2015-09-22 Suomeen saapuu yksin jopa satoja alaikäisiä turvapaikanhakijoita

[Anti Uuvatti]

Ollaan paremman puoliskon kanssa ajateltu että vieläkö jaksettaisiin kasvattaa sijoituslapsi ylioppilaaksi. Mutta ainakin PeLan sivuilla puhutaan kultturitaustan tukemisesta ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Jos alle 10-vuotias kaveri tulisi meille lapseksi niin eteenpäin mentäisiin meidän arvopohjamme mukaan. Koulu hoidettaisiin huolella. Harrastuksina partio, pianonsoitto ja paini. Joulupöydässä kinkku ja adventtina kirkossa kauneimmat joululaulut. Saunottaisiin niin perkeleesti. Näillä ehdoilla olisin valmis harkitsemaan. Minua karvaisemmat sällit raakattaisiin pois jonosta ensimmäisinä.

[Roope]

Aamulehden toimittaja Jaana Kerola on järkyttynyt, kun Maahanmuuttovirasto ei ole jakanut tarpeeksi pitkiä oleskelulupia alaikäisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan tai suojeluun, mutta joita ei alaikäisyytensä vuoksi ole käännytetty. Toimittaja perää Maahanmuuttovirastolta "laajempaa ulkomaalaislain tulkintaa", jotta ei aiheutettaisi "ihmisille kivuliasta elämää kielteisellä päätöksellä".

Sosiaalityöntekijä Päivikki Tähden mielestä "kotoutumiseen sitoutumisen" pitäisi riittää Suomeen jäämiseen, ja on ihan epistä ja eriarvoistavaa, että 18-vuotiaita maahanmuuttajanuoria kohdellaan täysin täysi-ikäisinä. Ulkomaalaisasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto jyrähtää, että "Migri ei voi tuosta vain muuttaa käytäntöjä", kun Migrin Euroopan löysimmiksi livahtaneita käytäntöjä on parin vuoden aikana hilattu lähemmäs laissa määriteltyjä rajoja. Turvapaikka-asianajaja Punto on sitä mieltä, että lain tiukka noudattaminen edellyttää lakimuutosta.

Migri on antanut yhden vuoden jatko-oleskelua alaikäisille turvapaikanhakijoille, vaikka sen tarkoitus oli antaa kaksi vuotta

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo, että syy tähän on se, että riittävää ohjeistusta ei saatu heti alkuvuonna valmiiksi. Hän kertoo, että virasto itse päätti tarkentaa jatkolupien myöntämisten ohjeistuksia.

Maahanmuuttovirasto (Migri) päätti antaa tämän vuoden alusta jatkoluvat turvapaikanhakijoina maahan tulleille tarkennetun ohjeistuksensa mukaan. Tarkoitus oli antaa alaikäisille kahden vuoden jatkolupia, mutta Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kertoo, että ainakin alkuvuodesta virastossa ei ole pysytty sovitussa linjassa, vaan alaikäiset ovat saaneet vuoden jatko-oleskelua. [Roope: Toimittaja sekoilee. Vuorio sanoo haastattelussa, että ohjeistusta ei ollut vielä alkuvuodesta olemassa.]

Jo vuosi sitten alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden parissa työtä tekevät ennakoivat, että silloin vuoden oleskelua inhimillisistä syistä saaneet 17-vuotiaat saavat jatkohakemukseensa myöhemmin kielteisen päätöksen, ja näin on nyt osalla käynyt.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä vastasi vuosi sitten Aamulehdelle, että ajatus ennakoinnista on pötypuhetta.

Miksi uusi linjaus on tehty, ylijohtaja Jaana Vuorio Maahanmuuttovirastosta (Migri)?

–Jatkolupaharkinta siirtyi Migrille poliisilta vuodenvaihteessa. Aiemmin 11 poliisilaitosta teki päätöksiä, ja päätöksissä oli tiettyä vaihtelua.

–Migrissä pyrimme yhdenmukaiseen ulkomaalaislain soveltamiskäytäntöön päätöksissämme. Halusimme tarkastella tiettyjä jatkolupia ihan puhtaalta pöydältä. Olemme tarkastelleet lain soveltamismarginaalia, eli mitä se mahdollistaa. Kyse on tarkennetusta ohjeistuksesta.

Laki teidän mielestänne mahdollistaa, että 18 vuotta täyttänyt ei saa jatko-oleskelulupaa, vaikka hän olisi kotoutumassa, tai että 17 vuotta täyttänyt saa jatkohakemuksellaan vuoden oleskelua, eikä aiemmin sovellettua vuotta pidempää oleskelua?

–Yksi, kaksi, kolme tai neljä vuotta on mahdollista ulkomaalaislain mukaan, mutta me olemme nyt joka tapauksessa tarkastelleet lain soveltamista. Jatkohakemuksiahan on nyt satamäärin.

Miksi Migri tulkitsee nyt pienimmän mahdollisen kautta ulkomaalaislakia ihmisille, joilla on jo kotoutumissuunnitelma, jotka käyvät koulua, jolla on ikää 18 vuotta ja joka on kasvanut suurimman osan elämästään jossain muussa maassa kuin siinä, jonne hänet aiotaan palauttaa?

–Kansainvälisen suojelun tarve tutkitaan aina suhteessa kotimaahan. Jos meillä on afgaani, joka on asunut Iranissa, suojelun tarvetta ei voi tutkia suhteessa Iraniin, jossa hän ei ole asunut pysyvästi.

Olisiko tuossa tapauksessa asiallista antaa jatkoa täällä?

–Otamme huomioon siteet tänne. Hakijoissa on erilaisia tapauksia. On henkilöitä, jotka ovat jo syyllistyneet täällä rikoksiin vuoden aikana.

Tietämäni kielteisen päätöksen saaneet eivät ole tehneet rikoksia vuoden aikana, joten heiltä lähtevät valitukset hallinto-oikeuteen Migrin päätöksestä.

–Vuoden aikana on tullut varmasti päätöksiä, jotka on tehty tiukimman mahdollisen soveltamiskäytännön mukaan, ja asiaa on Migrissä sitten tarkasteltu, sillä haluamme ottaa erilaisia tilanteita huomioon.

–On fakta, että aiemmin oleskeluluvan saaneet eivät ole päässeet heti kuntiin, ja vaikka olisi halunnut kielikurssille, ei ole välttämättä päässyt opinnoissa alkuun vuoden aikana. Tämänhetkisessä soveltamiskäytännössä otetaan huomioon se, että hän on jo kotouttamisuralla. Se on luvan puolesta puhuva seikka. Se ei ole automaatti, vaan siinä otetaan muitakin asioita huomioon, kuten rikokset.

Kielteisiä päätöksiä on tullut myös heille, joilla ei ole rikoksia ja jotka ovat kotoutumisuralla. Valituksen kautta näemme taas, pitääkö kielteinen päätös. Tässä on siis yksi valitusautomaatti lisää näihin asioihin vai?

–Emme tosiaankaan tee kategorisesti kielteisiä päätöksiä.

Päätökset, joita on nyt tullut, ovat hyvin yhdenmukaisia, lyhyitä ja kuin samalla sapluunalla tehtyjä. Ovatko ne vuoden alussa tehtyjä tiukan soveltamiskäytännön päätöksiä?

–Kyllä varmaankin. Päätökset on ehkä tehty alkuvuodesta. Tietysti soveltamiskäytännön pitäisi olla heti yhtenäinen. Ei myöskään kannata tehdä kielteistä jatkolupapäätöstä, jos on siteitä, jotka estävät maastapoistamisen. Sekin arvioidaan lupaharkinnassa. Automaattisesti ei tule myönteistä, mutta ei myöskään kielteistä päätöstä.

Onko Migrin tahto, että tiukka ulkomaalaislain soveltamislinjaus tehtiin? Eikö tämä vaadi ulkomaalaislakiin muutosta?

–On, eikä tämä vaadi lakimuutosta. Tämä on normaalia. Meillä on viranomaisena velvollisuus ratkaista nämä asiat voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan, ja tämä on se, miten olemme nyt lakia tulkinneet. Hallinto-oikeus tietenkin ottaa viime kädessä kantaa koko ajan yksittäistapauksiin. Olemme laatineet lain soveltamislinjauksemme parhaan taitomme ja ymmärryksemme mukaan ottaen huomioon hyvän hallinnon periaatteet, kuten esimerkiksi suhteellisuus- ja tasapuolisuusperiaatteet.

Sisäministeriöstä ei ole tullut pyyntöä tehdä näin?

–Ei. Tämä on ihan normaalia soveltamistoimintaa. Päivitämme soveltamisohjeita oikeuskäytännön mukaan.

Eikö Migri olisi voinut käyttää jo alkuvuodesta silloin käytettyä laajempaa ulkomaalaislain tulkintaa, jotta ei olisi aiheuttanut ihmisille kivuliasta elämää kielteisellä päätöksellään? Tiedän ihmisiä, jotka olivat kotoutumassa ja heiltä vedettiin täysin matto alta kielteisellä päätöksellä. He eivät ole tehneet rikoksia.

–He voivat valittaa ja hakea jatko-oleskelua uudestaan, jos hän katsoo, että nykyinen soveltamislinjauksemme on lievempi kuin hänen saamansa päätöksen.

Aika kovassa tilanteessa ovat 17 vuotta tai 18 vuotta täyttävät ihmiset, jotka saavat vuoden jatkoluvan. Meillä nuorisolaki käsittää ihmisten olevan nuoria 29 vuoteen saakka, ja nuorten tuen tarve nähdään esimerkiksi kotoutumislaissa 21-vuotiaaksi saakka.

