2015-09-24 IL: Siirtolaisinstituutin ex-johtaja: Kotouttaminen kärkihankkeeksi

[Aimo Räkä]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092420408111_uu.shtml

Maahanmuuttajien kotouttaminen pitäisi ottaa yhdeksi hallituksen kärkihankkeista, sanoo Siirtolaisuusinstituutin eläkkeelle jäänyt johtaja Ismo Söderling Turun Sanomille.

Söderlingin mukaan maahanmuuttajat voivat tuoda Suomeen vaurautta, mutta vain, jos kotoutuminen onnistuu.

Suomen politiikassa tulisi myös Saksan ja Ruotsin tapaan erotella selkeästi maahanmuuton lyhyen ja pitkän aikavälin kustannukset, Söderling sanoo.

- Lyhyellä aikavälillä kotouttaminen ei lisää kansan varallisuutta. Pidemmällä aikavälillä maahanmuuton väestölliset ja taloudelliset hyödyt on moneen kertaan todennettu.

Söderling arvioi, että 10 000 peruskoulun käynyttä ja hyvin kotoutunutta maahanmuuttajaa toisi Suomelle noin 600 miljoonan euron edestä koulutuspääomaa.

Lähde: Turun Sanomat.

STT

[Kaarin M]

"Suomelle noin 600 miljoonan euron edestä koulutuspääomaa.!

Entä paljonko Monopolirahaa?

[Aimo Räkä]

Väestönvaihtamisen erikoisasiantuntija Söderling:

Pidemmällä aikavälillä maahanmuuton väestölliset ja taloudelliset hyödyt on moneen kertaan todennettu.

Näitä juttuja taas.

[foobar]

Miten olisi jos kärkihankkeeksi otettaisiin maahan luvatta saapuneiden, huonosti kotoutuvien maasta poistaminen ennen kuin ongelmia alkaa aiheutua?

[Aimo Räkä]

Iltalehdellä on jäänyt kommentit auki.

[Emo]

Sellainen porukka, joka ei omin avuin kotouttamatta kotoudu, ei kotoudu kotouttamisellakaan.

Vaan ei kotouttamisen tarkoitus olekaan ketään kotouttaa, ainoastaan tuottaa ansiotuloja kotouttamisbisneksessä toimiville suomalaisille. Jota sitäkin "bisnestä" pyöritetään pääosin verovaroin, rahaa siirretään veronmaksajien taskusta mamubisnekseen.

[kenelek]

Mitä on koulutuspääoma? Sitä että jostain ilmaantuu tuo määrä rahaa koulutukseen vai että potentiaalisesti näillä koulutetuilla tienataan tuon verran? Vai muu, mutta mikä?

[Aimo Räkä]

Sellainen porukka, joka ei omin avuin kotouttamatta kotoudu, ei kotoudu kotouttamisellakaan.

Siksi olisi parempi keskittyä kotiuttamiseen. Siitä on saatavissa enemmän hyötyjä.

[Pottunenä]

Takana on runsaasti taloudellisesti lihavia vuosia eikä siltikään olla onnistuttu kotouttamisessa.
Nyt talous on syöksyssä ja kaikesta leikataan. Söderling on todella sekaisin.

[nutsy]

Söderling voisi tehdä laskutoimitukset jotka perustuvat tietoihin joita meillä jo on.

- Tulijat ovat pääosin somaleita ja irakilaisia
- irakilaisen ja somaleiden työllistyminen on ollut todella heikkoa Suomessa aina (ovat top 3)
- somali yrittäjien ja naisten työttömyys luvut ovat todella surkeita
- kuinka paljon verorahoilla vuodesta toiseen loisiva tuottaa valtiolle, työttömyyskorvaus, sossun rahat jne.
- maahan jääneet ja heidän perheen yhdistämiset eivät paranna tilannetta edes pitkällä aikavälillä, somalit ovat olleet Suomessa 90- luvulta.
- molemmat ryhmät loistavat rikostilastoissa, kuluja, kuluja...

