2015-10-07 Yle: Niko Pyrhönen teki väitöskirjan mamukriittisten tarinoista

[Yhteisöjäävi]

En tiedä, ymmärtävätkö nämä kaikki akateemiset tyhjäntoimittajat, että 20 seuraavan vuoden aikajänteellä (taloudellisten reaaliteettien takia) heidän panostaan tullaan tarvitsemaan korkeintaan Ronald McDonaldilla pihvien kääntäjinä.

Omat kokemukseni mainitusta kaveriporukasta ovat täysin linjassa detonatorin arvioiden kanssa. Tämän porukan laiva "Humanic" on lastattu epäitsenäisyydellä, akateemisella muotitietoisuudella, pelkurimaisuudella, jota he itse pitävät rohkeutena, asenteellisuudella, ennakkoluuloilla, ylemmyydentunnolla, itseriittoisella pöyhkeilyllä ja herrastelutaipumuksilla. Tämän sanon oltuani sekä matkustajana että toimittuani vuosikausien ajan lastintarkastajan tehtävässä. Niin ja olisi minulla jotakin kriittistäkin sanottavaa, mutta enpä jaksa nyt. 

Vielä tuosta pihvinpaistosta. Olen varma, että jos nämä sankarit sattuvat saman parilan ääreen, he liittoutuvat muita työntekijöitä vastaan, alkavat avoimesti ylenkatsoa näitä, keksivät toinen toistaan uskaliaampia teorioita perustelemaan sen, että heillä itsellään on oikeus pitää pidempiä taukoja kuin muilla ja että he voivat vähän näpistää kassasta, tulla myöhässä töihin ja lähteä hieman aikaisemmin. Työnantajat tarkkoina, näitä max. yksi per keittiö!

[Råg]

Jokohan tämä artikkeli on ollut jossainpäin Hommaa? Vanhahko juttu (heinäkuulta), mutta koska herra Pyrhönen on äänessä, ajattelin, että sopii tänne.

Vihreä lanka: Voiko monikulttuurisuus epäonnistua

Voiko monikulttuurisuus epäonnistua?
31.7.2015 14.53
EMMI SKYTÉN

Tutkijat selittävät, mitä perussuomalaiset tarkoittavat monikulttuurisuuden vastustamisella, miksi maahanmuuttokriitikoiden retoriikka hämmentää vastapuolta ja miksi vähemmistöjen uimahallivuorot ovat tärkeitä.

OLLI IMMOSEN (ps) lauantaiöisestä Facebook-päivityksestä kuultuaan moni suomalainen oli paitsi vihainen ja peloissaan, myös ihmeissään. Miten monikulttuurisuutta voi vastustaa – sehän on ympärillämme olevaa todellisuutta. Mitä monikulttuurisuutta vastustava syö, kun kerran suuri osa ruokakulttuuristamme on saanut vaikutteita muista kulttuureista? Kuinka suuri monikulttuurisuutta vastustavien Suomi voi olla, kun ottaa huomioon, että Suomessa on aina asunut vähemmistöjä, ja hyvin monella on sukujuuria muissa kultuureissa?

Monikulttuurisuutta vastustavat perussuomalaiset huomauttavat, että sanalla voidaan tarkoittaa monia eri asioita:

"Kun toiset puhuvat aidasta ja toiset aidanseipäästä, ja näitä yritetään yhdistää, tämä kohu on lopputuloksena", harmitteli perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Yle A-studion keskustelussa.

Tutkijat Niko Pyrhönen ja Lotta Haikkola ovat samaa mieltä.

"Monikulttuurisuus viittaa kahteen hyvin erilaiseen asiaan. Sillä voidaan tarkoittaa monikulttuurisuutta demografisena tosiasiana: erilaisia kulttuureita ja niiden edustajia on yhteiskunnassa paljon esillä. Tai sitten voidaan puhua monikulttuurisuudesta monikulttuurisuuspolitiikkana. Silloin kyse on siitä, miten monikulttuurisuuden haitat minimoidaan ja hyödyt maksimoidaan", Pyrhönen selittää.

Tutkijatohtori Haikkola on tutkinut maahanmuuttajataustaisia nuoria, maahanmuuttajien lapsia sekä heidän työllistymistään. Hän selventää, että poliittisessa mielessä monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että tunnustetaan yhteiskunnan etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus ja tuetaan sen säilymistä. Yhteiskunta siis hyväksyy eri vähemmistöjen oikeudet omaan kulttuuriin, kieleen ja uskontoon ja niiden ilmaisemiseen. (1)

Loput linkin takaa

Pari kommenttia noihin lihavoimiini kohtiin, vastaisitko Pyrhönen, jos/kun tätä foorumia kuitenkin luet?

1. Mitä tehdään tilanteessa, kun vähemmistöjen uskonto tai kulttuuri ja niiden ilmaiseminen on ristiriidassa enemmistön näkemysten ja eritoten kaikkien ihmisten tasapuolisten oikeuksien kanssa? Olen nainen ja monien uskontojen mukaan miestä alempiarvoinen. Kuka takaa, että ongelmia ei tulisi, jos kuuluisinkin vähemmistöön ja enemmistö olisi uskonnollisista syistä - joihin heillä on kuulemma oikeus - tätä mieltä? 
Turha sanoa että lait ja asetukset ja ihmisoikeudet, niillä voi tarvittaessa pyyhkiä perseensä, kuten näemme tänäkin päivänä monessa maailmankolkassa.

2. Miksi pyrkimys kansakunnan yhtenäisyyteen ja yhteisiin tavoitteisiin voi olla jotenkin huono asia? Kukaan ei kai ole muutenkaan väittänyt, että tällainen ideaalitila on joskus ollut tai että sellaiseen täydellisesti joskus päästäisiin - vai onko? Mikä takaa, että kulttuurisesti ja uskonnollisesti hajanainen valtio edes kokisi tiettyä vihollista yhteiseksi, kuten hyvin Lähi-Idänkin tilanteesta tänäpäivänä huomaa? Toisin sanoen, tukeeko jokin yhteiskuntatieteellinen tutkimustulos sitä, että monimuotoinen, hajanainen kansakunta pysyy yhteinäisenä uhkaavissa tilanteissa? Eikö päinvastoin tuollaista ole helpompi horjuttaa?

3. Mitä nämä monikulttuurisuutta hallitsevat poliittiset työkalut ovat? Mitkä ovat niiden vaikutukset mm. kansantalouteen?

4. Eikö tässä ole riski, että muodostuu vähemmistöjä, joissa yksilön oikeudet voivat olla huonommat kuin enemmistöllä? Juhlapuheissa toki muistutetaan, että kaikilla on samat oikeudet, mutta se ei paljoa lämmitä maahanmuuttajaa, joka päivittäisessä ympäristössään joutuu muiden ryhmänsä jäsenten kontrolloimaksi esim. uskonnollisista syistä. Sallimalla esim. sukupuolisegregaatio liikuntapalveluissa vain tehdään siitä vakiintunut osa yhteiskuntaa. Liian vähän puhutaan siitä, mitä seuraa yksilöille, jotka eivät tällaista halua yhteisössään enää tukea. Pahimmat seuraukset toki tiedetään ja nehän ovat selkeitä rikoksia, joten niistä seuraa tekijälleen jonkinlainen rangaistus. Mutta mitä kaikkea tapahtuu pinnan alla?

