vain muutama pala.

Rakastan sinua, vaikka muut sanoisivat mitä


Anitta, 33, ja Hussam Al Eqaby, 38, hullaantuivat tavattuaan bussipysäkillä Rovaniemellä. Kun Hussamin turvapaikkahakemus evättiin, sympaattinen poliisi kehotti heitä perustamaan perheen. Niin he tekivät, ensimmäisten joukossa.

Kävelyllä mies kertoi saapuneensa Irakista Suomeen keväällä 2015, ymmärrettyään olevansa kotimaassaan hengenvaarassa. Hän oli hakenut Suomesta turvapaikkaa ja odotti päätöstä.

Mikään kymmenestä maasta siinä välillä ei ollut turvallinen? Millä todennäköisyydellä 38-vuotiaalla irakilaismiehellä on jo perhe Irakissa? Hussamin ymmärtämän vaaran laatua ei avata.

Muutama päivä kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Anitta teki oman ratkaisunsa. Hän lopetti e-pillerit. Päätös oli lopulta helppo, sillä kolmekymppisen naisen biologinen kello oli tikittänyt jo pitkään.

Ihan totta? Sitten täytyy pitää kiirettä.

Esikoinen syntyi kaksi kuukautta häiden jälkeen. Siitä huolimatta Hussamilta evättiin turvapaikka vielä kahdesti. Vasta haettuaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella, hän sai myönteisen päätöksen.

Kolme negaa kunnes oikea peruste löytyi poliisin avustuksella. Aivan kuin turvapaikkaprosessi olisi jonkinlainen vitsi.

– Selkä on jatkuvasti kipeä. Iskias, Hussam nyökkää irvistäen. Silti hän on ilmeisen tyytyväinen kaveri. Hän opiskelee parhaillaan suomen kieltä ja haaveilee voivansa kouluttautua yliopistossa taiteen maisteriksi ja ryhtyä opettajaksi. Hänellä on jo olemassa Irakissa suoritettu taiteen kandidaatin tutkinto.

Rovaniemellä onkin huutava pula suomen kieltä osaamattomista, iskiasta potevista taiteen kandidaateista.

Eri uskonnot eivät haittaa

Hussam on muslimi, Anitta kristitty. Eri uskonnot eivät ole aiheuttaneet pariskunnalle haasteita. Kihlauksensa jälkeen he kävivät keskustelemassa Rovaniemen islamilaisen yhdyskunnan imaamin kanssa. Tämä totesi, että mikäli pari hankkii lapsia, näiden tulisi seurata isänsä uskontoa.

Eri uskonnot eivät haittaa, kunhan islam saa määrätä.

Sitten Sonja saa älynväläyksen ja kirjoittaa heti perään uuden jutun.

Miten välttyisimme toistamasta historiaa?

Saksalaisten sotilaiden lapset kohtasivat Pohjois-Suomessa syrjintää, joka jätti moniin elinikäiset haavat. Nyt Irakista saapuneet turvapaikanhakijat perustavat perheitä suomalaisten kanssa. Mitä eroja ja yhteneväisyyksiä ilmiöissä on? Miten sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe tulee heijastumaan lapsiin, jotka syntyvät nyt?

Irakilaisten sotilaskarkureiden rinnastaminen natsi-Saksan armeijaan on ihanan raikas näkökulma. Saksalaisista päästiin eroon, mutta irakilaiset aikovat jäädä pysyvästi. Vai onko tarkoitus karkoittaa heidät asein?

Selkein erottava tekijä on sotaolosuhde. 1940-luvulla saksalaiset tulivat auttamaan Suomea taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset tiesivät sen, eikä saksalaisten läsnäoloa juurikaan kyseenalaistettu.
Luottamusta lisäsi se, että saksalaiset saapuivat maahan järjestäytyneesti ja toimivat tiukan sotilaallisen kurin alla.
– Jos saksalainen tai itävaltalainen sotilas syyllistyi siviiliväestöä kohtaan tehtyyn rikkomukseen,
vaikkapa porkkanavarkauteen, hänet saatettiin telottaa kantelun tehneiden henkilöiden silmien edessä, Kari Virolainen selvittää.

