2015-10-05 Firmat kiinnostuivat vastaanottokeskuksista (yhdistetty)

[nevahood]

65 000 euron tulos 16,3 miljoonan liikevaihdolla on kyllä niin paska, että mistään rahasammosta ei voi puhua.

Mutta koska Kuona on Baronan tytäryhtiö, siellä voi ennen viimeistä tulosriviä olla - ja ihmettelisin jos ei ole - tehty jotain jippoja, joilla tyttären tulosta on imetty emolle. Maksumuurin takia en kuitenkaan saa Kuvalehden juttua auki nähdäkseni, onko toimittelija selvittänyt tämän.

Kyllähän tuossa jutussa jipoistakin jotain manitaan: "Tilinpäätöstiedoista on oikaistu muun muassa kertaluontoiset erät, kuten konserniavustukset."

Baronan tilikausi päättyy vasta joulukuussa.

[Java]

Kai Luona jakaa meille osinkoa, mehän tämä ollaan maksettu?

[Uuno Nuivanen]

65 000 euron tulos 16,3 miljoonan liikevaihdolla on kyllä niin paska, että mistään rahasammosta ei voi puhua.

Mutta koska Kuona on Baronan tytäryhtiö, siellä voi ennen viimeistä tulosriviä olla - ja ihmettelisin jos ei ole - tehty jotain jippoja, joilla tyttären tulosta on imetty emolle. Maksumuurin takia en kuitenkaan saa Kuvalehden juttua auki nähdäkseni, onko toimittelija selvittänyt tämän.

Kyllähän tuossa jutussa jipoistakin jotain manitaan: "Tilinpäätöstiedoista on oikaistu muun muassa kertaluontoiset erät, kuten konserniavustukset."

Olisihan se gauheaa joutua maksamaan kusetetuista verovaroista veroa.

[Golimar]

Roistofirmat listautuvat pörssiin.

Barona pohtii pörssilistausta

Markus Oksa: Rakennamme pörssiyhtiötä.

Barona Group
Rakenne. Konsernissa mm. henkilöstöpalveluita tuottava Barona, ohjelmistoyhtiö Barona Technologies, johdon suorahakupalveluita tuottava Momentous, majoituspalveluyhtiö Forenom, urapalveluihin erikoistunut Saranen Consulting sekä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Luona.

Tase. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa oli vuoden 2015 lopussa 32,4 miljoonaa euroa. Kassassa oli vuoden 2015 lopussa 5,9 miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 181 prosenttia.

Omistus. Baronan perustaja Markus Oksa ja muu johto yhteensä noin 75 prosenttia. NordicMezzanine noin 20 prosenttia ja työeläkeyhtiö Elo noin 5 prosenttia.

Lähde: Kauppalehti, Barona Group
Henkilöstö-, ulkoistus- ja majoituspalveluista tunnettu Barona Group pohtii pörssilistausta.

Barona Groupin toimitusjohtaja Markus Oksa vahvistaa, että listautumisesta on käyty pitkään keskusteluja. Välittömiä suunnitelmia ei ole.

"Valmiudet listautumiseen ovat olemassa. Olemme jo vuosien ajan rakentaneet edellytyksiä listautumiselle", Oksa kertoo.

Barona Group kiinnostaa sijoittajia, koska henkilöstöpalveluala kasvaa erittäin voimakkaasti. Alan järjestö HPL kertoo, että kesäkuussa alan 20 suurimman toimijan liikevaihto oli 30 prosentin kasvussa.

Tulevista suunnitelmista kertoo sekin, että Barona Groupin viime vuoden konsernitilinpäätös oli ensimmäistä kertaa ifrs-muodossa. Näin tapahtui, koska listautuminen ja kansainväliset rahoittajat vaativat ifrs-lukuja.

Lisäksi Barona Group on vasta muutama päivä sitten saanut jakautumisluvan, kaupparekisteritiedoista ilmenee.

"Jakautuminen tarkoittaa sitä, että majoituspalveluyhtiö Forenom irrotetaan Barona Groupista omaksi kokonaisuudekseen", Markus Oksa paljastaa.

Viime vuodelta Barona Group ei jakanut osinkoa, vaan voitto siirrettiin vapaaseen omaan pääomaan.

Kauppalehden analyytikko Ari Rajala laskee, että vuoden 2015 tunnusluvuilla vahvasti kasvavan Barona Groupin markkina-arvo voisi olla noin 200 miljoonaa euroa.

"Näin pörssin keskimääräisillä arvostuskertoimilla, mutta paljon riippuu tulevasta tuloskehityksestä. Listautuminen olisi kätevä tapa vähentää yli 180 prosentin nettovelkaantumisastetta", Rajala pohtii.

Analyytikko Rajala huomauttaa, että 2000-luvun kasvajana Barona kuuluu samaan liigaan kuin jo listautuneet Lehto Group, Pihlajalinna ja Consti. Ifrs-käytännön omaksunut Barona on listautumiskelpoisessa kokoluokassa, eikä sen kasvunäkymissä ole vikaa.

"Kaikki trendit viittaavat siihen, että kasvumme jatkuu. Olemme vahvasti mukana työelämän murroksessa ja kaiken läpäisevässä digitalisaatiossa", Baronan Oksa arvioi.

Takana on hyvä vuosi, sillä vuonna 2015 Barona kasvoi henkilöstöpalveluissa, majoituspalveluissa, palveluratkaisuissa, rakennuspalveluissa, teollisuuspalveluissa, logistiikkapalveluissa ja johdon suorahakupalveluissa.

Viime vuonna Barona Groupin liikevaihto kasvoi vahvat 33 prosenttia 245 miljoonaan euroon, ja se on alan selvästi suurin toimija. Sen saavuttama 17,2 miljoonan euron liikevoitto oli noin 7,0 prosenttia liikevaihdosta.

