Salainen suunnitteluohje paljastaa: puolustusvoimat joutuu karsimaan toimintaa

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367305777

Salainen suunnitteluohje paljastaa: puolustusvoimat joutuu karsimaan toimintaansa

Puolustusvoimat joutuu alentamaan toimintansa tasoa vuosina 2016–2020. Syynä on toimintamenoissa oleva rahoitusvaje.

Toiminnan tason laskeminen tarkoittaa sitä, että Hornet-hävittäjillä ja NH90-helikoptereilla lennetään suunniteltua vähemmän ja sotalaivat purjehtivat vähemmän aikaa merellä. Tulossa on myös muita leikkauksia.

Tiedot ilmenevät HS:n näkemästä Pääesikunnan salaisesta suunnitteluohjeesta. Viime keskiviikkona päivätyn ohjeen ovat allekirjoittaneet Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko ja Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen.

Ohjeen johdannossa kerrotaan, että Puolustusvoimien "toimintamenorahoituksessa on merkittävä vaje vuodesta 2016 eteenpäin".

"Rahoitusvaje on muodostunut puolustusvoimauudistuksen aikana Puolustusvoimille kohdennetuista lisäleikkauksista ja -velvotteista sekä kustannustason huomattavasta noususta."

Kustannusten kasvu näkyy erityisesti palkoissa, tilahallinnassa, kunnossapidossa ja johtamisjärjestelmäalalla.

Suunnitteluohjeessa mainitaan, että rahoitusvajetta syventää lisäksi uuden hallituksen kehyspäätös, joka sisältää lisäleikkauksia Puolustusvoimien toimintamenoihin. Näiden leikkauksien vuoksi Puolustusvoimat joutuu säästämään toiminnasta ja rakenteista.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa luvataan, että puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Puolustusministeri Jussi Niinistön puolueen perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pääteemoja oli Puolustusvoimien rahoituksen nostaminen riittävälle tasolle.

Puolustusvoimissa on oltu huolissaan erityisesti materiaalihankintojen riittävyydestä. Puolustusvoimat joutuu nyt kuitenkin vähentämään sotatarvikkeiden ostoja ja kohdistamaan säästyneet rahat toiminnan ylläpitoon.

Ensi vuonna näin tehdään 50 miljoonan euron arvosta ja vuodesta 2017 eteenpäin 78 miljoonan euron arvosta vuosittain. Puolustusvoimat siirtää rahaa materiaalihankinnoista muun muassa kyberpuolustuksen kehittämiseen tarkoitetun henkilöstön palkkoihin.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg puuttui valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa syyskuussa materiaalihankintojen ja toimintamenojen väliseen ongelmaan.

"Näiden kahden rahoituslinjan välimaastoon on vuosien saatossa kehittynyt melkoinen kustannuspommi."

Lindbergin mukaan syntyy todennäköisesti tilanne, jossa "Suomi ainoana toimintaympäristönsä maana ajaa sotilaallista toimintaansa alaspäin".

Puolustusvoimat hakee uusia säästöjä kovin toimin. Esimerkiksi soittokunnilta leikataan 100 000 euroa ja saman verran liikunnan tukemisesta.

Henkilöstömenoihin tavoitellaan lähes 60 miljoonan euron säästöjä vuosina 2016–2020.

Henkilöstökuluja pienennetään muun muassa siten, että varusmiehiä kouluttavien sopimussotilaiden määrää vähennetään. Lisäksi satoja virkoja ja tehtäviä jätetään täyttämättä niin, että viranhoitajan vaihtuessa ei heti nimitetä uutta.

Tiloihin liittyvillä sopeutuksilla pyritään 5–27 miljoonan euron vuosisäästöihin. Puolustusvoimat aikoo muun muassa irtisanoa varuskuntakerhojen sopimukset ja neuvotella ne uudelleen Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Sotalaivojen, hävittäjien ja helikoptereiden käyttöä vähentämällä tavoitellaan ensi vuonna 3,7 miljoonan euron säästöjä ja vuosina 2017–2020 yhteensä 7,2 miljoonan euron vuosisäästöjä.