–Pääsääntö meillä on nyt ohjeen mukaan kaksi vuotta jatko-oleskelua.

Mikä pääsääntö? Nyt on tullut vuoden jatkolupia.

–Jos jatkolupa myönnetään, se on pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi. Kuten sanoin alussa riittävää ohjeistusta ei saatu heti alkuvuonna valmiiksi. Emme olleet varautuneet, että jatkolupahakemuksia tulee näin paljon. Tietysti sen olisi voinut päätellä viime vuoden tilastosta.

Maahanmuuttoyksikkönne tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti sanoi, että jatkohakemuksia on 600 - 700.

–Kyllä, tuo on se arvio. Valtaosa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella myönnetyistä oleskeluluvista lienee alaikäisenä oleskeluluvan saaneita.

Aamulehti 6.10.2017

Nyt yritetään heittää maasta ulos nuoria turvapaikanhakijoita – Asianajaja kysyy, millä perusteella Migri muutti linjansa

Ulkomaalaisasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto kertoo havainneensa, että Maahanmuuttovirasto (Migri) on muuttanut linjaansa tehdessään päätöksiä yksin alaikäisinä tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemuksista.

Puntolla on asianajotoimisto Helsingissä, ja hän on puheenjohtaja Suomen asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmässä.

Syksyllä vuonna 2015 maahan yksin tulleet alaikäiset odottivat ensin vuoden verran päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Saatu päätös kertoi useille inhimillisellä yksilöllisellä perusteella saadusta vuoden oleskeluluvasta.

Jo tuolloin alaikäisten edustajat ja muut heidän kanssaan toimivat ennakoivat, että tuon jälkeen täysi-ikäistyneet saavat oleskelun jatkohakemukseensa kielteisen päätöksen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä vastasi vuosi sitten, että ajatus ennakoinnista on pötypuhetta.

Nyt ennakointi on käynyt toteen. Esimerkiksi asianajaja Ville Puntolla on kokemusta tästä.

–Jos henkilöille ei ole ehditty myöntää pysyvää oleskelulupaa ennen täysi-ikäistymistä, heille tehdään kielteisiä jatkolupapäätöksiä siksi, että he ovat tulleet täysi-ikäisiksi, eikä silloin ole enää inhimillistä yksilöllistä syytä perusteena oleskelulle. Tämä on päätökset tekevässä Maahanmuuttovirastossa aivan uusi käytäntö, Punto sanoo.

Hän kertoo, että yleensä inhimillisestä yksilöllisestä syystä myönnetään oleskelua ensin vuodeksi, ja jatkohakemuksesta korkeintaan neljäksi vuodeksi, jos perusteita on.

–Eräälle alaikäisenä tulleelle myönnettiin ensin yhden vuoden oleskelu, ja hänelle myönnettiin nyt vielä vain vuodeksi lupa. Hän tulee seuraavan vuoden aikana täysi-ikäiseksi, Punto kertoo.

Kuulostaa tietoiselta linjaukselta?

–Se on ihan tietoista. Se ei perustu mihinkään lainmuutoksiin, kuten yleensä merkittävien linjanmuutosten pitäisi perustua. Tämän on erikoista lain ennakoitavuuden kannalta. Tällä halutaan 2015 yksin tulleet alaikäiset pois maasta, Punto sanoo.

Hän ihmettelee, mihin linjaus perustuu.

–Eduskunta säätää lait, eikä Migri voi tuosta vain muuttaa käytäntöjä, kuten nyt on tapahtunut. Hallinto-oikeus arvioi Migrin päätökset, mutta valitettavasti myös siellä menevät Migrin uuden linjat usein läpi. Se on maahanmuuttopolitiikkaa, hän sanoo.

Punto löytää tästä samaa kuin siitä, että turvapaikkapäätöksiä päätettiin hylätä aiempaa enemmän.

–Kuka näistä linjauksista päättää, hän kysyy.

[...]

Jos journalisti kysyy Migrin johtajilta, vastaus on aina sama: Me päätämme, ja hallinto-oikeus arvioi laillisuuden, eikä päätöksiä ole tullut paljoa takaisin.

–Migrin standardivastaus on se, että me noudatamme lakia, ja hallinto-oikeudet arvioivat, onko se oikein, vaikka Migri itse päättää linjan muutoksista. Itse olen päätellyt, että Migrin pomot päättävät linjaukset, Punto kertoo.

[...]

Sosiaalityöntekijä Päivikki Tähti Satakielestä sanoo, että nuoret ovat sitoutuneet kotoutumiseen heiltä vaaditulla tavalla.

–He ovat osallistuneet sovittuun opiskeluun ja hoitaneet asiansa sekä velvollisuutensa, Tähti kertoo.

Hän ihmettelee, että nuoren saavutukset kotoutumisen osalta ohitetaan ja tulkitaan, että nuori pystyy synnyinmaassaan elättämään itsensä täysi-ikäisenä, vaikka siellä ei ole ketään perheenjäsentä.

Tähti sanoo, että tulkinta on ristiriidassa lainsäädännön kanssa, sillä nuorten tuen tarve nähdään esimerkiksi kotoutumislaissa 21-vuotiaaksi asti. Hän muistuttaa, että nuorisolaissa nuorisoiän katsotaan jatkuvan 29-vuotiaaksi.

–Maahanmuuttajanuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan, kun heidän nuoruuden tuen tarpeensa nähdään päättyvän 18 vuoden ikään, ja ajatteluun ikään kuin syntymäpäivä muuttaisi tilannetta heti. Heidät nähdään päätöksissä täysin aikuisina, Tähti sanoo.

Aamulehti 6.10.2017

[Roope2]

Nyt mulla heittää aika pahasti, kun tässä puhutaan 29-vuotiaasta nuoresta, mutta joskus taas sympatiaa tarvitsee 19-vuotias eläkeläinen.

[Niobium]

Täällä taas on kokemusta siitä, että piti henkilökohtaisesti käydä lyömässä nyrkkiä pöytään, että nuori pääsi hoitoon. Asioista päättävä henkilö ei "ole juuri nyt paikalla", kun kyselin audienssia. Olihan se, kun vaan kävelin sisään.

Nuori pääsi sitten nuorisopsykiatrian hoitoon, terapiat ja lääkitykset kuntoon. Veti lukion loppuun ja opiskelee nyt ammattiin, jossa tulee tuottamaan ja elättämään itsensä.

Miksi sen pitää olla niin erityisen hankalaa kantiksille? Tasa-arvoa tällä sektorilla ei ole nähty vähään aikaan.

Tämä kaikki menee niin irvokkaaksi, että kohta alan siirtää nuivaa asennettani lapsiini. Sitä olen tietoisesti koittanut välttää, mutta kun sieltäkin suunnasta alkaa tulla ihan oma-aloitteisesti nuivia kommentteja.

[MiljonääriPlayboy]

Miksi Migri tulkitsee nyt pienimmän mahdollisen kautta ulkomaalaislakia ihmisille, joilla on jo kotoutumissuunnitelma, jotka käyvät koulua, jolla on ikää 18 vuotta ja joka on kasvanut suurimman osan elämästään jossain muussa maassa kuin siinä, jonne hänet aiotaan palauttaa?

Hän ihmettelee, että nuoren saavutukset kotoutumisen osalta ohitetaan ja tulkitaan, että nuori pystyy synnyinmaassaan elättämään itsensä täysi-ikäisenä, vaikka siellä ei ole ketään perheenjäsentä.

Ja minä ihmettelen miten joku pystyy enää tekemään satiiria monikulttuurista ja maahanmuutosta, kun meillä on olemassa Punton ja Päivikki Tähden kaltaisia hahmoja suoltamassa täysin päättömiä lausuntojaan. Vieläpä ihan tosissaan.

On tuo monikulttuuri kyllä voimakasta myrkkyä: totuus näiden "alaikäisten" sosiaaliturvashoppailusta on suorastaan paiskattu näidenkin hahmojen silmille, mutta heräämisen sijaan siitäkin aletaan pöyristymään. Uskomatonta.

Aamupaskan suvakkitoimittaja olisi voinut kysäistä Puntolta ja Tähdeltä vaikkapa sellaiset mielenkiintoiset kysymykset, että mitenkäs ne "alaikäiset" ovat sitten tähän asti pystyneet elämään vieraassa maassa ilman vanhempiaan, ja miten täysi-ikäistyminen on nyt sitten jotenkin yhtäkkiä vienyt sen saman kyvyn pois? Ja toinen kysymys, että kun esimerkin afgat ovat jo kerran maleksineet Iraniin ja sieltä tuhansia kilometrejä Suomeen, niin mikseivät nämä pystyisi palautuksen jälkeen maleksimaan uudestaan Paskanistanista sinne Iranin puolelle jatkamaan elämäänsä niin halutessaan?

–Maahanmuuttajanuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan, kun heidän nuoruuden tuen tarpeensa nähdään päättyvän 18 vuoden ikään, ja ajatteluun ikään kuin syntymäpäivä muuttaisi tilannetta heti. Heidät nähdään päätöksissä täysin aikuisina, Tähti sanoo.

Niinpä niin. Elämä on julmaa ja ratsuväki raakaa. Diskoon pitäisi silti varmaan päästä heti samalla kellonlyömällä kun täyttää 18, ja veronmaksajien kustantaman auton rattiin? Tämä sama Päivikin mainitsema eriarvoisuushan on vaivannut ravikansaa jo vuosikymmeniä tietyssä elämän vaiheessa: liian vanha samaan lapsilisiä, mutta liian nuori eläkkeelle.