---------

Ja yleisesti, mielestäni on paljastavaa perustella vähemmistöjen saamien myönnytysten sillä, että näin heidät saadaan mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Joku pehmeitä tieteitä paremmin tunteva voisi myös varmaan kertoa, että onko koko akateeminen maailma muka yhtä mieltä siitä, että positiivisen syrjinnän avulla saadaan vähemmistöt helpommin integroitua yhteiskuntaan vai onko tämä vain vasemmalle kallellaan olevien yhteiskuntatieteilijöiden välinen konsensus.

[Råg]

Täytyy muuten sanoa, että itse en kehtaisi tehdä väikkäri anonyymin foorumin kirjoitusten perusteella. Missä ihmeen vaiheessa tapahtui jonkinlainen napsahdus, jonka jälkeen on vallalla ollut käsitys, että nettikirjoittelu on sitä puhtainta ja aidointa mielipiteiden ilmaisua. Silloin kun joskus ysikytluvulla aloitin tutustumisen internetin ihmeelliseen maailmaan ja erityisesti sen jälkeen, on netti kyllä ollut täynnä sitä itseään ja trollaaminen kansanhuvi. Siis tämä myös kritiikkinä maahanmuuttokriittiseen keskusteluun, jota voi joku tahallaan tuupata polarisoituneeseen suuntaan. Niin miksi? No ihan huvin vuoksi.

Taidanpa tehdä tutkimuksen suomalaisten äitien asenteista perhe-elämää ja lapsia kohtaan vauvafoorumin pohjalta...

[Vaniljaihminen]

Saisko väikkärin suvakkienkin tarinoista?

Esim vaikka sitä kuinka Firas-Finlayson sankarillisesti pakeni Isistä ja tuli Suomeen perustamaan uutta iTeollisuutta...

[Marko Mjölnir Parkkola]

Saisko väikkärin suvakkienkin tarinoista?

Harmi kun takkunettiläiset ja rasmuslaiset poistivat kaikki kommentit minuun liittyen. Sieltä olisi saanut hyvän väitöstyön anarkistiporukoiden a) äidinkielenosaamisesta b) aggressiivisuudesta c) valmiudesta väkivaltaan.

Itsenäisyyspäivän aikoihin screenshotit laulamaan näiltä sivuilta/fb-sivuilta ja jo on materiaalia.

[Vaniljaihminen]

Haku "vihreät khmerit" hommaforum.orgilta: 4 osumaa. Sitäkin on näköjään käytetty vain ilmastonmuutoskysymyksen yhteydessä, joten mikään edes yleinen vittuilutermi tämä ei ole.

Kirjoitan melko kaukaisen muistitiedon varassa, mutta mä muistan nähneeni termin "vihreät khmerit" ensimmäisen kerran turkulaisen dekkaristi Reijo Mäen kolumnissa Turun Sanomien viikonloppuliitteessä joskus reilu kymmenen vuotta sitten. Äijä oli kuulemma saanut viherkriittisistä kirjoituksistaan tappouhkauksia.

[Råg]

Saisko väikkärin suvakkienkin tarinoista?

Esim vaikka sitä kuinka Firas-Finlayson sankarillisesti pakeni Isistä ja tuli Suomeen perustamaan uutta iTeollisuutta...

No ei, katsos kun...

Lapsi ei ole varsinaisesti vastuussa teoistaan, koska ei ymmärrä vielä kaikkea. Ja lapsenkaltaisina olentoinahan näitä ihmisiä kohdellaan.

Sitäpaitsi näiden ihmisten hätä, oletettu tai todellinen, nähdään kaiken yläpuolella. Kärjistettynä: Jos maahanmuuttaja jää kiinni puijaamisesta, tämäkin nähdään vain todisteena siitä että hädän on pakko olla suuren suuri, koska hän valehtelee. Vastuuhan ei ole koskaan yksilön ja kaikki tuhma käytös on yhteiskunnallisten olosuhteiden aiheuttamaa.

Kieltämättä noita tarinoita olisi kyllä viihdyttävä lukea.

[IDA]

En nyt ota tähän kantaa, kun en ole tutustunut, mutta noin yleisesti ottaen humanististen alojen väitöskirja on nykyään vähän sama kuin kömpelösti kirjoitettu vitsikirja. Mikä tietysti on valitettavaa, mutta ei kenenkään muun kuin yliopiston vika.

[Yhteisöjäävi]

En nyt ota tähän kantaa, kun en ole tutustunut, mutta noin yleisesti ottaen humanististen alojen väitöskirja on nykyään vähän sama kuin kömpelösti kirjoitettu vitsikirja. Mikä tietysti on valitettavaa, mutta ei kenenkään muun kuin yliopiston vika.

Valitettavasti näin. Vieläpä sellainen vitsikirja, jota ei juuri kukaan koskaan lue ja jolla ei ole mitään merkitystä muille kuin tekijälleen ja hänen kuppikunnalleen. Tämä on toki sääli oikeiden tutkijoiden kannalta, joiden tekemä työ näin uppoaa lietelammikkoon, joksi humanistinen tutkimus nykyoloissa yhä nopeammin muuttuu kerätessään äärellensä vallan ja ideologioiden viettelyksille alttiit paremmintietäjät, kaltaistensahalveksujat ja todellisuuskriitikot.

[leo3]

Janne Zareff ‏@JanneZareff Nov 10

Puheet maahanmuuton hallitsemattomuudesta saatettaisiin ottaa nyt vakavammin, ellei niitä olisi kuultu jo 15 vuoden ajan. #poikahuusisusi

Twitter

Menee nyt vähän off-topiciksi tämä Zareff, mutta pakko laittaa vielä muutama sitaatti Halla-aholta seitsemän vuoden takaa:

En suinkaan vaadi maahanmuuttopolitiikan tiukentamista siksi, että nykyinen tilanne olisi kestämätön. Vaadin tiukentamista, jotta siitä ei tulisi kestämätön.

Pitääkö maahanmuuttopolitiikkaan tehdä tarkennuksia vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo karannut käsistä? Kannattaako kattoa ryhtyä korjaamaan vasta sitten, kun sataa?

Ehdotusteni tavoitteena ei ensisijaisesti ole pyrkiä korjaamaan olemassaolevia ongelmia vaan ehkäistä tulevia. Eurooppalaisten esimerkkien valossa tiedämme, mihin hallitsematon maahanmuuttopolitiikka johtaa. Meidän ei tarvitse kulkea sitä samaa tietä.

http://www.halla-aho.com/scripta/kommentti_paivan_hesariin.html

[hattiwatti]

Tervetuloa HY:n Attacin keskustelutilaisuuteen "Leikkauspuhetta ja vihapuhetta – Oikeistopopulistinen talouspolitiikka ja -retoriikka" Kupoliin TÄNÄÄN klo 18!

Miksi talouspoliittista retoriikaa käytetään oikeuttamaan ihmisarvoa polkevaa maahanmuuttopolitiikkaa?
Miten luodaan kertomusta, jossa maahanmuutto uhkaa hyvinvointivaltiota, ja lisääntyvää kontrollia oikeutetaan hyvinvointivaltion säilyttämisellä?
Entä käytetäänkö "maahanmuuttokritiikiä" savuverhona, jolla peitetään aggressivisen leikkauspolitiikan todellisia syitä ja seurauksia?

