Pakolaisjärjestöjen yhteiset eduskuntavaaliteesit 2015

[Roope]

Pakolaistyötä tekevien järjestöjen vaaliteesit (pdf)

Pakolaistyötä tekevien järjestöjen vaaliteesit

1. Pakolaisille on luotava turvallisia saapumisreittejä kiintiöjärjestelmän rinnalle.
2. Perheenyhdistäminen tulee palauttaa osaksi suomalaista pakolaispolitiikkaa.
3. Säilöönotto on kiellettävä ja turvapaikanhakijoiden oikeudet taattava.
4. Lapsen etu on huomioitava kaikissa turvapaikkamenettelyn vaiheissa.


1. PAKOLAISILLE ON LUOTAVA TURVALLISIA SAAPUMISREITTEJÄ KIINTIÖJÄRJESTELMÄN
RINNALLE

Suomi on muun EU:n mukana käytännössä sulkenut rajansa pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta. EU:n
alueelle päästäkseen pakolaisten on otettava merkittäviä riskejä ja pääasiassa turvauduttava salakuljettajien
apuun. Turvallisia saapumisreittejä kansainvälistä suojelua hakeville ei tällä hetkellä juuri
kiintiöjärjestelmän ulkopuolella ole.

Humanitaarisia viisumeja tulee myöntää järjestelmällisesti Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten
konfliktialueilla asuville tai niiltä paenneille sukulaisille ja muille hädässä oleville ihmisille. Humanitaarinen
viisumi tarjoaa vainoa pakenevalle nopean, laillisen ja turvallisen keinon päästä hakemaan kansainvälistä
suojelua. Kiintiöpakolais- ja turvapaikkajärjestelmien rinnalla humanitaarinen viisumi on tehokas keino
vähentää ihmissalakuljetusta sekä riskiä ihmiskaupan uhriksi joutumisesta.

Suomen viisumilainsäädännössä on kyse alueellisesti rajatusta viisumista, jonka voi myöntää myös
humanitaarisin perustein. Viisumin avulla henkilö voisi saapua Suomeen turvallisesti ja laillisesti ja hakea
Suomeen saavuttuaan turvapaikkaa. Myös muulla perusteella maahan tulleella ihmisellä tulee aina olla
mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua silloin kun lähtömaan tilanne äkillisesti on muuttunut, eikä hän
voi vainon pelosta palata sinne turvallisesti. Konfliktialueelta tuleminen ei yksin voi riittää perusteeksi
kielteiselle viisumipäätökselle.

Kiintiöpakolaisjärjestelmän olemassaolo osana suomalaista pakolaispolitiikkaa on hyvä ja sen jatkuvuus on
taattava. On syytä muistaa, että kiintiöjärjestelmä on tehty pitkäaikaisista konflikteista kärsiville ja erityisen
haavoittuvassa asemassa oleville pakolaisille.

Järjestöt kiittävät kiintiön nostamista ja esittävät hallituskaudelle tavoitteeksi nostaa kiintiö 2000
pakolaiseen Ruotsin tapaan. Kuntapaikkatilanne on kiintiöjärjestelmän kipupiste. Vuonna 2014
kuntapaikkoja löytyi suhteellisen helposti syyrialaisille pakolaisille. Samaan aikaan kongolaiset joutuvat
edelleen odottamaan kuntapaikkaa pakolaisleireillä. Järjestöt pitävät valtion kunnille tarjotun tuen
korottamista hyvänä kehityksenä ja kannustavat jatkossa vastaaviin toimiin. Kuntien itsemääräämisoikeus
kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa on kuitenkin ongelmallista.

Järjestöt ehdottavat kuntapaikkapolitiikkaan muutoksia. Kunnat eivät jatkossa saa valikoida pakolaisia
lähtömaan tai muunkaan perusteen mukaan, vaan kiintiöpakolaiset osoitetaan kuntiin kiireellisyysjärjestyksessä.
Kuntien taloustilanne ei suoraan korreloi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kanssa.