"Tänä vuonna olemme vahvalla kasvu-uralla, ja koko vuoden kasvu ylittää 20 prosenttia. Kaikki palvelualueemme kasvavat ja liikevaihtomme ylittää tänä vuonna 300 miljoonaa euroa", Oksa hahmottaa.

Oksan mukaan kasvu alkoi vauhdittua sen jälkeen, kun Barona siirtyi perinteisistä henkilöstöpalveluista laajempiin, pitkälle vietyihin ulkoistusratkaisuihin. Kun talouskasvu elpyy, myös perinteinen henkilöstöpalvelu kasvaa jälleen.

"Ulkoistusratkaisuissa kannamme vastuun koko operoinnista ja asiakas maksaa tehdystä suoritteesta. Sekä asiakas että me hyödymme, kun toiminta tehostuu", Oksa selventää.

Toimitusjohtaja Oksa omistaa vuonna 1999 perustamansa Barona Groupin osakkeista hieman yli 30 prosenttia. Sijoitusyhtiö Sponsor Capital luopui 50 prosentin omistuksestaan vuonna 2012.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/barona-pohtii-porssilistausta/CxyLH7rg?_ga=1.199298414.1963480950.1471849469

Myös Forenomista tulossa pörssiyhtiö
   
Barona Groupista irrottautuva Forenom harkitsee sekin listautumista pörssiin, yhtiöstä kerrotaan.

"Tätäkin on pohdittu toimivana tulevaisuuden vaihtoehtona. Listautumisajatuksia kieltämättä on", kertoo Barona Groupin toimitusjohtaja Markus Oksa.

Majoituspalvelut ovat vahvassa vedossa, sillä Forenom kasvatti viime vuonna liikevaihtoa noin 36 prosenttia. Vuoden 2015 liikevaihto oli 35,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,3 miljoonaa euroa, joten liikevoittoprosentiksi tuli siistit 12,2.

Yhtiö on toiminnassaan tehokas, koska Forenomin sijoitettu pääoma tuotti 73 prosenttia. Kaiken kukkuraksi toimitusjohtaja Oksa ennustaa, että tänä vuonna Forenomin kasvu ylittää 50 prosenttia.

"Forenom on muun kokonaisuuden tavoin kehittynyt erittäin hienosti, mutta sen liiketoiminta poikkeaa muusta Baronasta. Forenomin liikevaihto voi tänä vuonna nousta noin 60 miljoonaan euroon", Oksa odottaa.

Oksan mukaan Forenomilla on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vahvat kasvunäkymät.

"Forenom on alallaan Pohjoismaiden suurin toimija", Oksa sanoo.

Viime vuonna Forenom laajensi liiketoimintaansa, kun se osti Kotihotelli Oy:n osakekannan ja liiketoiminnan.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/myos-forenomista-tulossa-porssiyhtio/eBeYCyTw

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/yritys/25052405/taloustiedot

Veikkaan että saastafirma Baronan tulos vuosilta 2015 ja 2016 tulee olemaan useita miljoonia € ja jos tuo törkyläjä listautuu pörssiin niin sen omistajat saavat vähintään kymmeniä miljoonia € typeryksiltä jotka osallistuvat antiin.

[Maastamuuttaja]

Hienoa, että köyhien ystävä Ulpu Iivari saa viimein rahallista tukea uutteralle toiminnalleen ulkomaalaisten syrjäytyneiden hyväksi. Ulpu lieneekin jo käyttänyt vähäiset säästönsä kotimaiseen hyväntekeväisyyteen.

[Delaz]

65 000 euron tulos 16,3 miljoonan liikevaihdolla on kyllä niin paska, että mistään rahasammosta ei voi puhua.

No jaa, riippuu investoinneista. Ajattele, jos yhden vuoden tuotoilla on polkaistu pystyyn ja maksettu
muutamia matukeskuksia organisaatioineen. Seuraavat vuodet on pelkkää profittia...

ei sitä oikeastaan voi sanoa hommaforumilla että on paska, pitäisi päästä lukemaan tilinpäätöstä. Jos itse pitäisi veikata, veikkaisin 'erittäin hyvä'. Kyllä varmasti jokaisesta ruuvista on muistettu laskuttaa, ja muistettu työöllistää kavereita ja maksaa näille vielä kaikkia päivärahoja.

[Kni]

65 000 euron tulos 16,3 miljoonan liikevaihdolla on kyllä niin paska, että mistään rahasammosta ei voi puhua.

No jaa, riippuu investoinneista. Ajattele, jos yhden vuoden tuotoilla on polkaistu pystyyn ja maksettu
muutamia matukeskuksia organisaatioineen. Seuraavat vuodet on pelkkää profittia...

ei sitä oikeastaan voi sanoa hommaforumilla että on paska, pitäisi päästä lukemaan tilinpäätöstä. Jos itse pitäisi veikata, veikkaisin 'erittäin hyvä'. Kyllä varmasti jokaisesta ruuvista on muistettu laskuttaa, ja muistettu työöllistää kavereita ja maksaa näille vielä kaikkia päivärahoja.

Tämmöisten konsernien tilinpäätösten tulkinta on hankalaa. Toivottavasti Pauli Vahtera penkoo kokonaisuutta ja koettaa saada sieltä todelliset matuvoitot selville. Ja ennen kaikkea julkisiksi.

[nevahood]

Veikkaan että saastafirma Baronan tulos vuosilta 2015 ja 2016 tulee olemaan useita miljoonia € ja jos tuo törkyläjä listautuu pörssiin niin sen omistajat saavat vähintään kymmeniä miljoonia € typeryksiltä jotka osallistuvat antiin.

Toivon, että sijoittajissa on sen verran tolkkua, että ymmärtävät mistä tuo raha on tullut ja millaiset kasvunäkymät tuolla alalla on.