Alustamassa uuspopulismia tutkinut, vastaväitellyt sosiologi Niko Pyrhönen sekä Global Clinicin Jemina Heinonen, jolla on myös tekeillä dokumentti neuromarkkinoinnista. Alustuksen jälkeen on varattu reilusti aikaa yhteiselle keskustelulle. Tarjolla myös pientä syötävää ja juotavaa.

Tilaisuus pidetään järjestötila Kupolissa Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 B, 7.krs – tila on valitettavasti viimeisen kerrosvälin osalta esteellinen). Tarjolla on keskustelun ohella myös pientä juotavaa ja syötävää.

Lisätietoja ja saapumisohjeita: Santeri / 0442630995

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/932535386782406/

[Roope]

Koneen Säätiö rahoittanut 96200 eurolla, ja tutkija toteaa, että maahanmuuttokriittiset ovat netin nuoria vihaisia kirjoittajia.

Niko Pyrhöselle ja kumppaneille 95 400 euroa Helsingin Sanomien säätiöltä valheita levittävien vaihtoehtomedioiden (mm. MV-lehti) tutkimiseen:

Tutkijat selvittävät vaihtoehtomedian kasvua

Minkälaisia strategioita eri maiden vaihtoehtoiset mediat käyttävät ihmisten mobilisointiin? Uusi tutkimusprojekti selvittää asiaa. Projekti on saanut 95 400 euron rahoituksen HS-säätiöltä totuudenjälkeistä aikaa käsittelevään tutkimukseen.

Kaikki alkoi terroristien hyökkäyksestä ranskalaiseen Charlie Hebdo -satiirilehteen tammikuussa 2015. Gwenaëlle Bauvois järkyttyi kotimaansa tapahtumista. Bauvois toimii etnisten suhteiden yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa sekä tutkijana Ceren-tutkimuskeskuksessa.

– Tapahtuneen jälkeen en voinut olla huomaamatta, kuinka paljon näkyvyyttä vaihtoehtomediat saivat. Ihmiset viittasivat niihin ja jakoivat niiden sisältöjä Facebookissa ymmärtämättä viittaavansa vaihtoehtomediaan, Bauvois kertoo.

Hän ei saanut asiaa mielestään ja tunsi, että hänen on selvitettävä, mitä oikein tapahtuu ja miten nämä valheellisia tietoja levittävät ja tutkimustietoja kyseenalaistavat mediat jatkavat kasvuaan ja levikkiään.

– Kaikki lähti siitä, että tunsin kansalaisena ja sosiologina, että minun pitää tehdä asialle jotain.

Bauvois aloitti hankkeen suunnittelun yhteistyössä Cerenin tutkijan Niko Pyrhösen kanssa. Tutkimushanke käsittelee vaihtoehtomediaa, ja se toteutetaan nyt Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksen avulla. Tutkimusryhmään kuuluu myös jatko-opiskelija Tuukka Ylä-Anttila Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Akatemiatutkija Karina Horsti Jyväskylän yliopistosta toimii ryhmän johtajana.

"KUR­JIS­TET­TU­JA" VÄR­VÄ­TÄÄN

Bauvois, Pyrhönen ja Ylä-Anttila kartoittavat, minkälaisilla strategioilla vaihtoehtomediat Suomessa, Ranskassa ja USA:ssa panevat liikkeelle "kurjistetuiksi" kutsuttua ihmisryhmää.

– Tarkoitamme ihmisiä, jotka kokevat poliitikkojen ja valtamedian unohtaneen ja hylänneen heidät. Maahanmuuttajien määrän noustessa he kokevat menettäneensä oman paikkansa yhteiskunnassa. Vaihtoehtomediat antavat heille heidän paikkansa takaisin, Bauvois selittää.

Tutkimuksen kohteena ovat verkkojulkaisut MV-lehti, Fdesouche ja Breitbart News sekä valitut tapahtumat, joita on käsitelty sekä vaihtoehto- että valtamediassa. Näitä ovat Soldiers of Odinin perustaminen Suomessa, Ranskan burkinikielto sekä Donald Trumpin asettama muslimien maahantulokielto USA:han.

[...]

Sekä Donald Trump, Marine Le Pen että Suomen hallitus olivat jo vuoden 2017 alussa ehtineet puhua "kantaväestöstä" uhreina, joita uhkaavat ulkopuoliset "viholliset", kuten muslimit ja turvapaikanhakijat. Samaten he ovat kyseenalaistaneet perinteisen median laillisuuden syyttämällä sitä "väärien uutisten" levittämisestä, jos uutisointi on asettanut heidät huonoon valoon.

– Näin ajankohtaisen aiheen tutkiminen on jännittävää mutta myös haasteellista. Kun kirjoitimme tutkimussuunnitelman, emme uskoneet Trumpin voittavan presidentinvaalit. Nyt emme tiedä, mikä Ranskan presidentinvaalien tulos on, Bauvois sanoo. Vaihtoehtomedian toiminnan ymmärtämiselle on suuri tarve.

Tutkimus yhdistää sosiologian, politiikan ja mediatutkimuksen kvantitatiivisia menetelmiä sekä uusia big data -työkaluja. Projekti on käynnissä 2017–2018 ja se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston sekä Helsingin yliopiston ja Svenska social- och kommunalhögskolanin välillä.

Helsingin yliopisto 19.4.2017

Svenska Yle: Soc&kom forskar om alternativa mediers makt – får nästan 100 000 19.4.2017

Onhan se hauskaa, että vaihtoehtomedioiden valheiden levittämistä tutkivat levittävät itse valhetta Donald Trumpin asettamasta muslimien maahantulokiellosta.

Sen sijaan, että Pyrhönen olisi syksyn 2015 jälkeen myöntänyt nöyrästi olleensa väärässä maahanmuuttopolitiikan merkityksen suhteen, hän on nyt vaatimassa Suomelta löysempää pakolaispolitiikkaa ja palautusten lopettamista. Samalla asialla myös tutkimusryhmän Karina Horsti ja Gwenaëlle Bauvois.

[Ajattelija2008]

Niko Pyrhönen ja kumppanit ovat malliesimerkki siitä, millaista oikea tieteenteko ei saa olla. He ottavat poliittisesti kantaa asiaan, jota muka "tutkivat" tieteellisesti.

Helsingin yliopiston tulisi erottaa moiset pseudotieteilijät.

[Veikko]

Niko Pyrhönen ja kumppanit ovat malliesimerkki siitä, millaista oikea tieteenteko ei saa olla. He ottavat poliittisesti kantaa asiaan, jota muka "tutkivat" tieteellisesti.

Helsingin yliopiston tulisi erottaa moiset pseudotieteilijät.

Malka teki rikasta väitöskirjan. Ja sokeat taputtivat.

[Roope]

"Perussuomalaiset (..) ovat kaiken aikaa sijoittaneet uhkakuvansa tarkemmin määrittelemättömään tulevaisuuteen, joka ei vaikuta olevan tällä hetkellä juurikaan lähempänä, kuin vuosituhannen alussa."

Uhkakuva toteutui pian Pyrhösen kirjoituksen jälkeen. Ja vain siksi, että tarpeeksi monen pyrhösen mielestä Suomea koskevien uhkakuvien toteutuminen ei ollut ajankohtaista vielä nyt vaan vasta jossain epämääräisessä tulevaisuudessa. Olivat sitten väärässä.