Erityisesti varakkaita kuntia tulisi velvoittaa tarjoamaan nykyistä enemmän kuntapaikkoja. Pienet kunnat tai
kuntayhtymät voisivat vastaanottaa kiintiöpakolaisia yhteistyössä. Kuntia voisi myös velvoittaa tarjoamaan
kuntapaikkoja asukaslukuun suhteutettuna.

1. Pakolaiskiintiö on korotettava 2000 henkilöön. Pääpaino kiintiövalinnoissa tulee olla
pitkäaikaisista konflikteista kärsivillä ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla pakolaisilla.

2. Kunnilta poistetaan oikeus valita kiintiöpakolaiset kansalaisuuden mukaan ja kiintiöpakolaiset
sijoitetaan kuntiin kiireellisyysjärjestyksessä.

3. Humanitaarinen viisumi otetaan käyttöön nykyisten järjestelmien rinnalle keinona turvalliseen
Suomeen saapumiseen.


2. PERHEENYHDISTÄMINEN TULEE PALAUTTAA OSAKSI SUOMALAISTA PAKOLAISPOLITIIKKAA

Oikeus perhe-elämään kuuluu kaikille, ja perhe-elämän suoja on vahva kansainvälisessä oikeudessa. Tästä
huolimatta perheenyhdistäminen on kiristynyt Suomessa huomattavasti sekä viime vuosina toteutettujen
lakimuutosten että hallinnollisten menettelyjen muutosten vuoksi. Kun Suomen edustustoverkostoa
maailmalla on lisäksi supistettu, on pelkästään hakemuksen jättäminen tullut pakolaisten perheenjäsenille
hyvin vaikeaksi. Tämä näkyy kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden perhesidehakemusten määrän
romahduksena.

Vuoden 2012 alusta perheenkokoaja ei ole voinut enää jättää hakemusta perheenjäsentensä puolesta
Suomessa, vaan hakijan on itse jätettävä hakemus Suomen edustustoon ulkomailla. Tämä tarkoittaa useita
matkoja lähimpään Suomen edustustoon, kun hakemuksen jättämistä, haastattelua ja DNA-testejä varten
on tehtävä erilliset matkat. Hakijalta vaaditaan lisäksi laillista oleskelua hakemuksen jättömaassa, mikä on
konfliktimaista tuleville mahdotonta. Matkustamiseen liittyy myös suuria kustannuksia, joiden vuoksi
hakemuksen käynnistäminen saattaa viivästyä tai jopa estyä.

Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenille tehdään yhä enemmän kielteisiä päätöksiä: vuonna
2013 oleskeluluvan sai vain 34 prosenttia hakijoista. Politiikan tiukentaminen on kohdistunut ennen kaikkea
ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin: viime vuonna vain yksi 157 päätöksestä oli positiivinen.

Vuonna 2010 linjattiin, että hakijan tulee olla alaikäinen vielä sinä päivänä, kun päätös perhesidehakemukseen
tehdään. Pitkät käsittelyajat johtavat siihen, että useimmat ilman huoltajaansa tulleet eivät
ehdi päätöstä saada ennen kuin täyttävät 18 vuotta.

Säädösten ja niiden tulkinnan kiristäminen ovat luoneet tilanteen, jossa pakolaisten oikeus
perheenyhdistämiseen on edelleen olemassa lain tasolla, mutta käytännössä se ei toteudu.

Valtionhallinnossa on paneuduttava kokonaisvaltaisesti perheenyhdistämisen ongelmiin ja selvittää,
miten niitä voitaisiin ratkaista.

1. Perheenyhdistämisen hakemista on helpotettava. Perheenkokoajalle tulee palauttaa oikeus panna
hakemus vireille. Sormenjäljet tulee ottaa haastattelun yhteydessä, ja yhteistyötä muiden maiden
edustustojen kanssa tulee lisätä. Hakemusten käsittelymaksujen perimisessä eroavat käytännöt
tulee yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisina yhdenmukaistaa sekä kohtuullistaa.

