Mikä olisi motiivi Venäjän hyökkäykselle Suomeen?

[hattiwatti]

^^
http://tappis.0catch.com/Churchillin_petos.htm

... mitäköhän vastaavia diilejä päämme menoksi tänä päivänä suunnitellaan?

[Jukka Wallin]

Usko nyt, Saksan sodanjohto  yritti takoa meidän johtajille ENNEN talvisodan alkamista, että suostukaa NL:ton vaatimuksiiin , niin saatte korvauksen myöhemmin. Jopa Hitler valitteli suomalaisten tyhmyyttä Mussolinille talvisodan aikana, ja piti kyseistä sotaa turhana.

Tottakai Saksa yritti saada Suomen "antautumaan" Neuvostoliitolle ennen Talvisotaa, Saksan pelkona oli Britannian länsimaiden tuella suoritettu mahinnousu Norjan kautta Ruotsiin, silloiseen(nykyiseenkin?) maailman suurimpaan rautakaivokseen.
Brittien hörökorvat + muut olivat vain niin paska housuissa, etteivät lähteneet tukemaan Suomea Talvisodassa, muuten kuin henkisesti.
Ylijäämäskeidaa möivät, kun Suomi osti hädässä varustusta mistä sai.

NL:ton ennen talvisotaa olevat ehdot toteutuvat aika tarkalleen Moskovan rauhassa 1940, mutta 23k kaatui ja siirtolaisväki piti asuttaa... Jatkosodan jälkeen oli 86K kaatunut ja Karjalan kannakselta evakoita asutettiin taas uudestaan. Uusi alueita menetettiin ja maksettavaa tuli lisää.

Tarkennus Nlto ei vaatinut sotakorvauksia talvisodan jälkeen. Me saimme pitää/myydä uudelta rajalinjalta kaadetut puut.Jouduimme palauttamaan tietyiltä alueilta otetut tavarat. Mutta tämä on vain pieniä yksitysikohtia.

NL:to oli rauhallinen meitä kohtaan,1940-41 ja 1945-1990 välisen ajan, kun olimme oppineet kovassa koulussa käyttäytymään. KuNl:to hajosi, niin Venäjä on osoittanut meitä kohtaan hyvin pidättyvää politiikaa, vaikka olemme pakoterintamassa sitä kohtaan. Joka taas koskettaa suurelta osin meidän taloutta. Me ammumme historiallisestikin itseämme jalkaan, jos liitymme Natoon. Ikävä kylläkin

Britannian ja Ranskan suunnittelema sotaretki oli puhtaasti suunnattu vain pohjois-Ruotsin malmikenttien miehittämiseen. Meidän avauksi olisi tullut vain rippeitä, jos niitäkään. Se [suunnitelma] oli täysin vailla pohjaa. Ranska antautui Saksalle muutaman viikon taisteluiden jälkeen. Myös englantilaiset uivat kanaalin yli aika nopeasti. Kaikki tämä vain muutamaa kuukautta operaation hautautumisen jälkeen. Joten, heistä olisi ollut vain haittaa..

[Kaptah]

Muistelisin vastanneeni tähän kysymykseen aiemminkin, mutta kertaushan on opintojen äiti.

-Suomella on erittäin pitkä rantaviiva Euroopan sisämerelle
-Venäjän toiseksi suurimman kaupungin huoltoliikenne ja huomattava osa koko maan viennistä ja tuonnista kulkee kapeaa lahtea, jonka toisella puolella on Suomi
-Suomen rajalta on reilusti alle 200 km Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin
-Suomella on useita sotilastoimintaan soveltuvia lentokenttiä lähellä Venäjän merkittävimpiä alueita
-Suomen Lappi sijaitsee arktisen toiminnan kannalta varsin mielenkiintoisessa paikassa

...ja monta muuta syytä.

On myöskin aika helkkarin naiivia kuvitella, että kunhan emme ärsytä emmekä uhkaa, niin olemme turvassa. Georgia tai Krim eivät millään tapaa uhanneet Venäjää. Ne otettiin haltuun, koska ne voitiin ottaa haltuun, ja alueiden haltuunottaminen on Venäjälle samaa kuin naisen saaminen terveelle nuorelle miehelle. Eli onnistumisen merkki, suorastaan luonnollinen tarve, ylpeilyn aihe ja itsetunnon nostatusta.

Ennen pitkää tulee tilanteita, joissa Suomen ja Venäjän etu ovat pahasti ristiriidassa. Niitä tulee myös kaikkien muiden kanssa, myös EU:n, mutta se ei ole tämän ketjun aihe. Mikäli Venäjä kokee, että se ehdottomasti tarvitsee tai haluaa saada jotain sellaista mitä Suomi ei halua antaa (sotilastukikohtia, pääsyä tietojärjestelmiimme, lupauksia yhteistyöstä kriisitilanteessa, alueluovutuksia, muu, mikä), mikä estää sitä ottamasta väkisin? Kansainväliset sopimukset? Kunnioitus naapurimaiden itsemääräämisoikeutta kohtaan? Ainoa oikea vastaus on sotilaallinen peloite.