Tarkoitus on myös vähentää sotaharjoituksiin liittyviä varusmiesten maastovuorokausia 35:stä 30:een vuodesta 2017 alkaen.



Ja tämähän ei johdu mistään.

[Griffinvaari]

Ei tuo nyt kovin salaiselta tunnu, kun on vuodettu mamusanomille ja esiintyy homma foorumillakin.
Ja jälleen pv:n upseeristolta suora viittaus puolustusministeriin, tai toimittaja ovelasti puhuu heidän suullaan.
No nh:n osalta ei mitään vaikutusta, eihän niistä kerralla ole lentokuntoisiakaan koskaan kahta enempää, jälleen loisto nato-hankinta ranskasta.
Tälle vuodelle erikseen saatu lisä raha tuntuu, mm. juuri nyt menossa suuri ilmavoimain harjoitus jo toinen lyhyen ajan sisään, nyt ei muisteta mainita puolustusministeriä.
Liittynee ennakoitavaan vaatimukseen uuteen erillismäärärahaan ensivuodelle, eikä siinä mitään, se mikä syydetään nyt maahan tunkeutujiin siirretään puolustuksen käyttöön, mikäänhän ei johdu mistään.

[talous ja muutos]

Tässä saman aihepiirin aikaisempi huolestuminen:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1441252049953
Vieraskynä
Puolustusministeri Niinistö ja komentaja Lindberg: Puolustusvoimat on ahdistettu minimitasolle
Pääkirjoitus 4.9.2015 2:00 Päivitetty: 4.9.2015 16:26
Puolustusvoimien toimintamenokehykseen kohdistuvat budjettileikkaukset heikentäisivät Suomen puolustuskykyä. Leikkausten vaikutukset tuntuisivat vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisen osion otsikoksi valittiin "Suomi vahvistaa asemaansa heikentyneessä turvallisuustilanteessa". Tämä ei ole sattumaa. Heti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan luvun alussa todetaan, että "erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt".
Hallitusohjelmassa kuvattu kehityssuunta on pantu merkille myös muissa Itämeren alueen maissa, ja ne nostavat poikkeuksetta puolustusmenojaan. Esimerkiksi rajanaapurimme Norja, Ruotsi ja Venäjä sekä Baltian maat panostavat valmiuden ja taistelukestävyyden korottamiseen merkittävällä lisärahoituksella.
Hallitusohjelmaan kirjattiin lisämäärärahaa Puolustusvoimien materiaalihankintoihin parlamentaarisen selvitysryhmän esitysten mukaisesti. Se on välttämätöntä, jotta Puolustusvoimat voisi säilyttää materiaalisen toimintakyvyn tämän vuosikymmenen loppuun saakka.
Yleinen mielikuva onkin, että Suomessa panostetaan nyt puolustukseen. Valitettavasti samaan aikaan suunnitellaan leikkauksia, jotka kohdistuisivat Puolustusvoimien toimintaan. Vasemmalla kädellä annetaan ja oikealla otetaan.
Edellinen hallitus leikkasi Puolustusvoimien määrärahoja noin kymmenellä prosentilla samaan aikaan kun Puolustusvoimat toteutti suurimman rakennemuutoksen sitten toisen maailmansodan. Vastaavia leikkauksia ei kohdistettu muualle valtionhallintoon. Uudistuksen jälkeen Puolustusvoimat on nyt mitoitettu toimintakyvyn ja toiminnan kannalta minimitasolle.
Myös Puolustusvoimien rakenteen ja hallinnon osalta on tiivistämisessä ja keventämisessä tultu tien päähän. Seuraava askel olisi paljon pidemmälle menevä muutos, jossa jouduttaisiin vakavasti arvioimaan, kykenemmekö säilyttämään maanpuolustuksen perusvalinnat: yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamisen.
Puolustusvoimauudistuksen aikana Puolustusvoimien toiminnan tasoa jouduttiin laskemaan määrärahaleikkausten vuoksi.
Nyt toimintaa on ryhdytty palauttamaan oikealle tasolle muun muassa lisäämällä reserviläisten ja varusmiesten harjoitustoimintaa. Tämä on huomioitu myös hallitusohjelmassa toteamalla, että hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu lupaus siitä, että vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan.
Ensi viikon budjettiriihessä on pöydällä kaikkia hallinnonaloja koskevia toimintamenoleikkauksia. Mikäli Puolustusvoimien toimintamenokehyksiä leikataan, on harjoitustoimintaa pakko supistaa.
Koska Ilmavoimilla ja Merivoimilla on hoidettavanaan välttämättömiä aluevalvontatehtäviä, Maavoimien olisi kannettava päävastuu toiminnan supistamisesta. Leikkauksia ei ole enää mahdollista kohdentaa reserviläisten ja varusmiesten koulutukseen ilman merkittävää vaikutusta puolustuskykyyn. Leikkaukset vaikuttaisivat myös varaosien ja ampumatarvikkeiden määrään.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen käynnistetty toiminnan tason palauttaminen pysähtyisi heti alkumetreille. Käytännössä tämä tarkoittaisi pysyviä muutoksia, joiden vaikutukset tuntuisivat pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Esimerkiksi valmiuden kehittämiseen ei jäisi resursseja.
Kun edellisellä vaalikaudella päätettiin leikata puolustuksesta, Suomen turvallisuusympäristö oli erilainen. Vallitsevassa tilanteessa sotilaiden on kannettava vastuunsa ja huolehdittava valtakunnan turvallisuudesta. Tämä päätös ei voi olla vain sotilaiden vastuulla. Kyse on periaatteellisesta asiasta: maanpuolustuksemme toimintakyvystä.
Tiedostamme hyvin Suomen julkisen talouden nykyisen tilanteen. Puolustusvoimiin kohdistuvia uusia leikkauksia ei kyseenalaisteta kevein perustein. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden kivijalasta.
Jussi Niinistö ja Jarmo Lindberg
Niinistö on puolustusministeri (ps) ja Lindberg Puolustusvoimain komentaja.