No Söderling, arveleppa onko laskutoimitus plussalla vai miinuksella ja pahasti?

[Fimbulvetr]

Näiltä, jotka ovat viimeisen 25 vuoden ajan olleet sössimässä asioita, ei pidä ottaa neuvoja. Heillä ei ole mitään annettavaa uudessa tilanteessa

[ISO]

Pidemmällä aikavälillä maahanmuuton väestölliset ja taloudelliset hyödyt on moneen kertaan todennettu.

Söderling arvioi, että 10 000 peruskoulun käynyttä ja hyvin kotoutunutta maahanmuuttajaa toisi Suomelle noin 600 miljoonan euron edestä koulutuspääomaa.

Skitssnack, niin kuin ruotsalainen tän sanois. Ihan sitä itteään. Tuosta porukasta, jota rajan yli vyöryy, ei tule kuin ongelmia ja kuluja.

[Marjapussi]

Voisiko mitenkään muuttaa kärkihankkeeksi "turhapaikkaturistien karkoittamisen"? 

[Tulituki]

Mitä on koulutuspääoma? Sitä että jostain ilmaantuu tuo määrä rahaa koulutukseen vai että potentiaalisesti näillä koulutetuilla tienataan tuon verran? Vai muu, mutta mikä?

Vie 20 vuotta ennen kuin nyt syntyvä kantasuomalainen lapsi alkaa tienaamaan. Siihen asti siitä on pelkkiä kuluja.

Huippuosaajat tuovat säästöjä, kun ne ryhtyvät heti hommiin rajan ylitettyään.

Näin sanoi Johanna Suurpää. Sitä kai tuo "koulutuspääoma" tarkoittaa.

[Aksiooma]

Kyllä taas tuli viha pintaan hetki sitten, kun ajoin Espoon keskuksessa ja näin todella pitkän ruokajonon, missä seisoi ihan tavallisia suomalaisia nuoria ja vanhoja. Täällä ei saada omia työttömiä pidettyä hengissä ilman ruokajonoja ja samaan aikaan näitä geelitukkia sijoitetaan upeaan Röykän sairaalaan, kylpylöihin, hotelleihin ja ties minne.

Kyllä jokaiselle suomalaiselle tekisi hyvää nähdä ruokajono ihan livenä eikä YLE:n propagandauutisista.

[Blanc73]

Irakilaiset ja somalit eivät onnistuneet/innostuneet integroitumaan yhteiskuntaamme edes talouden nousuvuosina, jollain työpaikkoja oli tarjolla. Nyt samat etniset luuseriryhmät on jälleen kerran nostettu jalustalle messiaanisina Suomen pelastajina? Täyttä komediaa.

Mokuttajille ja muille unelmoijille kysymys: kannattaako kiviseinään hakata päätään toistuvasti? Kumpi antaa periksi, pää vaiko kiviseinä?

[Roope]

Turun Sanomat: Tutkija: 10 000 maahanmuuttajaa tuo 600 miljoonaa koulutuspääomaa 24.9.2015

Söderlingin mukaan 10 000 peruskoulun käynyttä maahanmuuttajaa tuo mukanaan noin 600 miljoonan euron edestä koulutuspääomaa. Se saadaan kuitenkin käyttöön vain kotoutumisen onnistuessa. Tähän asti siihen ei ole pystytty paljon pienemmilläkään tulijamäärillä.

Aivan. Siksi laskelma koulutuspääomasta on puhtaasti teoreettinen, etenkin kun suuren osan ("Murrosikäisistäkin puolet on täysin vailla kokemusta koulunkäynnistä, he eivät osaa lukea millään kielellä, eivätkä osaa esimerkiksi englantia sanaakaan") koulutuspääoma on erityisen kalliin koulutuksen tarpeen vuoksi reippaasti negatiivinen.

– Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa erotetaan kansallisessa politiikassa selkeästi maahanmuuton lyhyen ja pitkän aikavälin kustannukset.