2. Päätöksentekoa ja menettelyitä on kehitettävä. Tapaukset tulee käsitellä yksilöllisesti ja
olosuhteet huomioiden. Edustustojen virkamiesten neuvontaa ja koulutusta on tehostettava ja
sähköinen asiointi ulotettava viipymättä koskemaan myös perhesidehakemuksia.

3. Hakijoille tulee järjestää selkeää ohjeistusta ja neuvontaa perheenyhdistämisen
hakumenettelyyn. Ohjeiden on oltava helposti saatavilla pakolaisten pääkielillä. Viranomaisilla
tulee olla osaamista huomioida eri kieliä puhuvien ja eri taustoista tulevien ihmisten tarpeita.


3. SÄILÖÖNOTTO ON KIELLETTÄVÄ JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OIKEUDET TAATTAVA

Ulkomaalaisen säilöönotto on vapaudenmenetys, joka loukkaa ihmisen oikeutta vapauteen ja
koskemattomuuteen. Kyseinen oikeus on turvattuna useissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen
perustuslaissa. Säilöönottoon ei liity rikosepäilyjä, vaan se on hallinnollinen toimenpide, joka liittyy
esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämiseen ja maasta poistamiseen. Näiden turvaamiseksi löytyy
vaihtoehtoja, ja säilöönottoon tulee turvautua vasta viimeisenä keinona. Säilöönotto leimaa
perusteettomasti maahanmuuttajat rikollisiksi, vaikkeivät he ole syyllistyneet rikoksiin.

Suomessa otetaan vuosittain säilöön pitkälti yli tuhat ihmistä. Valtaosa heistä sijoitetaan poliisin putkaan,
sillä he eivät mahdu säilöönottoyksikköön. Säilöönottokäytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla. Lapsia,
lapsiperheitä, kidutettuja, vanhuksia, raskaana olevia naisia ja muita haavoittuvaisia ihmisiä otetaan
edelleen säilöön.

Säilöönotolle ja vaihtoehtoisille turvaamistoimille on oltava yhtenäiset, koko maan kattavat ohjeistukset
joilla turvataan säilöön otettujen yhdenvertaisuus. Säilöönotolle on kehitettävä ja vietävä käytäntöön
vaihtoehtoja. Mikäli säilöönotolle ei löydetä vaihtoehtoa, ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja ei tule
sijoittaa poliisin putkaan, vaan heidät tulee sijoittaa erilliseen säilöönottoyksikköön. Viranomaisia ja
oikeusavustajia on koulutettava säilöönottoon sovellettavista kansainvälisistä velvoitteista.

Turvapaikkamenettely

Jokaisella kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä on oltava oikeus oikeudenmukaiseen menettelyyn,
joka sisältää oikeuden oikeusapuun, tulkkaukseen ja kääntämiseen. Hakijan tulee saada jäädä maahan
odottamaan lopullista päätöstä asiassaan. Suomea sitoo ehdoton palautuskielto, jonka mukaan ketään ei
saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa joutuminen vakavien ihmisoikeusloukkausten uhriksi.
Oikeudenmukaisen menettelyn turvaaminen edellyttää päätöksentekoon, muutoksenhakuun ja
toimeenpanoon osallistuvien viranomaisten ja muiden toimijoiden jatkuvaa koulutusta. Kansainvälistä
suojelua käsittelevien lakimiesten osaamista on lisättävä koulutuksella.

Suomen tulee lopettaa Dublin-palautukset maihin, joissa turvapaikkajärjestelmä ei vastaa kansainvälisiä
sopimuksia. Dublin-palautuksia ei tule myöskään tehdä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla.