Tiedän ihmisiä, jotka olivat kotoutumassa ja heiltä vedettiin täysin matto alta kielteisellä päätöksellä. He eivät ole tehneet rikoksia.

Se, että ei tee rikoksia, on täysin normaalia käyttäytymistä, josta on melko turha mainita erikseen. Paitsi tietenkin monikulttuurissa, jossa turviksen (väitetty) rikoksettomuus on suoranainen ihmeteko, josta tehdään lauluja.

Semmoinen visainen aivopähkinä vielä Puntolle ja Tähdelle, että mitäpä jos esimerkiksi hylsyn (esimerkiksi ikänsä ja taustansa valehtelun takia) saanut, muutaman vuoden Ruåtsissa maleskellut, alaikäiseksi itseään väittävä turvis (esim. afga) maleksii Suomeen, ja täyttää sitten (taas kerran) Suomessa ollessaan 18v?
Kuvitellaan vielä lisäksi, että ko. partalapsi on sen vuoden aikana jaksanut istua peruskoulussa tavaamassa aa-pee-see kirjaa, eikä ole jäänyt kiinni mistään joukkorikastustus-, tai muista vastaavista kepposista.

-tullessaan "ala-ikäinen", CHECK -> vuoden oleskelulupa
-"sitoutunut" kotoutumiseen, CHECK
-ei ole jäänyt kiinni rikoksista Suomessa ollessaan, CHECK
-ei (mukamas) sukulaisia kotimaassa, CHECK
-sivuutetaan se tosiasia, että on jo elellyt ongelmitta turvallisessa maassa, CHECK
-sivuutetaan vielä sekin tosiasia tässä esimerkissä, että on saanut hylsyn turvallisesta maasta

->ikuinen oleskelulupa Suomeen ja Kela Gold käpälään automaattisesti.

Lisäksi, jos pelkkä väitetty alaikäisyys, keksitty tarina, kotoutumisen alkaminen ja väitetty rikoksettomuus Suomessa oleskelun aikana riittää Punton ja Tähden mielestä automaattiseen oleskelulupaan, niin maailmassa lienee muutama miljardi ihminen, jotka pystyvät halutessaan täyttämään nämä kriteerit. Alkaen ihan pohjoismaiden ja EU:n kansalaisista. Muistetaan, että turviksen väitetty alaikäisyys, väitetty kansalaisuus, väitetty vaino ja väitetty sukulaisten puute lähtömaassa ovat kaikki TÄYSIN turviksen oman kertomuksen varassa olevia seikkoja. Mutta eiväthän turvikset varmaankaan kuffareille valehtelisi Kela Goldin toivossa, eiväthän?  Ja onhan meillä varaa..

e:lisäys

[foobar]

Nyt mulla heittää aika pahasti, kun tässä puhutaan 29-vuotiaasta nuoresta, mutta joskus taas sympatiaa tarvitsee 19-vuotias eläkeläinen.

Ilmeisesti jotain lakia voi tosiaan tulkita niin, että 30-vuotiaaksi asti ihminen on nuori. Eipä itselle tullut ikinä mieleenkään että pitkälle aikuisikään olisin lypsänyt julkista sektoria tämän takia.

Yhteiskunta ei kuitenkaan muutu siitä yhtään kestävämmäksi jos näytellään, että yli 25-vuotiaiden omillaan toimeentulemattomuus olisi yhteiskunnan syytä ja korjattava sen sijaan että se olisi yksilön oma syy. Varsinkin jos tällaista ajattelua sovelletaan systemaattisesti vain tiettyihin ryhmiin jotka näyttävät täsmälleen tietävän, että tätä keinoa voi käyttää vedättämiseen loputtomasti.

Jään mielenkiinnolla odottamaan sitä pitääkö kohta nelikymppisiäkin alkaa kutsumaan nuoriksi, vai annetaanko näille hevosmiesten tapaan armollisesti eläke ennen kuin ovat joutuneet päivääkään itse ja laillisesti, puhumattakaan että "oikeissa töissä" elättämään itseään. Jihadtulkki tai "kokemusasiantuntija" (="minulle maksetaan siitä että olen ollut rikollinen") ei ole sitten sellainen oikea työ.

[JohanNyt]

Nyt mulla heittää aika pahasti, kun tässä puhutaan 29-vuotiaasta nuoresta, mutta joskus taas sympatiaa tarvitsee 19-vuotias eläkeläinen.

Ilmeisesti jotain lakia voi tosiaan tulkita niin, että 30-vuotiaaksi asti ihminen on nuori. Eipä itselle tullut ikinä mieleenkään että pitkälle aikuisikään olisin lypsänyt julkista sektoria tämän takia.

Yhteiskunta ei kuitenkaan muutu siitä yhtään kestävämmäksi jos näytellään, että yli 25-vuotiaiden omillaan toimeentulemattomuus olisi yhteiskunnan syytä ja korjattava sen sijaan että se olisi yksilön oma syy. Varsinkin jos tällaista ajattelua sovelletaan systemaattisesti vain tiettyihin ryhmiin jotka näyttävät täsmälleen tietävän, että tätä keinoa voi käyttää vedättämiseen loputtomasti.

Jään mielenkiinnolla odottamaan sitä pitääkö kohta nelikymppisiäkin alkaa kutsumaan nuoriksi, vai annetaanko näille hevosmiesten tapaan armollisesti eläke ennen kuin ovat joutuneet päivääkään itse ja laillisesti, puhumattakaan että "oikeissa töissä" elättämään itseään. Jihadtulkki tai "kokemusasiantuntija" (="minulle maksetaan siitä että olen ollut rikollinen") ei ole sitten sellainen oikea työ.

Kyllä mun mielestä yhteiskunta voi ja tällä verorasituksella sen pitääkin tukea jossain määrin. Mutta siinä täytyy tulla raja vastaan, varsinkin, jos tuettava perseilyllään haistattaa paskat yhteiskunnalle.

Nykymeininki rapauttaa tosi pahasti yhteiskuntaa ja yhteiskuntamoraalia, kun pahimmat perseilytkin käsitellään loputtomiin asti ymmärtämisen kautta. Pikkuhiljaa alkaa omatkin ajatukset ohjautua siihen, että v***u tässä millään mitään väliä enää. Kun ei näemmä oikeasti ole mitään väliä. Eiku perseilemään, full hd 110%.

[Kemolitor]

11-vuotias taapero saapui pari vuotta sitten aivan yppösen yksin Suomeen isoveljensä ja setänsä kanssa. Kotiväkeä on kovasti ikävä, pari kertaa viikossa soittelevat. Isoveli kyllästyi huonoon puuroon, haki kihlattunsa Irakista ja notkuilee nyt Turkissa. Setä sai hylsyn eikä pojallekaan oikein asyylia irtoa.

Hätäisempi ajattelisi, että josko poika palaisi setänsä kanssa perheensä luo, mutta ei sovi sekään:

KHO:2017:173

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, oliko alaikäinen, yksin Suomeen tullut Irakista oleva turvapaikanhakija A voitu käännyttää Irakiin.

Asiassa saadun selvityksen mukaan nyt 13-vuotias A oli saapunut Suomeen yhdessä setänsä kanssa. A oli kertonut perheensä asuvan edelleen Bagdadissa. Hän oli pitänyt säännöllisesti yhteyttä vanhempiinsa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että lapsen etu on lähtökohtaisesti asua oman perheensä kanssa. Kotimaahan paluun myötä toteutuva yhdistyminen perheen kanssa voitiin asiassa esitetyn selvityksen perusteella sinänsä pitää A:n edun mukaisena. A:n kotimaahan käännyttäminen edellytti kuitenkin, että hänen paluunsa turvallisuudesta ja vastaanotto-olosuhteiden asianmukaisuudesta voitiin varmistua.

Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat katsoneet, että A:n kotimaahan paluu voi tapahtua turvallisesti, koska hän voi palata yhdessä setänsä kanssa.
-----
Hakija on kertonut, että hänen vanhempansa asuvat Bagdadissa ja hän on heihin yhteydessä puhelimitse kaksi kertaa viikossa. Myös hakijan Suomessa oleskeleva setä on yhteydessä hakijan vanhempiin.

Maahanmuuttovirasto ei ole ryhtynyt käytännön jäljittämistoimenpiteisiin, sillä hakijalla ja hänen sedällään on jo yhteys hakijan vanhempiin ja siten hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus palata heidän luokseen setänsä avulla.
-----
Valittajan veli on myöhemmin palannut Irakiin hakemaan kihlattunsa ja on tällä hetkellä Turkissa.

Valittajan mukaan Irakissa ei ole turvallista. Hän on kerran nähnyt, kun ihminen on tapettu kadulla. Hän pelkää kidnappausta ja räjähdyksiä.
-----
Hänen perheensä asuu edelleen Bagdadissa, ja hän on pitänyt perheeseensä säännöllisesti yhteyttä. Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että hallinto-oikeus on samana päivänä antamallaan päätöksellä hylännyt valittajan sedän kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan valituksen. Valittajalla ei ole Suomessa muita sukulaisia, ja hän on asunut vastaanottokeskuksessa yhdessä setänsä kanssa. Valittajan on siten mahdollista palata kotimaahansa setänsä kanssa. Valittajan edun mukaisena voidaan pitää elämistä perheensä kanssa omassa kieli- ja kulttuuriympäristössä.
-----
Valittaja on kertonut sekä turvapaikkapuhuttelussa että sosiaalityöntekijän lausunnossa, että hänellä on hyvät välit vanhempiensa kanssa ja että nämä pitävät yhteyttä puhelimitse säännöllisesti viikoittain. Valittajan vanhemmat asuvat Bagdadissa, jossa on kansainvälinen lentokenttä. Valittaja voi palata turvallisesti yhdessä setänsä kanssa Bagdadin lentokentälle, missä hänet voidaan luovuttaa vanhemmilleen.
-----
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hylkää valituslupahakemuksen kansainvälisen suojelun ja oleskeluluvan osalta.