Jos Suomen turvapaikkapolitiikka olisi saatu ajoissa tarpeeksi tiukaksi, Pyrhönen naureskelisi edelleen, milloin ne perussuomalaisten uhkakuvat toteutuvat ja ihmettelisi, mistä maahanmuuttokustannuksista muka voi säästää 200-300 miljoonaa euroa. Suomen löysä turvapaikkapolitiikka tulee nyt maksamaan moninkertaisesti enemmän.

Sen sijaan, että Pyrhönen olisi syksyn 2015 jälkeen myöntänyt nöyrästi olleensa väärässä maahanmuuttopolitiikan merkityksen suhteen, hän on nyt vaatimassa Suomelta löysempää pakolaispolitiikkaa ja palautusten lopettamista. Samalla asialla myös tutkimusryhmän Karina Horsti ja Gwenaëlle Bauvois.

Kun ei mene kaaliin, niin ei mene:

PERUSSUOMALAISET VALITSEE lauantaina Jyväskylässä uuden puheenjohtajan. Kyseessä on uusi ja vaikea tilanne puolueelle, joka on kulkenut koko historiansa Timo Soinin johdolla, päässyt lopulta hallitusvastuuseen ja kokenut sen myötä kannatuksensa sulamisen.

"Perussuomalaiset eivät ole pystyneet nostamaan profiiliaan hallituspolitiikassa, joka on ollut keskusta- ja kokoomusvetoista. Maahanmuuttokysymyksessä paljastui pakolaiskriisin myötä, että on varsin rajallista, mitä lainsäätäjä voi Suomesta käsin tehdä", sanoo tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

Pyrhönen oli vieraana Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa.
...

Vihreä Lanka: Puhekuplassa pohditaan perussuomalaisten vaikeaa valintaa: Terho vai Halla-aho? 9.6.2017

Puhekupla: Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta (audio, 30 min)

10:20-
Riikka Suominen (Vihreän Langan päätoimittaja):
Halla-ahon "ansioksi", siis kyseenalaiseksi ansioksihan voi sanoa, että hänen takiansa suomalaisessa politiikassa on puhuttu niin paljon maahanmuutosta, jo ennen kun tuli tää pakolaistilanne 2015. Et hän on jotenkin musta pakottanut poliitikot ottamaan kantaa maahanmuuttoon semmoisella tavalla. Maahanmuutto on hirveän pieni taloudellinen osa Suomea, se vaikuttaa hirveän vähän keskimäärin äänestäjien arkeen, mutta poliitikkojen on ollut pakko ottaa siihen musta jotenkin kantaa, koska muuten heitä Halla-aho ja seuraajansa syyttävät hymistelystä tai hyssyttelystä tai jostain muusta. Ja hän on jotenkin pystynyt ohjaamaan sitä agendaa siihen suuntaan. Oonks mä hakoteillä sun mielestä?"

Niko Pyrhönen (tutkijatohtori)
Kyllä sä oot oikeilla jäljillä. On pyritty synnyttämään paljon sellaista vaikutelmaa... Se on semmonen pallo, jonka Halla-aho ja tän Nuivan vaalimanifestin myötä on heitetty muille puolueille. Muut puolueet kyllä otti siitä kyllä kopin silleen, että alettiin puhuun tosi paljon siitä, että mitä maahanmuutolle pitäisi tehdä. Juurikin näin muotoiltuna. Ja se on synnyttänyt aika laajalti jaetun ajatuksen siitä, että on olemassa jotain dramaattisia tai käänteentekeviä poliittisia muuveja, joita täs nyt voi tehdä, että maahanmuutosta tulee sitä, mitä me halutaan. Että pitipä maahanmuuttoa hyvänä, pahana tai neutraalina asiana, niin ton kaltainen ajatus on tullut monelle mieleen. Mä uskon, että se on suurelta osin myös Halla-ahon vaikutuksen johdosta tapahtunut asia.

20:35-
Niko Pyrhönen
Kun tuli tää pakolaiskriisi, niin siinä paljastui, että on varsin rajallista, mitä voi täältä Suomesta käsin lainsäätäjä tehdä, että pystyy radikaalisti muokkaamaan sitä, mitä maahanmuutto tulee olemaan.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi oli etenkin Suomen osalta päinvastoin osoitus siitä, miten pienillä liikkeillä (oleskelulupakriteerit, perheenyhdistämiskriteerit) se olisi voitu ehkäistä ennakolta. Euroopassa tulijavirtojen suuntaan ja suuruuteen vaikutettiin dramaattisesti niinkin arkisilla keinoilla kuin raja-aidoilla ja rajavalvonnalla.

Esimerkiksi Unkarin läpi kulki tuolloin yli 700 000 laitonta siirtolaista, mutta ei kulje enää. Se johtuu ennen kaikkea Unkarin valitsemasta politiikasta, ei siitä, että halukkaita tulijoita ei enää olisi.

Ja maahanmuuton merkitystä vähättelevälle päätoimittaja Riikka Suomiselle tiedoksi, että maahanmuutto on epäilemättä tärkeimpiä Suomen ja Euroopan tulevaisuutta muokkaavia tekijöitä. Täytyy elää sokeana pimeässä kuplassa, jos ei ole vielä havainnut, että maahanmuuttopolitiikan valintojen sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset vaikutukset ovat valtavia. Esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan vaikutukset tulevat olemaan moninkertaisesti suuremmat kuin minkään tämän hallituskauden aikana kiistellyn leikkaus- tai muun talouspäätöksen.

[Khevonen]

Hämäystä. Valtiohan voi rakentaa vaikka konekivääripesäkkeet raja-asemalle ja  miinottaa tiet. Jostain syystä vihreille ja muille punikeille itsenäinen ja suvereeni valtio on liikaa.

[Vaniljaihminen]

Hämäystä, hämäysta. Kun kaikki islamiin liittyvä materiaali on ollut ennen monikulttuurihumpuukia täysin saavutettavissa olevaa ensyklopedista tietoa, on raivostuttavaa nähdä "asiantuntijoiden" näyttelevän tietämättömyyttä tai järjettömästi yhdistävän toisiinsa täysin kuulumattomia maahanmuuttajaryhmiä ja valikoimalla näille kuuluvia piirteitä edustamaan kaikkien ryhmien ominaisuuksia.

Tuhanteen kertaan todettua, mutta kirjoitetaan tässä nyt vielä kerran sen minkä tulevien aikojen historioitsijat kirjoittavat muutenkin.

[Roope]

[tweet]1192548848016797700[/tweet]

Maailmasta voi välittää valheellista kuvaa, vaikka faktat olisivat oikein. Jos lehti kirjoittaa päivittäin sivukaupalla vain ulkomaalaisten saamista rikostuomioista, sen välittämä kuva todellisuudesta vinoutuu faktapohjasta huolimatta. Faktat sopivat hyvin propagandan välineeksi.

Entä jos lehti ei kirjoita ulkomaalaisten saamista rikostuomioista? Entä jos lehti kirjoittaa tarkoituksella mieluummin sivukaupalla ilmastonmuutoksesta, jonka vaikutus suomalaisten elämään on ja tulee parhaan tiedon mukaan olemaan minimaalinen verrattuna ulkomaalaisten vaikutukseen? Entä jos ilmastonmuutosuutisoinnin faktat eivät edes ole oikein?

