Kouluissa kasvisruokaa joka päivä, pakkokasvispäivä kerran viikossa

[l'uomo normale]

Kuvittelisin olevani niin psyko, että pystyisin vaikka lapiolla lyömään hengiltä jonkun maassa makaavan, taudin lamaannuttaman citykanin. Saanko nyt avata Lidlistä ostamani kestonakkipurkin?

Tuohan on lähinnä armollista. Metsästyskin on hyvä, reipas harrastus - mutta eipä tullu mieleenkään että se olisi pakollista että lihaa saisi nauttia.

Vielä äskenhän se oli niin että metsästys oli epäilyttävää ja lihan ostaminen kaupasta muovipakkauksessa oli sivistyneempää ja humaanimpaa. Saattaisi olla niin että tuollaisen lihansyöntiin oikeuttavan lihakortin suorittajia kuitenkin katsottaisiin kieroon tämän kortin ehdottajan utopiassa.

Isoisäni vielä maalla tappoi ampumalla omaan käyttöön tulevat vasikat tms. Nyt kun pienimuotoinen maanviljelys on aika lailla hävitetty, kun vuosikymmeniä valtamediat ovat julistaneet tehotuotannon hyvyyttä, ei eläinpuolen tehomaatalouden tuloksia  saisikaan käyttää.

[ohkurin_narsi]

Joo ei se tule noille kelpaamaan missään muodossa.

UK telkussa oli muutama vuosi sitten hyvä realitysarja (en muista kirvelläkään nimeä), missä näytettiin mistä liha tulee - teurastettiin ja leikattiin live yleisön nähden studio teurastamossa, ja sit syötettiin. Jotkut siinä kauhistui, mutta lopulta vähemmistö. Minulle tuli katsoessa lähinnä nälkä. Siinä mm kauhisteltiin pikkupossuja, eli Segovialainen cochinillo asado...

[Roope]

Hesarin ympäristötuottaja Piia Elonen sotkee huolella ja tarkoituksella muun muassa ruoantuotannon ja tarjonnan valinnanvapauden, maataloustuet, kulttuuriset perinteet ja terveysvaikutukset hämärtääkseen ilmastoruokaohjelman kaltaisen järjestelmällisen lihansyönnin rajoittamisen ideologisen taustan.

Päättääkö poliitikko puolestasi, mitä syöt?

Tänä syksynä on puhuttu paljon ruuasta ja erityisesti siitä, mitä lautasille päätyy ja miksi. Hallitus­ohjelmassa luvattua ilmasto­ruoka­ohjelmaa on odotettu ja sen kohtaamista vaikeuksista uutisoitu.

Monen reaktio ilmasto­ruoka­ohjelman viivästymiseen – kansanedustajia myöten – oli ilmoittaa, että jokainen saa itse päättää, mitä syö.

Se on ihan hyvä periaate. Mutta työkseen lakeja säätävän ja veroeuroista päättävän ihmisen pitäisi tietää, ettemme ole tällaisessa tilanteessa.

Otetaan yksinkertainen esimerkki.

Oma sekasyöjäesikoiseni juo mieluiten kauramaitoa. Tai joisi. Päiväkodin alkutaipaleella hänellä kävi tuuri. Helsingissä oli käytössä asukkaiden toivoma kaurajuomakokeilu, ja lapset saivat juoda päiväkodissa mitä tahtoivat.

Kokeilun jälkeen kaurajuomaa ei enää ollut varaa tarjota. Lehmänmaito on kunnalle halvempi vaihtoehto muun muassa EU:n koulumaitotuen vuoksi. Koulumaitotuki tarkoittaa, että koulut ja päiväkodit saavat tukea maidon, piimän, jogurtin, viilin, rahkan ja juuston ostamiseen lapsille.

Lapseni alkoi juoda päiväkodissa lehmänmaitoa, ja joskus piimää. Ja koska hän tottui päiväkodissa lehmänmaitoon, hän alkoi pyytää sitä yhä useammin myös kotona.

Kauramaitoa suosineesta lapsestani tuli yhä enenevässä määrin lehmänmaidon juoja.

Nyt kysymys kuuluu, saiko lapseni päättää itse, mitä hän syö ja juo. Vai vaikuttivatko asiaan mahdollisesti EU:n maatalouspolitiikka, Suomen kansalliset linjaukset ja Helsingin kaupungin budjetointi? Lapsen omista vanhemmista nyt puhumattakaan.

[...]

Kuluttajille maito ja liha tulevat tukien vuoksi halvemmiksi. Syötäisiinkö maito- ja lihatuotteita yhtä paljon, jos niissä näkyisi paremmin tuotannon kalleus tai jos edes osa ympäristöhaitoista olisi hinnoiteltu tuotteisiin? Voidaanko tuetuista tuotteista sanoa, että ihmiset itse valitsevat niitä vapaasti?

Ruokalautasella näkyy, millaista ruuantuotantoa poliitikot ovat valinneet ja päättäneet tukea. Tuet ovat osin vaikuttaneet siihen, minkälainen tuotantorakenne Suomeen on syntynyt. Valintoja ohjaa se, mikä on kallista ja mikä halpaa.

Koulumaitotuki on tästä hyvä esimerkki. Vain eläinperäisten tuotteiden hankkimiseen osoitettu tuki vaikuttaa siihen, ettei kasviperäisiä vaihtoehtoja ole linjastolla edes esillä.