– Lyhyellä aikavälillä kotouttaminen ei lisää kansan varallisuutta. Pidemmällä aikavälillä maahanmuuton väestölliset ja taloudelliset hyödyt on moneen kertaan todennettu, Söderling huomauttaa.

Jopas. Millä aikavälillä esimerkiksi Suomen 90-luvun alun turvapaikkamaahanmuutto on todennettu/todennetaan taloudellisesti hyödylliseksi?

Hän viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan Ruotsi on saanut siirtolaisuudesta vuoden 1950 jälkeen nettohyötynä jo 90 miljardia euroa.

Vuosikymmenten takaisen Ruotsin työperäistä maahanmuuttoa ei voi verrata nykyisen Ruotsin humanitaariseen massamaahanmuuttoon. Edellisestä oli taloudellista hyötyä, jälkimmäisestä valtavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset.

Söderlingin mukaan maahanmuuton vilkastuminen ei yllättänyt asiantuntijoita. Siirtolaisuusinstituutissa tehtiin jo kaksi vuotta sitten väestöennuste, jonka mukaan Suomessa olisi 2050 yli miljoona ulkomailla syntynyttä tai heidän jälkeläistään.

– Nykyisen suuren pakolaisaallon huomioiden laskelmaa voi hyvinkin pitää realistisena, Söderling toteaa.

"Maahanmuuton vilkastuminen" ei yllättänyt ketään, joka tuntee Suomen turvapaikkapolitiikan poikkeukselliset vetotekijät. Oli vain ajan kysymys, milloin rytisee.

[jka]

Söderling arvioi, että 10 000 peruskoulun käynyttä ja hyvin kotoutunutta maahanmuuttajaa toisi Suomelle noin 600 miljoonan euron edestä koulutuspääomaa.

Jassoo. Sitä ollaan taas kehitetty uusi termi.

10.000 huonosti koulutettua ja huonosti kotoutuvaa maahanmuuttajaa taas aiheuttaa 10 miljardin! elinkaarikustannuksen. Tuollaisilla teoreettisilla "koulutuspääomilla" ei ole kärpäsen paskankaan vertaa näissä laskelmissa.

Kotoutus ei onnistu edes teoriassa puhumattakaan käytännössä. Ei se ole onnistut tähänkään mennessä ja tulevaisuudessa kototumisresurssit per nuppi romahtaa siitä mitä tähän asti on ollut käytettävissä.

[Kim Evil-666]

Kärkihankkeena pitäisi olla mokutus-ideologian täydellinen romuttaminen ja hautaaminen niin syvälle, ettei se koskaan sieltä enään nousisi.

[Purunkestävä]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092420408111_uu.shtml

Maahanmuuttajien kotouttaminen pitäisi ottaa yhdeksi hallituksen kärkihankkeista, sanoo Siirtolaisuusinstituutin eläkkeelle jäänyt johtaja Ismo Söderling Turun Sanomille.

Söderlingin mukaan maahanmuuttajat voivat tuoda Suomeen vaurautta, mutta vain, jos kotoutuminen onnistuu.

Vekkulisti jälleen jätetty takaportti auki. Vuosien taikka vuosikymmenien päästä, kun mikään ei ole näitten suurimpien mamuryhmien suhteen muuttunut parempaan, söderlingit voivat sitten paheksua, ettei kotouttamiseen pumpattu tarpeeksi rahaa ja sen eteen ei tehty tarpeeksi jne. Eli tommosta ympäripyöreää skeidaahan tuokin kommentti taas on.

[xor_rox]

Maahanmuuttajien kotiuttaminen pitäisi ottaa yhdeksi hallituksen kärkihankkeista, sanoo...

Korjasin paremmaksi, olkaapa hyvät!

[Kemolitor]

OAJ vaatii kymmenkertaisesti rahaa kotouttamiskoulutukseen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii, että valtion on kymmenkertaistettava kotouttamiskoulutuksen määrärahat ensi vuoden talousarviossaan.