Kriisitilanteessa Venäjän silmin katsottuna ympäristössä on kahdenlaisia maita: niitä jotka ovat Venäjän täydellisessä hallinnassa, ja vihollisia. Jos esim. Venäjän tilanne jonkun Eurooppalaisen blokin kanssa joskus kiristyy sodan partaalle tai sodaksi asti, niin Venäjä joutuu ottamaan huomioon myös sen riskin, että Venäjän vihollinen käyttää Suomea vastoin Suomen omaa tahtoa Venäjää vastaan. Ilmeisesti osasyynä myös Talvisotaan oli se, että Neuvostoliitto arveli, että ellei Suomea oteta nopeasti haltuun, on riski että Suomi päätyy vihollisen liittolaiseksi tai alaisuuteen. Myöskään nyky-Venäjä ei sodan uhatessa missään nimessä tule tyytymään siihen, että Suomi vakuuttaa ystävällismielisyyttään. Pragmaattinen venäläinen valtionpäämies ei ota sitä riskiä, ettei tuo lupaus pidäkään. Kuten muistaakseni Stalin sanoi: luottamus hyvä, kontrolli parempi. Sellaista vaihtoehtoa kuin "luottamukselliset suhteet" ei Venäjän kanssa voi olla kuin juhlapuheissa. Venäjä luottaa vasta sellaiseen, joka on sen kontrollissa. Osalle keskustelijoista toki myös kontrollissa oleminen on ihan hyvä vaihtoehto, mutta silloin voi kyllä unohtaa kaikki puheet kansallismielisyydestä tai Suomen edun ajattelemisesta.

[Jukka Wallin]

Muistelisin vastanneeni tähän kysymykseen aiemminkin, mutta kertaushan on opintojen äiti.

-Suomella on erittäin pitkä rantaviiva Euroopan sisämerelle
-Venäjän toiseksi suurimman kaupungin huoltoliikenne ja huomattava osa koko maan viennistä ja tuonnista kulkee kapeaa lahtea, jonka toisella puolella on Suomi
-Suomen rajalta on reilusti alle 200 km Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin
-Suomella on useita sotilastoimintaan soveltuvia lentokenttiä lähellä Venäjän merkittävimpiä alueita
-Suomen Lappi sijaitsee arktisen toiminnan kannalta varsin mielenkiintoisessa paikassa

...ja monta muuta syytä.

On myöskin aika helkkarin naiivia kuvitella, että kunhan emme ärsytä emmekä uhkaa, niin olemme turvassa. Georgia tai Krim eivät millään tapaa uhanneet Venäjää. Ne otettiin haltuun, koska ne voitiin ottaa haltuun, ja alueiden haltuunottaminen on Venäjälle samaa kuin naisen saaminen terveelle nuorelle miehelle. Eli onnistumisen merkki, suorastaan luonnollinen tarve, ylpeilyn aihe ja itsetunnon nostatusta.
Ilmeisesti osasyynä myös Talvisotaan oli se, että Neuvostoliitto arveli, että ellei Suomea oteta nopeasti haltuun, on riski että Suomi päätyy vihollisen liittolaiseksi tai alaisuuteen.

Itse asiassa Georgia itse aloitti ampumalla tykeillä rajan yli ja MUISTAAKSNI myös sotilasosastoja ylitti rajalinjan. Krimin tilanteeseen taas vaikutti Sevastopolin sotilastukikohta

Talvisodan alla meillä oli salaista sotilasyhteistyötä Saksan kanssa. Stalin pelkäsi tosissaan Saksan hyökkäystä kohti Leningradia Suomen alueelta, joka myös toteutui myöhemmin.
Kysessä oli vain puskurivyöhykkeen saamiseksi Viipurin ja Leningradin väliin. Huvittava yksityiskohta oli, kun Stalin olisi antanut toisaalta lisää maata itä-Karjalan alueelta.

[Faidros.]

Usko nyt, Saksan sodanjohto  yritti takoa meidän johtajille ENNEN talvisodan alkamista, että suostukaa NL:ton vaatimuksiiin , niin saatte korvauksen myöhemmin. Jopa Hitler valitteli suomalaisten tyhmyyttä Mussolinille talvisodan aikana, ja piti kyseistä sotaa turhana.

