Meillä on unelma: toiveet ja odotukset eivät kohtaa kummassakaan päässä

[Sydämistynyt]

MTV3 julkaisi 8.10. suomeksi brittiläisen Guardianin laajan artikkelin Irakin kurdista, joka löytyi tukehtuneena kylmäkuljetusrekasta Itävallassa.  Saeedin kohtalo on äärimmäisen järkyttävä juuri siksi, että matkaan lähdettiin väärin oletuksin.  Juuri näitä vääriä toiveita meilläkin ruokitaan, omahyväisyyttään niissä oikein piehtaroidaan.  Ja jos joku uskaltautuu sanomaan, ettei tämä näin mene, hänet ivataan roskaväkeen kuuluvaksi ja hänelle aletaan jopa etsiä rikossyytteitä vihapuheesta, rasismista tai kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Tiivistettyna Saeedin tarina oli se, että hän lähti rauhallisesta kotikaupungistaan Pohjois-Irakissa hakemaan hoitoa munuaisvaivaansa Euroopassa.  Vesipiippukahvilassa oli puhuttu, että Saksaan voisi mennä, kun tykkää BMW-autoista.  Elannokseen voisi perustaa autopesulan tai  käytettyjen matkapuhelinten myymälän.  Rahat reissuun Saeed tienasi mekaanikkona sekä insinöörinä puhelinoperaattorilla.

Suomessa jopa poliitikkojen suulla iloitaan, että nyt meille tulee koulutettua väkeä.  Ei haluta uskoa, että ihan erilaisessa kulttuuriympäristössä voi satunnainen tekninen työ muuttua puheiksi insinööritaidoista.  Se kuuluu siihen kulttuuriin.  Ei sitä pitäisi ruokkia niin, että ihminen innostuu lähtemään laittomalle ja hengenvaaralliselle matkalle kun uskoo, että Euroopassa saa sanoa olevansa insinööri ja voi elättää itsensä käytettyjen matkapuhelinten myynnillä. 

Täällä joutuu sitten vastaanottokeskukseen kuin lastentarhaan, jossa hyväätarkoittavat idiootit holhoavat miestä kuin pikkulasta.  Hänelle tuodaan villasukkia, käytettyjä vaatteita, puuroa ja pullaa. Tarinoita keksitään lisää puolin ja toisin.  Kaikki tämä maksaa hirveästi, eikä tuota yhtikäs mitään, koska tulija ei tarvitsisi tällaista kohtelua, eikä se johda tulomaan kannaltakaan toivottuun lopputulokseen. 

Kurdimies Saeed Irakista tukehtui kuoliaaksi salakuljettajan rekkaan 70 muun harharetkeläisen kanssa.  Meillä on unelma, mutta se on ihan eri...

Tarina on pitkä, joten boldaan kohtia, jotka johtavat kohti traagista lopputulosta.

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kylmaautoon-kuolleen-traaginen-tarina-guardianissa-saeed-haki-saksasta-hoitoa-munuaisvikaansa/5348900

Kylmäautoon kuolleen traaginen tarina Guardianissa: Saeed haki Saksasta hoitoa munuaisvikaansa
ULKOMAAT JULKAISTU 08.10.2015 06:50


Saeed Othman Mohammed lähti Irakista heinäkuussa kohti Saksaa – toiveena pääsy hoidattamaan hengenvaarallista munuaisvikaa. Saeedin matka päättyi Saksan naapurimaahan Itävaltaan, josta hänet löydettiin kuolleena kylmäkuljetusautosta 70 muun ruumiin kanssa.

Brittilehti Guardian julkaisi keskiviikkona tarinan Saeedin matkasta perustuen sukulaisten matkakumppanien sekä ihmissalakuljettajien haastatteluihin.