Kukaan ei ole laatimassa liharuuan kieltolakia. Mutta on poliittinen päätös ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka miettiä, minkälaista ruokailua julkisin varoin tuetaan. Myös terveysnäkökulmasta.

Alussa mainitun kansanedustajan oma puolue kokoomus on jo pidempään ajanut sokeriveroa. Yhtä lailla tämä on samaa pahamaineista ihmisten syömisiin puuttumista, jota ilmastoruokaohjelmakin harrastaisi.

Miksi terveyttä saa ajaa sokerituotteiden kohdalla, muttei punaisen lihan tai kovan maitorasvan tapauksessa?

Kirjoittaja on HS:n ympäristötuottaja.

Helsingin Sanomat 27.11.2022

Kukaan ei ole laatimassa liharuuan kieltolakia. Mutta on poliittinen päätös ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka miettiä, minkälaista ruokailua julkisin varoin tuetaan. Myös terveysnäkökulmasta.

Kaikin mokomin keskustellaan siitä, minkälaista ruokailua julkisin varoin tuetaan. Itse kannatan monipuolisuutta ja valinnanvapautta, kun monella tuntuu nykyään olevan tavoitteena vain rajoittaa muiden valintoja.

Ja mitä muuta esimerkiksi koulun ja armeijan pakolliset kasvisruokapäivät ovat kuin vähittäistä liharuuan kieltolakia, jota halutaan lisätä ja laajentaa kaikkialle yhteiskuntaan?

Miksi terveyttä saa ajaa sokerituotteiden kohdalla, muttei punaisen lihan tai kovan maitorasvan tapauksessa?

Kuka muka estää ajamasta? Ilmastoruokavaliossa ei vain ole kyse terveydestä tai edes ilmastosta vaan imelästi "reiluudella" ja "oikeudenmukaisuudella" perustellusta vallankäytöstä.

[Pentecost]

Lapseni alkoi juoda päiväkodissa lehmänmaitoa, ja joskus piimää. Ja koska hän tottui päiväkodissa lehmänmaitoon, hän alkoi pyytää sitä yhä useammin myös kotona.

Kauramaitoa suosineesta lapsestani tuli yhä enenevässä määrin lehmänmaidon juoja.

Vai olisiko niin, että lapsen mielestä se aito maito ja piimä oli sittenkin parempaa?

Näin sivumennen kiitän vanhempiani siitä, että minua ei koskaan pakotettu syömään minkään uskomuksen mukaan vaan kaikkea oli tarjolla.

[Huppupelikaani]

Seinäjoella käytiin hirveä vääntö vegaaniruoasta aina valtuustoa myöten. YLE jopa otsikoi Seinäjoen olevan takapajula vegaaniruoan puuttumisen takia. Sitaateissa mutta kuitenkin. Ja kasvisruokaahan käsittääkseni oli koko ajan tarjolla ihan normaalisti. Nyt sitten harpattiin pois menneisyydestä ja vegaaniruokaa olisi tarjolla. Syöjiä? No, vähemmän. Tai vähän tarkemmin: ei yhtään.

Vegaaniruoka saatiin kohun saattelemana kouluihin Seinäjoella, mutta nyt sitä ei haluakaan kukaan

Päätös vegaanisen ruokavaihtoehdon tarjoamisesta sitä haluaville on ollut Seinäjoella monivaiheinen. Kun vegaaniruokailu vihdoin olisi alkanut maanantaina kouluissa ja päiväkodeissa, halukkaita ei ilmaantunutkaan.

———

Matkaan lähtee 7 500 lounasta, mutta mukana ei ole yhtäkään vegaanista vaihtoehtoa päivän ruoasta. Vuoista löytyy Seinäjoen koulujen suosittua "perinneruokaa": pinaattiohukaisia ja jauhelihakastiketta. Kasvisvaihtoehdossa jauheliha on korvattu soijarouheella.

– Meillä oli ennakkoon vähän pelkona, että teemme hirveästi töitä ja sitten ruokailijoita ei olekaan, myöntää Alvariinan ravitsemispäällikkö Paula Rauhala.

———

Kun valtuusto sai pitkän selvittelyn ja kädenväännön jälkeen toukokuussa tehtyä vegaaniruokailusta myönteisen päätöksen, kaupungin ruokapalveluissa käärittiin hihat.

– Meillä on viiden viikon kiertävä ruokalista, ja siitä on tehty nyt myös vegaaniruokalista. Jokainen resepti on muokattu vegaanille sopivaksi ja raaka-aineet on kerätty resepteille. On selvitetty, millä korvataan esimerkiksi kananmunaa ja raejuustoa, jotta ruokaan saadaan tarpeeksi proteiineja, Paula Rauhala selvittää.

Vegaaniruoan tarjoilun piti alkaa Seinäjoella sitä haluaville tänään maanantaina.

Kun ilmoittautuneita ei ollut, kaupungin keittiöissä ei hankittu myöskään vegaaniruokaan sopivia raaka-aineita. Rauhalan mukaan vegaaniraaka-aineissa on melko lyhyet säilymispäivämäärät.

– Emme voi jäädä odottelemaan, vaan meidän pitää tietää, koska ruokailija on paikalla.

———

Nuorisovaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, abiturientti Louna Yli-Hemminki on hieman yllättynyt siitä, että kohun saattelema vegaaniruokailu tyrehtyi ainakin alkumetreillään.