Tottakai Saksa yritti saada Suomen "antautumaan" Neuvostoliitolle ennen Talvisotaa, Saksan pelkona oli Britannian länsimaiden tuella suoritettu mahinnousu Norjan kautta Ruotsiin, silloiseen(nykyiseenkin?) maailman suurimpaan rautakaivokseen.
Brittien hörökorvat + muut olivat vain niin paska housuissa, etteivät lähteneet tukemaan Suomea Talvisodassa, muuten kuin henkisesti.
Ylijäämäskeidaa möivät, kun Suomi osti hädässä varustusta mistä sai.

NL:ton ennen talvisotaa olevat ehdot toteutuvat aika tarkalleen Moskovan rauhassa 1940, mutta 23k kaatui ja siirtolaisväki piti asuttaa... Jatkosodan jälkeen oli 86K kaatunut ja Karjalan kannakselta evakoita asutettiin taas uudestaan. Uusi alueita menetettiin ja maksettavaa tuli lisää.

Tarkennus Nlto ei vaatinut sotakorvauksia talvisodan jälkeen. Me saimme pitää/myydä uudelta rajalinjalta kaadetut puut.Jouduimme palauttamaan tietyiltä alueilta otetut tavarat. Mutta tämä on vain pieniä yksitysikohtia.

NL:to oli rauhallinen meitä kohtaan,1940-41 ja 1945-1990 välisen ajan, kun olimme oppineet kovassa koulussa käyttäytymään. KuNl:to hajosi, niin Venäjä on osoittanut meitä kohtaan hyvin pidättyvää politiikaa, vaikka olemme pakoterintamassa sitä kohtaan. Joka taas koskettaa suurelta osin meidän taloutta. Me ammumme historiallisestikin itseämme jalkaan, jos liitymme Natoon. Ikävä kylläkin

Britannian ja Ranskan suunnittelema sotaretki oli puhtaasti suunnattu vain pohjois-Ruotsin malmikenttien miehittämiseen. Meidän avauksi olisi tullut vain rippeitä, jos niitäkään. Se [suunnitelma] oli täysin vailla pohjaa. Ranska antautui Saksalle muutaman viikon taisteluiden jälkeen. Myös englantilaiset uivat kanaalin yli aika nopeasti. Kaikki tämä vain muutamaa kuukautta operaation hautautumisen jälkeen. Joten, heistä olisi ollut vain haittaa..

Siis Saksa oli aivan voittamaton, hirviä ja kauhia länttä kohtaan, mutta täysin tossu alun alkaenkin NL:n edessä ja Suomen olisi pitänyt antautua ryssille Baltian maiden tapaan?
Olen ennenkin epäiilyt sun historian, en sano tuntemusta, vaan hienoa tulkintaa!

[Kaptah]

Itse asiassa Georgia itse aloitti ampumalla tykeillä rajan yli ja MUISTAAKSNI myös sotilasosastoja ylitti rajalinjan. Krimin tilanteeseen taas vaikutti Sevastopolin sotilastukikohta.

Siinä olet oikeassa, että Georgian tilanne ei ollut ollenkaan niin yksinkertainen kuin jotkut haluavat väittää. Se on osa sukupolvia vanhaa konfliktia, jossa Etelä-Ossetia tahtoo olla osa Venäjää, ja Georgia haluaa sen olevan osa Venäjää.

Talvisodan alla Neuvostoliitto vaati Baltian mailta lupaa perustaa sotilastukikohtia näiden alueelle. Baltit suostuivat, mistä syystä aika moni baltti kohtasi loppunsa niskalaukaukseen, Siperian kylmyyteen ja nälkään. Krim valloitettiin kaikkia sodankäynnin perussääntöjä rikkoneella sotilasoperaatiolla, jossa taas käytettiin apuna vieraan maan alueella ollutta Venäläistä sotilastukikohtaa.

Siitä huolimatta sinulla on pokkaa väittää, että sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa ja Venäjän vaatimuksiin suostuminen on jonkinlainen järkevä vaihtoehto. Autuaita ovat uskossaan vahvat.

Talvisodan alla meillä oli salaista sotilasyhteistyötä Saksan kanssa. Stalin pelkäsi tosissaan Saksan hyökkäystä kohti Leningradia Suomen alueelta, joka myös toteutui myöhemmin.
Kysessä oli vain puskurivyöhykkeen saamiseksi Viipurin ja Leningradin väliin. Huvittava yksityiskohta oli, kun Stalin olisi antanut toisaalta lisää maata itä-Karjalan alueelta.

Stalin varmasti pelkästi eikä välttämättä ihan aiheettakaan. Kun maailmansota on alullaan, ovat vainoharhaisimmat yleensä lähimpänä oikeaa arvausta. Venäjä vaati Talvisotaa edeltäneissä "neuvotteluissa" että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman. On tietysti ihan ymmärrettävää, että Neukut halusivat saada nämä haltuunsa, mutta oletko tosiaan sitä mieltä että nämä luovuttamalla olisimme eläneet onnellisina elämämme loppuun saakka emmekä olisi joutuneet mihinkään samankaltaiseen kuseen kuin ne Itä-Euroopan maat, jotka lähtivät kaveeraamaan Suuren ja mahtavan kanssa?