1. Säilöönotto lopetetaan kokonaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla.
Säilöönotolle kehitetään vaihtoehtoja, joita käytetään ensisijaisina turvaamiskeinoina.
Säilöönottoa käytetään vasta viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhytaikaisesti. Säilöönotto-
olosuhteet noudattavat kansainvälistä normistoa ja Suomi toimeenpanee kansainvälisten valvontaelinten
antamat suositukset säilöönotosta.

2. Palautuskieltoa noudatetaan ja henkilöt, jotka eivät voi palata viranomaisten toimesta
kotimaahansa saavat jäädä Suomeen. Vapaaehtoisen paluun tulee olla todella vapaaehtoista.
Ketään ei saa käännyttää maasta ennen kuin kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on
käsitelty asianmukaisesti kaikissa oikeusasteissa.

3. Suomi lopettaa Dublin-palautukset maihin, joissa turvapaikanhakijan oikeuksia ei voida turvata.
Turvapaikanhakijoille turvataan maksuton ja asiantunteva oikeusapu.


4. LAPSEN ETU ON HUOMIOITAVA KAIKISSA TURVAPAIKKAMENETTELYN VAIHEISSA

Lapsen oikeuksien sopimus on voimassa olevaa oikeutta. Sen keskeinen periaate on lapsen edun
ensisijaisuus (3 artikla). Yhdessä syrjinnän kiellon (2 artikla) kanssa tämä periaate tarkoittaa, että lasta on
kohdeltava aina ensisijaisesti lapsena, eivätkä hänen asemansa tai saamansa julkiset palvelut määrity
esimerkiksi hänen maahanmuuttoon liittyvän statuksensa kautta. Tämä luo pohjan sille, millaiset puitteet
Suomen täytyy tarjota turvapaikanhakijalasten vastaanottamiseen ja heidän kotoutumisensa tukemiseen.
Kaikessa viranomaistoiminnassa on varmistettava, että lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä
turvallisesti täyteen potentiaaliinsa.

Valtaosa ilman huoltajaa tulleista on lähtenyt vakavien konfliktien repimistä maista. Pakolaisuus ei katoa
sulkemalla rajoja, vaan puuttumalla pakolaisuuden syihin. Suomen tulee täyttää kansainvälisten
sopimusten edellytykset ja turvata lasten oikeus perhe-elämään pakolaisuutta aiheuttavissa kriiseissä.
Viime vuosina säännöksiä on kiristetty niin, että perheenyhdistäminen on lähes tyrehtynyt. Edes nuorimmat
hakijat eivät tahdo onnistua saamaan enää perhettään Suomeen. Kaikille näille lapsille ja nuorille on
tarjottava riittävät tukipalvelut itsenäistymisen ja kotoutumisen tueksi. Se tarkoittaa palveluiden
kehittämistä lapsen tarpeista ja lapsen oikeuksista käsin. On mietittävä kokonaisvaltaisesti, miten
turvataan näiden lasten oikeudet kasvuun ja kehitykseen.

1. Lapsen etu tulee ulottaa päätöksiin, joita tehdään ilman huoltajaa tulleille. Lapsen edun arviointia
tulee kehittää ja päätöksistä tulee näkyä, miten yksilöllinen punninta on tehty ja miten päätös
toteuttaa lapsen etua. Sekä Maahanmuuttovirastolle että hallinto-oikeuksille on järjestettävä
koulutusta lapsen edun arvioinnista.

2. Turvapaikanhakijalasten vastaanottoa ja huoltoa tulee tarkastella kokonaisuutena. Lasten siirtely
yksiköstä toiseen tulee lopettaa ja järjestää asuminen jatkumona turvapaikkaprosessista
kotoutumiseen. Heille on taattava yhtäläiset oikeudet tarvitsemiinsa palveluihin.

3. Edustajajärjestelmää tulee vahvistaa, ja toimintaa tulee ohjata lapsen etu. Edustajille tulee taata
riippumaton asema sekä perehdyttävä ja täydennyskoulutus.