Unoh­da puhe va­le­uu­ti­sis­ta – näin ym­mär­rät vas­ta­me­dian toi­min­taa

Unohda puhe valeuutisista ja totuudenjälkeisestä ajasta. Vaihtoehtomedioiden tarkastelu edellyttää hienovaraisempaa lähestymistapaa, ei vain totuuden ja valheen vastakkainasettelua. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan meidän on myös suhtauduttava vaihtoehtomedioihin entistä vakavammin.

– Oli mielipiteemme niistä mikä hyvänsä, vastamediat kehittyvät jatkuvasti ja muuttuvat entistä uskottavammiksi. Niiden vaikutusvalta kasvaa, ja ne vaikuttavat valtamediaan todella paljon, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Gwenaëlle Bauvois.

Bauvois, Niko Pyrhönen ja Rūta Kazlauskaitė Helsingin yliopistosta sekä Tampereen yliopiston Tuukka Ylä-Anttila ja Jyväskylän yliopiston Karina Horsti ovat saaneet päätökseen laajan hankkeen, jossa tutkittiin, millaisia strategioita vaihtoehtomediat käyttävät puhutellakseen "kurjistettuja", ryhmää, jonka luottamus valtamedioihin on rapautumassa. Tutkijat tarkastelivat kiistanalaisten tapahtumien uutisointia Suomen, Ranskan, Yhdysvaltain ja Puolan hybridisoituneissa mediajärjestelmissä.

Tutkijoiden tärkeän havainnon mukaan vaihtoehtomedioita ei tule tarkastella ensisijaisesti kyseenalaistamalla niiden tarjoamien tietojen totuudenmukaisuutta. Vaihtoehtomedioiden uutiset perustuvat usein oikeisiin uutisiin ja tosiseikkoihin, mutta asioiden käsittely on voimakkaan puolueellista. Poliittiset kysymykset ovat myös pitkälti tulkinnanvaraisia, eikä niiden kohdalla voi puhua ehdottomista totuuksista tai valheista.

– Ajatus valeuutisista on suosittu, mutta meidän on hylättävä se. Valeuutiset perustuvat itse asiassa usein todellisiin uutisiin. Ongelmana on se, että valeuutisten tekijät seulovat parhaiten omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat. Samalla he vakaasti kieltävät toimivansa näin ja päinvastoin syyttävät "mediaeliittiä" faktojen valikoimisesta.

– Esimerkiksi uutinen rikoksen tehneestä maahanmuuttajasta saattaa olla totta. Mutta jos keskitytään vain maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin ja lietsotaan siten ihmisten pelkoa, kyse ei ole enää tiedon välittämisestä, vaan sen tarkoituksellisesta valikoimisesta, Bauvois sanoo.

Tutkijat ehdottavat, että hylkäisimme paitsi valeuutisten myös totuudenjälkeisen ajan käsitteen. He pitävät vastatiedon ja reinformaation (uudelleentiedottamisen) kaltaisia ilmaisuja osuvampina. He määrittelevät reinformaation ääripuolueelliseksi, opportunistiseksi menettelyksi, jonka osapuolet pyrkivät vaikuttamaan julkiseen keskusteluun.

Vaihtoehtomedian käsite on puolestaan ongelmallinen, koska se herättää ihmisissä helposti myönteisiä mielleyhtymiä tervetulleena vaihtoehtona valtavirran näkemyksille. Siksi tutkijat puhuvatkin mieluummin vastamediasta, vastustavathan kyseiset mediat avoimesti valtamediaa.

Kie­len­käyt­tö le­vi­ää vas­ta­me­dias­ta

Osana tutkimusprojektia tutkijat tarkastelivat, miten MV-lehti on kirjoittanut maahanmuutosta ja vaikuttanut aiheen vahvaan politisoitumiseen. Tutkijat kävivät läpi kaikki MV-lehden julkaisut 1.1.2015–31.12.2017 ja hakivat niistä maahanmuuttoon liittyviä sanapareja. MV:n julkaisuja verrattiin kaikkeen Helsingin Sanomien samaan aikaan julkaisemaan aineistoon.

Tulokset osoittavat, että MV-lehti käsitteli maahanmuuttoa ensisijaisesti rikollisuuden ja oikeudellisen aseman kautta: käytetyimpien sanaparien joukosta nousivat esiin "laiton maahanmuutto" sekä "laittomat maahanmuuttajat". Kielenkäyttö on usein räävitöntä, mutta samalla kekseliästä.

Tutkijat halusivat myös tarkastella, onko MV-lehti vaikuttanut poliittiseen kielenkäyttöön. He vertailivat, missä määrin kansanedustajat käyttävät eduskuntapuheissaan samanlaisia ilmaisuja kuin MV-lehti. Tähän he käyttivät Kielipankkia, johon litteroidaan salissa pidetyt puheet. Vertailussa olivat mukana kaikki salissa pidetyt puheet ajanjaksolla tammikuu 2015-kesäkuu 2016.

Tutkijat havaitsivat, että 67:stä vastamedialle tyypillisestä ilmaisusta 44:ää käytettiin eduskunnassa. Kaikkein peittelemättömimpiä ilmaisuja ei kuitenkaan käytetty. Tulos viittaa siihen, että jopa voimakkaimmin maahanmuuttoa vastustavat poliitikot käyttävät maahanmuutosta puhuessaan "poliitikkosuodatinta", jotta vaikuttaisivat uskottavammilta ja voisivat vedota samalla sekä radikaaleihin että maltillisiin äänestäjiin.

– Suhde eduskunnan ja MV-lehden välillä on luultavasti ollut vastavuoroinen. Perussuomalaiset saivat paljon julkisuutta jo ennen MV-lehden perustamista, joten aluksi MV-lehti ammensi varmaankin innoitusta politiikoilta. Kun lehden lukijakunta kasvoi tuhansiin, tietyt ilmaisut saivat uutta oikeutusta ja poliitikot kokivat voivansa käyttää niitä julkisuudessa, Niko Pyrhönen toteaa.

– Ne koettelevat hyväksytyn kielenkäytön rajoja. Ensin ilmauksia käyttävät vain radikaalit, sitten vastamedia omaksuu ne, ja vähitellen valtavirtapoliitikot ottavat ne käyttöön. Syysuhde on selvä.

Kyse on iden­ti­tee­tis­tä, ei tie­don­vä­li­tyk­ses­tä

Vastamedian kriitikot harhautuvat helposti sivupolulle keskittyessään tarkastamaan vastamediassa faktoina esitettyjä väittämiä yksi kerrallaan. On tärkeä ymmärtää, että vastamediat työskentelevät pääasiassa identiteettikysymysten eivätkä tiedonvälityksen parissa. Ne rohkaisevat yleisöään mieltämään itsensä "kurjistetuiksi" ja "eliitin" vastavoimaksi. Tällaisten tunnesiteiden luominen yleisöön on tärkeä osa vastamedian retoriikkaa.

MV-lehden jutuissa korostuvatkin tyylikeinot, joilla pyritään lietsomaan syrjäytetyksi tulemisen tunnetta, muodostamaan syrjäytettyjen sisäryhmä ja esittämään muut ulkopuolisina. Tätä luodaan myös vastakkainasettelun ja sisäisten viholliskuvien kautta, jolloin maalitauluna ovat erityisesti niin sanotut suvakit tai hyödylliset idiootit, mutta myös eliitin edustajat.