Yli-Hemminki löytää tapahtuneelle syitä. Kyselyssä vegaaniruokaa puolustivat lähinnä lukiolaiset ja kyselyyn vastanneet ovat jo valmistuneet koulusta, eivätkä enää kuulu kouluruokailun piiriin.

Yli-Hemminki arvioi, että moni on myös tuskastunut vegaaniruoan tarjoilun vaatimuksiin. Kouluruokasuositusten mukaan vegaaniruokaa haluavan tulee keskustella asiasta terveydenhoitajan tai ravitsemisterapeutin kanssa ja toimittaa käydystä keskustelusta koululle todistus. Alaikäiset tarvitsevat myös huoltajien suostumuksen.

– Saimme ainakin meillä lukiolla ensin sellaisen viestin, että todistus pitää hankkia yksityiseltä palveluntarjoajalta. Jos perheessä on useampi vegaani, siitä olisi tullut aika hintava lasku. Myöhemmin tuli viesti, jonka mukaan todistuksen saa myös kaupungin terveydenhoitajalta.

– Voi olla, että viestit ovat menneet sekaisin tai jälkimmäistä ei ole huomattu tai todistuksen hankkiminen on koettu liian hankalaksi, Louna Yli-Hemminki arvioi.

Harmittaako, kun heti ei saatukaan vegaaniruokailijoita, vaikka asian puolesta käytiin pitkä taisto?

– Pääasia, että meillä on valmius vegaaniruokaan. Tällä hetkellä tilanne on tämä, mutta kuukauden tai vuoden kuluttua se voi olla aivan erilainen.

———

yle.fi 28.11.2022

Yllättyikö joku? Pitikö taas prosentti- tai ennemminkin promillejengi vähän kohtuuttoman kovaa ääntä toimittajien avustuksella? Mutta varmasti kuukauden päästä varmasti tilanne on ihan erilainen, kunhan vegaanit vain hoksaavat lukea sähköpostinsa ja käydä siellä terveydenhoitajalla.

[Lalli IsoTalo]

Kasvisvaihtoehdossa jauheliha on korvattu soijarouheella.

Ei tuo ole kasvisruokaa, vaan feikkiliha"ruokaa".Tekisivät vaikka miedosti maustettua intialaista kesvisruokaa tms.

[Melbac]

Kasvisvaihtoehdossa jauheliha on korvattu soijarouheella.

Ei tuo ole kasvisruokaa, vaan feikkiliha"ruokaa".Tekisivät vaikka miedosti maustettua intialaista kesvisruokaa tms.

Soijan tarkoitus on käsittääkseni korvata oikeassa lihassa olevat proteiinit eli yritetään saada sama ravintoarvo liha ja kasvivaihtoehdoille.Ennen yritettiin tehdä ravintoarvoltaan noita annoksia,nykyään ei ole mitään hajua miten ne noita yrittää tehdä.Ilmeisesti jonkun hihhulin oman ruokavalion mukaan ne noita päättää nykyään ja noiden mielestä jos ne tykkää tietystä ruuasta niin enemmistökin tykkää vaikka asia on 99% kerroista juuri toistepäin.Nykyään ei oteta edes huomioon että kaikkien vatsa ei kestä tiettyjä mausteita ja tiettyjä ruoka-aineita mutta se ei noita hetkauta tippaakaan.

[Roope]

Kasvisruokakeskustelun sääntö numero yksi. Kasvisruokaa tai kasvisruoan syöntiin pakottamista ei saa arvostella tai kyseenalaistaa.

Jos kouluruoka ei maistu, se ei välttämättä kerro oppilaiden nirsoudesta

KIRJOITIN vähän aikaa sitten jutun (HS 1.11.) kouluruoasta. Jutussa kerrottiin, kuinka oppilaat livahtavat välitunneilla kauppaan, koska ruoka ei maistu.

Pian jutun kommenttikenttä täyttyi palautteesta, jossa kouluruokaa välttelevien oppilaiden arveltiin olevan nirsoja.

Voi olla, että osa oppilaista onkin. Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että kyse on muustakin.

[...]

OPPILAIDEN ruokakauppakäynteihin on muitakin syitä kuin se, että kouluruoka ei maistu.

Kun kävin juttukeikalla maistamassa kouluruokaa, söin kaiken mitä tarjottiin. Oli kasvisruokapäivä: listalla oli kurpitsakeittoa, sämpylä ja omenapiirakkaa.

Ruoka oli syötävää, mutta kevyttä. Jo parin tunnin kuluttua olin nälkäinen, vaikka en tehnyt muuta kuin istuin. Minä en enää kasva kuin sivusuuntaan, toisin kuin kiivaimmassa kasvuvaiheessa olevat teinit.

Olen samaa mieltä kuin juttuun haastattelemani Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen, joka ei kannata pelkkiä kasvisruokapäiviä. Kasvisruoka on joillekin liian kevyttä, ja kasvisruokapäivä luo turhaa vastakkainasettelua sekasyöjien ja kasvissyöjien välille.

[...]

Jonna Hovi-Horkan
Kirjoittaja on HS:n kaupunkitoimittaja.