3. Käännyttämisen osalta korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan tältä osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
-----
Näillä perusteilla Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset on käännyttämisen osalta kumottava ja käännyttämistä koskeva asia palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää asiassa huomiota erityisesti valittajan nuoreen ikään. Mikäli asian jatkokäsittelyssä ei voida varmistua valittajan kotimaahan paluun turvallisuudesta ja vastaanotto-olosuhteiden asianmukaisuudesta, eikä valittajan käännyttäminen kotimaahan siten ole mahdollista, asiassa tulee harkittavaksi oleskeluluvan myöntäminen valittajalle. Korkein hallinto-oikeus ei ota kysymystä tältä osin kuitenkaan suoraan ratkaistavakseen.

Koko päätösteksti:
KHO:2017:173

[Beenari]

Valittajan mukaan Irakissa ei ole turvallista. Hän on kerran nähnyt, kun ihminen on tapettu kadulla.

Koko maa on täysin turvaton, koska valiitaja on yhden kerran nähnyt kun yksi ihminen on tapettu kadulla?

Siis oikeasti? Yhden ihmisen kuolema tekee maasta huippuvaarallisen, ihmettelen vaan mitä hän sitten tekee Suomessa. Tapettiinhan Turussakin kaksi ihmistä kadulle, Helsingin Lönnrotinkadulla liiskattiin yksi ja taisipa se Otanmäen tappokin tapahtua yleisellä liikkumiseen tarkoitetulla väylällä....

[Mikko pa]

Tässä myös tuore esimerkki kuinka vaikeaa on käännyttää "17" vuotias Marokkolainen joka on kriminaali.
En nyt halua muistella Turun tapahtumia mutta mutta...

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1510130686540.html

KHO:2017:172

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt yksin Suomeen alaikäisenä tulleen Marokon kansalaisen A:n kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Maahanmuuttovirasto oli lisäksi päättänyt käännyttää A:n kotimaahansa Marokkoon ja oli määrännyt A:n kahden vuoden Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, oliko 17-vuotias yksin Suomeen tullut, Suomessa huostaanotettu A voitu käännyttää kotimaahansa Marokkoon ja määrätä kahden vuoden Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että paluudirektiivin 10 artiklan 2 kohta edellyttää, että ennen kuin ilman huoltajaa matkustava alaikäinen poistetaan jäsenvaltion alueelta, kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on oltava varmoja siitä, että tämä alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto. Kyse on siten viranomaisen vastuusta varmistaa palautuksen turvallisuus ja asianmukainen vastaanotto. Asiassa oli sinänsä riidatonta, että A:lla oli kotimaassaan äiti ja täysi-ikäinen sisko perheineen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että pelkästään se, että A oli kertonut olevansa säännöllisesti yhteydessä kotimaassa oleviin perheenjäseniinsä, ei yksinään voida katsoa osoitukseksi siitä, että hänet paluudirektiivin edellyttämällä tavalla varmuudella palautettaisiin jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten olisi kotimaassa järjestetty asianmukainen vastaanotto.

A oli otettu huostaan, ja huostaanotto jatkui selvityksen mukaan edelleen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että tällä päätöksellä ratkaistiin ulkomaalaislain säännösten mukaiset oikeudelliset edellytykset A:n käännyttämiselle kotimaahansa. Huostaanotto ei itsessään ole ehdoton este käännyttämistä koskevan päätöksen tekemiselle. Lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on kuitenkin oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Tähän nähden huostaanotettua A:ta ei voitu poistaa maasta ennen kuin lastensuojelutoimenpiteet olivat lakanneet.

Näillä perusteilla Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset oli kumottava käännyttämistä ja maahantulokieltoa koskevilta osin ja asia tältä osin palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

(...)

[Alaric]

KHO tosiaan hiukan linjaili. Tässä uutista noista Kemolitorin ja Mikko pa:n laittamista ratkaisuista.

Viranomaisten on tästä lähin oltava varmoja siitä, että ilman huoltajaa matkustava alaikäinen palautetaan perheenjäsenelle tai nimetylle holhoojalle tai häntä varten on järjestetty asianmukainen vastaanotto. Migrin Repo arvioi, että tämä vaikeuttaa heidän työtään.

Eli käytännössä yhä useampi partalapsi saa jäädä maahan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005446345.html (12.11.2017)

KHO linjasi uusiksi alaikäisiä koskevat käännytys­käytännöt – Irakilaispojan etu on jäädä Suomeen turvaan, koska paluusta perheen luo ei voida varmistua

Samalla KHO linjasi, että palautus on aina järjestettävä yhdessä kotimaan viranomaisten tai huoltajien kanssa. Maahanmuuttovirasto arvioi käytännön muuttuvan vaikeaksi.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi uusiksi Suomen käytäntöjä alaikäisten turvapaikanhakijoiden käännytyksissä.

Käytännössä palautusolosuhteiden varmistaminen edellyttää KHO:n mukaan yhteistyötä lapsen kotimaan viranomaisten tai holhoajien kanssa.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo arvioi uuden linjauksen tuovan lisää vaativuutta ja vaikeutta käytäntöihin.

"Toki tätä jatkossa noudatetaan", Repo toteaa.

Revon mukaan alaikäisen vastaanottotilanne kotimaassa on nyt selvitettävä aikaisempaa tarkemmin.

"KHO määritteli tahot, joihin on oltava yhteydessä tai jotka ovat vastaanottamassa."

Repo muistuttaa, että lapsi voidaan yhä palauttaa.

"Eivät nämä päätökset tarkoittaneet, että linjattiin lapsen edun toteutuvan vain Suomessa. Lapsi voidaan palauttaa, jos se paluu on päätösten edellyttämällä tavalla varmistettu."

KHO kumosi alaikäisten turvapaikanhakijoiden käännytyspäätöksiä perjantaina kahdessa vuosikirjaratkaisussaan. Uusiksi menee esimerkiksi 11-vuotiaana Suomeen setänsä kanssa tulleen irakilaispojan tapaus.

Tuomioistuin katsoi, että nykyisin 13-vuotiaan pojan palauttamisesta turvallisesti perheensä luo Bagdadiin ei voida varmistua ja harkittavaksi tulee oleskeluluvan myöntäminen.

Näkemys siitä, mikä on lapsen etu, oli virastolla toisenlainen. Sen mukaan lapsella on mahdollisuus palata vanhempiensa luokse setänsä avulla ja elää perheensä kanssa tutussa kieli- ja kulttuuriympäristössä.

Paluu sedän kanssa ei ollut kuitenkaan KHO:n mukaan ratkaisu, jota voisi pitää luotettavana.

Viranomaisten on oltava varmoja siitä, että ilman huoltajaa matkustava alaikäinen palautetaan perheenjäsenelle tai nimetylle holhoojalle tai häntä varten on järjestetty asianmukainen vastaanotto, KHO linjasi.

Mikään seikka ei ratkaisun mukaan tukenut Maahanmuuttoviraston väitettä turvallisesta luovutuksesta Bagdadin lentokentällä.

Poika oli pitänyt puhelimitse yhteyttä kotimaassa olevaan perheeseensä. Sillä perusteella ei kuitenkaan voitu KHO:n mukaan varmistua siitä, että lapsi palautettaisiin perheenjäsenelleen.

Irakilaispojan tapauksessa vanhempia ei ollut Suomen viranomaisten toimesta jäljitetty. Pojan sedällä oli valtakirja hoitaa tämän asioita Suomessa, Maahanmuuttovirasto muistutti lausunnossaan.

(...)

[Syämmistynyt]

Nyt ovat v. 2015 yksin, ja ilman huoltajaa, tulleet alaikäiset saavuttamassa täysi-ikäisyyden rajapyykin.  Monella jännittää, ja yksi heistä on HS:n haastattelema Mosi Herati. 

"Näillä nuorilla itselläänhän on ihan hirveä halu kotoutua" – 18-vuotissyntymäpäivä muuttaa ratkaisevasti alaikäisenä yksin tulleen turvapaikanhakijan asemaa


Suurin osa vuonna 2015 Suomeen alaikäisinä ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista on nyt tullut täysi-ikäiseksi. Yksi heistä on afganistanilainen Mosi Herati, joka haluaa perustaa Suomeen oman yrityksen ja ajaa rauhan asiaa.


Arla Kanerva HS
Julkaistu: 23.3. 21:03


MOSI HERATI on 20-vuotias, eikä hän halua koskaan palata Afganistaniin.

Nyt hän istuu kahvilassa Helsingin keskustassa pukeutuneena vaaleanpunaiseen collegeen ja juo kahvia kauramaidolla. Kaulaketjussa riippuu hopeanvärinen rauhanmerkki.

Herati ei ole kuullut Afganistaniin jääneestä perheestään mitään kahteen ja puoleen vuoteen, vaikka on etsinyt heitä sekä Punaisen Ristin että YK:n avulla.

Hän oli 16-vuotias paetessaan Afganistanin sotaa. Suomeen hän tuli marraskuussa 2015 ja hänet sijoitettiin ryhmäkotiin Espooseen. Hän on yksi niistä reilusta kolmestatuhannesta alaikäisestä, jotka tulivat Suomeen yksin vuonna 2015. Yhteensä turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2015 Suomeen vajaat 32 500.