– Maahanmuuttajat esitetään yhä useammin ikään kuin luonnonvoimana, ja heidän väitetään käyttävän järjestelmäämme tietenkin hyväkseen, jos sallimme sen. Siksi ongelmana esitetään yhä useammin ne, jotka mahdollistavat tämän kehityksen, niin sanotut sisäiset petturit.

"Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa" on Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimushanke. Tutkimusta rahoittivat myös Alfred Kordelinin säätiö sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.

Helsingin yliopisto 5.11.2019

Eli tutkimusten mukaan "valemediat" eivät välitäkään "valeuutisia", vaan ne kertovat totuuden, mutta se on väärä totuus.

Hei, me nauretaan teille.

[Tomatoface]

^ Juuri näin. Itse olenkin luopunut kaikista yrityksistä keskustella asiapohjalla punavihreiden kanssa. Ajan voi käyttää järkevämminkin kuten katselemalla puiden kasvamista..

[tahmasyli]

^ Juuri näin. Itse olenkin luopunut kaikista yrityksistä keskustella asiapohjalla punavihreiden kanssa. Ajan voi käyttää järkevämminkin kuten katselemalla puiden kasvamista..

Yksikään punavihreä ei tule muuttamaan mielensä sun kanssa keskustelemisen paikalla. Mutta sen mielen muuttaminen ei pitäisi olla tarkoituskaan, edes jos se olisi mahdollista. Sä vaikutat yleisöön joka sattuu seuraamaan sitä teidän keskustelua. Vaikuttamiseen riittää jo se, että saat jonkun uuden ihmisen edes miettimään jotain asioita.

Jos yleisöä ei ole, sitten on keskustelu äärisuvakkien kanssa tietysti aivan turhaa.

[Roope]

Helsingin yliopisto 5.11.2019

Eli tutkimusten mukaan "valemediat" eivät välitäkään "valeuutisia", vaan ne kertovat totuuden, mutta se on väärä totuus.

Hei, me nauretaan teille.

Naureskelin myös tiedotteen oheen liitetylle artikkelille, jonka mukaan MV-lehti on vaikuttanut suoraan kansanedustajien kielenkäyttöön. Tämä on todistettu "selvästi ja aukottomasti" tekstianalyysillä, jonka mukaan eduskunnassa on käytetty 44:ää MV-lehden 67:stä sille tyypillisestä ilmaisusta.

Tällaisia erityisiä MV-ilmaisuja olivat englanniksi käännettynä muun muassa "Finnish person", "political asylum" ja "anti racist", joita käytetään paljon harvemmin Helsingin Sanomissa.

Ei kai tarvitse vääntää rautalangasta, mitä kaikkea tässä meni vikaan?

edit:

The frequency of countermedia-typical phrases peaked in January of 2015, when the parliament debated a government proposal to extend public healthcare provision to undocumented migrants (a proposal which did not pass).

Eli vuoden 2014 lopulla perustetusta MV-lehdestä väitetysti kansanedustajille välittyneiden MV-ilmausten käyttö oli eduskunnassa huipussaan tammikuussa 2015, kun lehdestä ei ollut vielä kuullut juuri kukaan. Siitä lähtien ilmaisujen käyttötiheys pieneni eduskunnassa, eikä saavuttanut aiempaa huippua edes syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisissä, kun taas MV-lehti nousi vuoden aikana valtakunnalliseen tietoisuuteen. Syy, seuraus, anyone?

Hesarin (tutkimuksen rahoittaja Helsingin Sanomain Säätiö) toimittaja Eleonoora Riihinen väänsi kuitenkin kritiikittömän uutisen:

Tutkimus: Monet MV-lehden ilmauksista siirtyivät suoraan eduskunnan käyttöön – "Laittomasta maahanmuutosta" puhuivat useamman puolueen kansanedustajat

VASTAMEDIAT vaikuttavat voimakkaasti poliittiseen kielenkäyttöön.

Asia selviää tuoreesta tutkimushankkeesta, johon kuuluu tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista.

Tutkimushanke on nimeltään Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa.

OSANA tutkimusta tarkasteltiin muun muassa sitä, miten MV-lehden ilmaisuja käytetään eduskunnassa. Tutkijat kävivät läpi eduskunnassa pidettyjä puheita puolentoista vuoden aikajaksolta 2015–2016.

Tutkijat havaitsivat, että eduskunnassa käytettiin runsaasti vastamedialle tyypillisiä ilmaisuja: 67 havaitusta ilmaisusta poliitikot käyttivät 44:ää.

Ilmaisuja käyttivät eniten perussuomalaiset. He käyttivät niitä lähes yhtä paljon kuin kaikki muut eduskuntapuolueet yhteensä.

Sanapari kuten "laiton maahanmuutto" oli lievemmästä päästä, ja sitä käyttivät useamman puolueen kansanedustajat. Rajumpia ilmaisuja olivat esimerkiksi "ISIS-taistelijat ja muut murhaajat" sekä "maahantunkeutujat".

HELSINGIN yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhösen mukaan hyväksytyn kielen käytön rajoja rikotaan aluksi vastamediassa, josta ilmaisut leviävät tiettyjen poliitikkojen puheeseen ja sieltä edelleen valtavirtaan.

Poliitikot eivät kuitenkaan käyttäneet kaikkein peittelemättömimpiä ilmaisuja, mikä viittaa siihen, että jopa voimakkaimmin maahanmuuttoa vastustavat poliitikot käyttävät maahanmuutosta puhuessaan "poliitikkosuodatinta", jotta vaikuttaisivat uskottavammilta ja voisivat vedota samalla sekä radikaaleihin että maltillisiin äänestäjiin.

Pyrhönen sanoo, että tutkimustulos oli jossain määrin odotettavissa, mutta se, miten selvästi ja aukottomasti vaikutuksen pystyi todentamaan aineistosta, oli yllättävää.

"Kyseessä on kvantitatiivisesti kiistaton ja vastaansanomaton tutkimustulos."
...

Helsingin Sanomat 9.11.2019

Hei, taas me nauretaan teille.

[Niobium]

Jälleen kerran mietin sitä, miten mediasta on tullut näin polarisoitunutta. Ns. "Oikea media" ja sen vastustaja, itse Lucifer, valontuoja.

Eikö tässä maassa saa olla erilaisia mielipiteitä? Onko vihervasemmistolainen unelma se, että kaikki ovat vihervasemmistolaisia, koulutettuja yhden aatteen vuoksi kulkemaan nöyrinä pää painuksissa.

Eduskunta edustaa kansaa, lehdistöllä on sananvapaus, oikeuslaitoksen tulisi olla itsenäinen laitoksensa. Näille perustuksille tämä maa on rakennettu. Näitä kaikkia prinsiippejä kohtaan hyökätään jatkuvasti ja tulitus tulee samasta suunnasta.

Tämä maa on ajautumassa jälleen sisällissotaan, jolleivät arvoisat kansanedustajat, toimittelijat, tuomioistuimet tajua omaa paikkaansa. Jokaisella instanssilla on oma tonttinsa, maassa on perustuslaki, vallan kolmijako.

Ihan mekaniikan maailmasta, kolmio on tukevin rakenne. Se ei jousta vaan pitää niin kauan, kuin liitoskohdat kestävät. Nyt tuonne rakennellaan kolmion sijaan jotain ihan muuta. Se kun pettää, niin se on sitten siinä.