OAJ:n mukaan koulutus perusopetuksesta aikuisoppilaitoksiin ovat avainasemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa.

– Koulutus on OAJ:n mielestä parasta mahdollista kotouttamispolitiikkaa ja opettajat ovat valmiita ryhtymään töihin. Oikeus esi- ja perusopetukseen koskee kaikkia, myös turvapaikanhakijoita, muistuttaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

KUNNISSA on järjestön mukaan järjestettävä kiireesti lisää valmistavaa opetusta, jossa oppilaan on voitava olla niin pitkään, että tällä on riittävät valmiudet siirtyä tavallisiin opetusryhmiin.

Aikuisille maahanmuuttajille olisi tarjolla valmiit rakenteet.

– Tehtävä sopisi aikuiskoulutuskeskuksille ja aikuiskouluttajille, jotka voisivat aloittaa työn vaikka heti, Luukkainen sanoo.

Suomenmaa: OAJ vaatii kymmenkertaisesti rahaa kotouttamiskoulutukseen

Pari pikkujuttua oli jutusta unohtut: paljonko kotouttamiskoulutuksen määrärahat ovat esimerkiksi tämän vuoden budjetissa ja ennen kaikkea: jos se määrä kymmenkertaistetaan, niin mistä leikataan vastaava raha pois vai otetaanko lisää velkaa.

[Roope]

Tutkija teki pysäyttävän havainnon: Suomen kantaväestö vähenee jo

Suomen väestönkasvu perustui vuonna 2014 puhtaasti maahanmuuttoon, toteaa Turun yliopiston Siirtolaisinstituutin tutkija, dosentti Ismo Söderling uudessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä. Samalla hän vaatii "jämäkämpää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa".
– Kaikkiaan vuosi 2014 oli lähihistoriamme ensimmäinen, jolloin kantaväestö (suomen- ja ruotsinkieliset) absoluuttisesti väheni. Väestönkasvumme on nyt täysin maahanmuuton varassa, Söderling kirjoittaa.

Söderling kertoo, että Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Suomessa on 6,1 miljoonaa asukasta. Ennuste perustuu siihen, että vuosittainen muuttovoitto on 17 000 ihmistä ja suomalaisia syntyy jokaista naista kohti 1,83. Söderling huomauttaa, että ilman muuttovoittoa Suomen väkiluku itse asiassa supistuisi.

Artikkeliaan varten Söderling pyysi Tilastokeskukselta vaihtoehtoisen ennusteen, missä muuttovoitto – eli käytännössä maahanmuutto – olisi noin puolet suurempi kuin Tilastokeskuksen omassa perusmallin mukaisessa ennusteessa.

– Käytännössä tulos tarkoittaa, että maahanmuuttajaväestömme olisi kolminkertainen nykyiseen verrattuna.  Nykyisen suuren pakolaisaallon huomioiden tulosta voi pitää hyvinkin realistisena. Toisaalta on tunnettua, että oleskeluluvan saaneissa on paljon yksinäisiä, joten perheenyhdistämisten kautta tulijoiden virta voi edelleen lisääntyä. Suomi siis monikulttuuristuu nopeasti, dosentti päättelee.

[...]

Uusi Suomi 6.10.2015

Vääränlaisen maahanmuuton seurauksiin verrattuna ei ole mitään väliä, väheneekö vai kasvaako Suomen kantaväestö.

Suomi kansainvälistyy väestöltään nopeasti. Lainsäädäntömme periaatteessa huomioi maahanmuuton hyvin – Suomi
on multikulturalistinen maa. Esimerkiksi perustuslakimme 17§ takaa ihmisten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin.
Sen sijaan maahanmuuttoon liittyvät lupa- ja kotoutuskäytännöt ovat hitaita ja osin epätarkoituksenmukaisia.
Maahanmuuttopoliittisen ohjelman sijasta tarvitsemme väestöpoliittisen ohjelman. Suomelta puuttuu myös
arvojohtajuus maahanmuuttokysymyksissä: suvaitsevaisuuden painottamisen sijasta kaipaamme enemmän tasa-arvoista
kanssakäymistä ja yhdessäoloa. Kyse on huomisen suomalaisista.