Ei sotaa pakoon

Kesällä puhjennut pakolaiskriisi on aiheuttanut suurimman kansainvaelluksen Eurooppaan sitten toisen maailmansodan. Tuhansia ja tuhansia ihmisiä alkoi paeta Syyriasta, Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Eritreasta pakoon kotimaansa kaaosta sodan keskellä.
Saeed oli tältä osin onnekas mies. Hän asui Pohjois-Irakin toiseksi suurimmassa kaupungissa Sulaimanijassa, johon Isis-järjestö ei ollut ulottanut sotatoimiaan.
Saeedin oli silti lähdettävä, sillä hänen jäljellä olevan munuaisen toiminta oli lakkaamassa – eikä Irakissa ollut tarjolla riittävää hoitoa. 35-vuotias mies näytti kuvissa ainakin 10 vuotta ikäistään vanhemmalta, Guardianin mukaan kenties terveydentilansa takia.
Saeed oli myös turhautunut maataan runtelevaan korruptioon. Osallistumiset mielenosoituksiin demokratian puolesta eivät johtaneet tilanteen parantumiseen – ja kaksi puoluetta, joihin hän liittyi, osoittautuivat myös tehottomiksi ja turmelluiksi.
– Minulla ei ole tulevaisuutta täällä, Saeed kertoi kesäkuussa ystävälleen Bahman Abubakrille vesipiippukahvilassa kesäkuussa.
Bahmanille Saeed sanoi haluavansa Saksaan. Hän piti BMW-autoista, ja haaveili joko perustavansa maahan autopesulan tai käytettyjen matkapuhelimien myymälän.

Jamalin "turistitoimisto"

Tuhannet ja tuhannet Irakin kurdit olivat paenneet joko poliittisista tai taloudellisista syistä maastaan Eurooppaan 1970-luvun jälkeen. Pakenemiseen tarvittiin apua – kysyntään vastattiin ihmissalakuljettajilla.
Ihmissalakuljetus on ollut tuottoisa bisnes, vaikka matkalla on ollut lukuisia epäonnistumisia. Saeed yritti paeta Eurooppaan heidän avullaan jo vuonna 2006 – tuolloin hänet pidätettiin Turkissa ja palautettiin kotiin.
Jamal Qamishi, 46, omisti Sulaimanijassa pienen turistitoimiston – jonka todellisena tulonlähteenä oli kuitenkin ihmisten saaminen Eurooppaan keinoja kaihtamatta.

Osa Euroopasta turvaa hakevista koostaa itse matkansa pienistä palasista – tonni miehelle, joka järjestää heidät Kreikkaan Egeanmeren yli, 200 euroa miehelle, joka ajaa heidät Makedonian rahalle. Varmistaakseen pääsyn todelliseen määränpäähänsä monet, kuten Saeed ja 13 hänen matkakumppaniaan, ovat valmiit maksamaan suuren summan yhdelle salakuljettajalle, joka hoitaa kaikki käytännön kuviot.
Saeedin ryhmälle Qamishi lupasi vajaalla 9000 eurolla pääsyä Saksaan 10 päivässä – ilman vuorokauden mittaisia vaelluksia jalan maasta toiseen.
Jamal Qamishi kertoi lopettaneensa ihmissalakuljetuksen viideksi vuodeksi, kunnes hän päätti auttaa tätä ryhmää, sillä mukana oli kolme hänen sukulaistaan
– Kerroin heille lopettaneeni, mutta he vaativat.
Saeed oli säästänyt summan palkoistaan mekaanikkona sekä insinöörinä paikallisessa puhelinoperaattoriyhtiössä. Hän kävi rahanvaihtopisteessä ja antoi dollarit Qamishin luotetulle välittäjälle. Saeedin tehtäväksi jäi ottaa yhteyttä välittäjään Saksasta, jolloin rahat toimitettaisiin Qamishille ja hänen apureilleen.