Mosi Heratia, kuten muitakin täysi-ikäistyneitä turvapaikanhakijoita jännittää nyt se, onko valtio ainoastaan odottanut heidän 18-vuotissyntymäpäiviään voidakseen lähettää heidät maasta pois.

HERATI on yhteydessä moniin yksintulleisiin. Myös heihin, jotka ovat täysi-ikäistymisen jälkeen saaneet kielteisen päätöksen ja joutuneet palaamaan Afganistaniin.

"Kahdelle heistä on tapahtunut niin, että kuukausi sen jälkeen kun he olivat tulleet Kabuliin viholliset löysivät heidät, ja toinen heistä joutui moneksi päiväksi sairaalaan ja melkein kuoli."

Nuorten kimppuun hyökättiin ja heidät pahoinpideltiin. Sairaalaan joutunut lähetti Mosille kuvia vammoistaan, mutta tämä ei uskalla julkaista niitä sosiaalisessa mediassa siinä pelossa, että ne johdattaisivat hyökkääjät uudestaan kohteensa jäljille.


...


MOSI HERATILLE on selvää, mitä hän tulevaisuudelta haluaa: asua Suomessa ja olla mukana suomalaisessa yhteiskunnassa. Rauhan asia on sodan alta paenneelle tärkeä. Erityisesti Herati toivoo Suomelta ja muilta eurooppalaisilta valtioilta vastuunkantoa asekaupan suhteen.

"Taleban ja Isis, ei heillä ole asetehtaita. Mutta heillä on käytössään eurooppalaisia aseita."

Hän esittelee tekemäänsä selvitystä EU-maiden aseviennistä ja sen vaikutuksista pakolaiskriisiin. "Jos ei olisi asetehtaita maailma olisi paljon parempi paikka elää."


...


Hänen mielestään Suomen maahanmuuttopolitiikassa kannattaisi ottaa huomioon nykyinen ja tuleva työvoiman tarve, kun väestö ikääntyy ja työvoima vähenee.

""Euroopan komission tutkimuksen mukaan maahanmuutosta on paljon taloudellisia hyötyjä. Turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset nettovaikutukset muuttuvat positiivisiksi noin 10–15 vuoden jälkeen."

Heratin viesti päättäjien suuntaan onkin selvä.

"Suomessa eräs puolue sanoo: "jotain rajaa", mutta minä sanon: "ei mitään rajaa vaan joitakin ratkaisuja

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006046114.html

[ikuturso]

Että oikein kauramaidolla.

Uutisen tärkein anti. Homman kuuluisat kirjoituskilpailut tulee mieleen. Miten kiinnittää huomion epäoleelliseen.

"Hänen silmäluomessaan on näärännäppy. Huolimatta kivuliaasta silmästään hän ohjastaa hävittäjää tarkemmin kuin yksikään suomalaispilotti on koskaan tehnyt". Tai jotain.

-i-

[simppali]

"MOSI HERATI on 20-vuotias, eikä hän halua koskaan palata Afganistaniin".

No sittenhän asia on selvä, jos ei kerran halua palata.

Minäkään en halua mennä koiran kanssa ulos, jos räntää sataa vaakasuoraan, en halua,että palkasta pidätetään veron osuus ja välillä en halua mennä töihin kun väsyttää.

Me ollaan Mosin kanssa samalla viivalla, "ei oo pakko jos ei huvita".

""Suomessa eräs puolue sanoo: "jotain rajaa", mutta minä sanon: "ei mitään rajaa vaan joitakin ratkaisuja".

Ratkaisuksi esitän kielteistä turvapaikkapäätöstä.

[Bellerofon]

Ihan oikeasti. Voisiko löytyä jokin laitos, jossa tarjottaisiin majoitus + ruoka työtä vastaan näille, jotka odottavat hakemuksen käsittelyä. Täytyy olla jokin toimiala, jossa ei ole työvoimaa eikä kilpailua, mutta joka olisi kuitenkin tehtävä. Valtio voisi vaikka kansallistaa moottoriteiden varsien siivouksen tai pitkospuiden tekemisen karhunkierrokselle. En ole koskaan ymmärtänyt asiaa, että turvapaikan hakijalle olisi maksettava samat tuet kuin suomalaiselle. Toisaalta ei kai vankejakaan saa enää nykyään käyttää töiden tekoon. Yltiöpäinen sosialismi on vienyt kaikilta vastuun ja velvollisuudet, mutta oikeudet on kiveen hakattu.

[simppali]

Onkohan näille toimittajille jaettu jonkinlainen valmis sapluuna myötätunto sadun kirjoittamisesta?

- Osio I; Perustelut siitä miten hyvä ja empaattinen ihminen on saapunut Suomeen. Sekä humanisointi, läheiseksi tekeminen.

-Osio II; Sääliin vetoaminen, perhe kadoksissa, avaimet hukassa.

-Osio III; Kertomukseen liitetty melkein sotakokemus... jännitystä lisäävä efekti.

-Osio IIII; Henkilön melko subjektiivinen kertomus tulevaisuudesta ja omista haluista, koulutuksen ja totta kai yrittämisen suhteen.

Anteeksi, että epäilen lähes kaikkia "sadusta totta tarinoita" on kai ammatin varjopuolia.

[Roope]

HS kysyi eduskuntapuolueilta mitä pitäisi tehdä alaikäisinä yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille näiden täyttäessä 18 vuotta.

Helsingin Sanomat: HS:n kysely: Puolueet nostavat esiin jälkihuollon, perheenyhdistämisen ja nuorten turvapaikanhakijoiden motivaation 23.3.2019

Vastauksia lukiessa pitää ymmärtää, että kyse on siitä, mitä tehdä täysi-ikäisiksi tulleille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole perusteita suojeluntarpeeseen. Toimittaja Arla Kanerva jättää tämän tahallaan hämäräksi.

Sdp (Tuula Haatainen):
Käytännössä Suomeen saapuvalle ala­ikäiselle turva­paikan­hakijalle myönnetään lähes poikkeuk­setta oleskelu­lupa.

Mikäli henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa, on suojelun tarpeeseen perustuva oleskelulupa luonnollisesti voimassa myös sen jälkeen, kun henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

Oleskelulupa voidaan myöntää myös ulkomaalaislain 52 §:n perusteella yksilöllisestä inhimillisestä syystä Suomeen syntyneiden siteiden vuoksi. Tätä mahdollisuutta on perusteltua monissa tapauksissa käyttää.

Nuorella pitää olla täysi-ikäistyttyään mahdollisuus hakea oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelupaikan perusteella. Minusta ei ole tarkoituksenmukaista eikä kohtuullista, että Suomeen lapsena tullut ja täällä pitkään oleskellut palautettaisiin hänen aikuistuttuaan kotimaahansa, johon hänellä ei ole enää siteitä.

Jo myönnettyä pysyvää oleskelulupaa ei tietenkään voi peruuttaa täysi-ikäistymisen perusteella.

Työ- tai opiskelupaikka ei ole peruste myöntää oleskelulupaa turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttäneelle.

Täysi-ikäiseksi tulo ei poista siteitä kotimaahan.

Rkp (Eva Biaudet):
Mielestäni yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille olisi tullut antaa pysyviä tai pitkäaikaisia oleskelulupia, ainakin koko opiskeluajan kattavia.

Kun he täyttävät 18 heille on myönnettävä jatkolupia ainakin koko opiskeluajaksi.

Suomessa lastensuojelun asiakkailla on 25 vuoteen saakka mahdollisuus saada erityistä tukea asumiseen ja opintojen turvaamiseen, samalla tavoin kuin muut lapset saavat perheiltään. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakija eivät saa samaa tukea ja suojaa kuin lastensuojelun asiakkaat, vaikka heillä ei ole perhettä turvaamassa heidän aikuistumistaan. Olisi keskeistä turvata nuorten kasvu ja aikuistuminen sekä koulutus ja mahdollistaa heille pysyvä jääminen Suomeen jos he sitä toivovat, esimerkiksi kun muualla ei enää ole perhettä jäljellä ja kun he eivät ole asuneet synnyinmaassaan muutoin kuin pieninä lapsina.

Tieto pysyvästä oleskeluluvasta tai pitkäaikaisesta oleskeluluvasta tukee kasvua, motivoi integroitumiseen ja opiskeluun. Tulevaisuudenusko on nuoren tärkein apu selviytymiseen.

On Suomen etujen vastaista että emme kannusta nuoria, Suomessa nyt koulutuksen saaneita, monikielisiä ja useasti vahvoja selviytyjiä jäämään Suomeen.

Ei tietenkään pidä palkita turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiä pysyvillä oleskeluluvilla vain siksi, että he ovat tulleet Suomeen väitetysti alaikäisinä. Heidän tänne jäämisensä ja uusien tulijoiden houkuttelu ei ole millään opilla Suomen etujen mukaista.

Vihreät (Lasse Miettinen):
Yksin tulleet alaikäiset turva­paikan­hakijat ovat erityisen haavoit­tuvassa asemassa. Tämä haavoittuvuus ei lakkaa nuorten täyttäessä 18 vuotta. Se tulisi ottaa paremmin huomioon turvaamalla täysi-ikäistyneelle nuorelle riittävä tuki. Nykyinen tilanne, jossa täysi-ikäistynyt muuttaa aikuisten vastaanottokeskukseen, eikä hänellä ole enää edustajaa eikä lähtökohtaisesti oikeutta avustajaan turvapaikkapuhuttelussa, ei huomioi riittävästi nuoren haavoittuvaa asemaa ja tuen tarvetta. Täysi-ikäistymisen vuoksi nuori saattaa joutua siirtymään toisella paikkakunnalla sijaitsevaan vastaanottokeskukseen ja hänen olemassa olevat siteensä katkeavat. Tämä luo epävarmuutta ja hankaloittaa oman paikan löytämistä yhteiskunnassa.