Tähän vielä kuvapari.

Miten liitytään NATO:on(http://www.nato.int/nato_static_fl2014/assets/pictures/stock_2012/20120215_120216-greece-turkey60-624x320.jpg)

Miten liitytään Venäjään:
(http://static.wirtschaftsblatt.at/images/uploads_600/2/a/0/1569440/UKRAINE-CRISIS-CRIMEA_1393764654954748_v0_l.jpg)

[Jukka Wallin]

Siis Saksa oli aivan voittamaton, hirviä ja kauhia länttä kohtaan, mutta täysin tossu alun alkaenkin NL:n edessä ja Suomen olisi pitänyt antautua ryssille Baltian maiden tapaan?
Olen ennenkin epäiilyt sun historian, en sano tuntemusta, vaan hienoa tulkintaa!

Kuka on väittänyt että Saksa olisi ollut täysin "tossu" NL:toa vastaan? Hyvihän Saksa pärjäsi puna-armeijalle, kun sodan alkupuolella venäläisiä antautui niin paljon, että saksalaiset olivat ihmeissään määristä. Olisivat hoitaneet asiat kunnolla, niin Natsi lippu liehuisi vieläkin Moskovassa. Mutta, Saksalla noin neljä miljoonaa sotilasta taisteli Jäämereltä Mustalle merelle, Norjasta Välimerelle ja pohjois-Afrikassa. Ei paha eikö vain. Puna-armeijalla oli vielä 6 miljoonaa sotilasta käytettävissä 1943, vaikka miljoonia oli kaatunut tai antautunut. Saksan voittaminen maksoi aivan hirvittävästi.

Me olemme siitä "hyvässä" asemassa Baltian maiden nähden, että meillä lännessä on vain vettä. Mutta näillä pikkuvaltoilla on Puola ja Saksa. Jos Venäjä hyökkäisi ja olisimme Natossa, niin ihmettelen miten tänne saamme kalustotäydennystä? 60 kappaletta Hornetteja tippuisi maahan tunneissa ja mottiin jäisimme päivissä. Venäjän kaikki ilmatorjunta- ja Iskander ohjukset yltää peittämään lähes koko maamme Pietarin alueelta. Tulevaisuudessa Alakurttiin perustettava pohjoisen alueen joukot tuskin jätettään ilman uudenaikaisempia kalustoa. Iskut Kaspianmereltä Syyriaan olivat myös meille näyttöä, että he osaavat tehdä tarvittaessa myös tarkkoja ohjuksia, joita ammutaan noin 1000km päästä..

Parasta on laittaa jäitä hattuun

Olisimme pystyneet välttämään ilman talvisotaa siinä revohkassa 23k kaatunutta. Toisaalta ei kannata arvailla mitä olisi tapahtunut, jos..

Se ainakin tiedetään, että koko sen ajan mitä Porkkalassa oli sotilastukikohta, niin ei tapahtunut mitään. Lähtivät mokomatkin vielä etuajassa..

[Raksa_Mies]

Muistelisin vastanneeni tähän kysymykseen aiemminkin, mutta kertaushan on opintojen äiti.

-Suomella on erittäin pitkä rantaviiva Euroopan sisämerelle
-Venäjän toiseksi suurimman kaupungin huoltoliikenne ja huomattava osa koko maan viennistä ja tuonnista kulkee kapeaa lahtea, jonka toisella puolella on Suomi
-Suomen rajalta on reilusti alle 200 km Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin
-Suomella on useita sotilastoimintaan soveltuvia lentokenttiä lähellä Venäjän merkittävimpiä alueita
-Suomen Lappi sijaitsee arktisen toiminnan kannalta varsin mielenkiintoisessa paikassa

...ja monta muuta syytä.

On myöskin aika helkkarin naiivia kuvitella, että kunhan emme ärsytä emmekä uhkaa, niin olemme turvassa. Georgia tai Krim eivät millään tapaa uhanneet Venäjää. Ne otettiin haltuun, koska ne voitiin ottaa haltuun, ja alueiden haltuunottaminen on Venäjälle samaa kuin naisen saaminen terveelle nuorelle miehelle. Eli onnistumisen merkki, suorastaan luonnollinen tarve, ylpeilyn aihe ja itsetunnon nostatusta.
Ilmeisesti osasyynä myös Talvisotaan oli se, että Neuvostoliitto arveli, että ellei Suomea oteta nopeasti haltuun, on riski että Suomi päätyy vihollisen liittolaiseksi tai alaisuuteen.