Helsingin Sanomat 1.12.2022

Syömiseen ei vaikuta vain ruuan maku

JONNA HOVI-HORKAN jatkoi kolumnissaan keskustelua kouluruokailun nykytilasta (HS 1.12.). Kirjoitusten keskiöissä on ollut ruuan maku, mutta syömiseen vaikuttaa myös moni muu asia. Joutuuko annoksensa hotkimaan kymmenessä minuutissa? Löytyykö oppilaalle ruokaseuraa? Entä miten aikuiset puhuvat kouluruuasta? Parjataanko kasvisruokaa tai väitetäänkö, että ruoka ei ole riittävän ravitseva? Myös medialla on tässä vastuunsa.

Kouluruokailuun pitää panostaa, mutta lista ei voi silti koostua pelkästään oppilaiden lempiruuista. Uusia kasvisruokia täytyy tarjota sinnikkäästi, vaikka ne eivät heti maistuisikaan. Se on meidän velvollisuutemme, jotta tuleva sukupolvi tottuu kestävään, tulevaisuuden ruokaan.

[...]

Silja Varjonen
toiminnanjohtaja, ravitsemusasiantuntija (ETM)
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Helsingin Sanomat, mielipide 3.12.2022

[Outo olio]

Soijan tarkoitus on käsittääkseni korvata oikeassa lihassa olevat proteiinit eli yritetään saada sama ravintoarvo liha ja kasvivaihtoehdoille.Ennen yritettiin tehdä ravintoarvoltaan noita annoksia,nykyään ei ole mitään hajua miten ne noita yrittää tehdä.

Omalta kouluajaltani muistan, että ruoan kasviproteiinipitoisuutta yritettiin lisätä, lisäämällä ruokaan papua. Ongelma ainakin minun kohdallani oli, että pavut eivät olleet papumuodossa, vaan pavunpalkoina, siis pavut eli kasvin siemenet olivat kasvikuoren sisällä. Tämän ymmärtää, sillä palot ovat halvempi raaka-aine, kun papuja ei tarvitse kuoria niistä pois. Itse tykkään pavuista, mutta en siitä palosta, joten siirsin palot lautasen reunalle, ja lopuksi biojätteisiin. Ravinnossa oli siis proteiinia, joka meni hukkaan eikä vatsaan, siinä tapahtui suunnitteluvirhe, ruokasuunnittelija kuvittelee että lapset saavat proteiinia vaikka eivät saaneet, minä ainakaan.

[Eino P. Keravalta]

Kouluruokailuun pitää panostaa, mutta lista ei voi silti koostua pelkästään oppilaiden lempiruuista. Uusia kasvisruokia täytyy tarjota sinnikkäästi, vaikka ne eivät heti maistuisikaan. Se on meidän velvollisuutemme, jotta tuleva sukupolvi tottuu kestävään, tulevaisuuden ruokaan.

Silja Varjonen
toiminnanjohtaja, ravitsemusasiantuntija (ETM)
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Eli suomalaislasten pitää järsiä lanttua ja naurista, koska kiinalaiset, intialaiset ja neekerit sikailevat ja vitut ( anteeksi ) välittävät ympäristöstä?

Kertokaa, kuinka monta sataa sukupolvea suomalaisten pitää syödä ötököitä ja muuta paskaa, että voidaan 'korvata' keharimaalaisten ja niiden järjettömän syntyvyyden tuhot edes tältä vuodelta?

[Eino P. Keravalta]

Mites muuten tämä ötökkäbisnes on mennyt?

Onko Suomessa enää yhtäkään ötökkäbisnes-lafkaa hengissä?

Jokunen vuosi sitten Ylekin oksensi pari, kolme vuotta kansan päälle ötökkäpropagandaa. Haastateltiin ötökkäfarmareita, oli kova pöhinä ( kommareiden lempisanoja ), pisnesideoita ja innovaatioita, investointeja ja ötökkäfarmeja, ötökätkin olivat jo laatikoissa kuksimassa lisää ötököitä, syöjät vain puuttuivat, koska EU ei sallinut vielä tuolloin ötökkä-'ruokaa'. Mutta kun sallisi, sitä myytäisiin miljoonatolkulla, näin ainakin marxilaisten ja marxilaisten äänitorven, Ylen mielestä: jengi vain venasi, että saadaan kohta ötökät lautasille voi vittu jee, haarukat oli jo käsissä, kuola suupielessä ja moraalisäteily kihelmöi rastan alla!

Mutta miten kävikään kaikesta propagandasta ja paskanpuhumisesta huolimatta? Alkoiko jengi skruudaa jotain saatanan kuusijalkaisia, kahdeksansilmäisiä, paskaa syöviä öttömönkiäisiä, joita keenerit tapaa löytää ruumiinaukoistaan? Vituix män suatana! 

Mut Heil Ötökkä! Koska anyway, ideologia tärkein! Vaikka väkisin kurkusta alas!

[Linkster]

Sama huomio kuin Einolla. Kaikki nämä uuden ajan ihmeravintolähteet ovat alun tukihimmeleiden loputtua kaatuneet omaan mahdottomuuteensa. Niin nyhtökaurat, torakkafarmit kuin mansikka-alin pisneetitikin.
Syömisestä uuden uskonnon ja pienen uskonsodan kehittäneet ovat onneksemme marginaalisakkia.
Ei kai normaalista arkisyömisestä tarvitse mitään eloonjäämiskamppailua ekokatastrofi-elokuvien tyyliin tehdä?

