2015-10-31 IS: Näin Norjassa - voisiko Suomi ottaa oppia?

[rähmis]

Maahanmuuttoviraston asiantuntija kertoo, mitä Suomi voisi oppia Norjalta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan Suomi voisi ottaa oppia esimerkiksi Norjan nopeutetuista turvapaikkahakemusten käsittelyajoista.

Sipilän mukaan Pohjoismaat voisivat luoda yhteisen turvallisuusarvion turvapaikanhakijoiden lähtömaista. Asiasta ei kuitenkaan tehty vielä konkreettista päätöstä. Sipilä esitti kantansa, kun Pohjoismaiden valtiojohdon edustajat keskustelivat Reykjavikissa Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä.

Tästä on kyse Norjan mallissa

Ilta-Sanomat kysyi Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Juha Similän näkemyksiä ns. Norjan mallista. Norjan mallissa korostetaan usein kahta kohtaa. Norjan mallin mukaan lähtömaassaan lomailevat pakolaisstatuksen saaneet henkilöt palautetaan ja toisaalta turvapaikkahakemukset käsitellään nopeasti.

Norja palauttaa herkästi ne pakolaisen aseman saaneet henkilöt, jotka käyvät lomalla entisessä kotimaassaan. Olisiko tällainen mahdollista Suomessa?

– Tässä on kyse siitä ristiriidasta, joka syntyy siitä, kun turvapaikkaa hakenut ja pakolaisaseman saanut vieraileekin maassa, josta hän on paennut, Juha Similä kertoo.

Similän mukaan meillä Suomessa on voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollisuus toimia samoin.

– Pakolaisasema voidaan ulkomaalaislain mukaan tarvittaessa lakkauttaa, jos ilmenee, että henkilö tekee esimerkiksi lomamatkoja tai liikematkoja maahan, josta hän pakeni. Tämähän tulee ilmi esimerkiksi Rajavartiolaitoksen tarkistuksissa jo nyt, hän painottaa.

Toinen Norjan mallin piirre on se, että heillä on nopeutettu turvapaikkahakemusten käsittely. Miten tämä sopisi Suomeen?

Tässä on Similän mukaan joitakin eroja maiden tilanteessa.

– Täytyy muistaa, että Suomi on EU-maa, mutta Norja ei ole. Näissä asioissa täytyy siis ottaa huomioon se, että meitä sitovat EU:n direktiivit ja siitä syntyvä lainsäädäntö, hän korostaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessakin on käytetty nopeutetun käsittelyn mahdollisuutta.

– Meilläkin ulkomaalaislaissa on nopeutetun käsittelyn mahdollisuus, mutta ei niin nopea kuin Norjan keskustelussa on tarkoitettu.

Hän muistuttaa, että on käytetty viimeksi tänä vuonna.

– Esimerkiksi valtaosa albanialaisten hakemuksista käsiteltiin nopeutetusti Suomessa, koska kansainvälisen suojelun tarpeet eivät toteutuneet. He esittivät hakemuksen perusteinaan työttömyyden kotimaassa, Similä kertoo.

Ilta-Sanomat

[Jaska Pankkaaja]

Norjan mallissa on toki enemmän järkeä kuin Suomen joka perustuu äärivasemmiston mätiin tavoitteisiin ja ammattirikollisten tarpeisiin. Sinänsä sekin on aivan riittämätön ja ainoa toimiva malli olisi keharikansainvaelluksen totaalistoppi ja haittamamujen karkoitus. Kaikki kehitysmaa- tai ählääm mamut eivät ole haittamamuja joten kyllä niitä tänne jäisi munkin mallilla.

[Professori]

Yle mukaan Norja on edelleen kiristämässä turvapaikkapolitiikkaansa Tanskan mallin innoittamana. Ja kyllähän Suomikin on samoilla linjoilla vaikka jonkin verran perässä haahuileekin.