[Micke90]

Persujen syntilista sen kuin kasvaa. Kova hinta maksettava Soinin ulkoministerin urasta.

[Marius]

Mennäänkö itärajalle tyhjä rynkky käsissä huutamaan: "laukaus, laukaus".

Saako edes huutaa, kai huutaminenkin on jotain EU-direktiiviä vastaan.

Saako heittää kiviä tai käpyjä tai sammalta, vai onko niistä vaaraa hyökkääjälle ?

[Marius]

Eivät määrät ole laskussa vaan rajussa nousussa, koska bisnes on nykyään niin kannattavaa ja nostettu aivan avoimesti julkisuuteen.

"Salainen suunnitteluohje paljastaa".

Ei puolustusvoimat "paljasta" yhtään mitään, kuin tarkoituksella.

Ja silloinkin "paljastus" on vain hämäys, niinkuin peliin kuuluu.

[Gunnar Hymén]

puolustusvaje hoidetaan sillä, että rajavalvonta siirtyy Irakin armeijalle

nyt suut suppuun, tämän on valtio tarkkaan ajatellut, meillä ei ole hätiä mitiä

[Nuivake]

Jos ensi vuonna pitää "säästää" 50 miljoonaa, niin haluaisin muistuttaa, että Suomi velkaantuu lisää saman verran kahdessa päivässä.
Nykyinen valtion velanotto on tuolla tasolla, kuten Sipiläkin asian myönsi jokin aika sitten. "Suomi ottaa velkaa miljoona euroa joka tunti".

Mutta "säästö" tässä kohtaa on varmasti sitten "säästöä"?