Asumiseen liittyviä muutoksia mahdollisesti suurempi epävarmuus aiheutuu nuorten oleskeluoikeudesta. Maahanmuuttovirasto on muuttanut käytäntöään niin, että se myöntää nykyisin monille turvapaikanhakijanuorille jatkolupia vain vuodeksi kerrallaan. Turvapaikanhakijanuorten kannalta on kohtuutonta, että he joutuvat pelkäämään oleskeluoikeutensa puolesta tämän muuttuneen käytännön vuoksi. Lupien lyhytaikaisuus aiheuttaa epävarmuutta tulevasta, kuormittaa mielenterveyttä ja voi varjostaa nuorten kotoutumista vuosikausia. On sekä yhteiskunnan että yksilön edun mukaista, että turvapaikanhakijanuoret käyttävät resurssejaan opiskeluun eivätkä lupahakemusmenettelyyn.

Oleskeluoikeuteen liittyvää epävarmuutta tulisi poistaa myöntämällä 18 vuotta täyttäneille pidempiä lupia yhden vuoden sijaan. Lisäksi turvapaikanhakijanuorilla tulisi olla mahdollisuus hakea oleskelulupaa opintojen perusteella, jos turvapaikkaprosessi on vielä kesken. Koska omalla perheellä on kotoutumisen onnistumisessa todella iso merkitys, myös perheenyhdistämisen käytäntöjä olisi syytä tarkastella ja varmistaa, että ne vastaavat kaikkien täysi-ikäistyneiden turvapaikanhakijoiden osalta perustuslain ja ihmisoikeussopimisten edellyttämää perhe-elämän suojaa. Nuorten kotoutumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan tulisi tukea kaikin mahdollisin keinoin.

Ei mitään järkeä eikä perusteita myöntää pitkiä oleskelulupia alaikäisyyden perusteella, eikä se taatusti ole yhteiskunnan etu. Jos ei tarvetta suojeluun, niin poikkeuksetta maasta pois.

Vielä hullummaksi menisi, jos näille myönnettäisiin lupa perheenyhdistämiseen.

Vasemmistoliitto (Veronika Honkasalo):
Syksyn 2017 jälkeen on tullut usean kansalais­järjestön tietoon, että Migri näyttää siirtyneen käytäntöön, jossa se on myöntänyt vain vuoden mittaisia jatkolupia niille alaikäisille, joille on myönnetty oleskelulupa yksilöllisistä inhimillisistä syistä, vaikka kyse on jatkuvaluonteisesta A-luvasta. Aikaisempana käytäntönä on ollut, että jatkoluvat ovat olleet 3–4 vuoden mittaisia. Tiedossa on myös tapauksia, joissa 18 vuotta täyttäneet alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat saaneet jatkoluvalleen lupahakemukseen kielteisen päätöksen ja karkottamispäätöksen. Migri näyttää siis siirtyneen noudattamaan linjausta, jossa se pidättäytyy myöntämästä tosiasiallisesti pysyväisluonteista oleskelulupaa yksin alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille. Sen sijaan Migri odottaa, että nuoret täyttävät 18 ja sen jälkeen kielteinen oleskelulupapäätös annetaan sillä perusteella, ettei nuorella ole enää Migrin mukaan inhimillistä yksilöllistä perustetta oleskelulle.

Useat yksin alaikäisinä tulleiden parissa toimivat asiantuntijat pitävät merkittävää linjanmuutosta täysin perusteettomana ja lapsen edun vastaisena. Se ei perustu lainmuutoksiin eikä sille ole esitetty mitään laillista perustetta. Yksin alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleille linjanmuutos aiheuttaa muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa turvattomuutta ja ahdistusta. Suomen vastaanottojärjestelmässä yksin tulleille nuorille on tarjottu kotoutumiskoulutusta heti alusta alkaen ja nuoriin on investoitu jo parin vuoden ajan. Monet ovat juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan, oppineet kielen, saaneet opiskelupaikan ja ystäviä. Epätietoisuus tulevaisuudesta ja mahdollinen kielteinen päätös ja pahimmassa tapauksessa karkottaminen aiheuttaa mielenterveysongelmia yksin tulleille nuorille, joiden traumaattinen tausta jo entuudestaan kuormittaa nuorten hyvinvointia. Myös Suomen ulkomaalaislaki (301/2004) velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin kaikessa alle 18-vuotiasta lasta koskevassa päätöksenteossa. Olisikin syytä arvioida, miten lapsen oikeuksien yleissopimuksen allekirjoittamaa Suomea velvoittava lapsen edun huomioiminen toteutuu Migrin uudessa linjauksessa.

On siis syytä siirtyä vanhaan käytäntöön, jossa jatkoluvat ovat olleet 3–4 vuoden mittaisia ja mahdollistaneet kotoutumisen.

18 vuotta täyttäneet yksin Suomeen tulleet nuoret putoavat biologisen iän vuoksi monen heitä alaikäisinä aikaisemmin suojanneen turvajärjestelmän ulkopuolelle. He menettävät edustajan tuen, ja joutuvat muuttumaan pois alaikäisille tarkoitetusta yksiköstä, pahimmillaan toisella paikkakunnalle. Lisäksi monet 18 vuotta täyttäneet eivät aina ole tietoisia heille kuuluvista oikeuksista. 18 vuotta täyttäneet joutuvat siten pärjäämään omillaan ja tekemään yksin omaa elämää koskevia päätöksiä. On turvattava, että yksintulleet turvapaikanhakijat pääsevät jälkihuollon piiriin ja saavat kaiken tarvitsemansa tuen arjesta selvitäkseen. Kuntien on varmistettava, että kotoutumislain mukainen jälkihuolto toteutuu myös käytännössä. Kattavat mielenterveyspalvelut on oltava saatavilla yksintulleilla, joilla on usein traumaattisia kokemuksia taustalla.

Tällä hetkellä alaikäisten yksintulleiden perheenyhdistäminen on lähes mahdotonta, kun vuonna 2016 ulkomaalaislain toimentuloedellytyksiä ulotettiin koskemaan alaikäisiä. Käytännössä Suomi tekee näistä alaikäisistä perheettömiä. Perheenyhdistämisen helpottaminen yksin alaikäisten tulleiden kohdalla on perusteltua, sillä perhe samassa maassa edesauttaa kotoutumista myös myöhemmässä elämänvaiheessa.

Tiivistetysti:

1. Alaikäisenä käynnistetty turvapaikkaprosessi tulisi käsitellä nopeutetussa menettelyssä, ei voi olla niin, että hakee 16-vuotiaana ja täyttää prosessissa ollessaan 18 niin kuin tällä hetkellä monesti on.

2. Alaikäisenä jätetyn hakemuksen päätöskäsittely täytyisi tehdä kuin alaikäiselle, vaikka ehtisikin täyttää 18, lasten oikeuksien sopimuksen noudattamista on kunnioitettava myös käytännössä.

3. Aikuiseksi ei tulla yhdessä yössä. Alaikäisenä hakevan päätöksen tulisi aina olla myönteinen ja luvan pitkä, koska pätkäluvat ja epävarmuus kuluttavat ihmistä, heikentävät elämänlaatua, hidastavat ja estävät kotoutumista ja lisäävät syrjäytymisriskiä.

4. Raha. On lyhytnäköistä satsata koulutukseen ja kotoutumiseen vuosien ajan, ja heittää satsaukset romukoppaan kun henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

5. Alaikäisten iänmäärittelyt ovat tällä hetkellä eettisesti ongelmallisella pohjalla, sillä alaikäisiä ei aina tunnisteta vaan alaikäisiä määritetään virheellisesti aikuisiksi. Suomessa käytetyt vanhat iänmäärittelymenetelmät eivät ole kestävällä pohjalla. Lainsäädännöllä on turvattava se, ettei yksikään alaikäinen jäisi tunnistamatta.

6. 18-vuotiailla oltava oikeus jälkihuoltoon ja tukeen.

7. Perheenyhdistämisen helpottaminen alaikäisten yksintulleiden kohdalla.

Täyttä tuubaa.

Kyse on turvapaikanhakijoista, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan. Koulutukseen ja kotoutukseen satsattua rahaa ei saada takaisin euroakaan myöntämällä heille oleskelulupia. Se päinvastoin houkuttelee uusia tulijoita, jotka aiheuttavat kuluja moninkertaisesti.

En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa Iänmäärittely olisi osoitettu Suomessa virheelliseksi.

Se nyt on selvää, että perheenyhdistäminen ei kuulu niille, jotka ovat saaneet tilapäisen oleskeluluvan alaikäisyyden vuoksi.

Kokoomus (Juhana Vartiainen):
Yksin alaikäisinä turva­paikan­hakijoina Suomeen tulleiden nuorten täyttäessä vastaanottovaiheessa 18 vuotta tulisi miettiä, onko tarpeen siirtää heitä täysi-ikäisten vastaanottoyksiköihin, vai olisiko mahdollista jäädä asumaan tukiasumisyksikköön 16–17 -vuotiaiden nuorten kanssa. Tällä hetkellä täysi-ikäisten ja alaikäisten vastaanottopalvelut ovat tietääkseni erillisiä, ja resursoitu eri tavoin. Suomen vastuuta lasten oikeuksien sopimuksen noudattamisesta voitaisiin haluttaessa kuitenkin tulkita (ja tarvittaessa lainsäädäntöä muuttaa) siten, että nuorten haavoittuva asema huomioitaisiin. Niiden nuorten määrä, jotka täyttävät vastaanottoaikana 18, on varsin vähäinen, ja oli käsittääkseni jopa 2015 tulleen tavallista suuremman alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän joukossa. Kustannukset eivät tässä ole merkittävät, mutta ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien näkökulma on.