"Lähdemme, emmekä palaa"

22. heinäkuuta oli aika lähteä. Kymmeneltä aamulla Saeedin veljet, siskot sekä paras ystävä Bahman kokoontuivat perheen kotiin läksiäisjuhliin.
Guardianin julkaisemassa valokuvassa Saeedin kasvoilla on hymy, mutta kuvasta aistii pelonkin. Muiden ilmeet olivat tuskallisempia.
– Kärsimme, mutta meidän oli teeskenneltävä, että olemme iloisia hänen puolestaan, isoveli Ahmad kertoi.
Ahmad yritti vielä pyörtää pikkuveljensä päätöksen, sillä hän uskoi Saeedin olevan liian sairas pitkään matkaan. Juuri ennen lähtöä Saeed kuvasi videon, jossa hän manasi kurdiviranomaisia asuinalueensa ahdingosta.
– Jos jumala suo, me lähdemme, emmekä palaa, Saeed sanoi videon lopuksi.
Saman päivän iltana seurue oli päässyt Turkin eteläosiin Diyarbakiriin. Seuraavana päivänä lyhyt lento vei heidät Istanbuliin, lähemmäs Kreikan ja Bulgarian rajaa.
Yksi ryhmästä pääsi Suomeen – Saeedilla epäonnea
Tuolloin salakuljettaja Qamishi otti yhteyttä kahteen kurdikollegaansa Bulgariassa. Jokaisesta salakuljetetusta luvattiin heille 7900 euroa. Qamishi vahvisti välittäjältä, että Saeed oli toimittanut rahat, jolloin kaksikko haki ryhmän Istanbulista. Jo saman päivän iltana ryhmä oli Bulgarian ja EU:n rajan tuntumassa Turkin maaseudulla.

Seuraavan päivän aamuna he vaelsivat neljä tuntia Bulgarian puolelle. Tuolloin heidät pysäytti yhdeksän poliisiasuista miestä, jotka pahoinpitelivät heidät, ryöstivät heiltä rahat ja puhelimet ja usuttivat heidät takaisin Turkkiin.

Muutamaa päivää myöhemmin ryhmä yritti uudestaan. Suurin osa 14 hengen ryhmästä läpäisi tällä kertaa seulan – yksi heistä on nyt Suomessa odottamassa turvapaikkapäätöstä. Saeedia ei sen sijaan lykästänyt.
Bulgarian poliisi pidätti hänet ja kolme muuta Svilengradin rajakaupungissa. Poliisin pidätyskuvassa 28. heinäkuuta Saeed (käytti nimeä Ali Mohamed Mustafa) näyttää väsyneeltä, mutta päättäväiseltä.
Nelikko kuljetettiin pakolaisleirille, josta he pääsivät jatkamaan matkaa 21. elokuuta. Saeed soitti Qamishin salakuljettajakollega Barzanille, joka kuljetti ryhmän Serbian rajan yli. Perheelleen Saeed lähetti kuvan ryhmästään metsässä. Suurin osa heistä hymyili, yhdellä oli peukku pystyssä, toinen näytti voitonmerkkiä. Pääsy Serbiaan oli niin mutkaton, että oli syytäkin iloon.

"Meinasin tukehtua"

Karwan Hussein oli Saeedin matkan viides ja viimeinen salakuljettaja. Qamishi ei ollut tavannut miestä, ja jo tässä vaiheessa Saeedin perhe kuuli hänestä huolestuttavia tietoja.
Saeedin kanssa Irakista matkaan lähtenyt Ari oli päässyt Itävaltaan jo aiemmin. Hän soitti Saeedin Mohammed-veljelle, ja kertoi lähes tukehtuneensa rekan tavaratilassa matkalla Unkarista Itävaltaan.
24. elokuuta Saeed soitti kotiinsa Unkarista. Hän kertoi, että edessä olisi yksi ajomatka – Saksaan.
Se oli viimeinen kerta, kun he kuulivat toisistaan.
Saeed oli pyytänyt veljeään maksamaan Karwan Husseinin sukulaisille Sulaimanijassa ylimääräiset 600 euroa takeeksi siitä, että hän pääsisi Saksaan turvallisesti.
– Pyydän, taatkaa minulle, että Saeed pääsee Saksaan taksilla, ei rekassa, Mohammed vetosi Husseinin sukulaisiin.
Kukaan, edes Qamishi, ei tiedä, miksi Saeed päätyi muiden 70 henkilön tavoin kylmäautoon. Qamishi puhui Saeedin kanssa viimeisenä.
– Sanoin Saeedille ja muille: Älkää nousko muihin autoihin kuin takseihin. Saeed oli sairas, joten en olisi missään tapauksessa laittanut häntä matkustamaan kylmäkuljetusauton perässä. En tiedä, miksi hän meni siihen autoon, Qamishi kertoo.
Vastaus saattaa olla Husseinilla. Mohammed tiedusteli Saeed-veljensä tilanteesta ja soitti soitti salakuljettajalle 25. elokuuta. Husseinin mukaan Saeed olisi pidätetty Itävallassa tai Saksan Münchenissä.
Tämän jälkeen Hussein sulki puhelimensa eikä hänestä ole kuultu.