Itse asiassa Georgia itse aloitti ampumalla tykeillä rajan yli ja MUISTAAKSNI myös sotilasosastoja ylitti rajalinjan. Krimin tilanteeseen taas vaikutti Sevastopolin sotilastukikohta

Talvisodan alla meillä oli salaista sotilasyhteistyötä Saksan kanssa. Stalin pelkäsi tosissaan Saksan hyökkäystä kohti Leningradia Suomen alueelta, joka myös toteutui myöhemmin.
Kysessä oli vain puskurivyöhykkeen saamiseksi Viipurin ja Leningradin väliin. Huvittava yksityiskohta oli, kun Stalin olisi antanut toisaalta lisää maata itä-Karjalan alueelta.

Jäättenmäki sen totes aikoinaan: "puhun niin tottakuin osaan". Osuvasti sanottu ja sopii tähänkin kohtaan hyvin.

[Sivustakatsoja]

Kuten esim. äskettäin Iltalehdessäkin muistutettiin, Venäjän toimia on luontevaa analysoida siihen kohdistuvien ulkoisten uhkien näkökulmasta.

Venäjän tavoitteena on saavuttaa jälleen suurvalta-asema. Maalla on meneillään ankara jälleenvarustelu. Se varautuu taisteluun luonnonvarjojensa puolesta. Sotilasalan analyytikko Pavel Felgenhauerin mukaan Venäjä kokee muun maailman, käytännössä länsimaiden, uhkaavan sitä maailman ehtyvien luonnonvarojen vuoksi.

Venäjä avaa ja laajentaa tukikohtia muun muassa Arktisella alueella. Yhtenä uhkakuvana se näkee Naton, joka saattaa uhata sitä pohjoisesta käsin

Eli esim. Suomen kohdalla sota Venäjää vastaan voisi realisoitua lähinnä jos Suomi olisi sotilaallinen uhka Venäjää kohtaan. Tämä voisi toteutua lähinnä vain jos Venäjä ja NATO ajautuisivat sotaan, jota en pidä uskottavana skenaariona. Toinen, vielä kaukaa haetumpi vaihtoehto olisi jos Suomesta tulisi jonkinlainen Venäjällä terroritekoja tekevien terroristien tyyssija, joiden toimiin Suomi itse ei syystä tai toisesta oma-aloitteisesti puuttuisi. Eli käytännössä ainakaan keskipitkällä aikavälillä ei ole odotettavissa hyökkäystä idästä.

Oikeastaan voisi sanoa, että todennäköisyys NATO:n hyökkäykseen Venäjälle on suurempi kuin Venäjän hyökkäykselle Suomeen. Tosin näiden välillä lienee kausaalinen yhteys eli jälkimmäinen voisi seurata ensimmäisestä.

[buctoi]

Satamat  ,  Lapin alue. , ja suhteellisen laadukkaat asunnot verrattuna Pietarin ja Moskovan kerrostalo mörskiin .
Taidetaan niitä taloja jo etukäteen jaella ,  koska innokkaasti käyvät " turistit " valokuvaamassa Itä-Suomessa .
Siinähän ne äkkiä ajatellen olis?

[Pyöräilijä]

On myöskin aika helkkarin naiivia kuvitella, että kunhan emme ärsytä emmekä uhkaa, niin olemme turvassa.

Suomi on siis paremmin turvassa Venäjältä kun äsytämme ja uhkaamme itänaapuriamme.

[sivullinen.]

Voidaan sanoa Venäjän olevan Neuvostoliitto. Silloin joudutaan myös sanomaan Eurostoliiton olevan Kolmas Valtakunta. Vaikka nämä rinnastukset eivät suoraan nykyaikaan sovikaan, herättävät ne paljon ajattelemisen aihetta ja lähtökohtaa hyvää pohdintaan. Suomi on pieni maa, jolla ei yksin ole kenellekään suurta arvoa. Suomi on rajamaa Saksan ja Venäjän välillä -- varsin vinosti, mutta kuitenkin --. Suomen kohtalo tullaan ratkaisemaan suurvalta Saksan ja suurvalta Venäjän keskinäisen taiston osana. Suomi on ennenkaikkea pelinappula. Jos Venäjän kenraalit näkevät Suomen valtauksen -- tai siihen tähtäävän Suomeen hyökkäysen -- olevan hyvä pelisiirto, ja pelin käyvän ylipäätään niin kuumana, että sotajoukkoja kannattaa käyttää, he sen tekevät -- saksalaiset kenraalit toimivat vastaavasti --. Siinä on vastaus kysymykseen hyvin yksiselitteisesti. Kaikki muut vastaukset ovat vääriä; pahoitteluni niitä esittäneille.

