2015-11-19 HS: Ruotsalaistutkija: mukavuudenhalu romahdutti Suomen Pisa-tulokset

[Khalifatta]

Ruotsalaistutkija Gabriel Heller Sahlgrenin ansioksi on luettava, että hän herättää suomalaiskuulijan huomion heti.

Kiinnostuin Suomen kouluista, "koska me omistimme Suomen aiemmin", Sahlgren sanoi puhuessaan Suomen Pisa-tuloksista oikeistolaisessa Cato-instituutissa Washingtonissa.

"Väitän, että Pisa-tulokset periytyvät 1800-luvulta", Sahlgren sanoo. "Silloin ruotsinkieliset dominoivat Suomen kulttuuria, koska suomenkielistä kulttuuria ei varsinaisesti ollut olemassa."

Tämän jälkeen Sahlgren etenee lyttäämään sekä Ruotsin että Suomen koulujärjestelmän. Hänestä keskusteleva, oppilaskeskeinen lähestymistapa ja vaurastumisen mukanaan tuoma mukavuudenhalu ovat johtaneet Pisa-tulosten romahdukseen Suomessa. Ruotsissa tulokset eivät koskaan yhtä hyviä olleetkaan, koska Ruotsi vaurastui aiemmin kuin Suomi.

Hyvinvointivaltio murensi työetiikan, Sahlgren sanoo.

"Aiemmin sisu oli hyvin merkittävä osa pohjoismaista kulttuuria", Sahlgren sanoo. "Nyt haluamme lastemme olevan onnellisia ja stressaavan vähemmän."

Sahlgren on tutkimusjohtaja brittiläisessä Centre for the Study of Market Reform of Education -tutkimuslaitoksessa ja tohtoriopiskelija LSE-yliopistossa. Jo hänen viime vuonna ilmestyneen kirjansa nimi Real Finnish Lesson (todellisia opetuksia Suomesta) on suora haaste suomalaisprofessori Pasi Sahlbergin kirjalle Finnish Lessons (Opetuksia Suomesta).

Suomalainen Sahlberg on selittänyt Suomen Pisa-menestystä mm. opettajien korkealla koulutuksella ja sillä, ettei oppilaita väsytetä turhilla kokeilla. Ruotsalaisen Sahlgrenin mielestä todellisia syitä Suomen koulujen 1960-luvulla alkaneeseen menestykseen olivat autoritääriset opettajat, kova kuri ja ahkera työ – kaikki pian menneen talven lumia.

"Tässä suhteessa Suomi ei ole kovin kaukana Itä-Aasian maista", Sahlgren sanoo. Esimerkiksi Korea ja Kiina ovat pärjänneet Pisa-testeissä hyvin.

Suomi on paljon itäisempi maa kuin ymmärrättekään, hän huomauttaa amerikkalaisille tilaisuuden jälkeen. "Kun käyn Suomessa, olo on kuin Ruotsissa 30 tai 40 vuotta sitten."

Sahlgrenin kuulijat Washingtonissa olivat koulutusalan ihmisiä, jotka etsivät vastauksia omien koulujensa parantamiseksi. Onko Sahlgrenilla sitten ehdotuksia Suomen kouluille?

Sahlgrenin mielestä suomalaisoppilaat tarvitsisivat lisää kilpailua. Hän kiittelee, että peruskoulun päästötodistus vaikuttaa siihen, mihin lukioon oppilas voi pyrkiä. "Se luo kannustimen työskennellä ahkerasti", hän sanoo.

Kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä koulutuksella halutaan, Sahlgren korostaa.

"Uudet metodit tuottavat itsevarmempia oppilaita, kuten Yhdysvalloissa", hän sanoo. "Parhaat Pisa-tulokset ja onnellisimmat oppilaat eivät mahdu samaan maahan."

Hän vetoaa suomenruotsalaisiin, joiden Pisa-tulokset ovat suomenkielisten tuloksia huonommat, mutta jotka ovat terveempiä ja elävät pidempään.

"Kyse on vaihtokaupasta."

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1447838587118

Jotenkin tutunomaista tekstiä. Taas on yksi komponentti jutusta jäänyt mainitsematta... en vain millään käsitä mikä. 
(boldaukset omat)

[internetsi]

En tiedä onko PIS(S)A-tulokset romahtaneet Suomessa, mutta varmaan kohta joku lyö tilastot pöytään josta näkee miten asia on. Minun tietääkseni varsinkaan ruotsalaisilla ei ole varaa vittuilla suomalaisten PISA-tuloksista.

Tästä muuten taisi olla oma ketjunsakin, wink modet.

[sivullinen.]

Ruotsalaisen mielestä hyvät Pisa-tulokset periytyvät Venäjän tsaarin vallan ajalta. Jotain perustetta väitteessä voi olla, sillä silloin tosiaan luotiin suomalainen kulttuuri ja se luotiin, kuten ruotsalainen sanoo, ruotsin kielellä. Kansan kielenä oli kuitenkin myös silloin suomi ja Suomi oli erittäin heikosti kehittynyt maa. Vasta 1900-luvun vaihteesta itsenäisyyden alkuvuosiin myös kansa pääsi osaksi kulttuurin luomiseen -- ja oli itsenäisyyden tunteen huumaannuttamana erittäin innokasta ja ahkeraa --. Ei sivistyminen tietenkään tapahtunut hetkessä, ja meitä kohteli 1940-luvulla käyty sotakin huomattavasti raskaammin kuin Ruotsia. Siksi emme edes heti sodan jälkeen nousseet samalle tasolle. Vielä silloin oli Ruotsissa paljon hyvää.