Näin sijoitusharrastelijana en laittaisi senttiäkään tuollaiseen tunkioon. Esim. eettisempänä vaihtoehtona Suomen Hoivatilat on noussut jo ihan mukavasti viimeisen kuukauden aikana...  

[Kapseli]

Tämähän tarkoittaa suvakkilogiikalla sitä, että maahantunkeutumisella voidaan tehdä rahaa. Siitäs saitte rasistinatsit.

[Golimar]

Emoyhtiö soveltuu hyvin myös varojen siirtelyyn erilaista tulosta tekevien yhtiöiden välillä. Tuloksen tasaamisella voi olla merkitystä esimerkiksi verotuksellisista syistä.

Kokonaan oma käsitteensä konsernisuhteita silmällä pitäen ovat holding-yhtiöt. Niillä tarkoitetaan emoyhtiöinä toimivia yrityksiä, joiden ainoa tehtävä on tytäryhtiöiden omistaminen ja hallinnointi. Holding-yhtiöllä ei siis yleensä ole omaa liiketoimintaa, vaan sen tytäryhtiöiden voitot niin sanotusti kotiutetaan holding-yhtiön kotimaahan osinkotuloina. Merkityksellisiä holding-yhtiöt ovatkin nimenomaan kansainvälisten konsernien kohdalla.

http://www.minilex.fi/a/emoyhti%C3%B6-ja-tyt%C3%A4ryhti%C3%B6

Tappiollinen tytäryhtiö voi pysyä pystyssä emoyhtiön myöntämän pääomalainan turvin. Tytäryhtiö voi esimerkiksi tehdä tappiollista tuotekehitystä pääomalainan avulla. Tai liiketoimintaansa käynnistävä tytäryhtiö voi tehdä suuria investointeja pääomalainan avulla. Pörssiin listattu emoyhtiö voi toimia tytäryhtiön/tytäryhtiöiden "rahoitusvälineenä" siten, että se laskee liikkeelle osakkeita ja velkakirjoja, joiden tuotot annetaan tytäryhtiön/tytäryhtiöiden käyttöön.

Tytäryhtiöiden osittaisella tai kokonaisella myymisellä sekä pörssiin listaamisella voidaan saada rahoitusta. Emoyhtiö voi välttää likviditeettikriisin myymällä tytäryhtiön. Emoyhtiö voi käyttää tytäryhtiön listaamista pörssiin rahoitustapana. Emoyhtiö voi ottaa myös muita tahoja tytäryhtiön omistajiksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konserni

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4omalaina

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konserniavustus

Joskus kun katselin "alaikäisiä" turvapaikanhakijoita majoittavien yritysten tilinpäätöstietoja niin niiden liikevoitto oli yleensä noin 20% liikevaihdosta ja luulen että ilman kikkailuja näin on myös Luona Oy:n kohdalla.

[Golimar]

Juttua Markus Oksasta, Mikko Leppäsestä ja Barona Group Oy:sta

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=Markus+Oksa

https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=Mikko+Lepp%C3%A4nen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Barona

[Golimar]

Kun matu on saanut oleskeluluvan ja ikuisen elätyksen niin usein se asutetaan ensimmäiseksi hätämajoitukseen kuten tämä intialainen ohjelmistoinsinööri joka asuu Barona Group Oy:n tytäryhtiön Majoituspalvelu Forenom Oy:n yksiössä.

1 300 euroa 12 neliöstä – Helsinki maksaa hätämajoituksesta miljoonia
Kriisimajoituksen tarve Helsingissä kasvaa, mutta toistaiseksi ratkaisuna ovat kalliit huoneistohotellit


Masennuksesta kärsivän Jude Longin tavoite on päästä pienestä yksiöstään suurempaan asuntoon, jotta tytär voisi tulla kesällä Oulusta käymään. "Hän on ainoa perheeni."

Maaliskuun valo pääsee ikkunasta sisään, mutta auki ikkunaa ei saa. Huoneilmassa on nukuttua yötä.

"Täällä ei ole ilmastointia", pahoittelee Jude Long, joka asuu Helsinginkadulla Alppiharjussa sijaitsevassa yksiössä.

ASUNNON KOKO ON 12 NELIÖMETRIÄ. Helsingin kaupunki maksaa asunnosta vuokraa noin 1 300 euroa kuukaudessa majoitusyritys Forenomille.

Long on asunut yksiössä tilapäismajoituksessa viime kesäkuusta asti. Asunnon hankki Helsingin sosiaalivirasto.

Intiasta Suomeen 1990-luvulla muuttanut ohjelmistoinsinööri kärsii vakavasta masennuksesta ja ahdistuksesta.

Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa Long on jonottanut vuodesta 2000.

"Minulle sanotaan, että olen jonon kärjessä, mutta mitään ei tapahdu. Yksityisiltä markkinoilta on mahdoton saada asuntoa, jos on ulkomaalainen."

LONGIN ASUMISILANNE ON vain jäävuoren huippu. Vuosittain noin 900 ihmistä majoitetaan Helsingissä huoneistohotelleihin. Syynä on paheneva asuntopula: kaupungin vuokra-asuntoja jonottaa 25 000 ihmistä.

"Hietaniemen asumispalveluyksikköön voivat mennä yksinäiset, mutta lapsiperheitä sinne ei majoiteta. Perheille joudumme tarjoamaan usein tilapäismajoitusta", sanoo Helsingin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen.

Lain mukaan ketään ei saa jättää taivasalle.

Hätämajoituksen tarve vain kasvaa. Vuonna 2011 Helsinki vuokrasi tilapäisasuntoja 4,6 miljoonalla eurolla, viime vuonna jo 6,4 miljoonalla. Yli puolet kuittaa Forenom, joka on henkilöstöfirma Baronan tytäryhtiö.

"Kaikki netistä löytyvät asunnot ovat käytettävissä. Forenomilla on ollut laajin tarjonta."