Varsinaisen ketjun aiheen lisäksi tässä ketjussa on pohdittu arvoisan herra Wallinin historian näkemystä. Minusta se on hieno näkemys: Se on hieman eriävä vielä nykyään oppikirjakäsityksenä olevasta, ja se on myöskin selkeä ja mahdollisuuksia avaava. Kellosepän tavoin toivoisin sen joskus vielä muuttuvan nykyisestä järjestelemättömästä nettikirjoittelun muodosta yhtenäiseksi ja jatkuvaksi kirjamaiseksi esitykseksi. Olen käsittänyt, ettei Wallin ole yliopistoja käynyt, eikä saanut sellaiseen työhön tarvittavaa harjaantumista, joten se on hänelle iso vuori kiivettäväksi. En pidä sitä kuitenkaan mahdottomana. Suurin osa lukemistani historiankirjoittajista on nimenomaan ponnistanut omista ansioistaan -- ja kirjanoppineet jääneet kirjoittamaan historiaa toisille kirjanoppineille yliopistojen sisäisiin julkaisuihin --. Kuitenkin toisin kuin kelloseppä minusta nettikirjoittelu ei ole siinä suhteessa ajan haaskaamista vaan kaikkein tärkeintä materiaalin tuottamista. Samalla, kun siinä tulee kirjoitettua auki asioita, tulevat asiat avoimen arvostelun kohteeksi, jolloin virheet korjaantuvat ja esitystapa selkeytyy. On muistettava, että Topeliuksenkin historiallinen suurteos Välskärin kertomuksista oli alunperin hänen kirjoittama jatkosarjansa hänen päätoimittamaan erittäin pieneen sanomalehteen -- oman aikansa Hommaforumiin, voisi sanoa --.

On vielä kysyttävä, onko Wallinin näkemyksille tarvetta ja kysyntää. Kuten jo totesin se poikkeaa oppikirjahistoriasta hieman. Oppikirjahistorian kirjoittajille ei olisi kysyntää, sillä samaa asiaa ei kannata kirjoittaa kahdesti. Wallinin näkemys taas on muodostunut ajan hengen vaikutuksesta, ja siitä syystä koen sen suurelta osin omakseni. Ehdottomasti haluaisin lukea sen järjestelmällisenä kokonaisuutena; silloin tietyssä mielessä lukisin omat ajatukseni järjestelmällisenä kokonaisuutena. Minulle se olisi erityisen helppoa, koska en ole antanut liiaksi pääni mädäntyä nykyisen Toisen Maailmansodan oppikirjahistorian alla; omaa kiinnostustani on ollut ennemmin Ensimmäinen Maailmansota, ja sekin oppikirjanäkemysten vastaisesti, jos siitä voidaan mitään oppikirjahistoriaa sanoa olevan. Minusta Wallinin näkemykselle on suorastaan huutavaa kysyntää.

Maailmantilanne on selvästi jälleen muuttunut Eurostoliiton vedellessä viimeisiään ja Venäjän palattua, jos ei nyt ihan Neuvostoliiton tasoiseksi suurvallaksi, niin merkittäväksi tekijäksi joka-tapauksessa. Historian kirjat olisi syytä päivättää vastaamaan tätä totuutta. Periaatteessa se olisi historian kirjoissa paluuta aikaan ennen Neuvostoliiton heikkoutta; niistä kirjoista voisi ottaa myös osan totuudesta. Siihen pitäisi kuitenkin sovittaa sen jälkeen tapahtuneet historiallisen totuuden muutokset ja uusi poliittinen totuus. Wallin ajassa elävänä ja siitä ammentavana luontaisesti ja huomaamattaan sitä on tehnytkin. Vain lisää järjestelmällisyyttä, tarkkuutta ja yksityiskohtien hiomista kaipaisin. Kaikessa emme voi myöskään vanhaan palata; Mainilan laukausten ampuja olkoon yhä Neuvostoliitto. Se on iskostettu mieleemme niin syvällisesti. Sodan jälkeiset jakolinjat itä- ja länsi-blokkiin voisi sitä-vastoin tehdä entiseen tapaan Marshall-avun perusteella. Niistä ei ole yhtä voimakkaita mielikuvia.