Ismo Söderling: Suomi tarvitsee jämäkämpää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa (pdf)

Tilastokeskus on pyynnöstäni tuottanut
ns. vaihtoehtoisen ennusteen. Siinä
vuosittainen muuttovoitto olisi perusmalliin
verrattuna noin 50 prosenttia
suurempi. Ennusteen mukaan maamme
väkiluku vuonna 2050 olisi noin 6,5 miljoonaa
(Söderling 2013). Käytännössä
tulos tarkoittaa, että maahanmuuttajaväestömme
olisi kolminkertainen nykyiseen
verrattuna. Nykyisen suuren
pakolaisaallon huomioiden tulosta voi
pitää hyvinkin realistisena. Toisaalta on
tunnettua, että oleskeluluvan saaneissa
on paljon yksinäisiä, joten perheenyhdistämisten
kautta tulijoiden virta voi
edelleen lisääntyä.

Tiivistettynä voidaan todeta, että USA
käy esimerkkinä itsekkäästä maahanmuuttomaasta,
liberaalia politiikkaa
toteuttaa taas esimerkiksi Kanada. Sulkeutuneen
politiikan maihin kuuluu lä-
hes koko EU ja sen ulkopuolella olevat
Pohjoismaat. Työvoima halutaan nähdä
tilapäisenä (Gastarbeiter-politiikka).
Maahanmuuttajia ei nähdä resurssina,
vaan jopa uhkana.
Pragmaattisena maana Tanner tuo esille
Ruotsin, joka on perinteisesti täyttänyt
työvoimakapeikkonsa siirtolaisilla, mutta
se ei ole kuitenkaan esimerkiksi USA:n
tapaan ryhtynyt maksimoimaan maahanmuutosta
saatavaa hyötyä. Tannerin
(2003, 65–66) mukaan myös Suomen
työvoimaan liittyvässä maahanmuuttopolitiikassa
on tähänkin kategoriaan
kytkeytyviä piirteitä. Tutkijan mielestä
pragmaattisuus saattaa olla kuitenkin
vain välivaihe kohti itsekästä maahanmuuttopolitiikkaa.
Ajatus lienee oikeansuuntainen,
siirtyihän Ruotsi jokunen
vuosi sitten valikoimaan maahanmuuttoa
ammattiin ja ammattitaitoon kytkeytyvällä
pisteytysjärjestelmällä. Asiasta on
myös Suomessa viriämässä keskustelua
(Söderling 2014).

Maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa
eri termien käyttö on sekavaa. Tämä
pätee myös monikulttuurisuus-termiin.
Jopa tiedotusvälineissä näkee monikulttuurisuus-sanaa
käytettävän siirtolaiskäsitteen
synonyyminä ("luokalleni tuli
monikulttuurinen oppilas", totesi opettaja
ja viittasi Venäjältä muuttaneeseen
lapseen). Maamme väestöstä noin 5 prosenttia
on ulkomailla syntyneitä ja heidän
jälkeläisiään. Voidaan siis sanoa, että
etniseltä ja kulttuuriselta rakenteeltaan
nyky-Suomi ei ole kovin monikulttuurinen
yhteiskunta. Sen sijaan Suomea voidaan
pitää yhtenä Euroopan multikulturalistisimmista
maista. Multikulturalismi
tarkoittaa sitä, että yhteiskunta tunnustaa
sen sisältämän etnisen ja kulttuurisen
monimuotoisuuden, arvostaa sitä ja tukee
monikulttuurisuuden säilymistä erilaisin
keinoin (Saukkonen 2013, 12).

Ongelmamme on se, että suomalaisen
multikulturalismin teoria ja käytäntö
eivät kohtaa, vaikka lainsäädännöltään
ja poliittisilta periaatteiltaan Suomi lienee
tällä hetkellä todella yksi Euroopan
multikulturalistisimmista maista.