[Hohtis]

Tänään Hohtiksen kokeellisessa keittiössä taas kasvisruokaa tarjolla. Ajattelin tehdä Jalapeno Poppereita. Koska olen vastuullinen ja ekologinen, en jätä hyödyntämättä lämmitettyä kasvisrasvaa vaan ajattelin friteerata samalla alkuruuaksi vähän kanansiipiä, lohta ja jotain seitiä. Lisäksi taidan ottaa pakastimesta ekologisesti tapettua hirven lähilihaa ja käristää sitä jälkkäriksi. Aurajuustokastike ja kermainen Texas buffalo wings, jatkettuna voilla (vain kiillon lisäämiseksi).

Ei tämä kasvisruokavalion noudattaminen ole edes vaikeaa ja ihan hyviä ruokia tässä saa aikaiseksi.

[Roope]

Kasvisruokakeskustelun sääntö numero yksi. Kasvisruokaa tai kasvisruoan syöntiin pakottamista ei saa arvostella tai kyseenalaistaa.

Oikeanlainen kasvisruoka on täyttävää ja maittavaa

JONNA HOVI-HORKAN toivoi kolumnissaan (HS 1.12.) koulujen kasvisruokapäivän lopettamista. Asiaa hän perusteli toteamalla kasvisruuan olevan liian kevyttä ja herättävän liikaa vastakkainasettelua. Kasvisruoka mielletään usein kevyeksi, sillä siitä tehdään kevyttä. Hovi-Horkanin kouluruokapäivälle osui kurpitsakeitto.

Olen ollut 25 vuotta ja 9-vuotias lapseni on ollut lähes koko elämänsä vegaani. En koskaan tee kasviskeittoja ilman proteiinilisää, sillä ne eivät täytä. Yhdestä kurpitsakeittokokemuksesta ei ole syytä päätellä, että koko kasvisruokapäivästä pitäisi luopua. Ennemminkin kannattaisi miettiä, mitä täyttävämpää ja maittavampaa kasvisruokaa voisi laittaa tilalle. Useat Suomen huipulla olevat ultramaratoonarit ja jokunen painonnostajakin on vegaani, joten energianpuutteesta oikeanlainen kasvisruoka ei kärsi.

Lapset oppivat ruuan arvostuksen kotoa: jos kotona väheksytään kasvisruokaa, se näkyy myös koulujen kasvisruokapäivään kohdistetussa asenteessa.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti lihaa siihen nähden, mikä on terveydelle ja maapallon kantokyvylle sopivaa (HS 20.10.2021). Koululaisten ruokatottumukset noudattanevat samaa linjaa. Kotien olisikin syytä lisätä kasvisruuan määrää ja tehdä sitä lapsille pienestä pitäen tutuksi. Esimerkiksi oman lapseni lempiruokaa on vegetortilla ja paistettu tofu.

Lapsellenikin jää koulussa nälkä, jos tarjolla on pinaattikeittoa, sillä hän ei pidä siitä. Eikä pelkkä keitto mitään täyttäisikään. Kannatan Hovi-Horkanin ajatusta siitä, että lapset saisivat vaikuttaa koulujen ruokalistaan. Kasvisruokapäivä pysyköön, mutta lapsilla voisi olla oikeus vaikuttaa siihen, millaista vegeruokaa he syövät.

Eveliina Lundqvist
koulutusasiantuntija, Porvoo

Helsingin Sanomat 4.12.2022

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti lihaa siihen nähden, mikä on terveydelle ja maapallon kantokyvylle sopivaa (HS 20.10.2021).

Väite päiväkotilasten yli viisinkertaisesta lihansyönnistä nimenomaan ei perustunut terveyteen vaan mielivaltaiseen ideologiseen linjaukseen siitä, kuinka paljon lihaa länsimaissa saisi syödä, että ruokaa riittäisi kehitysmaihin, ikään kuin kaikki maailman ruoka olisi yhteistä.

Muita perusteluja pakolliselle kasvisruokapäivälle Lundqvist ei sitten esitäkään.

[Uuno Nuivanen]

^ Pisa-tuloksille ei ainakaan ole hyväksi, jos kakaroiden aivot näivettyvät proteiininpuutteen/aliravitsemuksen kautta. Mutta voihan se olla tarkoituskin. Homo sovieticus ei tarvitse aivoja, niitä käyttämällä on aina riski joutua gulagiin.

[Outo olio]

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti lihaa siihen nähden, mikä on terveydelle ja maapallon kantokyvylle sopivaa (HS 20.10.2021).

--

Eveliina Lundqvist
koulutusasiantuntija, Porvoo

Helsingin Sanomat 4.12.2022

Maapallon kantokyky varmaan pitää paikkansa, siis siinä mielessä, että jos asiat lasketaan "oikein" niin saadaan tuollainen tulos. Mutta ajatus että kasvava lapsi "syö viisinkertaisesti liikaa" yhtään mitään (paitsi karkkia) kuulostaa vaikeasti uskottavalta. Jos asiaa miettii, niin viisinkertainen annos olisi jo niin suuri, että onko sellainen mahdollista. Päiväkodin ateriat kai mietitään ravintosuositusten mukaan, eli yliravitsemusta ei ainakaan siitä pysty syntymään, eli yliravitsemuksen pitäisi tulla kotoa. Liikasyömiseen voin uskoa, viisinkertaiseen en.