Virastolla ei ole muuta vaihtoehtoa, Palviainen sanoo. "Meitä voi osoittaa sormella, mutta haluan nähdä sen tahon, joka neuvoo, mitä teemme."

KRIISIASUNTOA TARVITSEVISTA YHÄ useampi on maahanmuuttaja.

Toinen iso ryhmä ovat lapsiperheet. Asuntoloita on viime vuosina muutettu tukiasunnoiksi, mutta perheiden ahdinkoon keinot eivät ole purreet.

Eikä majapaikan tarve jää useinkaan tilapäiseksi. Virastossa huomattiin, että 60 perheen satunnaisotannalla asumisaika on keskimäärin 400 päivää.

JUDE LONG ON ETSINYT ITSE TILAVAMPAA asuntoa, jotta Oulussa asuva tytär voisi viettää kesän Helsingissä. Huoneita on löytynytkin, jopa halvempia, mutta toistaiseksi sosiaalitoimisto ei ole vastannut ehdotuksiin.

Yksiön katosta putoilee maali. Kerran kahdessa viikossa Forenomin tarkastaja tulee etukäteen ilmoittamatta. Vaatteet lattialla aiheuttavat häätöuhan.

"Koko ajan saa pelätä, että menettää tämänkin."

JATKUVAT asumisjärjestelyt eivät kuuluisi sosiaalityöntekijöille, Leila Palviainen huomauttaa.

"Se on muusta ihmisten tukemisesta pois. Virastoa on syyllistetty, mutta olemme toimineet lakiin perustuen ja ihmisiä heitteille jättämättä."

http://www.hs.fi/kaupunki/a1363668499596

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/majoituspalvelu-forenom-oy/16332413/taloustiedot

http://forenom.fi/hostels/helsinki-pitajanmaki/?gclid=CNeXlbfw8M4CFWUlcgod8cwHcQ

Tekopyhä kommunisti kritisoi tilannetta johon on osasyyllinen.

http://veronikahonkasalo.fi/kaupunki-haluaa-muuttaa-kriisimajoituksen-kokonaan/

[MacGyver]

Luona Oy:n palvelujohtaja kirjoittaa 24.03.

Turvapaikanhakijoita saapunut EU:n sisäisinä siirtoina

Luonan vastaanottokeskuksiin Espoossa ja Vantaalla on maaliskuussa saapunut turvapaikanhakijoita EU:n sisäisinä siirtoina. Turvapaikanhakijat osoitetaan kullekin vastaanottokeskukselle aina Maahanmuuttoviraston ohjaamana.
Vastaanottokeskuksissa jo asuville asukkaille tämä näkyy muuttoliikkeinä, kun majoituspaikkoja ja huoneita järjestellään uudelleen. On ymmärrettävää, että muutokset voivat aiheuttaa huolta ja epävarmuuden tunteita. Myös uusien asukkaiden asettuminen vie oman aikansa. Asukkaille on keskuksissa tarjolla keskusteluapua.

Turvapaikanhakijamäärät ovat jatkuvasti vähentyneet Suomessa. Ylisuuren majoituskapasiteetin ylläpito on kallista ja paikkamäärä pyritään siksi pitämään koko ajan mahdollisimman lähellä tarvetta. Maahanmuuttoviraston ilmoittama tavoite on 90 prosentin käyttöaste vastaanottokeskuksissa. Luonan vastaanottokeskuspalveluiden piirissä tällä hetkellä on 1700 turvapaikanhakijaa.

https://www.luona.fi/turvapaikanhakijoita-saapunut-eun-sisaisina-siirtoina/

Boldasin tuosta mielenkiintoisimman lauseen. Kallista, sitä se siis on mikäli ei maksavia asiakkaita löydy. Jos on kallista pitää vokkia vajaana, niin kuinkahan kallista se on ostajille silloin kun kapasiteetti lyödään täyteen?

[Uuno Nuivanen]

Siinä selitys sille, miksi Suomi lähes ainoana lennättää taakkaturviksia maahan. Sidosryhmien bisnes on turvattava.

[Fiftari]

Luona Oy:n palvelujohtaja kirjoittaa 24.03.

Turvapaikanhakijoita saapunut EU:n sisäisinä siirtoina

Luonan vastaanottokeskuksiin Espoossa ja Vantaalla on maaliskuussa saapunut turvapaikanhakijoita EU:n sisäisinä siirtoina. Turvapaikanhakijat osoitetaan kullekin vastaanottokeskukselle aina Maahanmuuttoviraston ohjaamana.
Vastaanottokeskuksissa jo asuville asukkaille tämä näkyy muuttoliikkeinä, kun majoituspaikkoja ja huoneita järjestellään uudelleen. On ymmärrettävää, että muutokset voivat aiheuttaa huolta ja epävarmuuden tunteita. Myös uusien asukkaiden asettuminen vie oman aikansa. Asukkaille on keskuksissa tarjolla keskusteluapua.

Turvapaikanhakijamäärät ovat jatkuvasti vähentyneet Suomessa. Ylisuuren majoituskapasiteetin ylläpito on kallista ja paikkamäärä pyritään siksi pitämään koko ajan mahdollisimman lähellä tarvetta. Maahanmuuttoviraston ilmoittama tavoite on 90 prosentin käyttöaste vastaanottokeskuksissa. Luonan vastaanottokeskuspalveluiden piirissä tällä hetkellä on 1700 turvapaikanhakijaa.

https://www.luona.fi/turvapaikanhakijoita-saapunut-eun-sisaisina-siirtoina/

Boldasin tuosta mielenkiintoisimman lauseen. Kallista, sitä se siis on mikäli ei maksavia asiakkaita löydy. Jos on kallista pitää vokkia vajaana, niin kuinkahan kallista se on ostajille silloin kun kapasiteetti lyödään täyteen?