[törö]

Helsingin yliopisto 5.11.2019

Eli tutkimusten mukaan "valemediat" eivät välitäkään "valeuutisia", vaan ne kertovat totuuden, mutta se on väärä totuus.

Hei, me nauretaan teille.

Naureskelin myös tiedotteen oheen liitetylle artikkelille, jonka mukaan MV-lehti on vaikuttanut suoraan kansanedustajien kielenkäyttöön. Tämä on todistettu "selvästi ja aukottomasti" tekstianalyysillä, jonka mukaan eduskunnassa on käytetty 44:ää MV-lehden 67:stä sille tyypillisestä ilmaisusta.

Johtuu ehkä siitä, että jopa vassareiden Suvi-Anne Siimes valitteli, että pakolaiskriisin suhteen ainoa edes jossain määrin hyödyllinen tiedotusväline oli MV-lehti. Kielenkäyttö muuttuu helposti jos yksi tiedotusväline saa monopoliaseman johonkin aiheeseen.

Siimes kertoo kirjoittaa artikkelissaan olleensa tietoinen turvapaikanhakijoiden virrasta, Tornion järjestelykeskuksesta ja tarpeesta perustaa uusia vastaanottokeskuksia. Silti vastaanottokeskuksen perustaminen ja "satojen ja taas satojen" miesten tulemien omaan naapuriin oli yllätys.

Siimes kritisoi erityisesti asiaan liittynyttä tiedottamista – tai sen puuttumista.

– Säännöllisestiseuraamistani medioista ei löytynyt asiasta lisätietoja. Niitä ei ollut myöskään viranomaisten verkkosivuilla. Asiasta kerrottiin jotain vain netissä ilmestyvän MV-lehden sivuilla. Siihen jouduin tyytymään, kun muuta ei ollut tarjolla, Siimes kirjoittaa.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/426144-ex-vasemmistojohtaja-avautuu-tunnoistaan-vastaanottokeskuksen-naapurina-lehti

[sattuma]

Eli vuoden 2014 lopulla perustetusta MV-lehdestä väitetysti kansanedustajille välittyneiden MV-ilmausten käyttö oli eduskunnassa huipussaan tammikuussa 2015, kun lehdestä ei ollut vielä kuullut juuri kukaan. Siitä lähtien ilmaisujen käyttötiheys pieneni eduskunnassa, eikä saavuttanut aiempaa huippua edes syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisissä, kun taas MV-lehti nousi vuoden aikana valtakunnalliseen tietoisuuteen. Syy, seuraus, anyone?

Kevällä 2015 Stubbin hallitus ajoi maksutomia terveyspalveluja paperittomille.
Merkittävä osa otoksesta on tästä teemasta, jonka torppasi ex-sisäministeri Kari Rajamäki (SDP).
Persut kannattivat Rajamäen pöydällepanoesitystä ja vihervasemmiston esitys raukesi valtiopäivien viime metreillä.

Roope tuossa totesi syyn ja seuraamuksen, siis kausaalisuuden vedetyn hatusta. Mitä muuta voisi odottaa Hesarin tuotoksista.

[ISO]

Kokoomuksen katainen, stubb ja orpo on tuhonneet kokoomuksen kannatuksen ja uskottavuuden toimimalla tavoilla joita ei voi mitenkään hyväksyä, saati sitten että edes harkitsis äänestävänsä kokoomusta.

Häkkänen lienee seuraava puheenjohtaja, on myös tehnyt selväksi olevansa valmis yhteistyöhön Perussuomalaisten kanssa.

Lienee selvää ketkä vetää Suomea seuraavien vaalien jälkeen. Toivottavasti mahdollisimman pian.

[Roope]

Hesarin (tutkimuksen rahoittaja Helsingin Sanomain Säätiö) toimittaja Eleonoora Riihinen väänsi kuitenkin kritiikittömän uutisen:

Tutkimus: Monet MV-lehden ilmauksista siirtyivät suoraan eduskunnan käyttöön – "Laittomasta maahanmuutosta" puhuivat useamman puolueen kansanedustajat
...
Helsingin Sanomat 9.11.2019

Tutkija Niko ja toimittaja Eleonoora voivat olla niin nuoria, että heidän käsityksensä julkisuudessa käytetystä kielestä on muotoutunut vasta 2010-luvulla. Siksi asioista pitää ottaa selvää, ennen kuin kirjoittaa uutisia tai lausuu tieteelliseksi naamioituja johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista.

Hesarin jutun otsikossa mainittu termi "laiton maahanmuutto" on ollut valtavirtaa vuosikymmeniä, ja sitä käyttivät aiemmin normaalisti valtamedia, poliisi, ulkoministeriö, Vihreät, mokuttajat, lakitekstien laatijat, oikeusistuimet eli ihan kaikki.

Vasta noin kymmenen vuotta sitten vasemmistoaktivistit käynnistivät lobbauskampanjan, jolla pyrittiin lopettamaan "laittomasta maahanmuutosta" ja "laittomista maahanmuuttajista" puhuminen syyllistämällä käyttäjät hokemalla, että "yksikään ihminen ei ole laiton". Tilalle tyrkytettiin ranskan kielestä käännettyä eufemismia "paperittomat", joka onkin lyönyt läpi valtamediassa ja viime hallituskaudella jopa sisäministeriössä, vaikka "paperittomille" ei ole yksiselitteistä määritelmää.

Eli sen sijaan, että kansanedustajat olisivat omaksuneet termin "laiton maahanmuutto" MV-lehdestä, termiä välttävät ovat omaksuneet tällä vuosikymmenellä lobatun puhetavan muutoksen suoraan tai epäsuoraan vasemmistoaktivisteilta.

[Jorma Teräsrautela]

Yhdistyneet Kansakunnat, tuo entinen kansojen aurinko, josta on nyttemmin tullut puunhalaajien ja muslimien julkilausumatehdas, on jo vuosikymmeniä vastustanut termiä "laiton maahanmuuttaja". Esim:

https://www.unhcr.org/cy/wp-content/uploads/sites/41/2018/09/TerminologyLeaflet_EN_PICUM.pdf

Suvaitsevaston ideologiaan kuuluu ajatus, että todellisuus on sosiaalisesti konstruoitu. Sen takia kaikkinainen puheeseen ja retoriikkaan liittyvä nähdään kuuluvan taistelun keskiöön. Osuvat nuivien keksimät käsitteet kuten "haittamaahanmuutto" tai "väestönvaihto" ovat sen takia heti hurjan raivon kohteena.

Helsingin Sanomien Säätiö on rahoittanut tutkimusta, joka pilkkaa Helsingin Sanomien kilpailijaa. Tutkimuksen julkaissut Discourse, Context & Media on julkaissut sen ottamatta huomioon tätä taloudellista sidettä tutkimustulosten ja rahoittajan välillä. 

[Roope]

Tutkija: Perussuomalaisten syytöksen tarkoituksena on työntää epäilyksen varjo pääministeri Marinin ylle

Tutkijatohtori Niko Pyrhösen mukaan perussuomalaisten syytösten taustalla on halu saada näkyvyyttä puolueen omalle poliittiselle agendalle.
...
Helsingin yliopiston tutkijatohtori, puoluetta pitkään seurannut Niko Pyrhönen vastaa nyt kuuteen kysymykseen tapauksen taustoista ja siitä, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella.