[Roope]

Jos asiaa miettii, niin viisinkertainen annos olisi jo niin suuri, että onko sellainen mahdollista. Päiväkodin ateriat kai mietitään ravintosuositusten mukaan, eli yliravitsemusta ei ainakaan siitä pysty syntymään, eli yliravitsemuksen pitäisi tulla kotoa. Liikasyömiseen voin uskoa, viisinkertaiseen en.

Kuinka sattuikaan, punaisen lihan suomalainen ravintosuositus on viisinkertainen planetaariseen ruokavalioon verrattuna.

Planetaarinen ruokavaliohan ei perustu ravintosuosituksiin kuin käsien heiluttelun tasolla vaan käsitykseen oikeudenmukaisesta ruoan jakamisesta kaikille maailman ihmisille.

Tutkijoiden mielestä lasten oikeudenmukainen liha-annos olisi ollut 7 grammaa päivässä eli ei edes yhtä leikesiivua.

[JoKaGO]

^ 7 grammaa päivässä 

Tuostapa tulikin mieleeni ajankohtaan kohta puoliin sopiva "An ny yks sualane silakka"     

[Siener]

Koskeeko tämä myös maassamme asuvia muslimikoululaisia? Hehän omissa kulttuureissaan syövät huimat määrät lihaa päivittäin. Ymmärtääkseni enemmän kuin me kantasuomalaiset.

Vai onko tämä joku kiero tapa säästää sitä lihaa muslimeille?

_________

Ja halal-teurastettuahan sen olla pitää! Mutta pure sinä suomioletettu vain sitä porkkanaa...

[Vesa Heimo]

Koskeeko tämä myös maassamme asuvia muslimikoululaisia? Hehän omissa kulttuureissaan syövät huimat määrät lihaa päivittäin. Ymmärtääkseni enemmän kuin me kantasuomalaiset.

Maailman top lihansyöjämaat/capita taisivat olla Argentiina, USA, ja Australia. Etten nyt ihan varmaksi sanoisi että maailmassa lihaa syödään nimenomaan muslimimaissa. Yksi maailman väkirikkaimmista muslimimaista, Bangladesh on yksi vähiten lihaa syövistä maista.

[Outo olio]

^Bangladesh on myös köyhä, ja meren rannalla, joten kalaa ehkä syödään, en yrittänyt ottaa selvää.

Pitäisi katsoa paljonko lihaa syödään Persianlahden maissa, Iran mukaanlukien. Iran on melko vauras ja shiialainen, ja saudit, qatarilaiset, emiraattilaiset ja omanilaiset taas hyvin vauraita sunnalaisia. Kaikilla on mahdollisuus toteuttaa itseään, uskonnon rajoissa, joten siitä se kai nähdään, syödäänkö lihaa paljon vai vähemmän.

[Vesa Heimo]

^Bangladesh on myös köyhä, ja meren rannalla, joten kalaa ehkä syödään, en yrittänyt ottaa selvää.

Pitäisi katsoa paljonko lihaa syödään Persianlahden maissa, Iran mukaanlukien. Iran on melko vauras ja shiialainen, ja saudit, qatarilaiset, emiraattilaiset ja omanilaiset taas hyvin vauraita sunnalaisia. Kaikilla on mahdollisuus toteuttaa itseään, uskonnon rajoissa, joten siitä se kai nähdään, syödäänkö lihaa paljon vai vähemmän.

Google tarjosi äkkiseltään Iranille n. 50kg/vuosi (kana+punainen liha). Eli reippaasti vähemmän kun vaikkapa Suomessa- saatikka USA/Australia jne.

[JoKaGO]

^Bangladesh on myös köyhä, ja meren rannalla, joten kalaa ehkä syödään, en yrittänyt ottaa selvää.

Pitäisi katsoa paljonko lihaa syödään Persianlahden maissa, Iran mukaanlukien. Iran on melko vauras ja shiialainen, ja saudit, qatarilaiset, emiraattilaiset ja omanilaiset taas hyvin vauraita sunnalaisia. Kaikilla on mahdollisuus toteuttaa itseään, uskonnon rajoissa, joten siitä se kai nähdään, syödäänkö lihaa paljon vai vähemmän.

Google tarjosi äkkiseltään Iranille n. 50kg/vuosi (kana+punainen liha). Eli reippaasti vähemmän kun vaikkapa Suomessa- saatikka USA/Australia jne.

Niin no, reippaasti ja reippaasti.     Suomessa saman lähteen mukaan syödään 60 kg lihaa vuodessa per sierainpari, josta noin puolet on sianlihaa 

Ottaen huomioon, että Iranissa kasvaa sitrushedelmistä ja viinirypäleistä lähtien oliiveihin asti kaikki maailman ravintokasvit, heidän lihan syöntinsä on järkyttävän suurta. Suomalaisella kun ei ole kuin puolukkahilloa laittaa verimakkaran kaveriksi ...

[ämpee]

Englanninkielisestä Wikipediasta läytyi luettelo lihansyönnistä maailmalla, siinä kala myös lasketaan lihaksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_meat_consumption#cite_note-9

Wikipediasta kun on kyse niin kannattaa suhtautua.
Lisäbonuksena siellä kuitenkin on paljon linkkejä liharuokiin ja lihavalmisteisiin.

Edit, sivua pitää vierittää ylöspäin, jäi jotenkin päälle tuo "note-9".