Amnesty International – Suomen osasto
Ensi- ja turvakotien liitto
Pakolaisneuvonta
Lastensuojelun Keskusliitto
Suomen Pakolaisapu
Suomen Punainen Risti
Suomen Unicef
Väestöliitto

[Isäntä ja loinen]

Pitkä lista vaatimuksia, jotka toteutuessaan tulisivat kalliiksi sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Tällaiseen maailmanparantamiseen ei ole aikaa, rahaa eikä halua. Pakolaistyötä tekevien järjestöjen on nyt vaan hyväksyttävä se tosiasia, että niiden intressit eivät tällä hetkellä ole mikään kansallinen ykkösprioriteetti. Suomalaisessa yhteiskunnassa on hoidettavana miljoona tärkeämpää asiaa, joten pakolaisjärjestöjen kitinä on syytä jättää omaan arvoonsa. 

[Roope]

Tällaiseen maailmanparantamiseen ei ole aikaa, rahaa eikä halua.

Etenkin kun argumentointi on tätä luokkaa:

Kiintiöpakolais- ja turvapaikkajärjestelmien rinnalla humanitaarinen viisumi on tehokas keino vähentää ihmissalakuljetusta sekä riskiä ihmiskaupan uhriksi joutumisesta.

Ei toimi. Humanitaarisilla viisumeilla voitaisiin kyllä lisätä merkittävästi humanitaarista maahanmuuttoa, mutta se ei vähentäisi ihmissalakuljetusta mainittavasti, jos ollenkaan. Ollakseen edes teoriassa tehokas keino vähentää ihmissalakuljetusta viisumeita pitäisi myöntää lähtömaissa kymmeniä tai satoja miljoonia, sillä kukaan ei voi etukäteen tietää, ketkä päätyvät yrittämään Eurooppaan laittomasti. Lisäksi ennen Syyrian sotaa suurin osa Eurooppaan pyrkivistä oli laittomia siirtolaisia ilman pakolaistaustaa, joten tulijoita riittää muutenkin. Humanitaaristen viisumien rajoitettu jakaminen vain kiihdyttäisi muutakin maahanmuuttoa, luultavasti myös laitonta, kun taas viisumien yhtään laajempi jakelu olisi Suomen kannalta jo itsessään kohtalokasta.

Kuntien itsemääräämisoikeus kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa on kuitenkin ongelmallista. (..) Erityisesti varakkaita kuntia tulisi velvoittaa tarjoamaan nykyistä enemmän kuntapaikkoja. (..) Kuntia voisi myös velvoittaa tarjoamaan kuntapaikkoja asukaslukuun suhteutettuna.

Se kuntien itsemääräämisoikeudesta. Vaikea nähdä millään tavalla mielekkääksi pakolaisten tunkemista väkisin sellaisiin kuntiin, joihin heitä eivät halua sen enempää asukkaat kuin kunnan johtokaan. Pakolaisjärjestöjen toiminnan laajentamiselle se tietenkin olisi eduksi.

Kiintiöpakolaisillehan on jo tarpeeksi kuntapaikkoja, mutta ongelma ovat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Heitä ei voi määrätä siirtymään tiettyyn kuntapaikkaa tarjoavaan kuntaan. Suurin osa heistä siirtyy jo alussa vastaanottokeskuksesta kuntapaikkajärjestelmän ohi suoraan haluamaansa kuntaan tai joka tapauksessa ennen pitkää sijoituskunnastaan muualle.

Oikeus perhe-elämään kuuluu kaikille, ja perhe-elämän suoja on vahva kansainvälisessä oikeudessa. Tästä huolimatta perheenyhdistäminen on kiristynyt Suomessa huomattavasti sekä viime vuosina toteutettujen lakimuutosten että hallinnollisten menettelyjen muutosten vuoksi. (..) Säädösten ja niiden tulkinnan kiristäminen ovat luoneet tilanteen, jossa pakolaisten oikeus perheenyhdistämiseen on edelleen olemassa lain tasolla, mutta käytännössä se ei toteudu.