Rehellistä kanaa

27. elokuuta rikostutkijat löysivät kylmäkuljetusauton tien sivusta Itävallan Parndorfista. Guardianin jututtaman, paikalle saapuneen toimittajan mukaan ilma auton ympärillä löyhkäsi kuolleelta.
Ensin ilmoitettiin 20 kuolleesta.
Sitten 50:stä – sitten 71:stä.
59 miestä, 8 naista, neljä lasta, joukossa tyttövauva. Heidän epäillään olleen jumissa kylmäautossa 48 tunnin ajan ja tukehtuneen kuoliaaksi.
Kylmäkuljetusauton kyljessä oli teksti "Honest chicken" – rehellistä kanaa.
Mohammed tiedusteli Saeedista Qamishilta seuraavana päivänä.
– Vannon, minä en tiedä mitään. Kerron varmasti, kun tiedän.

Äidin huuto

Mohammedille ei kuitenkaan soittanut seuraavaksi Qamishi vaan Itävallan poliisi – ja vasta syyskuun puolivälissä. Niin kauan rikostutkijoilta oli kestänyt tunnistaa Saeedin pahasti mädäntynyt ruumis.
Epäilyt Saeedin kohtalosta olivat jo velloneet Irakissa. Ensin tuli tieto Shwanan, Saeedin ystävän kuolemasta. Sen jälkeen itävaltalaistulkki kertoi perheen Britanniassa asuvalle sukulaiselle, että Saeed oli myös kylmäkuljetusautossa. Tieto varmistui vasta, kun perhe sai nähtäväkseen Saeedin kuolintodistuksen.

Ahmad-veli kutsui Saeedin ja hänen kolmen matkakumppaninsa miespuoliset perheenjäsenet yhteen ja kertoi suru-uutisen.
– Meillä oli veli, joka jätti Kurdistanin vapaaehtoisesti. Nyt Allah on ottanut hänet meiltä, Ahmad huudahti muiden miesten itkiessä.
Saeedin äidiltä ja siskolta tietoa pimitettiin viimeiseen asti. Väistämätön oli edessä, kun perhe saapui lentokentälle Saaedia vastaan.
– Ketkä ovat tulleet hakemaan ruumista, kysyi lentokenttävirkailija.
Vastaukseksi hän sai tuskanhuudon Saeedin äidiltä.

[Leso]

Ja entäs sitten? C'est la vie. Aina roiskuu, kun rapataan.

[Larva]

Tämähän se niin perseestä tässä hommassa onkin. Eurooppa on kaaoksessa, mutta Lähi-Idässä hyväuskoisille kaupataan unelmaa Eldoradosta. Ymmärrän niitä, jotka lähtevät, ja jollain tasolla ymmärrän myös niitä sinisilmäisiä mänttejä, jotka Euroopassa olettavat saavansa ammattitaitoista, kiitollista työvoimaa. (Ymmärrän, mutten hyväksy.) Kummatkin pettyvät, ja pahasti. Ja siitä ei seuraa mitään hyvää.