[l'uomo normale]

^Bangladesh on myös köyhä, ja meren rannalla, joten kalaa ehkä syödään, en yrittänyt ottaa selvää.

Pitäisi katsoa paljonko lihaa syödään Persianlahden maissa, Iran mukaanlukien. Iran on melko vauras ja shiialainen, ja saudit, qatarilaiset, emiraattilaiset ja omanilaiset taas hyvin vauraita sunnalaisia. Kaikilla on mahdollisuus toteuttaa itseään, uskonnon rajoissa, joten siitä se kai nähdään, syödäänkö lihaa paljon vai vähemmän.

Google tarjosi äkkiseltään Iranille n. 50kg/vuosi (kana+punainen liha). Eli reippaasti vähemmän kun vaikkapa Suomessa- saatikka USA/Australia jne.

Niin no, reippaasti ja reippaasti.     Suomessa saman lähteen mukaan syödään 60 kg lihaa vuodessa per sierainpari, josta noin puolet on sianlihaa 

Ottaen huomioon, että Iranissa kasvaa sitrushedelmistä ja viinirypäleistä lähtien oliiveihin asti kaikki maailman ravintokasvit, heidän lihan syöntinsä on järkyttävän suurta. Suomalaisella kun ei ole kuin puolukkahilloa laittaa verimakkaran kaveriksi ...

Kummasti näitten kolmannen maailman maiden asukkaitten perinteiset eettisemmät lihansyönti- ja muut elämisen käytännöt haihtuvat, kun kyseiset maat vaurastuvat. Turmiolliset länsimaiset kulutus- ja tuotantotavat kelpaavat heti kun ne ovat saatavilla. Eivätkö ne olekaan parempia ihmisiä geneettis-kulttuurisesti?

[Roope]

Oppilaat tilasivat hampurilaisia, pitsaa ja karkkia kouluun – rehtori lähetti Wilma-viestin vanhemmille

Lempääläläinen Kanavan koulu huomasi tänä syksynä, että kouluun alkoi ilmestyä ruokalähetyksiä.

Pirkanmaalla Lempäälän keskustassa sijaitsevaan kouluun tilattiin hampurilaisia, pitsaa ja karkkia.

Rehtori Anna-Maija Hakuni-Luoma laittoi asiasta syksyllä Wilma-tiedotteen, että vanhemmat tiedostavat tilanteen.

Kouluun ei haluta käymään ulkopuolisia, koska se häiritsee koulutyötä. Rehtori muistutti viestissä myös, että koulussa on joka päivä maksuton kouluruoka.

[...]

Tampereen kaupungin yläkoulujen rehtoreille tehdyn kyselykierroksen perusteella ilmiötä ei ole kouluissa havaittu. Tai sitten sitä ei vain ole huomattu, sillä mahdollisena sitä pidettiin.

Jos ruoan tilaamista kouluille havaittaisiin, koulu myös puuttuisi siihen.

– Meillä Lielahdessa ei ole törmätty wolttaamiseen, mutta saattaa olla vain siksi, että tarjonta on ympäristössä suppeaa. Toki siihen puututtaisiin ja oltaisiin kotiin yhteydessä, kertoi apulaisrehtori Sami Jaakkola.

Kouluruoka maistuu oppilaille rehtoreiden havaintojen mukaan kohtuullisen hyvin.

– Toki aina on oppilaita, jotka syövät tosi vähän tai eivät juuri lainkaan, kertoo Vuoreksen koulun rehtori Leena Kostiainen.

Kouluilla kannustetaan oppilaita ilmaiseen ruokailuun.

Yle 5.12.2022

Jutussa ei mainita syyksi pakollisia kasvisruokapäiviä, mutta yleisemminkin kouluissa juuri kasvisruokapäivinä moni ei osallistu ruokailuun tai syö vain vähän. Mikäs sen kätevämpää kuin tilata maistuvampaa ruokaa suoraan koululle.

Lempäälässä lapsia on painostettu kasvissyöntiin muun muassa kampanjoilla.

Vastuullista ruokapalvelua asiakaslähtöisellä palvelunkehittämisellä - kasvisruuan suosio kasvuun Lempäälässä.

Toteutettava kokeilu on koululaisille ja myös heidän perheilleen suunnattu kasvisruuan suosiota edistävä kampanja, jonka ytimessä on avoin kasvisruokaresepti-kilpailu, jonka avulla haetaan koulujen ruokalistalle uusia koululaisille maistuvia kasvisruoka-annoksia.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Lempäälän kunnassa on HINKU-kuntana vahva tahtotila edistää vähähiilisyyttä kaikessa toiminnassa. Kasvisruuan osuuden lisääminen ja vastuullisuuden edistäminen ovat tapoja, joilla kunnan ruokapalvelut voi omalta osaltaan vaikuttaa kunnan vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen sekä kestävän elämäntavan mukaisten valintojen tekemiseen arjessa. Kunnan ruokapalvelut osallistuu myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön sekä tekee ruokakasvatustyötä.

