2015-07-04 HU: Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy

[koli]

Vieraskieliset eivät lisää Helsingin syntyvyyttä – tässä syy

Vaikka Helsinki kasvaa maahanmuuton myötä, maahanmuutto ei ole nostanut syntyvyyttä Helsingissä.

– Nykyisenkaltainen maahanmuutto ei ole nostanut syntyvyyttä tällä seudulla, mutta se on hidastanut syntyvyyden alenemista, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

Helsingin Uutiset kertoi aiemmin, että syntyvyys on laskenut Suomessa jo neljä vuotta peräkkäin ja että Helsingissä syntyvyys on ollut matalampi kuin maassa keskimäärin.

Aiheesta virisi verkossa vilkas keskustelu, joka kääntyi vieraskielisten syntyvyyteen Suomessa ja erityisesti Helsingissä. Nettikeskusteluun otti osaa myös Pekka Vuori.

Hän kirjoitti , että Helsingissä asuvilla somalinkielisillä kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2012–2014 keskimäärin 3,5. Arabiankielisillä se taas on 3,1 ja kurdinkielisillä 2,4.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärää.

– Nämä muutamat ryhmät eroavat perhekokonsa puolesta kantaväestöstä, mutta muuten vieraskieliset perheet ovat kooltaan käytännössä samanlaisia kuin kantaväestöllä, Vuori sanoo.

Helsingin kaikilla vieraskielisillä kokonaishedelmällisyysluku oli samalla kolmevuotisjaksolla keskimäärin 1,70 eli lähes sama kuin Suomessa keskimäärin. Helsingissä kantaväestön eli suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten vastaava luku oli 1,25.

Vaikka syntyvyys on siis korkeampi somalin-, arabian- ja kurdinkielisillä, se ei nosta Helsingin syntyvyyttä. Tämä johtuu Vuoren mukaan siitä, että Suomeen tulevista maahanmuuttajista varsin pieni osa tulee selvästi korkeamman syntyvyyden maista, kuten Somaliasta.

– Näiden kolmen korkean hedelmällisyyden kieliryhmän osuus Helsingin väestöstä on nyt vain reilut kaksi prosenttia, Vuori toteaa tilastoista.

On myös viitteitä siitä, että korkean syntyvyyden maista tulleiden vieraskielisten syntyvyys pienenee Suomessa sukupolvien vaihtuessa. Ilmiö näkyy esimerkiksi suomalaisten nuorten somalinkielisten naisten kohdalla.

– Niillä alle 26-vuotiailla somalinkielisillä naisilla, joilla on Suomen kansalaisuus, hedelmällisyysluvut ovat vain kolmannes seudulla asuvien vastaavanikäisten Somalian kansalaisten hedelmällisyydestä, Vuori sanoo.

Suomessa lapsia hankitaan usein varttuneempina, ja ensisynnyttäjän keski-ikä huitelee 29 vuoden tietämissä. Nuorten somalinkielisten suomalaisnaisten hedelmällisyys onkin yhä 2,5-kertainen kantasuomalaisiin verrattuna, vaikka lähentymistä on tapahtunut.

Syntyvyyden lasku lähemmäs kantaväestön lukemia johtuu muun muassa koulutuksesta.

– Meillä on somalialaista ja muuta ulkomaalaista väestöä ainakin toistaiseksi sen verran vähän, että kansalaisuudet ovat sekoittuneet hyvin ja esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmässä ollaan yhdessä, Vuori kertoo.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/299142-vieraskieliset-eivat-lisaa-helsingin-syntyvyytta-tassa-syy

[Ink Visitor]

Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Helsingissä erityisesti 2000-luvun aikana. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan vieraskielisten naisten hedelmällisyys on kuitenkin pienentynyt roimasti 2000-2014.

Tutkimuksen mukaan muutokset vieraskielisten hedelmällisyydessä vaihtelevat kieliryhmittäin.