Halvempaa  olisi aidata valtion omistama maa, lyödä sinne työmaakontteja ja aina kun kontti ei ole käytössä niin se lukitaan ja katkaistaan sähköt. Olen itse majoitellut vuoden verran tuollaisessa, toki käynyt välillä lomilla kotimaassa viikon verran, mutta kyllä noissa asuu.

[Alaric]

Luona on tehnyt vokkibisneksellä ihan hyvää tiliä.

Luonan toiminta oli erittäin kannattavaa vuonna 2016, jolloin se teki lähes 3,2 miljoonan euron voiton. Samalla se yli kolminkertaisti liikevaihtonsa edellisvuoteen verrattuna 52,8 miljoonaan euroon.

Ennen vastaanottokeskustoiminnan aloittamista Baronan omistama soteyritys Luona oli tappiollinen ja liikevaihto vuonna 2014 oli noin 3,5 miljoonaa euroa.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pakolaisbisnes-kannatti-luona-teki-vastaanottokeskuksilla-yli-kolmen-miljoonan-euron-voiton/?shared=984968-f754ae78-500 (12.9.2017)

Pakolaisbisnes kannatti: Luona teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton

Mikko Niemelä

Emoyhtiö Barona Group maksoi omistajilleen miljoonaosingot.

uona on yksi ensimmäisistä ja suurimmista yksityisistä yrityksistä, jotka järjestävät vastaanottokeskustoimintaa. Luonan toiminta oli erittäin kannattavaa vuonna 2016, jolloin se teki lähes 3,2 miljoonan euron voiton.

Samalla se yli kolminkertaisti liikevaihtonsa edellisvuoteen verrattuna 52,8 miljoonaan euroon.

Kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätöstietojen mukaan Luona siirsi voittonsa lähes kokonaan konserniavustuksena suomalaiselle emoyhtiölleen Barona Groupille, joka omistaa Luonan kokonaan.

Lain mukaan konserniavustus luetaan antajansa verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. Luona voikin tehdä järjestelyn myötä verovähennyksiä vuoden 2016 verotukseen.

Barona toimii rekrytointialalla, ja sillä on liiketoimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Espanjassa, Virossa ja Venäjällä.

Konserniavustuksia käytetään yleisesti suurten konsernien tulosten järjestelyssä ja verosuunnittelussa. Barona Groupilla on kymmeniä tytäryhtiöitä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 yli 270 miljoonaa euroa.

Barona sai tytäryhtiöiltään vuonna 2016 yhteensä 13,1 miljoonaa euroa konserniavustuksia. Luonan osuus summasta oli siis lähes neljännes.

Barona maksoikin omistajilleen 8,2 miljoonan euron osingot. Omistajiin lukeutuvat muun muassa Barona Groupin toimitusjohtaja Markus Oksa, muu johto ja pääomasijoittaja Nordic Mezzanine.

ENNEN vastaanottokeskustoiminnan aloittamista Baronan omistama soteyritys Luona oli tappiollinen. Sen liikevaihto oli vuonna 2014 noin 3,5 miljoonaa euroa.

Syksyllä 2015 Luonan hallituksen puheenjohtajana toimi Helsingin entinen sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka totesi Ylelle 16. syyskuuta 2015 Luonan uudesta liiketoiminnasta näin:

"Ei tässä kenelläkään ole sellaista ideaa, että kansallisessa hätätilanteessa lähdetään tällaiseen juttuun liiketaloudellisin argumentein, mutta osakeyhtiöllä pitää olla tervettä liiketoimintaa."

Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi sanoo Suomen Kuvalehdelle, että yhtiön liiketoiminnan voitto on alalle tyypillinen, noin kuusi prosenttia. Ennen vastaanottokeskustoimintaa Luonan bisnes oli tappiollinen.

"On tärkeää, että yhtiön liiketoiminta on terveellä pohjalla. Ei tappiollista toimintaa voi kovin kauan tehdä."

Liiketaloudellisia muutoksia onkin jo luvassa, sillä turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet ja vastaanottokeskuksia suljetaan. Saksin mukaan yhtiön vastaanottokeskuksissa majoittuu nyt noin 2 000 turvapaikanhakijaa. Enimmillään majoittujia on ollut noin 3 000.

"Olemme palanneet sote-palveluiden kehittämiseen. Haluamme ja aiomme toimia sote- ja maakuntauudistuksessa ennen kaikkea palveluntarjoajana", Saksi sanoo.

Luona maksoi johtoryhmälleen ja avainhenkilöilleen vuoden 2016 tuloksesta bonukset, joiden summaa toimitusjohtaja Saksi ei halua kommentoida.

Luonan vastaanottokeskusta Espoossa on kritisoitu vähäisestä henkilöstömääristä.

SUOMESTA haki turvapaikkaa vuoden 2015 aikana yli 32 500 ihmistä, ja seuraavana vuonna hakijoita oli noin 5 600. Tulijat piti majoittaa nopeasti, mikä johti yksityisten vastaanottokeskusten pikaisiin perustamisiin ilman lain vaatimaa kilpailutusta.

Viranomaiset joustivat kilpailutussäännöistä poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Euroopan unionin tuella.

Suomen valtio on ostanut yksityisiltä vastaanottokeskuksilta kymmenillä miljoonilla euroilla palveluja pakolaiskriisin vuoksi.

Luonan Espoossa sijaitsevaa vastaanottokeskusta, Nihtisiltaa, on kritisoitu vähäisestä henkilöstömääristä. Noin 600 turvapaikkahakijan terveydestä vastasi yksi henkilö tammikuussa 2016.

Maahanmuuttovirasto Migri puuttui Luonan toimintaan ja neuvotteli vastaanottokeskusten henkilökunnan lisäämisestä ja majoituksen kokonaishinnasta.