Vastaanottoaikana 18 vuotta täyttäneiden nuorten osalta oleskelulupapäätöksissä tulisi edelleen huomioida lapsen etu. Jos olen oikein ymmärtänyt, 18. vuotiaankin oleskelua voidaan jatkaa harkinnanvaraisesti, inhimillisin perustein. Syntymäpäivä ei muuta sitä tilannetta, että turvapaikan tarve on ollut niin suuri, että lapsi on joutunut eroon perheestään. Oleskeluluvan myöntäminen suoraan pidemmäksi aikaa on myös tärkeää: vain yhdeksi vuodeksi myönnetty lupa tekee nuorelle vaikeaksi keskittyä kotoutumiseen ja opiskeluun.

Alaikäisinä turvapaikanhakijoina yksin tulleiden nuorten, jotka täyttävät 18 vuotta ja ovat saaneet oleskeluluvan Suomeen, tulisi olla kaikissa kunnissa laadukkaan jälkihuollon tukitoimien piirissä. Nuorten itsenäistymisen tukeminen nivelvaiheessa on erittäin tärkeää onnistuneen kotoutumisen ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Riittävän pitkä kotoutumissuunnitelmajakso opintojen ajaksi (3–5 vuotta) takaa nuorelle mahdollisuuden opintojen kautta työllistyä ammattitaitoa vaativiin ja pitkällä tähtäimellä kestävää hyvinvointia tuottaviin ammatteihin.

On nimenomaan todettu, että tarvetta turvapaikkaan ei ole. Näitä tapauksia ei pidä palkita pidemmällä oleskeluluvalla.

Siniset (Riikka Taivassalo):
Alaikäisten ei pitäisi joutua vaeltamaan yksin läpi Euroopan hakeakseen turvapaikkaa Suomesta. Tämä on selvä osoitus siitä, että nykyjärjestelmä ei toimi. Ratkaisu on siirtää koko turvapaikkaprosessi EU-alueen ulkopuolelle. Tällöin pystyisimme kontrolloimaan Suomeen otettavien turvapaikanhakijoiden määriä ja sopeuttamaan sen kantokykyymme ja varmistamaan mm. kotouttamisen resurssit.

Nyt kun alaikäisenä yksin tulleita turvapaikanhakijoita Suomessa on, niin kun henkilö täyttää 18, hänen tilanteensa tulee arvioida uudelleen. Onko tarvetta turvapaikkaan vai ei. Tällainen arviohan pitäisi muutenkin tehdä suojelun tarpeen osalta tietyin määräajoin. Tässä yhteydessä voitaisiin arvioida myös henkilön sitoutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Siniset ovat esittäneet ns. sisuviisumia, joka voitaisiin myöntää mikäli henkilö on osoittanut poikkeuksellista sisukkuutta esimerkiksi kielitaidon, työnteon tai opiskelun muodossa.

Ei ole tarvetta määrittää suojelun tarvetta uudestaan, kun hakija tulee täysi-ikäiseksi. On jo kerran määritetty, että tarvetta ei ole.

"Sisuviisumi" olisi taas uusi vetotekijä, kun entisetkin vetotekijät pitäisi poistaa.

Keskusta (Ilkka Miettinen):
Turvapaikan­hakijoita on kohdeltava yksilöinä, ei suurena massana. Turvapaikka tulee myöntää hädänalaisille, erityisesti yksin alaikäisinä tulleet ovat haavoittuvimmissa asemassa. Alaikäisenä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden tullessa täysi-ikäiseksi heiltä luonnollisesti edellytetään ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään, samalla tavalla kuin suomalaisiltakin nuorilta.

Mikäli täysi-ikäiseksi tullut turvapaikanhakija osoittaa motivaatiota kotoutua esimerkiksi opiskelemalla, tekemällä työtä ja opettelemalla suomen tai ruotsin kieltä sekä käyttäytymällä lakien ja suomalaisten arvojen mukaisesti, voidaan hänelle räätälöidä kotouttamissuunnitelman yhteydessä tarvittavia tukitoimia. Sen sijaan mikäli hän ei osoita minkäänlaista mielenkiintoa kotoutumisen suhteen, tulee hänen oleskelulupansa ottaa välittömästi uudelleen harkintaan. Usein juuri hyvin kotoutuneet ja työtä tekevät Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet ovat Suomelle voimavara.

Oleskelulupia ei pidä myöntää opiskelun tai käyttäytymisen perusteella, jos perusteita suojeluntarpeeseen ei ole. Se houkuttelee vain lisää turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiä.

[Syämmistynyt]

Mosi näyttää olevan mediatoteemina laajemminkin.  Pointti lienee siinä, että alaikäiset afgaanit ovat havainneet, ettei pysyvä oleskelulupa napsahtanutkaan alaikäisen statuksella, vaan laskennallisen 18 v. syntymäpäivän kohdalla Migri on alkanut kysellä lisäperusteita siihen mitä nuori aikoo jatkossa Suomessa tehdä.  Turvapaikkabisneksen pyörittäjillä taas uhkaa jäädä saamatta 18-21 -vuotiaille turvapaikkapojille hövelisti tarjolla oleva rahoitus, koska miehet eivät osaa hakea, ja poukkoilevat, kun pitäisi olla pitkäjännitteinen, vaikka ikuinen taikaseinälupaus ei heti näyttäytyisikään suorana jatkumona.

NB: miksiköhän valokuvausta harrastava Mosi näyttää YLE:n kuvissa vain niskansa.  Saisiko naamakuvasta ikäskannerilla tarkempaa analyysia?

Migrin miniluvat nuorille herättävät huolta –"Voin asua kaksi vuotta rauhassa ja sen jälkeen pitää taas jännittää ja pelätä"


Maahanmuuttoviraston yksin Suomeen tulleille turvapaikanhakijanuorille myöntämät lyhyet oleskeluluvat ja jatkolupahakemusten hylkääminen kauhistuttavat nuoria ja heitä auttavia viranomaisia ja tukiperheitä.


Turvapaikanhakijat 19.3.2018 klo 16:08

Afganistanilainen Mosi tuli Suomeen runsaat kaksi ja puoli vuotta sitten. Alaikäinen ja yksin saapunut Mosi sai vuoden oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, mutta ei kansainvälistä suojelua.

Mosilla on noin tuhat kohtalotoveria vuosina 2015-2017 Suomeen tulleissa lapsissa ja nuorissa. He kaikki joutuvat hakemaan jatkolupaa, jos haluavat jäädä maahan.

Mosilla on moneen muuhun nuoreen verrattuna levollisempi mieli. Hän sai kahdeksan kuukauden odottamisen jälkeen kahden vuoden oleskeluluvan, johon hän hakee jatkoa ensi vuoden elokuussa. Hän voi nyt keskittyä paremmin opiskeluun ja iloa tuottavaan valokuvausharrastukseen.


...


Kielteiset päätökset ovat saaneet nuoret pelkäämään entistäkin enemmän.

Tieto siitä, että valtaosa nuorista on saanut jatkoluvan, ei riitä rauhoittamaan heitä, arvioi Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Aino-Marja Kairamo.

– Vaikka niitä olisi vähän, niin jokainen pelkää, että olenko minä juuri se, joka saa kielteisen päätöksen.

Kairamo on monien muiden turvapaikanhakijanuorien kanssa toimivien tavoin huolissaan tilanteesta.

– Se tuottaa nuorille turhaa inhimillistä kärsimystä. Se vaikeuttaa sitä, miten he pystyvät noudattamaan kotouttamissuunnitelmaa. Koulunkäynnissä voi tulla keskittymisvaikeuksia.

– Nuoret kärsivät muutenkin paljon unettomuudesta. On ymmärrettävä, että jos he elävät siinä pelossa, että saavatko jäädä maahan, niin se ei helpota psyykkistä oireilua.

Kairamo harmittelee, että nuoret eivät epävarmassa tilanteessa pysty käyttämään hyödykseen kaikkia niitä palveluita, joita olisi heidän saatavillaan 21 ikävuoteen asti.

Se tuottaa nuorille turhaa inhimillistä kärsimystä.


– Sitten lopulta kun nuori voisi rauhoittua, uskoa, että hän saa jäädä, tämä jälkihuollon palvelu onkin jo ohi. Me emme todellakaan ymmärrä tätä. Sen vuoksi me olemme nähneet velvollisuudeksemme kertoa tästä, ja olemme kirjelmöineet Maahanmuuttovirastolle ja sisäministeriölle.


...


– Tästä on tullut iso ja meidän mielestä aivan turha härdelli. Me tiedämme, että tilanne on sama muissa kunnissa, joissa näitä ilman huoltajaa tulleita nuoria on.

Kairamo sanoo, että vaikka jatkohakemukset on heidän mielestään tehty perusteellisesti, Maahanmuuttovirasto on pyytänyt uudelleen samoja selvityksiä kuin mitä hakemukseen on alunperin liitetty.

Tästä on tullut iso ja meidän mielestä aivan turha härdelli.


Hän sanoo kaikkien nuorten kanssa toimivien toivovan, että Maahanmuuttovirasto palaisi käytäntöön, jossa jatkoluvat olivat pidempiä.