Selkeimmin hedelmällisyys on pienentynyt kolmessa kieliryhmässä: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvilla hedelmällisyys on laskenut hieman yli kolmesta lapsesta 2,4 lapseen, muun Afrikan kieliä puhuvilla 4,5 lapsesta 3,3 lapseen sekä muun Aasian kieliä puhuvilla kahdesta lapsesta 1,5 lapseen.

Kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2000 oli tasan kaksi lasta Helsingissä ja 2,2 lasta Helsingin seudulla. Vuonna 2014 se oli 1,8 lasta Helsingissä ja 2,0 Helsingin seudulla.Kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2000 oli tasan kaksi lasta Helsingissä ja 2,2 lasta Helsingin seudulla. Vuonna 2014 se oli 1,8 lasta Helsingissä ja 2,0 Helsingin seudulla.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/341598-vieraskielisten-syntyvyys-romahti-kantavaesto-jaa-silti-taakse

[Roope]

Vieraskielisten hedelmällisyys on pienentynyt 2000-luvulla

Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut Helsingissä erityisesti 2000-luvun aikana. Tietokeskuksen tuoreessa työpaperissa tarkastellaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten sekä vieraskielisten hedelmällisyyttä Helsingissä ja koko Helsingin seudulla vuodesta 2000 eteenpäin. Vieraskieliset on jaoteltu työpaperissa kahdeksaan kieliryhmään.

Vieraskielisten naisten hedelmällisyys on pienentynyt selvästi ajanjakson 2000–2014 aikana. Kun kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2000 oli tasan kaksi lasta Helsingissä ja 2,2 lasta Helsingin seudulla, niin vuonna 2014 se oli 1,8 lasta Helsingissä ja 2,0 Helsingin seudulla. Samaan aikaan vieraskielisten osuus hedelmällisessä iässä olevista naisista kasvoi. Vastaavasti kotimaisia kieliä puhuvien kokonaishedelmällisyysluku on ollut samana aikana noin 1,3 lasta Helsingissä ja 1,6 lasta Helsingin seudulla.

Muutokset vieraskielisten hedelmällisyydessä kuitenkin vaihtelevat kieliryhmittäin. Kahden suurimman kieliryhmän osalta eli Baltian kieliä sekä venäjää ja muita entisen Neuvostoliiton alueen kieliä (pl. Baltian kielet) puhuvien naisten hedelmällisyys on muuttunut ajanjakson aikana melko vähän. Selkeimmin hedelmällisyys on pienentynyt kolmessa kieliryhmässä: Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvilla hedelmällisyys on laskenut hieman yli kolmesta lapsesta 2,4 lapseen, muun Afrikan kieliä puhuvilla 4,5 lapsesta 3,3 lapseen sekä muun Aasian kieliä puhuvilla kahdesta lapsesta 1,5 lapseen.

Suurin osan Suomen ulkomaalaistaustaisista on saanut oleskeluluvan työhön ja opiskeluun liittyvien syiden perusteella sekä perhesyistä. Loppukesällä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä erityisesti Lähi-Idän alueelta, Afganistanista ja Afrikasta alkoi kuitenkin kasvaa nopeasti. On oletettavaa, että kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien määrä tulee huomattavasti kasvamaan alkuvuodesta 2016 lähtien. Nämä väestöryhmät luokittuvat väestöennusteen kielijaottelussa korkeimman hedelmällisyyden ryhmiin. On mahdollista, että näiden kieliryhmien hedelmällisyys tulee edelleen pienenemään, jos nyt maahan tulevat ja oleskeluluvan saavat henkilöt ovat hedelmällisyyteen liittyvien tekijöiden osalta erilaisia kuin aiemmin maahan tulleet.

Lisätietoja:

tutkija Netta Mäki puh. 09 310 36373
e-mail: netta.maki(at)hel.fi       

Julkaisu:
Vieraskielisten hedelmällisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla, Helsingin kaupungin tietokeskuksen työpapereita 2015:5, pdf-julkaisuun.

Tiedote