Sopimusten muuttaminen nopealla aikataululla oli kuitenkin vaikeaa, sillä sopimukset olivat sitovia tietyn määräajan.

LUONAN hallituksessa istuvat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa ja konsulttiyhtiö Momentouksen osakas Pasi Natri, joka on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso. Barona omistaa Momentouksesta 80 prosenttia.

Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Marja Hautakangas, joka toimii myös Baronan ja Uudenmaan Seniorikodit Oy:n hallituksissa.

[Alaric]

Uuvatti-Terho keräilee jälleen irtopisteitä. Liittyy ylläolevaan uutiseen.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/terho_vokkibisnes-69987 (12.9.2017)

Sampo Terho tuomitsee miljoonavoitot turvapaikkabisneksellä: "Kansallista hätätilaa käytetty hyväksi"

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin mielestä yrityksille ei voida jatkossa antaa avointa sekkiä veronmaksajilta.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) kritisoi voimakkaasti turvapaikkabisnestä. Suomen Kuvalehti kertoi tänään Luonan tehneen yli kolmen miljoonan euron voitot vastaanottokeskuksien pyörittämisellä. Luona on yksi suurimmista yksityisistä yrityksistä, jotka järjestävät vastaanottokeskustoimintaa.

– Syntyy mielikuva, että kansallista hätätilaa on käytetty maahanmuuttokriisin aikana taloudellisesti hyväksi, Sampo Terho toteaa tiedotteessaan.

– Turvapaikkajärjestelmän on oltava reilu myös suomalaiselle veronmaksajalle ja on ehdottoman tärkeää, ettei humanitaarista maahanmuuttoa käytetä miljoonavoittojen takomiseen. Vastaanottobisneksessä ei voida tinkiä yleishyödyllisyyden ja veronmaksajien edun vaatimuksesta.

Hänen mukaansa on selvää, että turvapaikanhakijoille on järjestettävä asianmukainen majoitus, mutta jatkossa ei voida tehdä sitä virhettä, että ilman kilpailutusta käytännössä annetaan yrityksille veronmaksajien kuittaama avoin sekki.

– Virheiden toistaminen vältetään parhaiten pitämällä turvapaikkajärjestelmä mahdollisimman hallittuna. Siniset ovat ehdottaneet turvapaikkahakemusten käsittelyä jo Euroopan ulkopuolella, mikä olisi paras keino turvapaikkajärjestelmän vakauden hallinnoimiseen ja kustannusten kohtuullistamiseen, Terho toteaa.

[Roope]

Uuvatti-Terho keräilee jälleen irtopisteitä. Liittyy ylläolevaan uutiseen.

Sampo Terho tuomitsee miljoonavoitot turvapaikkabisneksellä: "Kansallista hätätilaa käytetty hyväksi"

Mutta Terho mitä ilmeisimmin hyväksyy silmää räpäyttämättä, että ministeri Lindström on kaatanut satoja miljoonia euroja kotouttamiseen ja on ollut siitä vain ylpeä.

[Alaric]

Evitskogin omistava kiinteistöyhtiö Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy on tehnyt miljoonavoiton vokbisneksellä.

Yhtiön liikevoitto oli viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa, selviää Suomen Asiakastiedon rekisteristä. Liikevaihtoa kertyi samana vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Kiinteistöyhtiö oli ennen turvapaikkakriisiä 2015 konkurssin partaalla.

Kenenköhän selkiä on pesty ja ketkä hyvät veljet ovat pelastaneet kaveriensa firman?

Jutussa on paljon linkkejä tekstin seassa, en laittanut niitä tuohon lainaukseen.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/559513-konkurssiin-haettu-firma-teki-miljoonavoiton-pakolaisbisneksella-pikavipit (13.9.2017)

Konkurssiin haettu firma teki miljoonavoiton pakolaisbisneksellä – pikavipit vaihtuivat kohuun "iPhone-miehistä"

Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskusrakennuksen omistava kiinteistöyhtiö on tehnyt vuokrilla lyhyessä ajassa jättivoitot. Virolaismedian mukaan hyötyjänä on ollut muun muassa virolainen supermallikaunotar Carmen Kass.

Maahanmuuttovirasto Migri on lopettamassa Kirkkonummen Evitskogissa toimivan vastaanottokeskuksen. Syynä ovat keskuksen korkeat kustannukset.

Rakennuksen omistava kiinteistöyhtiö oli ennen turvapaikkakriisiä 2015 konkurssin partaalla. Länsiväylä-lehden selvityksen mukaan kahden vuoden aikana yhtiö on tehnyt miljoonavoiton turvapaikanhakijoita majoittamalla.

Evitskogin vastaanottokeskuksen perustaminen aiheutti kaksi vuotta sitten kohun, sillä tieto keskuksesta tuli yllätyksenä paitsi asukkaille, myös isolle osalle Kirkkonummen luottamushenkilöistä.

Maahanmuuttovirasto muistutti tuolloin, ettei keskuksen perustaminen yksityisiin tiloihin vaadi kunnan hyväksyntää.

Vastaanottokeskus närkästytti myös virolaiset keikkatyöläiset, jotka olivat majoittuneet aiemmin samoissa tiloissa.  Kohun nosti esille virolainen Õhtuleh, joka kertoi, että työmiehille annettiin tunti aikaa kerätä tavaransa ja lähteä hostellista.

Lehden haastattelema virolaismies päivitteli paikalle saapuneita turvapaikanhakijoita, jotka kulkivat miehen mukaan "taulutietokoneet ja iPhonet mukanaan".

Samalla Suomessa kyseltiin, miksi turvapaikanhakijoista 70–80 prosenttia oli nuoria miehiä.

Tilat SPR:n pyörittämälle Evitskogin vastaanottokeskukselle on vuokrannut Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy.

Yhtiön liikevoitto oli viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa, selviää Suomen Asiakastiedon rekisteristä. Liikevaihtoa kertyi samana vuonna 1,9 miljoonaa euroa.