– Annettaisiin näiden nuorten elää rauhassa tässä maassa. Kun he ovat sen ensimmäisen luvan saaneet, niin sen jälkeen jatkoluvat olisivat neljän vuoden mittaisia, jolloin nuoret pääsisivät eteenpäin elämässä.


...


Migri: Täysi-ikäisellä oltava uusi lupaperuste

Nuorten asioita hoitavat epäilevät, että Maahanmuuttovirasto myöntää tarkoituksella lyhyitä lupia siihen asti, että yksin tullut alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi.

Alaikäisyys on peruste myöntää oleskelulupa inhimillisellä yksilöllisellä perusteella. Täysi-ikäisen kohdalla on löydyttävä uusi peruste.

– Mahdollisesti lupa on ulotettu päättymään suurin piirtein siihen 18-vuotispäivään, jos se on noin vuoden lupa tai kahden vuoden lupa, sanoo Suominen.

Mahdollisesti lupa on ulotettu päättymään suurin piirtein 18-vuotispäivään.


Hän kuitenkin kiistää, että Maahanmuuttovirasto "potkisi" alaikäisinä tulleita pois maasta viiveellä.

– Päätöstilastot eivät vahvista tätä, koska niin vähän on tehty kielteisiä päätöksiä.

Päätöksenteon hitaus johtuu Suomisen mukaan hakemusten suuren määrän lisäksi myös siitä, että hakemuksiin liitetään harvoin tarvittavia perusteita ja niitä joudutaan pyytämään myöhemmin.


...


Samaan aikaan hakemuskierteeseen juuttuneet nuoret harkitsevat ja myös tekevät epätoivoisia ratkaisuja.

– Mun jotkut kaverit on yrittäneet tehdä itsemurhaa, koska omassa maassa emme voi elää. Missä me voimme elää, jos Suomessakin emme voi elää, kysyy Mosi.

https://yle.fi/uutiset/3-10118282

[simppali]

"Samaan aikaan hakemuskierteeseen juuttuneet nuoret harkitsevat ja myös tekevät epätoivoisia ratkaisuja".

Tota,, mikä on hakemuskierre?, se, että saman läpätyksen voi parhaimmillaan uusia viisi kertaa?

Ja ostaa lisää aikaa maidon ja hunajan maassa? olin paikalla muinoin, kun miekkonen yritti hirttäytyä puuhun Helsingin keskustassa,,, vakava tilanne aluksi ,mutta äwläbädän jälkeen naru kädessä puuhun kiipeäminen hymyilytti.

https://www.youtube.com/watch?v=OdY0lLlTGOc

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703092200082896

"- Tällä hetkellä selvitellään miehen hirttäytymisyritystä ja katsotaan sitten, mihin nämä muut asiat, jotka netissä liikkuvat johtavat".


Mies laitteli teatraalisin ottein silmukan kaulaansa ja loikkasi n. 1,5 metrin korkeudelta alas, ilmeisesti oli unohtanut solmia köyden toisen pään puuhun, no unohduksia käy.

[Kari Kinnunen]

Mies laitteli teatraalisin ottein silmukan kaulaansa ja loikkasi n. 1,5 metrin korkeudelta alas, ilmeisesti oli unohtanut solmia köyden toisen pään puuhun, no unohduksia käy.

Mistähän äbäläwäbälät ovat saaneet päähänsä, että ketään kiinnostaa heidän hirttäytymisensä. Paitsi tietysti pulleroita pallerofaneja.

Minulle ja veikkaan, että monelle muullekkin ei humanistille persvakopersoonalle palleron hirttäytymiset on se ja sama.

[Nereus]

Valtion rahoitus kunnalle vähenee kun tulee täysi-ikäiseksi. Nyt pitäisi alkaa elämään omilla tuloilla, ampäri ja harja käteen ja töihin. Tietysti voisi sanoa että muisti ikänsä väärin ja on nyt vasta 14-vuotias.

[Kari Kinnunen]

^
Siinäpä se olisikin geelihelttaisen mokkasandaalin naamassa näkemistä kun pistetään keltaliivit päälle, Sievit jalkaan ja tienvarsien siivontaan leipänsä eteen.

Saattaisi se afganistanilainen teehuone olla yllättäen varsin houkutteleva.

[kivimies]

Hänen mielestään Suomen maahanmuuttopolitiikassa kannattaisi ottaa huomioon nykyinen ja tuleva työvoiman tarve, kun väestö ikääntyy ja työvoima vähenee.

Jestas että onkin poika nopea oppimaan.

Hesari voisi antaa potkut yhdelle toimittajistaan ja palkata tämän 20-vuotiaan tilalle. Juttujen laatu ei ainakaan huononisi.

[Punaniska]

HERATI on yhteydessä moniin yksintulleisiin. Myös heihin, jotka ovat täysi-ikäistymisen jälkeen saaneet kielteisen päätöksen ja joutuneet palaamaan Afganistaniin.

"Kahdelle heistä on tapahtunut niin, että kuukausi sen jälkeen kun he olivat tulleet Kabuliin viholliset löysivät heidät, ja toinen heistä joutui moneksi päiväksi sairaalaan ja melkein kuoli."

Nuorten kimppuun hyökättiin ja heidät pahoinpideltiin

Kabulissa on 4.6 miljoonaa asukasta, sieltä löydy kukaan, joka haluaa pysyä tuntemattomana.

[sattuma]

Hänen mielestään Suomen maahanmuuttopolitiikassa kannattaisi ottaa huomioon nykyinen ja tuleva työvoiman tarve, kun väestö ikääntyy ja työvoima vähenee.

Jestas että onkin poika nopea oppimaan.

Hesari voisi antaa potkut yhdelle toimittajistaan ja palkata tämän 20-vuotiaan tilalle. Juttujen laatu ei ainakaan huononisi.

Hesarin jutussa on viljelty näitä plussanoja, joiden tarkoituksena on harhauttaa yleisöä.

Kepposta on esitelty kirjassa, Islam - 11. vitsaus.

Teemasta Hommalla

https://hommaforum.org/index.php?topic=127577.0

[anatall]

Erityisesti Herati toivoo Suomelta ja muilta eurooppalaisilta valtioilta vastuunkantoa asekaupan suhteen.

"Taleban ja Isis, ei heillä ole asetehtaita. Mutta heillä on käytössään eurooppalaisia aseita."

Hän esittelee tekemäänsä selvitystä EU-maiden aseviennistä ja sen vaikutuksista pakolaiskriisiin. "Jos ei olisi asetehtaita maailma olisi paljon parempi paikka elää."

Aivan vastava tilanne olisi, jos serkkuaan Mertsiä puukottanut Feija vaatisi tapauksessa vastuunkantoa pottunokkaisilta puukkotehtailijoilta, koska eihän manneilla itsellään ole puukkotehtaita. 

"Jos ei olisi asetehtaita maailma olisi paljon parempi paikka elää." Jos ei olisi islaminuskoa, maailma olisi paljon, paljon parempi paikka elää.

Mosia takuulla ketuttaa nyt se, ettei valehdellut ikäänsä vieläkin nuoremmaksi kuin 15v. Tietysti Mosia pelotti se, ettei ehkä sinisilmäisinkään suvakkikalkkuna uskoisi 10-vuotiaalla kasvavan parta.

[HDRisto]

"Kahdelle heistä on tapahtunut niin, että kuukausi sen jälkeen kun he olivat tulleet Kabuliin viholliset löysivät heidät".

Sen siitä saa kun päivittää some-tilejään. "Täällä ollaan taas Kabulissa, tulin juuri Suomesta" ja selfie siihen lisäksi.
Vastapuoli suorastaan lankeaa polvilleen ja kiittää jumalaansa siitä kuinka helpoksi idiootit tekevät löytämisensä miljoonkaupungissa. Ja kun jää se matalan profiilin pitäminen.. Sen sijaan kekkaloidaan (sikäläisittäin)luxus-kuteissa ja iPhone kädessä -> paikalliset kyrpiintyvät ja ottavat vermeet talteen väkivalloin vaikkei aiempaa kaunaa olisikaan.

[Tulevaisuus]

Onko nämä nyt niitä kuuluisia "huoltosuhteen korjaajia". Miettikää hetki alkaako tuollainen latte kaveri pesemään vääräuskoisen vanhuksen persettä tai muutenkaan tekemään matalapalkka töitä mitä niille on kaavailtu. Mietitään vielä hetki...

Pieni lisäys: Jos tälläinen tarmokas kaveri lähtee pois maastaan onko meillä oikeutta ottaa sitä tänne, eikö oma maa kaipaa häntä paljon enemmän. Siellä riittää niin paljon töitä ettei pois tarvitse lähteä. Olisi meiltä aika itsekästä viedä Afganistanilta tuollainen osaaja.

[Jaska Pankkaaja]

Niistä eurooppalaisista aseita olisi hauska kuulla lisää..

Ehkä joku US Army sarjanumerolla oleva Beretta saattaa löytyä mutta lienevät pitkälti sitten siinä.

Siis pienintä yksityiskohtaa myöten nyyhkytarina oli pelkkää paskaa.

[Ernst]

Tämäkin pinkkihupparinen afgaaninulikka kauramaitoineen ei voi millään palata Afganistaniin, mutta  kun Taleban ei enää niin hallitse, hän aikoo palata sinne viemään suomalaista opetusosaamista afgaaninaisien hyväksi.

Näettekö tietyn ristiriidan nulikan puheissa. Suomennan: ma tartten oleskeluluvan, kun kaverikin Kabulissa hakattiin. Siksi ma en voi palata sinne. Kun mulla on oleskelulupa (tai mieluusti passikin), ma meen sinne brassailemaan heti.