[Leso]

Tämähän se niin perseestä tässä hommassa onkin. Eurooppa on kaaoksessa, mutta Lähi-Idässä hyväuskoisille kaupataan unelmaa Eldoradosta. Ymmärrän niitä, jotka lähtevät, ja jollain tasolla ymmärrän myös niitä sinisilmäisiä mänttejä, jotka Euroopassa olettavat saavansa ammattitaitoista, kiitollista työvoimaa. (Ymmärrän, mutten hyväksy.) Kummatkin pettyvät, ja pahasti. Ja siitä ei seuraa mitään hyvää.

Tota -- uskotsä ihan oikeesti tuohon, mitä kirjoitit?

Ehkä mulla sitten oikeesti on liian äkkijyrkät näkemykset ja mielipiteet, mistä minulle auliisti tiedotettiin juuri männä viikolla. "Ei ketään Eurooppaan enää ollenkaan, piste" saattoi olla moisen arvelun innoittaja.

Toikin jätkä oli sinnitellyt sillä yhdellä munuaisellaan melkein kymmenen vuotta sen jälkeen, kun oli edellisen kerran yrittänyt "hoitoon".
Nyt sitten yht'äkkiä tuli niin kauhee hätä ja kuolemanpelko, että piti tunkee ittensä isolla rahalla kylmäautoon 70 muun hädänalaisen kanssa.
Oisko ollu kivempi kuitenkin kuolla siellä kotona 70 sukulaisen ympäröimänä?

Mä en usko sanaakaan tuosta jutusta. Dille mikä dille.
Ja yksmunuaiset ne ne vasta onkin kovaa valuuttaa korisevan Euroopan työmarkkinoilla.

[Brandis]

Toivon, että mahdollisimman moni 'meillä on unelma' -tyypin ihmisistä lukee tämän kertomuksen ja todella sen jälkeen miettii, mihin on ryhtynyt. Millaista vaihtoehtotodellisuutta on mukana kannattelemassa ja omilla toimillaan edistämässä.

Tämän täytyy olla lempikohtani koko kuluneen vuoden maahanmuuttoon liittyvistä kirjoituksista:

Täällä joutuu sitten vastaanottokeskukseen kuin lastentarhaan, jossa hyväätarkoittavat idiootit holhoavat miestä kuin pikkulasta.  Hänelle tuodaan villasukkia, käytettyjä vaatteita, puuroa ja pullaa. Tarinoita keksitään lisää puolin ja toisin.

Juuri näin ^.

[Saturnalia]

Kun 90-luvun lopussa ajoin vähän aikaa taksia, niin jo silloin tuli kyytiin mamuja jotka vietiin sossun kupongilla vokkiin. Vain murto-osa toki verrattuna nykytilanteeseen, mutta kuitenkin. Isäntäni oli juuri hankkinut uuden mersun, ajoin siis uudella mersulla.
Mamut hokivat jatkuvasti kyydissä "mercedes! you! i will have my mercedes! you! like me!".
Mikään maailman mahti ei olisi saanut heitä uskomaan, että työkaluni ei ollut omani.
Heillä on niin vääristynyt kuva länsimaista. Vain katkeran kantapään kautta se muuttuu.

[Larva]

Tota -- uskotsä ihan oikeesti tuohon, mitä kirjoitit?

Uskon, että osa tänne tulevista on noita hyväuskoisia tyyppejä, jotka ovat oikeasti sinisilmäisinä paremman, kenties ilmaisen elämän perässä. Ja niiden toisten motiivit voivatkin sitten olla jotain ihan muuta. Jihad tulee lähinnä mieleen.

[Siili]

Tulee olemaan varsin mielenkiintointen tilanne jos/kun Migri tekee käännytyspäätöksiä yleiseurooppalaisen standardin mukaisesti.  Se tarkoittaa tämän vuoden tulijoista viisinumeroista käännytettävien määrää, mikä on jo logistisesti melkoinen urakka.  Jos kymmenesosa käännytettävistä pistää päälle känkkäränkän, tarkoittaa se nelinumeroista pakkokäännytettävien määrää.  Poliisin hommista taitaa kohta suurin osa liittyä maahanmuuttoon.  Rikolliset kiittävät.