Borgin ja Vartiaisen näkökulmasta
poikkeavan eli varsin maahanmuuttokriittisen
näkemyksen esitti perussuomalaisten
puoluetta lähellä olevan ajatuspajan
"Suomen Perustan" tutkija Samuli
Salminen (2015). Hän tarkasteli maahanmuuttoon
ja erityisesti pakolaisuuteen
liittyviä yhteiskunnallisia kustannuksia.
Aineistot ja tutkimuskysymykset Salmisen
raportissa ovat asiallisia, sen sijaan
tutkimusasetelma sisältää maahanmuuttokriittisille
asiantuntijoille tyypillisen
mustan pisteen. Edelliseen liittyen Salmisen
tutkimuksen tulokset on eritelty
10 suurimman maahanmuuttajaryhmän
(so. syntymävaltion) perusteella. Nähdäkseni
ei ole tarkoituksenmukaista
rinnastaa esimerkiksi Saksasta ja Somaliasta
tulleista koituvia kustannuksia,
koska kyseessä on kaksi täysin erilaista
muuttajaryhmää sekä motiiveiltaan että
demografiselta taustaltaan.

Kyllä ne mustat pisteet ovat tässä tapauksessa Söderlingin silmissä, kun hänen laskelmissaan kaikki maahanmuuttajaryhmät ovat täsmälleen samanlaisia väestöä kasvattavia numeroita.

Esimerkiksi Ruotsilla on aiheeseen
liittyviä huippuyksikköjä ja instituutioita;
professoreiden Jan Ekbergin ja Eskil
Wadensjön viitoittamalla tiellä on paljon
seuraajia läntisessä naapurimaassamme.
Esimerkkinä olkoon Scoccon ja
Anderssonin (2015, 5) saama tulos, jonka
mukaan Ruotsi on hyötynyt maahanmuutosta
900 miljardia kruunua (noin 90
mrd. euroa) sitten vuoden 1950. Ruotsalaiset
ovatkin tutkimuksissaan tarkkoja
esitellessään maahanmuutossa erikseen
pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset
(vrt. Strömbäck 2015, 54).

Ei ole kovin huippua perustella menneiden vuosikymmenten maahanmuutolla nykyisen yhteiskunnan aivan erilaista maahanmuuttoa tai tehdä kaikkien tilastotietojen vastaista oletusta, että maahanmuuttajat työllistyvät ja tienaavat yhtä paljon kuin Ruotsin kantaväestökin.

Suomi on perinteisesti menestynyt
erinomaisesti ns. PISA-tutkimuksissa.
...
Hälyttävintä maamme kannalta on, että
maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisero kantaväestöön verrattuna on
suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai
monissa Pohjois-Euroopan maissa (VTT
2015, 13).

PISA-tutkimuksessa osaamisero oli Suomessa ylivoimaisesti suurimmalla marginaalilla isompi kuin missään muussa OECD-maassa.

Mutta toki tunnelin päässä on valoakin.
Närpiön kunnassa on jo parinkymmenen
vuoden ajan toivotettu maahanmuuttajat
tervetulleiksi.

[otto-poika]

Maahanmuuttajien kotiuttaminen pitäisi ottaa yhdeksi hallituksen kärkihankkeista, sanoo...

Korjasin paremmaksi, olkaapa hyvät!

Kiitos! Ainoa mitä kaipaavat on one-way ticket ja potku perseelle.

[Lahti-Saloranta]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092420408111_uu.shtml

- Lyhyellä aikavälillä kotouttaminen ei lisää kansan varallisuutta. Pidemmällä aikavälillä maahanmuuton väestölliset ja taloudelliset hyödyt on moneen kertaan todennettu.

Söderling arvioi, että 10 000 peruskoulun käynyttä ja hyvin kotoutunutta maahanmuuttajaa toisi Suomelle noin 600 miljoonan euron edestä koulutuspääomaa.

Lähde: Turun Sanomat.