Sipilän vieraille tuskin on tarjolla samanlaista kohtelua. Poliisia ei kiinnosta, raiskatun isä joutuu jäljittämään syyllisen ja hoitamaan itse pidätyksen.

Vuoropuhelu sosiaalisessa mediassa kärjistyi tappo- ja raiskausuhkauksiksi. Erityisen tyypillistä keskustelussa oli leimata kaikki turvapaikanhakijoihin myönteisesti suhtautuvat naiset "suvakkihoroiksi". Mistä tämä yliseksualisointi johtui?

Johtuisiko se tällaisista jutuista?

Jonkinlaista vertailukohtaa voimme jälleen hapuilla 70 vuoden takaa. Suomalais-saksalainen toimittaja ja tietokirjailija Irja Wendisch on koonnut saksalaissotilaiden lasten kokemuksista kirjan "Salatut lapset". Heitä kaltoinkohtelivat henkisesti ja fyysisesti naapurit, muut lapset, omat sukulaiset ja toisinaan jopa ydinperheen jäsenet. Wendischin haastateltaville yhteistä oli voimakas tunne omasta ulkopuolisuudesta, vähempiarvoisuudesta ja häpeästä. Eristäminen voi tiettävästi edistää radikalisoitumista. Siksikin puhetapoihin tulisi kiinnittää huomiota.

Varokaa sanojanne, muuten ne radikalisoituvat ja tappavat meidät. Mikä voisi mennä pieleen?

[foobar]

Miten välttyisimme toistamasta historiaa?

Saksalaisten sotilaiden lapset kohtasivat Pohjois-Suomessa syrjintää, joka jätti moniin elinikäiset haavat. Nyt Irakista saapuneet turvapaikanhakijat perustavat perheitä suomalaisten kanssa. Mitä eroja ja yhteneväisyyksiä ilmiöissä on? Miten sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe tulee heijastumaan lapsiin, jotka syntyvät nyt?

Irakilaisten sotilaskarkureiden rinnastaminen natsi-Saksan armeijaan on ihanan raikas näkökulma.

Arrgh! Mokuliturgia ja sen eteen tehdyt sirkustemput ovat tarua ihmeellisempiä!

[Lalli IsoTalo]

Irakilaisten sotilaskarkureiden rinnastaminen natsi-Saksan armeijaan on ihanan raikas näkökulma. Saksalaisista päästiin eroon, mutta irakilaiset aikovat jäädä pysyvästi. Vai onko tarkoitus karkoittaa heidät asein?

No tässäpä analogiaa:
Karkoitettin-HAN saksalasetkin!

[MiljonääriPlayboy]

Jonkinlaista vertailukohtaa voimme jälleen hapuilla 70 vuoden takaa. Suomalais-saksalainen toimittaja ja tietokirjailija Irja Wendisch on koonnut saksalaissotilaiden lasten kokemuksista kirjan "Salatut lapset". Heitä kaltoinkohtelivat henkisesti ja fyysisesti naapurit, muut lapset, omat sukulaiset ja toisinaan jopa ydinperheen jäsenet. Wendischin haastateltaville yhteistä oli voimakas tunne omasta ulkopuolisuudesta, vähempiarvoisuudesta ja häpeästä. Eristäminen voi tiettävästi edistää radikalisoitumista. Siksikin puhetapoihin tulisi kiinnittää huomiota.

Minulta on kyllä täysin mennyt ohi, että missä vaiheessa nämä syrjäytymisen takia radikalisoituneet saksalaissotilaiden lapset ovat terrorisoineet puolta Eurooppaa puukko-, rekka-, ase-, ja pommisattumuksilla, sekä raiskailleet ja perustaneet grooming-pedofiilirinkejä? Ai niin, näistä vaan nykyään ilmoitellaan herkemmin. Sen takia mennyt ohi. 

e:muoks