Vastaanottokeskus aloitti entisen KN Keskuksen tiloissa elokuussa 2015, kun Suomeen oli saapunut lyhyessä ajassa tuhansia turvapaikanhakijoita ja lisää oli tulossa.

Uudet asukkaat nostivat kiinteistöyhtiön talouden kuiville nopeasti. Yhtiön liikevoitto kyseisenä vuonna oli jo 388 000 euroa, ja liikevaihtoa kertyi 1,3 miljoonaa euroa.

Vielä toukokuussa 2015 uutisoitiin verottajan hakevan Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:tä konkurssiin laskurästien vuoksi. Yrityksellä oli laskuja perinnässä yli 8 000 euron arvosta.

Ennen vastaanottokeskusta tiloissa toimi hostelli, joka majoitti etupäässä pääkaupunkiseudulla töissä olevia virolaisia.

Paljon kohua on siis nähty mutta mitä on sen takana?

Kiinteistöyhtiön taustalla oli aiemmin pikavippibisneksestä tunnettu liikemies Tuomo Mäki. Hän oli KN Keskuksen toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen heinäkuusta 2006 syyskuuhun 2016.

Vuoden 2015 syksyllä Kirkkonummesta kirjoitettiin runsaasti myös Virossa, jossa paikallinen TV3-kanava paljasti kiinteistöyhtiön yhdeksi taustavoimaksi virolaisyhtiön kautta ex-supermalli Carmen Kassin.

Kass tunnetaan kansainvälisenä ex-mallina joka poseerasi muun muassa Guccille.

Virolainen Õhtuleht kertoi aiemmin Kassin yhtiön laajentaneen pikavippitoimintaa Suomeen vuonna 2008.

Pikavipit vaihtuivat siten pakolaisbisnekseen ja voitot ovat olleet kovat.

Kesäkuusta 2017 lähtien kiinteistöyhtiöllä on ollut uusi toimitusjohtaja.

Evitskogin vastaanottokeskus on ollut alusta lähtien Maahanmuuttovirastolle kallis. Se piti Migrin mukaan perustaa kovalla kiireellä, kun Helsingin vastaanottokeskukset olivat täynnä.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kommentoi tuolloin, että KN Keskus valikoitui tilaksi, koska se oli heti käyttöönotettavissa. Sopimus tehtiin, vaikka Migri tiesi yhtiön talousongelmista.

Tänä kesänä Migri ilmoitti lakkauttavansa Evitskogin vastaanottokeskuksen. Nuutisen mukaan syynä on yksiselitteisesti se, että kiinteistö on niin kallis.

Maahanmuuttoviraston hyväksymä Evitskogin vastaanottokeskuksen vuoden 2016 talousarvio oli 4,8 miljoonaa euroa, selviää Migrin ja SPR:n sopimuksesta.  Toteutuneet kokonaiskustannukset olivat kuitenkin Kirkkonummella viime vuonna yli 8,4 miljoonaa euroa.

Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy ei ole ainoa pakolaisbisneksellä suuria voittoja tehnyt yhtiö. Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina, että vastaanottotoimintaa harjoittava Luona Oy teki viime vuonna yli kolmen miljoonan euron voiton.

Kirkkonummen vastaanottokeskuksen toiminta on määrä loppua 13. marraskuuta mennessä. Keskuksen asukkaat ovat vastustaneet voimakkaasti tilojen sulkemista ja muuttoa muualle Suomeen.

[Mika.H]

Tänään tulee kyseinen ohjelma.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/26/turvapaikanhakijoiden-keskukset-maksoivat-200-miljoonaa-tavoiteltua-enemman

MOT:in mukaan SPRn ja Migrin sopimukset aiheuttivat vastaanottotoiminnan kustannustason nousun, jonka takia pelkästään vuonna 2016 maksettiin toiminnasta n 200 000 000 euroa ylihintaa.

Kannattaa tutustua pohjaksi muutamaan linkkiin.

Syksyllä 2015 Evitskogin VOK:n kustannuksista yritettiin herättää keskusteluja. Evitskogihan oli ensimmäinen ns hätävokki.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-uutiset-kysyi-maksaako-migri-vastaanottokeskuksista-ylihintaa-ei-ehdita-kilpailuttaa/5499708#gs.lCv_YZY

Migri vastasi.

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/yksittaisten_vuokrahintojen_julkaisu_vaikeuttaisi_tulevia_neuvotteluja_63287

Käytännön toteutus. Ja tässä ongelman ydin, joka aiheutti vastaanottokeskusten keskimääräisen kustannustason yli 50% nousun.

http://trooli.fi/SopimusSPRHUP.pdf

"Maksetaan kaikki + 8% päälle"

Loppu sitten historiaa, jota toivottavasti nyt aletaan vihdoin kunnolla tutkia.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/15/maksaako-migri-liikaa

[SmallFish]

Onneksi Suomessa ei esiinny korruptiota.

[Niobium]

Paljon pahemmin ei omiin muroihinsa voisi kusta, kuin mitä SPR on onnistunut tekemään.

Luona on selvästi firma, jonka tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen, ok. Mutta SPR on yleishyödyllinen humanitäärinen liike, jonka julkiskuvaan tällaiset jutut eivät sovi millään muotoa.

Se, että jättää laittamatta rahaa SPR:n lippaaseen, on jo yksi kannanotto. Sääli sinänsä, että siitä yhdestä eurosta olisi voinut mennä jopa muutama sentti sinne ihan perille asti.

[guest14935]

Mutta SPR on yleishyödyllinen humanitäärinen liike, jonka julkiskuvaan tällaiset jutut eivät sovi millään muotoa.