STT

Kuinka ihmeessä kaukana tulevaisuudessa tapahtuvaksi ennustettu voi olla moneen kertaan todennettu.

[Mr.Reese]

Tuolla Porin tilaisuudessa tuli taas esille kuinka harhaisasti suvakit uskoo, että me handlataan tämä paremmin kuin Ruotsi tai Saksa, joilla kuitenkin pidempi kokemus maahanmuutosta. Nyt jo nähtävissä, että me perseillään tämä nopeammin katastrofiksi kuin Ruotsi.

[Bigot]

Siis peruskoulupohja on suuri voimavara? 60 000e:n arvoinen Ilmeisesti. Ilmankos peruskoulupohjaisista duunareista on hirveä kysyntä.
Voisiko heitä muuten myydä tuohon 60ke hintaan jonnekin? Ehkä myös peruskoulupohjaisia kantiksia?

[Aimo Räkä]

Sopeutumishaluttoman väen kotouttaminen ei ole onnistunut muualla. Ei se ole onnistunut Suomessakaan. Sopeutumishaluiset ja sopeutumiskykyiset kotoutuvat itsekseen ilman kotouttamista. Kotouttaminen on huono ajatus.

[Blanc73]

Pidemmällä aikavälillä maahanmuuton väestölliset ja taloudelliset hyödyt on moneen kertaan todennettu

Miten tuo liittyy haittamaahanmuuttoon Afrikasta ja Lähi-idästä?

[Aimo Räkä]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100720481180_uu.shtml

Kotouttaminen on kuin villi länsi - "Kuvitellaan, että maahanmuutto on väliaikainen ilmiö"

Keskiviikko 7.10.2015 klo 08.37

Kotouttamisjärjestelmä on laitettava remonttiin, kun maahanmuuttajien määrä paisuu.

Nyt kotoutumiskoulutuksessa rehottavat erilaiset käytännöt ely-keskusten välillä: järjestäjät vaihtuvat usein ja laadusta tingitään monesti halvan palvelun perässä.

- Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen on koulutuksen villi länsi. Suomessa on kuviteltu, että maahanmuutto on väliaikainen ilmiö, kiteyttää Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n puheenjohtaja Marja-Terttu Lounavaara.

Kotouttamisen yhteistyöryhmä pohtii parhaillaan kuumeisesti, mitä tilanteelle voidaan tehdä: nykymuodossaan järjestelmä ei toimi, kun maahanmuuttajien määrä pian moninkertaistuu. Kello tikittää, sillä ensi keväänä tuhannet turvapaikan saaneet ovat vailla kotouttamista.

Muun muassa kotoutumiskoulutuksen hankinnan kehittäminen on työryhmän pöydällä. Tähän saakka ely-keskukset ovat hankkineet kotoutumispalvelut kilpailutettavina ostopalveluna. Kilpailutusten kriteerit vaihtelevat huomattavasti eri ely-keskusten välillä, eikä kaikkialla opettajille ole kelpoisuusvaatimuksia.

- Kun on näin suuret asiakasvolyymit, mietimme, olisiko koulutushankintoja tarpeen keskittää muutamille ely-keskuksille. Tämä yhtenäistäisi käytäntöjä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtaja Tuija Oivo.


Laatukriteerit

Esimerkiksi Uudenmaan ely-keskus kilpailutti keväällä kotoutumiskoulutuksen järjestämisen kaksi vuotta edellisen kilpailutuksen jälkeen. Kilpailutuksen kriteereissä painotettiin hintaa 75 prosenttia ja laatua 25 prosenttia. Koulutuksen laatu liittyy ennalta-asetettujen vähimmäisvaatimusten toteutumiseen, kuten tiloihin ja koulutuksen toteutukseen.

- Kriteereissä mentiin ihan riman ali. Ei muualla laatu ole painottunut näin vähän. Eikä kahden vuoden välein vaihtuvissa sopimuksissa voi tehdä opetusalalla mitään kehitystä, jos järjestäjä vaihdetaan niin nopeasti, Lounavaara huomauttaa.