Perheenyhdistäminen on Suomessa edelleen poikkeuksellisen liberaalia verrattuna muuhun Eurooppaan ja kansainvälisiin sopimuksiin. Suomi ei esimerkiksi ole ottanut käyttöön EU-direktiivin mahdollistamia toimeentuloehtoja kuten Ruotsi, Norja ja Tanska.

Palautuskieltoa noudatetaan ja henkilöt, jotka eivät voi palata viranomaisten toimesta kotimaahansa saavat jäädä Suomeen. Vapaaehtoisen paluun tulee olla todella vapaaehtoista.

Tällä tarkoitetaan sitä, että hylätyille turvapaikanhakijoille, jotka eivät halua poistua maasta, mutta joita ei voida käännyttää väkisin, myönnettäisiin oleskelulupa. Ajatus on kestämätön, sillä sehän tarkoittaisi, että oleskeluluvat myönnettäisiin automaattisesti, vaikka lähtömaa katsottaisiin käännytettäville täysin turvalliseksi. Tämä tekisi turvapaikkatutkinnasta turhaa, kun lopputuloksen kannalta oleellista olisi ainoastaan perusteettomien turvapaikanhakijoiden oma halu jäädä Suomeen.

[Roope2]

Ykköskaima jo tuossa kommentoikin olennaisimmat



EU:n alueelle päästäkseen pakolaisten on otettava merkittäviä riskejä

Eikö ole muita turvallisia alueita kuin EU:n alue ?

Humanitaarisia viisumeja tulee myöntää järjestelmällisesti .... muille hädässä oleville ihmisille

Kelpaavatko "kaikki hädät" viisumiperusteiksi ?

Humanitaarinen viisumi on tehokas keino vähentää ihmissalakuljetusta sekä riskiä ihmiskaupan uhriksi joutumisesta.

Miten oma-alotteisesti ostetun venelipun haltijasta tulee ihmiskaupan uhri ?

On syytä muistaa, että kiintiöjärjestelmä on tehty pitkäaikaisista konflikteista kärsiville ja erityisen  haavoittuvassa asemassa oleville pakolaisille.

On myös syytä muistaa, että kiintiöjärjestelmää sovelletaan aika harvassa maassa.

Kuntien itsemääräämisoikeus kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa on kuitenkin ongelmallista.

Eli on tarvetta tehdä poikkeus kunnallisdemokratiaan.

Pitkät käsittelyajat johtavat siihen, että useimmat ilman huoltajaansa tulleet eivät ehdi päätöstä saada ennen kuin täyttävät 18 vuotta.

Niin ja silloihan he ehkä osaavat itse syödä jo kiinteätä ravintoa, eikä äidin tissin tarvitse olla aivan vieressä.

Ulkomaalaisen säilöönotto on vapaudenmenetys, joka loukkaa ihmisen oikeutta vapauteen ja koskemattomuuteen... Säilöönottoon ei liity rikosepäilyjä, vaan se on  hallinnollinen toimenpide, joka liittyy esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämiseen ja maasta poistamiseen.

Henkilöllisyyden selvittäminen on huomattavasti helpompaa, kun kohde on paikalla. Aivan samoin kuin kirurgin on huomattavasti helpompaa tehdä operaatio, kun kohde on läsnä.

Lapsia, lapsiperheitä, kidutettuja, vanhuksia, raskaana olevia naisia ja muita haavoittuvaisia ihmisiä otetaan edelleen säilöön.

Ja nuoko olisivat perusteet vapaaksipäästämiselle.

Jokaisella kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä on oltava oikeus oikeudenmukaiseen menettelyyn, joka sisältää oikeuden oikeusapuun, tulkkaukseen ja kääntämiseen.

Joku voisi palauttaa mieliimme, missä ja miten tuo "oikeus oikeusapuun" on määrätty.

Suomen tulee lopettaa Dublin palautukset maihin, joissa turvapaikkajärjestelmä ei vastaa kansainvälisiä sopimuksia

Mitkä ovat  nämä maat ja minkä sopimuksen mitä kohtia ne rikkovat ?

