2015-11-12 HS: Euroopan rajavalvonta kiristyy

[B52]

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1447314718208

Euroopan rajavalvonta kiristyy – "Dominoefekti on jo tapahtunut"

Ruotsin aloittamat rajatarkastukset ovat uusin vaihe ketjureaktiossa, jossa EU-maiden päätökset kiristää rajavalvontaa johtavat valvonnan kiristämiseen muissa EU-maissa.

"Dominoefekti on jo tapahtunut", sanoo eversti Vesa Blomqvist, joka johtaa Rajavartiolaitoksen esikunnan kansainvälisen yhteistyön yksikköä.

Saksa, Itävalta ja Slovakia ottivat käyttöön rajatarkastukset vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen sisällä jo syyskuussa. Ruotsin ilmoitus samasta herätti heti vilkkaan keskustelun, pitäisikö Tanskankin aloittaa rajatarkastukset.

Kreikka ja Bulgaria olivat rakentaneet aidat Turkin-vastaisille rajoilleen jo ennen nykyisen pakolaiskriisin alkamista. Dominoefektin aloitti varsinaisesti vasta Unkari rakentamalla aidan alkusyksystä Serbian ja myöhemmin Kroatian rajalle.

Se käänsi ihmiset Kroatian ja Slovenian kautta kohti useimpien alkuperäistä päämäärää tai välietappia Saksaa. Aitojen rakentaminen ei kuitenkaan tarkoita, että Unkari sulkisi rajansa siirtolaisilta. Turvapaikkaa pääsee yhä hakemaan saapumalla maahan virallisen rajanylityspisteen kautta, kuten pitäisi toimia tavallisestikin.

Nyt Slovenia on rakentamassa aitaa Kroatian rajalle. Itävalta puolestaan pystyttää Slovenian rajalle estettä, josta tulee ensimmäinen pakolaiskriisin synnyttämä aita Schengen-alueen sisällä.

"Jos ensimmäistä aitaa ei olisi rakennettu, muutkaan eivät olisi seuranneet", eversti Blomqvist uskoo.

"Kaikki johtuu siitä, että kun joku tekee jotain omien rajojensa suojelemiseksi, virta kohdistuu toiseen maahan, joka taas osaltaan pyrkii estämään virran kohdistumisen itseensä."

Blomqvistin mukaan rajojen patoaminen vain muuttaa siirtolaisten reittejä, jotka voivat tulevaisuudessa koukata entistä lännempää tai idempää.

"Toistaiseksi uskon, että virta tulee jatkumaan kutakuinkin samaa reittiä, koska suurin osa tulijoista haluaa Saksaan tai Ruotsiin."

Käyttöön palautetut rajatarkastukset eivät tarkoita, että passi kysytään kaikilta rajanylityspaikkojen läpi kulkevilta. Se olisi käytännössä mahdotonta jo Keski-Euroopan valtavien liikennemäärien takia.

Viranomaiset käyttävät asiassa harkintaa. Siinä mielessä toiminta muistuttaa Suomen lisäämää ulkomaalaisvalvontaa. Kummassakin tapauksessa turvapaikanhakijat halutaan kirjata mahdollisimman kattavasti viranomaisten rekistereihin.

"Päämäärä on vähän erilainen. Sisärajalla tehtävillä rajatarkastuksilla halutaan varmistaa, että henkilöllä on oikeus tulla maahan. Jos asiakirjat eivät ole kunnossa eikä ihminen ano turvapaikkaa, hänet käännytetään heti. Suomenkin tekemällä ulkomaalaisvalvonnalla puolestaan tarkastetaan, onko ihmisellä voimassa oleva oikeus oleskella maan sisällä", Blomqvist kertoo.

Rajatarkastukset kohdistuvat ihmisiin, jotka saapuvat maahan viralliselta rajanylityspaikalta. Esimerkiksi Itävallasta pääsee yhä kävelemään maastorajan yli Saksaan suhteellisen helposti, sillä Saksa ei pysty eikä yritäkään vartioida rajaa sen koko pituudelta.

"Tilanne on sama missä tahansa EU:n sisärajavaltiossa, kuten Belgiassa ja Hollannissa. Niiden rajan pääsee ylittämään aivan varmasti", Blomqvist sanoo.

"En kuitenkaan ole mistään kuullut, että esimerkiksi Saksaan tulisi massiivisia ihmisvirtoja rajanylityspaikkojen väliseltä alueelta."

Blomqvist korostaa, että pakolaiskriisiä ei voi ratkaista yksittäisten maiden omilla toimilla vaan ainoastaan valvonnan, vastaanoton ja rekisteröinnin parantamisella Etelä-Euroopan valtioissa, joihin siirtolaiset saapuvat ensimmäisenä EU:n ulkorajan ylitettyään.