Mutta miksi Ruotsi sitten romahti, ja miksi Suomi näyttää siltä, miltä Ruotsi muutamia vuosikymmeniä sitten? Siihen ruotsalainen tutkija ei vastaa mielestäni oikein -- joko tyhmyyttään tai poliittista korrektiuttaan --. Ruotsin rappion syy on selvä. Eikä se ole epämääräinen "mukavuudenhalu". Mukavuudenhalu on kansallinen luonnepiirre, ja luonnepiirteet kehittyvät todella pitkien aikakausien kuluessa. Ruotsalaisten mukavuudenhalu ei ole muuttunut mihinkään viimeiseen pariin sataan vuoteen. Tarkoitan tässä ruotsalaisilla nimenomaan ruotsalaista kansaa. Toisaalta tulevat mukavuudenhaluiset ja vähemmän tavoitteelliset kansat ovat saattaneet tehdä Ruotsin kansalaisuuden mukaan määritellyistä ruotsalaisista keskimäärin mukavuudenhaluisempia.

Johtopäätöksenä on, ettei Suomen pidä missään nimessä tehdä samaa virhettä, ja ottaa "mukavuudenhaluisia" positiivisesti syrjittäviä ihmisiä pilaamaan Pisa-tuloksia.

[internetsi]

Itse olen samoilla linjoilla jäsen sivullisen kanssa ja voisin aiheesta jauhaa enemmänkin. Jos vertaa kansallisia vaikeuksia, kansallista nuivuutta ja siitä kulunutta aikaa Suomenlahden etelä-, pohjois-, ja länsipuolella, niin eroja löytyy. Ruotsi, joka oli ollut suht' rauhassa sata vuotta, on kokonaan vailla tervettä kansallistunnetta ja sairastunut kansalliseen Tukholma-syndroomaan. Sata kilometriä kaakkoon meininki on täysin eri, koska arhinmäkeläis-rinne-aate nussi heitä perseeseen 50 vuotta ja raiskauksen loppumisesta on vasta parikymmentä vuotta. Sitten on Suomi, joka on kansallisilta asenteiltaan Ruotsin ja Viron välissä.

Eräs kansanedustaja sanoi haaveilevansa vahvasta kansasta, joka herää monikulttuurisesta painajaisesta. Minusta virolaiset ja baltit ovat tällaista kansaa, ainakin mitä tulee mokumakuun.

[nollatoleranssi]

Jos jotakin huomioisin, niin taisi olla ensimmäinen kerta HS:ssä kun aihetta edes sivutaan ns. analyyttisesti. Aiemmin on esitetty vain tuloksia ja Ruotsin huonoistakin PISA-tuloksista jouduttiin hampaita puristellen kirjoittamaan, mutta siihen se jäikin. Aihetta ei mietitty millään tasolla (kuten ei yleensäkään Ruotsin ongelmista puhuttaessa). Toiste päin HS kirjoittaa sadottain/tuhansittain juttuja, jos Ruotsi pärjääkin jossakin asiassa paremmin kuin Suomi.

Jutussa on pari kohtaa, jotka helposti paljastavat ns. lähteen tälle tutkijan tiedolle: "suomenruotsalaiset tietotoimistot".

Mikään muu ei selitä omituisia viittauksia 1800 ja 1980-luvuille kuin nuo tahot. Koska Suomen peruskoulun nousu alkoi vasta n. 1970-luvulla ja PISA-testit tehtiin 2000-luvulla.

[yks vaan]

Olipa mikä hyvänsä opetustyyli, oppilaiden pitää hallita opetuskieli ja heiltä pitää vaatia osaamista. Tällaisia itsestäänselvyyksiä.

[Arvoton]

YLEn ja muunkin median perusteella tuntuu, että Suomi olisi koulukiusaamisen huippua ainakin PISA-pärjäämisen ohi. En tiedä, mitä kiusaamisesta jauhamisella sitten haetaan. Että koulussakin oppilasta pitäisi ajatella ennen kaikkea "ihmisenä" ja "yksilönä"? Jotain itse asian, joka sinänsä on vakava, lisäksi silläkin toitottamisella haetaan - liittynee mokutukseen.

Mä lähden Suomen kohdalla siitä faktasta, että kuten suomalaiset junnut ovat kansainvälisesti hyviä monissa urheilulajeissa, mutta aikuisina keskinkertaisia, samoin valkolakin saatuaan suomalaiset ovat hyviä, mutta muutaman vuoden päästä monien kehittyneiden maiden maisterit ja kandit ovat kovempaa kamaa kuin suomalaiset. Ja mehän tiedämme, mitkä "tieteenalat" ovat Suomessa suosittuja (paljon hakijoita) ja paljon opetettuja...

Yksi esimerkki Suomen korkeakoulutuksen tasosta on YLEläisten maistereiden suomenkielen taito.

[Nanfung]

Hän vetoaa suomenruotsalaisiin, joiden Pisa-tulokset ovat suomenkielisten tuloksia huonommat, mutta jotka ovat terveempiä ja elävät pidempään.

Näin myös Etelä-Afrikassa, missä entiset siirtomaaisännät ovat terveempiä ja elävät pidempään, kuin alkuperäisväestö.

[internetsi]

Lyökääs nyt ne PISA-tulokset pöytään vaikka Suomen, Ruotsin ja Viron osalta, niin tarkastellaan.