2015-10-25 HS: Ensimmäiset pakolaiset olleet Suomessa jo yli 40 vuotta

[Blanc73]

Millä mittarilla somalit ovat kotoutuneet? Kelan lappujen täyttäminen onnistuu ilman tulkkia?

[me]

HS:n uutisessa vertailtiin vietnamilaisten ja somaleiden kotoutumista Suomeen. Marja Tiilikaisen mielestä somalien kotoutuminen on onnistunut, mutta työllistyminen ei. Onneksi seuraavasta sukupolvesta alkaa pian kuulua, lääkäreitä on tulossa.

"Nuoria opiskelee yliopistoissa ulkomailla, esimerkiksi lääketiedettä Romaniassa ja Ukrainassa. Muutaman vuoden päästä meille alkaa tulla nuoria somalilääkäreitä. He osaavat suomen täydellisesti ja tietävät, kuinka täällä toimitaan."

Minkä ihmeen takia he enää Suomeen palaisivat? Edessä olisi vuoden tai parin täydennyskoulutus ennen suomalaisten lääkärinoikeuksien saamista, koska ko. maiden tutkinnot ei täällä sellaisenaan kelpaa. Syy lähteä noihin maihin opiskelemaan on alunperinkin suomalaisen lääkärikouluksen vaatimustaso opiskelijoille.

Ukrainan osalta kyllä, Romanian osalta ei koska kuuluu Eu:n

[valtakunnanpärkhele]

Millä mittarilla somalit ovat kotoutuneet? Kelan lappujen täyttäminen onnistuu ilman tulkkia?

Somalit lienevät saavuttaneet kotoutumisen korkeimman tason eli sosiaalitoimen sähköisen asiakkuuden käyttämisen.

[Mursu]

Pari vuotta sitten Ylellä tuli radio-ohjelma noista Chilen pakolaisista. Siinä kerrottiin, miten vastaanotetut pakolaiset valikoitiin tarkkaan niin, että he työllistyisivät Suomessa. On hieman systeemit muuttuneet.

[Arvoton]

Katohan. Sankar-Suomeen muistomerkki kauppatorille tai Espalle. Ja iso!

02 olin espanjan viikonloppukurssilla, jossa opettajana oli Chilestä lapsena pakolaisena Suomeen tullut ihminen. Olenhan rasisti ja fasisti.

[Eino P. Keravalta]

Millä mittarilla somalit ovat kotoutuneet? Kelan lappujen täyttäminen onnistuu ilman tulkkia?

Etevimmät ovat jo oppineet juomaan kaljaakin.

[Kemolitor]

Eli nämä ovat täällä syntyneitä, täällä asuneita heppuja jotka jostain syystä ovat päättäneet mennä Romaniaan ja Ukrainaan opiskelemaan lääketiedettä?
Mikäs vika Suomen lääkiksessä on? Sekö että opintosuoritteet täytyy ihan oikeasti tehdä ja osata?
Eihän tuossa taaskaan ole mitään järkeä.

On siinä se järki, että Romaniassa lääkikseen on ilmeisesti helpompi päästä kuin Suomessa, ainakin englanninkieliseen koulutukseen. Suomessa vähän vaihtelee yliopistoittain, mutta karkeasti yleistäen noin 10 % hakeneista pääsee sisään.

Romaniassakin voi opiskella lääketiedettä – Ida, Sagal ja Amanda viihtyvät hyvin opinahjoissaan 
-----
Espoolainen Sagal Abdikarim (21 v.) ja ruotsinsuomalainen Amanda Hoempler (26 v.) Tukholmasta valitsivat pohjoismaalaisille vähemmän kuljetun polun lääkäriopinnoilleen ja tulivat opiskelemaan Cluj-Napocan kaupunkiin Transilvaniaan, Romaniaan. Nuoret naiset opiskelevat toista vuotta UMF-yliopistossa (University of Medicine and Pharmacy, Cluj-Napoca) englanninkielisellä lääketieteen linjalla.

Sagal kertoi hakeneensa kerran Suomessa lääketieteelliseen, mutta tiedekunnan ovet eivät tuolloin avautuneet. Pääsykokeissa hän oli keskustellut erään naisen kanssa, joka haki jo viidettä kertaa sisään. Tämä sai Sagalin päättämään, ettei hän halua päätyä samaan tilanteeseen. Niinpä hän ryhtyi saman tien pohtimaan vaihtoehtona opintoja ulkomailla.

Ensin hän tutkaili maineikkaitten amerikkalaisten ja brittiläisten yliopistojen opinto-oppaita, mutta usein niiden lukukausimaksut olivat päätähuimaavia. Cluj-Napocaa hänet sai miettimään hänen ruotsalainen serkkunsa, joka oli valmistunut lääkäriksi juuri sieltä. Sagalin päästyä sisään serkku pystyikin antamaan hänelle paljon vinkkejä mm. käytännön asioiden hoidosta Cluj-Napocassa. Sagalia rohkaisi myös se, että hänen serkkunsa oli työllistynyt välittömästi Ruotsiin palattuaan valmistumisensa jälkeen. Koska Romania on EU-maa, on siellä hankittu lääkärinpätevyys voimassa sellaisenaan myös Suomessa (ja Ruotsissa).
-----
UMF:ssä on kolme linjaa lääketieteen opiskelijoille: romanian-, englannin- ja ranskankieliset. Vuonna 2013 romaniankieliseen ohjelmaan otettiin 300, englanninkieliseen 200 ja ranskankieliseen 100 opiskelijaa. Lukuvuosimaksu on 5000 euroa. Englanninkieliselle linjalle pääsee tällä hetkellä sisään noin puolet hakijoista. Hakijoilta katsotaan ylioppilastodistus ja lukion päästötodistus, mutta varsinaista pääsykoetta ei ole.

Bukarestin suurlähetystö (21.11.2014): Romaniassakin voi opiskella lääketiedettä – Ida, Sagal ja Amanda viihtyvät hyvin opinahjoissaan 

Ilmeisesti tuon 5000 euron päälle tulee vielä asuminen, ruoka ym. Sitä en tiedä, miksi somaleja menee juuri Romaniaan opiskelemaan.

Aika paljon suomalaisia, jotka eivät ole täällä päässeet lääkikseen, on mennyt Tartoon opiskelemaan:
http://www.opiskelupaikka.fi/Uutiset/Tarton-yliopisto-Laakariksi-ilman-paasykokeita

[Skeptikko]

Minä luulen että useimpien työllisten irakilaisten ja somalien työt ovat työllisyystöitä tai sitten oman viiteryhmän tulkkausta ja etujen vaatimista.

Tämä on vain anekdoottinen esimerkki, mutta itse tietämistäni työllistyneistä irakilaisista on työllistynyt aivan normaaleihin, joskin melko matalapalkkaisiin töihin. Eräs heistä on tosin tämän ohella viime aikoina tehnyt myös tulkkaustöitä. Suomeen tosin keski-ikäisinä tulleiden osalta näyttää työllistyminen, samoin kuin suomen kielen osaaminen olevan tyypillisesti aika/hyvin heikkoa.

[Taffu]

Eli nämä ovat täällä syntyneitä, täällä asuneita heppuja jotka jostain syystä ovat päättäneet mennä Romaniaan ja Ukrainaan opiskelemaan lääketiedettä?
Mikäs vika Suomen lääkiksessä on?

Pääsykokeet niitä varmaankin ahdistavat, perusjantterillekin kohtalaisen hankalat, saati sitten jos koko kouluputki on vain menty hengailemalla läpi.