Dublin palautuksia ei tule myöskään tehdä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kohdalla.

Kuka määrittelee onko ihminen tietyllä hetkellä haavoittuneessa asemassa vai ei ?

[Roope]

Kiintiöpakolais- ja turvapaikkajärjestelmien rinnalla humanitaarinen viisumi on tehokas keino vähentää ihmissalakuljetusta sekä riskiä ihmiskaupan uhriksi joutumisesta.

Ei toimi. Humanitaarisilla viisumeilla voitaisiin kyllä lisätä merkittävästi humanitaarista maahanmuuttoa, mutta se ei vähentäisi ihmissalakuljetusta mainittavasti, jos ollenkaan. Ollakseen edes teoriassa tehokas keino vähentää ihmissalakuljetusta viisumeita pitäisi myöntää lähtömaissa kymmeniä tai satoja miljoonia, sillä kukaan ei voi etukäteen tietää, ketkä päätyvät yrittämään Eurooppaan laittomasti. Lisäksi ennen Syyrian sotaa suurin osa Eurooppaan pyrkivistä oli laittomia siirtolaisia ilman pakolaistaustaa, joten tulijoita riittää muutenkin. Humanitaaristen viisumien rajoitettu jakaminen vain kiihdyttäisi muutakin maahanmuuttoa, luultavasti myös laitonta, kun taas viisumien yhtään laajempi jakelu olisi Suomen kannalta jo itsessään kohtalokasta.

Humanitaarinen viisumi auttaisi, vaikkei olekaan täydellinen

PAKOLAISKRIISIN KÄRJISTYESSÄ muun muassa Euroopan parlamentti ja useat kansalaisjärjestöt ovat ehdottaneet humanitaarisin perustein myönnettävää viisumia ratkaisuksi.

[...]

"Käytännössä se olisi alueellisesti rajoitettu viisumi, jota voi hakea konsulaatista ilman, että tarvitsee tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Henkilö itse maksaisi viisumi-, tulkki- ja matkakulut. Viisumi voisi olla mahdollista myöntää Suomessa jo oleskelevien henkilöiden sukulaisille", Lehtinen sanoo.

Parviaisen mukaan viisumi ei tarkoittaisi automaattisesti oleskeluluvan saamista, vaan ainoastaan sitä, että turvapaikkaa voisi hakea ilman vaarallista matkaa.

"Humanitaarinen viisumi ei myöskään tarkoittaisi, että Suomeen kohdistuva turvapaikanhakijoiden määrä kasvaisi olennaisesti. Viisumikäytäntö voisi vähentää turhaa maahantuloa ja käännytyksiä sekä ylipäätään tehdä tilanteesta astetta hallitumman sekä tulijoiden että kohdemaiden kannalta", [vihreiden kansanedustaja Olli-Poika] Parviainen sanoo.

[...]

Yksi vaihtoehto hakemussuman purkamiseen olisi turvapaikkahakemusten käsitteleminen massoina.

"Jos EU-valtiot haluaisivat, ne voisivat päättää, että kaikki Syyriasta tulevat ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Kaikki muut mekanismit edellyttävät yksilöllistä menettelyä. Sillä pystytään myös takaamaan se, että kansainvälisen suojelun tarve tarkastellaan kunnolla", Mehtonen kertoo.

Vihreä Lanka 17.9.2015

Humanitaarinen viisumi lisäisi Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää juuri niin paljon kuin viisumeita myönnettäisiin. Jos viisumien myöntäminen rajattaisiin vaikka syyrialaisiin, tulijoiden määrää rajoittaisi vain logistiikka. Vastoin Parviaisen puheita viisumien ei voi olettaa vähentävän "turhaa maahanmuuttoa ja käännytyksiä", päinvastoin, eikä turvapaikanhakijamäärän tietoinen kasvattaminen tee nykyisestä massamaahanmuutosta kohdemaan kannalta ainakaan hallitumpaa. Mutta näin siis vihreiden kansanedustaja.