Jos Wallin keräisi nykyiset kirjoituksensa yhteen, jäsentelisi ne, pudottaisi huonosti uponneet pois, lainaisi muilta osuvimmat, täyttäisi puuttuvat kohdat ja laittaisi kannet päälle, se riittäisi kirjaksi. Vielä parempi olisi, jos hän kykeni hieman kulkemaan ajanhengestä tulevaisuuteen ja osaisi arvioida, miten Toinen Maailmansota olisi syytä tulkita viiden tai kymmenen vuoden päästä. Silloin kirjasta tulisi varmasti menestys. Se olisi poliitikoille hyvä väline oman asemansa ja maamme tilanteen ohjaamiseksi uusille urille. Muistan elävästi erään Youtube-videon, jossa Putin vastaili yleisön kysymyksiin, ja yleisössä oli eräs vastaavanlainen venäläinen "vapaa ajattelija", joka oli kirjoittanut myös historiaa uudelleen, ja toivoi Putinin lukevan teoksen ja ottavan sen uudeksi oppikirjahistoriaksi. Sitä en tiedä, miten tarina päättyi, mutta Putin ainakin lupasi lukea kirjan. Niin toimii kunnon tsaari; hän on aina valmis ottamaan jokaisen voittoa tukevan tekijän omakseen. Lähteillä ja faktoilla ei ole niin väliä. On yliopiston professorien tehtävä etsiä ne ja sovitella sopivasti paikoilleen; faktoja maailmassa riittää ihan minkälaiseen tarinaan tahansa. Tärkeintä on juoni eli se, miten tarina sopii nykyiseen maailmantilanteeseen ja auttamaan poliittisten päämäärien tavoittelussa. Minä uskon Wallinin kykyihin ja näkemyksiin tässä; minä uskon ja haluan auttaa häntä siinä.

Historian uudelleen kirjoittaminen on kuitenkin hieman ketjun aiheen vierestä. Asiaa koskevat viestit ja jatkokeskustelun siitä voisi siirtää vaikka ketjuun nimeltä: Suomen historian uudelleen tutkiminen ja kirjoitus. Muistelisin asiaa käsitellyn myös monessa muussa ketjussa -- ja Toisen Maailmansodan historiaa ja Suomen ja Venäjän suhteita on käsitelty vähintään sadassa ketjussa --.

[Pyöräilijä]

Uskovatko venäläiset sotaan Suomea vastaan?

Olisi kiinnostava tietää, millaista keskustelua venäläiset käyvät netissä Suomesta. Ne, jotka seuraavat sikäläisiä keskusteluja, voisivat valottaa, kuinka uhkaavana venäläiset kokevat suomalaiset.  Minulla ei ole lainkaan sellaisesta tietoa. Päinvastoin minun ja tuttavieni kokemuksen mukaan suomalaiset ovat itänaapurissamme länsimaisten kärkijoukkoa - juroja, mutta ahkerina ja rehteinä tunnettuja tsuhnia.

Stockmann, Prisma, K-market, Tikkurila, Honkarakenne ja monet muut firmat ovat Pietarissa hyvin suosittuja. Sikäläistä kunnioitusta kasvattaa tieto, että useimmat suomalaisyrittäjät haluavat selvitä - ja selviävätkin - Venäjän liike-elämässä ja lupabyrokratiassa ilman lahjusrahaa ja suojelua. Se on vaivalloista, mutta palkitsee ennen pitkää, koska ei joudu kenenkään taskuun.

Sanottakoon nyt vielä, että Venäjän koulujen historiankirjoissa Suomen talvi- ja jatkosotaa ei juuri mainita, koska se oli venäläisten historioitsijoiden mielestä vain pieni kahakka Suuressa Isänmaallisessa Sodassa. Suomi tunnetaan yleensäkin vain Karjalassa ja Pietarin alueella.

Moskovan itäpuolella harva tietää, missä Suomi sijaitsee. Ja valtaosa Venäjää sijaitsee Moskovan itäpuolella. 

(http://api.ning.com/files/jBWypJ4Fer4rvONhH2xEmgAkWxoiyhERXRWqOZ13*0AqwhC*3Wmu0IcAzT*eLtX6JkihftBf51qQS-zzWR0rzVBKostH2XkO/KARTTA1.JPG)

Venäjä kattaa enää yhdeksän aikavyöhykettä, koska vuonna 2010 poistettiin kaksi.

[Juho Eerola]

Kiitokset edustaja Eerolalle osallistumisesta keskusteluun. En toki tiedä, mitä hallitusneuvotteluissa itse asiassa on mamupolitiikasta puhuttu, eikä minulle se kuulukaan, mutta ko. linjaus vaikutti keväällä ja alkukesästä hyvältä silloisessa poliittisessa tilanteessa. Sisäministeri Orpon lipeäminen siitä kiintiömamuratkaisussa herätti forumilla suurta vastustusta kuten persujen johdossakin. Loppukesän tilanne oli "ullatus" monelle ja näen persujen (puoluejohdon) virheenä lähinnä taipumisen Sipilän ja Orpon ratkaisuihin. T. Soini kantanee tästä suurimman vastuun. Eerolaa lienee kohtuutonta syyttää, kun hän ei (valitettavasti) ole (sisä)ministeri eikä puoluehallituksessakaan S. Tynkkysen syrjäytettyä hänet.