Kasvisruuan lisääminen nousee usein esiin kuntalaiskeskusteluissa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Kasvisruokailuun kouluilla kohdistuu myös kritiikkiä. (esim. 12-vuotiaan koululaisen mielipide Aamulehti 3.2.2021). Tämä kritiikki näkyy myös käytännön arjessa siten, että kasvisruokapäivinä kouluruuan menekki on keskimääräisesti pienempää. Ei siis riitä, että kasvisruokaa on kouluilla tarjolla, vaan on löydettävä ratkaisuja, joiden avulla tämä koulussa tarjottu ravitsemuksellisesti tärkeä ateria myös syödään. Tämän kokeilun avulla etsitään asiakaslähtöisen palvelunkehittämisen avulla keinoja, joiden avulla voidaan nostaa kasvisruokien määrää ruokalistalla, lisätä kasvisruuan suosiota ja osallistaa asiakkaat mukaan palvelunkehittämiseen.

Kokeiluna toteutetaan kasvisruokailua edistävä kampanja. Kampanjan avulla on tarkoitus parantaa kasvisruuan houkuttavuutta ja lisätä tietoisuutta kasvisruuan määrän lisäämisen vaikutuksista osana kestävän arjen elämäntapaa ja laajemmassa kuvassa osana vastuullista kunnallista ruokapalvelua. Tarkoitus on pilotoida kampanjassa kasvisruokareseptikilpailu, josta halutaan luoda säännöllinen tapa osallistaa asiakkaat ruokalistasuunnitteluun ja tarjota heille "ajanmukaista arkiruokaa". Tavoitteena on löytää koululaisten mieleen olevia kasvisruokaresepteja, joista voitaisiin muokata tuotantokeittiöön sopivat reseptit ja tuoda koululaisten itsensä suunnittelemia kasvisruokia osaksi ruokalistoja. Kampanjan avulla toteutetaan samalla myös ruokakasvatusta eri ikäisten koululaisten keskuudessa ja kannustetaan kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin omassa arjessa. Kouluja osallistetaan kilpailuun ja kotitaloustunnilla voidaan yhdessä kehitellä maistuvia kasvisruokia osaksi reseptikilpailua.

[...]

Motivaatio ja resurssit kehitysohjelmaan osallistumiseen?
Kehittämismyönteinen Lempäälä on kunta, joka sanoo kyllä! Nyt aloitettava kokeilu panostaa kuntastrategian mukaisesti lapsiin ja nuoriin sekä tukee kuntastrategian kaikkia kolmea painopistealuetta; #yhdessä #elämykset ja #edelläkävijyys. Kokeilu tukee myös Lempäälän kunnan vähähiilisyystavoitteita. Ajanmukainen arkiruoka ja hävikin hallinta ovat Lempäälän kunnan ruokapalvelun strategisia valintoja. Ruokapalvelulle määritellyt laatukriteerit ovat asiakasymmärrys, ruokalistan ja aterioiden laatu, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö, ruokapalvelun imago sekä kustannustehokkuus. Kokeilu lisää vastuullisuutta kunnan ruokapalvelussa sekä toimii myös uutena avauksena kunnan hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyössä.

Lempäälän ruokapalvelu 12.2.2021

[Uuno Nuivanen]

Menneen maailman kouluruoista muistan kesäkeiton, jonka kai voi laskea kasvisruoaksi. Ajatus yrjöttää vieläkin.

[ämpee]

Menneen maailman kouluruoista muistan kesäkeiton, jonka kai voi laskea kasvisruoaksi. Ajatus yrjöttää vieläkin.

Ei sentään yrjötä mutta eipä ole ilmennyt kaipuutakaan.
Kesäkeitto jäi koulumuistojen mukana sinne jonnekkin menneisyyteen josta se ei enää koskaan ole palannut.

Sinällään hyvä esimerkki siitä mihin pakottamisella päästään vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä.

[Pentecost]

Kesäkeitto...hmm...

Isoäitini valmisti kyseistä ruokaa ja idea kai oli kesän ensimmäisten vihannesten ja kasvisten kypsymisen juhlistaminen. Minusta itse keitto maistui aivan ookoolta, mutta koska se sisälsi enimmäkseen kasviksia ja vettä sekä muutaman perunan, oli sen vatsantäyttö sangen lyhytaikaista eli suomeksi: oli taas heti hemmetinmoinen nälkä! Varsinkin kun lapsena tuli oltua sangen aktiivinen kaikin tavoin.

Näissä kasvisutopioissa ei kauheasti näemmä väliä, tykkääkö kukaan ruoista tai tuleeko niistä täyteen kuinka pitkäksi aikaa, kun taas itse mieluummin syön ruokaa, joka maistuu hyvältä, sisältää kermaa, voita ja kunnon lihaa ja siinä sivussa se salaattikin on ihan ookoo. Jos tarjolla on vähärasvaista, vähäsitä ja vähäntätä sekä erityisesti raskaan teollisen prosessin läpikäynyttä soijamoskaa, niin ei ihme, jos syöjiä ei löydy.

Viime viikolla ostin kiireessä vahingossa "juuston", jossa ei ollut juurikaan rasvaa. Muistuttaa lähinnä mautonta ja hajutonta kumipalloa. Olen pohtinut, että pitääkö se hävittää ongelmajätteenä vai miten. Kukaan kun ei suostu sitä syömään.

Mikä kai onkin vihreä optimi.

[Siener]

Itselläkin tuo koulun kesäkeitto oli painajainen. Isompana opin jo lintsaamaan ruokailusta kesäkeittopäivinä... Ja vielä isompana osattiin kertoa asialle jo nimikin: laktoosi-intoleranssi.

Keiton kasviksista saa kyllä maustamalla vaikka herkullisen curryn ... mutta se maito !