[Roope]

Humanitaarinen viisumi tulee ottaa käyttöön

Lähi-idän ja Euroopan pakolaiskriisin helpottamiseksi on edistettävä laillisia ja turvallisia tapoja saapua Euroopan unioniin. Yksi keino on ottaa käyttöön humanitaarinen viisumi, joka on jo mahdollistettu Suomen ja EU:n lainsäädännössä. Pakolainen hakisi viisumia lähtöalueellaan Suomen suurlähetystössä. Hän matkustaisi sen avulla turvallisesti, ilman ihmissalakuljetusta, hakemaan turvapaikkaa.

Humanitaarisen viisumin käyttöönotto edistäisi resurssiemme kohdentamista tukipalveluihin, avokeskuksiin ja kotouttamiseen, sillä ihmiset voisivat vastaanottokeskusten sijaan muuttaa suoraan oikeisiin koteihin.

Myös perheiden tilanne helpottuisi. Nyt koko perheen saaminen kohdemaahan on lähes mahdotonta, mikä ajaa erityisesti nuoria miehiä lähtemään turvattomasti maastaan.

Humanitaarisen viisumin voisi myöntää Suomessa jo oleskelevien henkilöiden sukulaisille, mikä helpottaisi perheenyhdistämisiä. Tämä on kaikkien etu.

Humanitaarista viisumia voisi hyödyntää myös vain tietystä maasta tulevien ihmisten kohdalla. Koska käytännössä kaikki Syyriasta tulevat turvapaikanhakijat saavat pakolaisstatuksen, vähentäisi heille myönnetty viisumi turhaa byrokratiaa ja odottelua, ja kotoutuminen edistyisi.

Nyt on rakennettava hätää kärsiville laillisia ja turvallisia reittejä Eurooppaan. Suomen tulee edistää humanitaarisen viisumin käyttöönottoa koko EU:n alueella. Humanitaarinen viisumi ei ratkaisisi pakolaiskriisiä, mutta se olisi hyvä askel kärsimyksen vähentämisen ja turvapaikanhakuprosessin sujuvoittamisen suuntaan.

Pitkällä aikavälillä tärkeintä on panostaa kriisien ehkäisyyn ja kehitysyhteistyöhön. Suomen on pikaisesti tehtävä täyskäännös pakolais- ja kehitysyhteistyöpolitiikassaan.

Saara Ilvessalo
puheenjohtaja, Vihreät nuoret

Helsingin Sanomat, mielipide 24.9.2015

Tosiaan, jos vaikkapa vain kaikille syyrialaisille myönnettäisiin Suomesta humanitaarinen viisumi, se vähentäisi byrokratiaa ja turhaa odottelua. Muitakin seurauksia olisi.

Siitä olen samaa mieltä, että Suomen on pikaisesti tehtävä täyskäännös pakolais- ja kehitysyhteistyöpolitiikassaan.

[Axlone]

5. "Kriisialueilla on vielä miljoonia ihmisiä, jotka tulevat lähivuosina Eurooppaan"

Pitää paikkansa, raati nyökyttelee, vaikkei tarkasta tulijoiden määrästä osata sanoa.

Barzan sanoo, että erityisesti nuoret haluavat lähteä. Hänen mukaansa monilla voi kestää vielä vuosia, koska lähtemiseen tarvitaan rahaa ja säästöjä on kerättävä.

– Lähes kaikki haluavat pois, sanoo Dawd.

Salakuljettajien maksut ovat pullonkaula tällä hetkellä. Humanitaarinen viisumi poistaisi tämän pullonkaulan, ja vain lisäisi turvapaikanhakijoiden määrää. Pakolaiskriisi vain pahenisi täällä. Jos turvapaikka anomukset käsitellään täällä vielä samalla tavalla kuin ennen, miten viisumi auttaisi yhtään missään?