Mitä tulee Venäjän uhkaan, en edelleenkään näe realistista vaaraa siltä suunnalta. Länsirajan yli virtaa vihollinen päivittäin; itärajalla on paljon rauhallisempaa. "Troijan hevosta" hallituksemme luonee länsirajan läpi tulevista ihmisistä.¹ Kysynkin, miksi itänaapuri tahtoisi rintamasotaan maamme kanssa, maan, joka on yli puoli vuosisataa luonut luottamusta itärajalle. 1920-30-luvuilla tilanne oli hyvin erilainen: Poliittinen ideologia puolin ja toisin oli vihamielinen ja luottamus puuttui. NL:n syyllistyi jatkuvasti törkeisiin provokaatioihin rajalla, kuten sieppauksiin ja rajamiesten surmiin.² Lopullinen pidäkkeen poistaja lienee ollut ns. Hyökkäämättömyyssopimus Saksan ja NL:n välillä, minkä seurauksena jälkimmäinen uskaltautui ryhtyä epärealistiseen hyökkäykseen Suomen valtaamiseksi. En usko rintamasotaan idässä, vaikka Suomi olisi Naton jäsen, enkä usko Suomen Nato-jäsenyyteenkään ainakaan J. Niinistön puolustusministerikaudella. Sisällissodan lähtökohtia sen sijaan ollaan Ruotsin mallin mukaan rakentamassa vauhdikkaasti Suomeenkin. Hyvä näitä uhkakuvia on tuoda esiin ja pohtia.

¹ Jäsen Jaska Pankkaaja ehti jo yllä epäsuorasti tähän viittaamaan.

² Ks. Maria Mero, Verta sataa Kannaksen ylle. Talvisodan taustaa. 1989. Printline.

Hallitusohjelman kirjaus on mielestäni erinomainen edelleen. Harmi vain että sitä ei ole noudatettu. Siinähän kirjoitettiin jotakuinkin näin, että meillä on kiintiöpakolaisjärjestelmä, jolla osallistumme taakanjakoon. Emme siis ota turvapaikanhakijoita muista EU maista. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan kiintiöpakolaisten määrä tuli pitää viime vuosien tasolla (noin. 700-1050) jolla sitten olisimme antaneet oman panoksemme. Itse asiassa tuo kiintiöpakolaisten määrä on pysynyt vakiona, mutta eihän se ole mitään tässä määrässä turvapaikanhakijoita. Jotka siis eivät ole pakolaisia..

[Faidros.]

Neuvostoliitto yritti vielä talvisodan jälkeenkin sopia Saksan kanssa Suomen miehityksestä, joten NL:n tarkoituksena oli alusta alkaenkin miehittää Suomi, ei pelkästään tukikohtien saaminen ja turvaetäisyyden luominen Leningradiin.
www.verkkouutiset.fi/kotimaa/molotov%20kakkonen-43270

[Oho]

Neuvostoliitto yritti vielä talvisodan jälkeenkin sopia Saksan kanssa Suomen miehityksestä, joten NL:n tarkoituksena oli alusta alkaenkin miehittää Suomi, ei pelkästään tukikohtien saaminen ja turvaetäisyyden luominen Leningradiin.
www.verkkouutiset.fi/kotimaa/molotov%20kakkonen-43270

No ei kait NL:n todellisista tavotteista juuri ole epäselvyyttä paitsi Stalin fan clubin keskuudessa. Tarkemmin ajatellen ehkä ei sielläkään, siellä Suomen liittämistä NL:ään ja nyttemmin Venäjään pidettäisiin hyvänä asina. Hommaforum taitaa toimia clubin kerhohuoneena.

[Morsum]

Siis Saksa oli aivan voittamaton, hirviä ja kauhia länttä kohtaan, mutta täysin tossu alun alkaenkin NL:n edessä ja Suomen olisi pitänyt antautua ryssille Baltian maiden tapaan?
Olen ennenkin epäiilyt sun historian, en sano tuntemusta, vaan hienoa tulkintaa!

Me olemme siitä "hyvässä" asemassa Baltian maiden nähden, että meillä lännessä on vain vettä. Mutta näillä pikkuvaltoilla on Puola ja Saksa. Jos Venäjä hyökkäisi ja olisimme Natossa, niin ihmettelen miten tänne saamme kalustotäydennystä? 60 kappaletta Hornetteja tippuisi maahan tunneissa ja mottiin jäisimme päivissä. Venäjän kaikki ilmatorjunta- ja Iskander ohjukset yltää peittämään lähes koko maamme Pietarin alueelta.

Mitäpä sitä puolustusvoimia ylläpitämään, kun se ainoa kuviteltavissa oleva vastustaja on tällainen maan päällä kävelevä sotajumala.

https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/22/ilmasodan-lyhyt-oppimaara/