Oppia työpaikoilla

Kotouttamisen päävastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Ministeriön tavoitteena on, että kotoutumiskoulutusta sidottaisiin yhä vahvemmin työelämään. Koulutusta räätälöitäisiin siten, että se huomioisi paremmin maahanmuuttajien aiempaa koulutusta tai kokemusta työelämästä.

Myös työpaikalla tapahtuvaa kielioppimista lisättäisiin.

- Kaikkien työtehtävien kannalta ei välttämättä tarvitse tavoitella niin korkeaa kielitasovaatimusta. Näin kotouttaminen voisi olla nopeampaa, Oivo sanoo.

Ylijohtajan mukaan olisi tärkeää parantaa ennakoitavuutta jo vastaanottokeskuksissa.

- Jos osaamisprofiilit määriteltäisiin vastaanottokeskuksessa, osaisimme ennakoida paremmin palveluiden hankintaa.

TEMin tavoitteena on myös kehittää sähköistä kotoutumiskoulutusmateriaalia, jotta etäopetuksen käyttöä voitaisiin lisätä.

- Näin opetusta voitaisiin saada paremmin myös pienille paikkakunnille, joilla ei muutoin ole niin hyviä mahdollisuuksia kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen, toteaa TEMin maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

Vapaaehtoisia?

Kotouttamisen työryhmään kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön, ympäristöministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajia. Työn alla oleva kotouttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle vuodenvaihteessa. Sen rinnalla TEM käynnisti juuri kumppanuusohjelman, jolla pyydetään järjestöjä, yrityksiä ja kuntia tekemään aloitteita ja lupauksia kotouttamisen järjestämisestä vapaaehtoispohjalta eli ilmaiseksi.

Stenmanin mukaan rinnakkaisia systeemejä tulee jatkossa olemaan enemmän.

- Tämä on kaikille yhteinen asia ja tilanne on erilainen. Nyt on tärkeää saada uusia toimijoita myös kotouttamispuoleen, kun tähän saakka paino on ollut vastaanottokeskuksissa.

HANNA GRÅSTEN
[email protected]

[Blanc73]

Jutun kuvatekstin mukaan näihin partalapsukaisiin suhtaudutaan kuin esikoululaisiin:

Mäntässä turvapaikanhakijoita kannustetaan erilaisten kerhojen avulla liikkumaan, oppimaan ja harrastamaan.

Sillä erolla tietysti, että meidän oikeat esikoululaiset oppivat jotain...

[Alaric]

Pikemminkin tämä koko maahantulijoiden vyöry ja siihen liittyvä VOK-bisnes on kuin villi länsi.

[Oho]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100720481180_uu.shtml

Kotouttaminen on kuin villi länsi - "Kuvitellaan, että maahanmuutto on väliaikainen ilmiö"

Kova usko tuntuu toimittajalla olevan suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän vakauteen ja kykyyn integroida lähes kontrollitta maahan pyrkiviä 'kehittyvistä' (tai taantuvista) talouksista tulevia maahanmuttajia. Eiköhän toi maahanmuutto rauhoitu viimeistään siinä vaiheessa, kun tulonsiirtojen varassa toimiva hyvinvointiyhteiskunta romahtaa omaan mahdottomuuteensa, ja tällä menolla sitä ei kovin kauaa edes tarvitse odottaa.

Hyvinvointiyhteiskunnalta on putoamassa sekä käytännöllinen, rahaa ei vaan ole, että moraalinen perusta, kansalaiset eivät sitten kuitenkaan taida olla valtion omaisuutta, jonka päälle valtio saa ilman vastavuoroisuutta sälyttää ihan mitä tahansa velvotteita.

[Bigot]

http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015100720481180_uu.shtml

Myönnetään, että kotouttaminen Suomessa säälittävää puuhastelua. Mutta ei me toisteta muiden virheitä. Kännykällä en nyt parhaita paloja jaksa liimailla.