News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

Räsänen ja sisäministeriö haluvat Suomeen terrorin lisäksi poliisiterroria

Started by siviilitarkkailija, 04.11.2015, 08:48:48

Previous topic - Next topic

siviilitarkkailija

Olen pohtinut laillisuusyhteiskunnan rapautumista ja euroopan vajoamista kohti anarkiaa ja väkivaltaa pitemmän aikaa. Tämä prosessi on ilmeisen väistämätön ja sillä on vahva valtiollinen suojaus. Kaikki valta ja oikeudet poliisille, kansalaisoikeudet ja yksityisyyden suoja hittoon. Tämä on vallitsevan viranomaisuskontoon perustuvan hallinnon tahtotila.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen suorastaan vaati valtiolliselle terrorille uutta työkalua, salaista ja ilmoittamatonta ja täysin valvonnan ulkopuolella olevaa kotietsintälupaa. Kyseessä on jälkikäteen ilmoitettava kotietsintä. Mikä on paitsi vitsi myös paradoksi. Eihän nimittäin ole mitään järkeä tai logiikkaa, selvittää terrorin johtolankaa ja sen jälkeen kertoa tutkinnan kohteelle että hänet on kotietsinnässä paljastettu. Mutta varsinainen ongelma ei ole terrori vaan valtiollisen turvallisuusviranomaisen muuttuminen terroristiseksi. Olemmehan jo nähneet kuinka huumepoliisin ja krp ajautuvat lopulta rikollisten tutkintamenetelmien sallimisen jälkeen keskenään kinasteleviksi huumausainerikollisuutta edistäviksi ryhmittymiksi. Vapauksien ja mahdollisuuksien käyttö on todellisuudessa ylittänyt virkaa hoitavien ihmisten kyvyn valvoa itse itseään.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1427095042133.html

QuotePäivi Räsäsen mukaan lainmuutoksesta olisi hyötyä erityisesti terrorismirikosten estämisessä.

– Jälkikäteen ilmoitettavan etsinnän salliminen mahdollistaisi esimerkiksi tietokoneella olevan materiaalin tutkimisen,....
...jälkikäteen ilmoitettava kotietsintä, jotta rikossuunnitelmat pystytään havaitsemaan riittävän ajoissa.
Sisäministeriön mukaan samankaltainen lainsäädäntö on jo käytössä muissa Pohjoismaissa sekä suuressa osassa muita EU-maita.

Mitä sisäministeriö jättää tarkoituksellisesti kertomatta on se että kyseisissä maissa tosiaan on terrorismia ja vakavaa ja ihmishenkiä vaativaa. Kyseiset etsintälait eivät ole sen enempää estäneet kuin suojelleet yhteiskuntia yksittäisten terroristien tai ryhmien teoilta. Oikeasti emme tiedä kuinka tai missä nämä oikeudet ovat toimineen ja vielä harvemmin sen keiden ihmisten oikeuksia ja yksityisyyttä on loukattu.  Poliisihallintoa ja sisäasioiden henkilömäärää kasvattamalla yritetään korjata poliitikkojen aikaansaamien sosioekonomiset virheet.

Kysymys kuuluu siis että jos poliisi suorittaa kansalaisen tietokoneelle tai kotiin tunkeutumisen, uskotteko todella että poliisi ilmoittaa teon kohteelle rikkoneensa hänen yksityisyyttään ja oikeuksiaan? Kuten ehdotuksen mukaan olisi tehtävä. Ja varsinkin jos löydetään jotain, josta ei tiedetä mitä se "jokin" on ja mihin se "jokin" liittyy. Tämä on nähty jo peiteostolain täydellisenä epäonnistumisena huumausainerikollisuuden torjunnassa. Ilmeisesti terroristitoiminnan torjuntaan halutaan lainsäätäjä Räsäsen toimesta vastaava epäonnistuminen.

Ainoa mikä sisäministeriön ehdotuksesta paistaa läpi, on suora hyökkäys ihmisten perusoikeuksia vastaan terrorismi-keppihevosta käyttäen. Ja tietysti eurooppalainen tapa käsitellä ihmisoikeuksia täysin piittaamattomasti. Minä sanon että vaikka Suomessa tapettaisiin sata ihmistä terroristisissa hyökkäyksissä (vertailun vuoksi itsemurhan tekee yli tuhat ihmistä vuodessa eikä asiaa noteerata sisäministeriössä edes kansalliseksi hätätilaksi) niin tästä ihmisten perusoikeuksien loukkauksesta ei saada vastaavaa hyötyä eikä edes järjellistä lopputulemaa rikostutkintojen tai edes itse rikostutkinnan kannalta.

Ainoa mitä Päivi Räsänen ajaa on ihmisten perusoikeuksien, yksityisyyden ja kodin suojan purkaminen valtiollisesti johdetun terrorin edessä. Ja valtiollinen terrori on aina kymmenkertaisesti suurempi tai jopa satakertainen verrattuna yksittäisten terroristiryhmien edeosttamuksiin. Ikävää mutta näin se vaan on. Yksittäiset, jopa tappavat terroristit, ovat amatöörejä verrattuna valtiolliseen terroritoimintaan.