Minusta tässä on merkittävää se, että näiden maiden väliin jäävä Ruotsi on maahanmuuttopolitiikassaan muuttumassa naapureistaan eriytyneeksi kummallisuudeksi. Jännä nähdä mitä siitä seuraa...

Vähän pidemmin aiheesta täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/10/ruotsi-on-eriytymassa-skandinaavisista.html

[Roope]

Sipilän mukaan Pohjoismaat voisivat luoda yhteisen turvallisuusarvion turvapaikanhakijoiden lähtömaista. Asiasta ei kuitenkaan tehty vielä konkreettista päätöstä. Sipilä esitti kantansa, kun Pohjoismaiden valtiojohdon edustajat keskustelivat Reykjavikissa Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä.

Yhtä huono ajatus kuin aiemmin esitetty EU-maiden yhteinen turvallisten maiden lista. Suomi päättää omista ratkaisuistaan joustavammin itsenäisesti.

Norja palauttaa herkästi ne pakolaisen aseman saaneet henkilöt, jotka käyvät lomalla entisessä kotimaassaan. Olisiko tällainen mahdollista Suomessa?

– Tässä on kyse siitä ristiriidasta, joka syntyy siitä, kun turvapaikkaa hakenut ja pakolaisaseman saanut vieraileekin maassa, josta hän on paennut, Juha Similä kertoo.

Similän mukaan meillä Suomessa on voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollisuus toimia samoin.

– Pakolaisasema voidaan ulkomaalaislain mukaan tarvittaessa lakkauttaa, jos ilmenee, että henkilö tekee esimerkiksi lomamatkoja tai liikematkoja maahan, josta hän pakeni. Tämähän tulee ilmi esimerkiksi Rajavartiolaitoksen tarkistuksissa jo nyt, hän painottaa.

Laki on olemassa, mutta jossain on tehty valinta, että sitä ei sovelleta.

Toinen Norjan mallin piirre on se, että heillä on nopeutettu turvapaikkahakemusten käsittely. Miten tämä sopisi Suomeen?

Tässä on Similän mukaan joitakin eroja maiden tilanteessa.

– Täytyy muistaa, että Suomi on EU-maa, mutta Norja ei ole. Näissä asioissa täytyy siis ottaa huomioon se, että meitä sitovat EU:n direktiivit ja siitä syntyvä lainsäädäntö, hän korostaa.

Suomen viranomaiset ja erilaisia selvityksiä tekevät viittaavat mielellään siihen, että Norja ei ole EU-maa ja että Tanskalla on erivapaus olla noudattamatta EU:n maahanmuuttodirektiivejä. Siksi Suomen vertailukohdaksi pompsahtaa kuin itsestään aina ja ikuisesti vain Ruotsi.

Norja noudattaa enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti useimpia EU-direktiivejä, eikä Similä mainitse ainuttakaan EU-sääntöä, jonka noudattaminen estäisi Suomea matkimasta Norjan käytäntöjä. Pikakäännytys on mahdollistettu Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa mutta ei Suomessa

Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessakin on käytetty nopeutetun käsittelyn mahdollisuutta.

– Meilläkin ulkomaalaislaissa on nopeutetun käsittelyn mahdollisuus, mutta ei niin nopea kuin Norjan keskustelussa on tarkoitettu.

Nopeutettu käsittely ei ole sama asia kuin muiden Pohjoismaiden 48h-pikakäännytys.

[Roope]

Norjaan maahanmuuttoa vastustava maahanmuuttoministeri

Pääministeri Erna Solberg nimitti maahanmuuttoministeriksi populistisen Edistyspuolueen Sylvi Listhaugin.

Listhaug toimi Solbergin hallituksessa aiemmin maatalousministerinä. 37-vuotias Listhaug tunnetaan maahanmuuttoa vastustavana poliitikkona. Esimerkiksi viime kuussa hän arvosteli "sitä kiltteyden tyranniaa, joka puhaltaa norjalaisessa yhteiskunnassa kuin painajainen".

Iltalehti 16.12.2015