Yle 23.7.2020

Toimittaja Pilvi Pitkärannan jutussa käsitellään muun muassa EU:n elvytyssopimusta, perustuslakia ja pääministeri Marinin neuvotteluvaltuuksia, mutta jutussa ei täsmennetä, millä asiantuntijuudella tutkijatohtoriksi mainittu Niko Pyrhönen kommentoi näitä aiheita tai millä alalla hän edes toimii. Pyrhösen asiantuntemus nimittäin tulee tässä yhteydessä vain sitä kautta, että hän on aiemmassa tutkimuksessaan ja yksityiselämässään käsitellyt ja kritisoinut voimakkaasti perussuomalaisia, maahanmuuttokriittisyyttä ja Suomen "tiukkaa" maahanmuuttopolitiikkaa. Pyrhönen on ollut kritiikkinsä kanssa kerta kerran jälkeen ulalla (mm. maahanmuuton kustannusten vähättely), kuten tästä ketjusta voi kerrata.

Pyrhösen mukaan perussuomalaisten toimintatapa on hyvä indikaattori sille, että kyse on lopulta mediapelistä. Perussuomalaisten Ville Tavio kertoi jo eilen, että puolueen suunnasta on tulossa suuria päätöksiä ja toimenpiteitä. Puolue ei vielä eilen kertonut, mistä toimenpiteistä on tarkalleen kyse.

– [Ei] edes varsinaisesti sanottu, mitä ollaan tekemässä ja mitä vaihtoehtoja kartoitetaan, mutta oli silti tärkeää antaa täky päivää etukäteen siitä, että kohta meiltä tulee jotain tärkeää. Mielestäni se on hyvä indikaattori sille, että kysymyksessä on mediapeli ja tavoitteellinen toiminta.

Pyrhösen mukaan näin toimimalla luotiin odottava tila julistukselle, jolla puolue halusi muuttaa poliittisen keskustelun kurssia ja niitä kehystyksiä, joita nyt on käytössä.

– Tuodaan se oma linjaus ja positio näkyviin, että nyt on menetelty väärin ja ylipäätään Suomen EU-politiikkaa tehdään väärien linjausten pohjalta.

Aivan varmasti kyseessä on myös mediapeli ja tavoitteellinen toiminta, kun pyrittiin saamaan oma viesti läpi valtamediassa. Tuosta saa rivien välistä käsityksen, että tässä oli jotain moraalisesti arveluttavaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mukaan pääministeri on ylittänyt neuvotteluissa toimivaltuutensa ja rikkonut perustuslakia. Onko tämä näkemys perusteltu?

– Marin on tiettävästi ollut yhteydessä Satu Hassin (vihr.) kanssa näiden neuvottelujen ajan tasaisin väliajoin, ja tarkistanut eri linjauksia ja kantoja. Tältä pohjalta olisi aihetta olettaa, että mitään valtuuksia ei ole ylitetty. Mutta tietysti kaikki tarkemmat yksityiskohdat ja varma tieto tätä koskien on toistaiseksi saavuttamattomissa.

Kukaan yksittäinen henkilo ei voi tulkita uusiksi perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa kantaa, eikä varsinkaan Satu Hassi, joka on suuren valiokunnan puheenjohtaja.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) arvioi STT:lle, että kaikki näyttää menneen huippukokouksessa perustuslain kannalta oikeaan suuntaan. Sen sijaan perussuomalaisten Tavion mukaan Marin on ohittanut perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antamat oikeudelliset reunaehdot ja rikkonut perustuslakia. Miten eri tahot voivat olla tällaisessa asiassa niin selvästi eri mieltä?

– Ensinnäkin tässä on tyypillinen hallitus-oppositio-jako, Pyrhönen toteaa.

Oppositio luonnollisesti etsii hallituksen menettelytavoista ja linjauksista asioita, joita se voisi kritisoida.

– Toisaalta on löytynyt aihe, josta faktoja ei ole aivan helppo tarkistaa. On nähty mahdollisuus, ja siihen on tartuttu.

Ei Johanna Ojala-Niemelän ja Vile Tavion lausuntojen välillä ole välttämättä ristiriitaa. Sievistelevä ilmaus "oikeaan suuntaan" ei tarkoita, etteikö Marin olisi ylittänyt valtuuksiaan.

Mitä faktoja ei ole helppo tarkistaa? Perustuslakivaliokunnan lausunto on julkinen: "Valiokunta pitää edellä esitetyillä perusteilla kokonaisarvionaan perustuslain kannalta erityisen ongelmallisena tukivälineeseen liittyvää avustusmuotoista elpymisrahoitusta."

Mistä voi kertoa, että asiasta nousi näin kiivas poliittinen kiista vasta neuvotteluiden jälkeen, eikä esimerkiksi jo neuvotteluiden aikana tai niitä ennen?

– Kun julkinen keskustelu on saavuttanut huippunsa ja on kovimmillaan, nosteen siivellä on helppo työntää [keskusteluun] uusia asioita, jotka ovat polarisoivia ja hyvin radikaalisti muotoiltuja.

Pyrhönen arvioi, että neuvotteluiden loppusuoran laaja uutisointi toi asian kaikkien ihmisten tietoisuuteen

Poliittinen kiista oli olemassa jo ennen neuvotteluja, mutta se sai vähänlaisesti huomiota. Ilman huomiota sitä ei ollut valtamedialle olemassa.

Lisäksi hallitus saattoi loppuun asti väistää kaiken konkretian vetoamalla salaisiin neuvottelutavoitteisiin.

Pyrhösen mukaan hyvin harvassa tapauksessa on potentiaalia nousta näin merkittäväksi pelkkien epämääräisten syytösten ja vihjailujen pohjalta. Hän nostaa esimerkiksi hävittäjähankinnat tai muut vastaavat, kansainvälistä politiikkaa koskevat asiat, joissa Suomi tekee jonkin ratkaisevan siirron.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että pääministerin toiminnan perustuslaillisuutta ryhdyttäisiin selvittämään eduskunnassa?

– Onhan mahdollista, että se voidaan saada selvittelyyn syksyllä, sikäli kun perussuomalaiset saavat kokoomuksen mukaan prosessiin. Siitä voidaan jotain välikysymyksiä tehtailla. En näe kovin todennäköisenä, että tämä prosessi etenee kovin pitkälle.

Epäilemättä seurausten osalta juuri näin, mutta periaatteelliselta kannalta melkoista vähättelyä verrattuna vaikkapa kansanedustaja Mäenpään syytesuojan purkuyrityksen nostattamiin laineisiin, jonka keskustelun yhteydessä sananvapauden laillinen käyttäminen rinnastettiin eduskunnassakin empimättä perustuslain (joka päinvastoin takaa kansanedustajien laajan sananvapauden), oikeusvaltioperiaatteen ja kansainvälisten sopimusten rikkomiseen.

[Simo_Toini]

Helsingin yliopiston tutkijatohtori, puoluetta pitkään seurannut Niko Pyrhönen vastaa nyt kuuteen kysymykseen tapauksen taustoista ja siitä, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella.

Niinpä. Siinäpä YLE:n ja oikeamielisen asiantuntijan agenda tahattomasti ilmaistuna.

Persukritiikin koulutusohjelma pyörii tietysti 24/7 valtiollisen median ja laitosyliopistojen laitoksilla, mutta kuka uskoo? 1970-luvun jatkot meneillään.