Mitäpä jos poliisi tunkeutuu Päivi Räsäsen kakaran kämppään tai Päivin puhelimeen?

Missä viipyy poliisin suorittama rynnäkkö ja tutkinta Päivi "laittoman ihmiskuljetuksen suojelia" Räsäsen kotiin? Josta ilmoitettaisiin jälkikäteen, tai sitten ei, jos paljastuisi jotain josta ei voida sanoa mitä Räsäsen kodista löytynyt asia on ja mihin se liittyy? Veikkaan että Räsänen kuuluu ryhmään poliittiset eläkeläisbroilerit, jotka rustaavat hankkeita ja ehdotuksia joita eivät itse suin surmin ole valmiit itseään tai läheisiään vastaan hyväksymään. Mutta viranomaistoiminnan kohdistuessa suomalaisiin niin "kristillinen" Päivi ei voisi välittää vähempää suomalaisten oikeuksista ja oikeushyvästä.

Ne ihmiset, jotka ovat valmiita luopumaan olennaisesta osasta vapaudestaan saadakseen vähän turvallisuutta, eivät ansaitse kumpaakaan ja menettävät lopulta molemmat
- Benjamin Franklin -
Maailmassa ei ole mitään muuta vakavaa asiaa kuin huumori...

törö

Mun puolesta Tor-verkon käyttäminen voisi olla syy yllätysratsiaan keskellä yötä ja pitkään oleskeluun poliisiasemalla ilman sen kummempia syitä, koska en itse käytä sitä.

Myös poliitikkoja voitaisiin valvoa nykyistä tarkemmin, ja hyvää se tekisi poliisillekin, koska Aarnion tapaus paljasti, että valvonnassa on aika isoja puutteita.

Nykyisellään ei voi olla varma edes siitä, ettei Supossa piileksi ISIS:n solu.

Jack

Sata vuotta sitten poliitikkojen puheissa mainittiin usein vielä sana vapaus. Se taisi kadota sanavarastosta toisen maailmansodan jälkeen, kun Itä-Eurooppa oli "vapautettu". Kun elintaso nousi, alettiin puhua turvallisuudesta. Se on käyttökelpoinen käsite, koska vapauden katsotaan aina olevan alisteinen turvallisuudelle. Eli saatte olla vapaasti, kunhan se on turvallista.

Turvallisuuteen sisältyy vallankäyttäjien kannalta vielä se hyvä puoli, että turvallisuuden määritteleminen on lähtökohtaisesti heidän yksinoikeutensa. He saavat päättää, mitkä asiat ovat turvallisuuskysymyksiä. Ja kun he ovat päätöksensä tehneet, heillä on diktaattorin oikeudet käyttää valtaa näissä asioissa.

Selasin kerran läpi puolueiden vaaliohjelmat ja laskin, kuinka monta kertaa sana "turvallisuus" eri muodoissaan esiintyy niissä. En enää muista lukumääriä, mutta joka tapauksessa Keskustan ohjelmassa sana mainittiin useimmin.

Kun asiat muuttuvat vähitellen, niihin totutaan. Jos tsaarin virkakoneisto olisi aikoinaan säätänyt Suomen kansan riesaksi edes puolet nykyisistä turvallisuudella perustelluista pakkolaeista, kansa olisi noussut avoimeen kapinaan. Vapautta pidettiin sen verran arvossa vielä tuohon aikaan. Mutta kun Suomen omat tsaarit ovat hiljalleen säädelleet näitä pakkoja, niihin on totuttu. Ihmiset ovat kuin sammakoita, jotka istuvat koko ajan kuumenevassa vedessä tajuamatta tilannettaan ennen kuin on liian myöhäistä. Vaikka mentäisiin niin pitkälle kuin Pohjois-Koreassa on menty, suurin osa ihmisistä vielä silloinkin hyväksyisi vallitsevan asiantilan.

Kapinointi ei koskaan lähde liikkeelle kansan syvistä riveistä, koska pääosa ihmisistä alistuu aina. Kapinat tarvitsevat johtajia ja kiihottajia, jotka luovat mielikuvan uudesta järjestyksestä, johon ihmiset voivat orientoitua. Tästä syytä toisinajattelijoihin ja kiihottajiin on aina suhtauduttu hyvin ankarasti. Kun kapinan lietsojat eliminoidaan, tavallinen kansa kyllä pysyy pelossa ja nuhteessa. 

Myöntyväisyyskäyttäytymisen taustalla on ilmeisesti ihmisten geneettinen taipumus alistua ryhmänsä sääntöihin ja kuriin. Se on ollut tärkeä ominaisuus esihistoriallisella ajalla, jolloin ihmisryhmät olivat pieniä, ja niiden jäsenten oli yhdistettävä voimansa selvitäkseen ankarassa luonnossa. Nykyisinä aikoina tätä ominaisuutta käytetään ihmisiä itseänsä vastaan alistamalla heidät vallanpitäjien sätkynukeiksi, joilla voidaan leikitellä, ja joita voidaan tarvittaessa käyttää apuvälineinä sodissa ja valtataisteluissa.

Tuskin tähän asiantilaan mitään muutosta on odotettavissa. Pahempaan suuntaan mennään koko ajan. Hitaasti mutta varmasti.