Ei sen tarvitse huolehtia julkisuuskuvasta, se on laajalti soluttautunut ja valtio tukee sitä kaikin tavoin, rahaa nyhtävät vaikka mistä.
Humanitäärinen tai yleishyödyllinen tuollainen alkuperäiskansanmurhaaja kansanvaihtaja ei ole.

[törö]

Onneksi Suomessa ei esiinny korruptiota.

Mä olen huomannut, että suomalaisien itsekehun luokittelee pelkäksi hevonpaskaksi, niin uutisien seuraaminen vituttaa paljon vähemmän. Tällaistakin osaa odottaa, niin että ikäviä yllätyksiä ei enää tule.

[skrabb]

Muistin virkistämiseksi SPR:stä ja somali-invaasiosta v. 1990.
SPR oli konkurssin partaalla, mutta neukkulasta paenneet somalit ja valtio l. veronmaksajat pelastivat moiselta ankealta kohtalolta. 

SPR:n ja somalien yhteistä historiaa (muutama poiminta varsin laajasta uutisvaalikoimasta).
Viime laman aikanahan SPR:llä oli taloudellisia ongelmia ja somalithan oli taivaanlahja ko. organisaatiolle, kun valtio alkoi ostaa heiltä palveluja näille Moskovan pakolaisille!


http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolaisvirta+t%C3%A4yttivastaanottokeskuksetSomaleja+tulee+taas+Suomeen+Neuvostoliitosta/901015166

"HS - Kotimaa - 15.10.1990 - 2732 merkkiä - 1. painos

Pakolaisvirta täytti vastaanottokeskukset Somaleja tulee taas Suomeen Neuvostoliitosta
Viime päivinä kymmeniä Suomeen tulleita turvapaikanpyytäjiä on jouduttu sijoittamaan matkakotimajoitukseen, kun Suomen Punaisen Ristin (SPR) vastaanottokeskukset ovat täyttyneet. Kolmeen Helsingin keskustassa sijaitsevaan matkakotiin on majoitettu 40-50 turvapaikanhakijaa.

Viime viikolla tuli mm. kymmeniä somaleja Neuvostoliitosta. Somalivirta tyrehtyi kesällä, kun ulkoministeriö pyysi neuvostoviranomaisia tarkentamaan kauttakulkumatkustajien viisumivalvontaa.

Osastopäällikkö Eero Kekomäki ulkoministeriöstä sanoo, että monet somalit ovat matkustaneet Neuvostoliittoon viisumitta. Sieltä he ovat jatkaneet edelleen ilman viisumia Suomeen. Suomessa he ovat sitten pyytäneet turvapaikkaa, jolloin viisumia ei ole enää edellytetty.

Eri kansallisuuksiin kuuluvia turvapaikanpyytäjiä saapuu nykyään päivittäin Suomeen. Lokakuun alkuun mennessä heitä oli tullut yli 1600. Somaleja on noin 650. Lokakuun alussa pakolaisia oli majoitettuna eri tavoin 1256.

Pakolaissihteeri Marjatta Laine SPR:stä sanoo, että majoituksen järjestäminen teettää paljon työtä, mutta tilanne on kyllä hallussa. "Jokaiselle on onnistuttu hankkimaan illaksi nukkumapaikka, eikä matkakotimajoitus ole välttämättä huonompi vaihtoehto. Jotkut pitävät matkakotien keskeisestä sijainnista."

Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Veikko Pyykkönen valittaa, että majapaikkojen etsintä on rasittavaa. Helsingin tilapulmien vuoksi Joutsenon täysi keskus on varautunut majoittamaan turvapaikanpyytäjiä matkakotiin, jos heitä ilmaantuu rajan takaa viikonvaihteessa. Helsingin vastaanottokeskuksessa työskentelivät viikonloppuna ainoastaan päivystäjät.

Pyykkösen mielestä turvapaikkahakemusten käsittelyä pitäisi nopeuttaa. Näin majoitustiloja tarvittaisiin vähemmän, kun päätöksiä ei jouduttaisi odottamaan puolta vuotta. Lisäksi kuukausia päätöstä odottavat tottuvat Suomen oloihin. Jos ratkaisu on kielteinen, hakijan on vaikeampi asennoitua maasta lähtöön.

Somalipakolaiset ovat turvapaikanpyytäjien suurin ryhmä. He ovat saapuneet Suomeen pääasiassa Neuvostoliiton kautta. Valtaosa on tullut junalla, mutta myös laivoilla ja lentoteitse on saapunut väkeä.

SPR suunnittelee parhaillaan uutta vastaanottokeskusta Joensuuhun. Lisäksi Vaasassa syyskuussa avattuun keskukseen yritetään saada muutama kymmenen lisäpaikkaa.

SPR:llä on vastaanottokeskus tällä hetkellä Vaasan ja Helsingin lisäksi Turussa, Hauholla, Mikkelissä, Nastolassa ja Joutsenossa. Sosiaalihallituksella on majoituspaikka Lapinjärvellä ja Helsingin Malmilla on pakolaiskeskus."

https://hommaforum.org/index.php/topic,740.msg29789.html#msg29789

[diipadaapa]

"Maksetaan kaikki + 8% päälle"

Sipilän laskuopin mukaan tämä ei ole keneltäkään pois.

[Sitruunamelissa]

Johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta perustelee näiden SPR:n keskusten jatkoaikaa vuokrasopimuksilla, joista ei ole päästy eroon. Hänen mielestään keskuksia suljettaessa ei voida tuijottaa pelkkää hintaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/26/turvapaikanhakijoiden-keskukset-maksoivat-200-miljoonaa-tavoiteltua-enemman

Eikö nämä johtajat osaa edes perusmuotoisia vuokrasopimuksia tehdä? Joko toistaiseksi voimassaoleva yhden kuukauden irtisanomisajalla, tai määräaikainen (vaikka kaksi vuotta) vuokrasopimus kahdella jatko-optiolla. Jos vastapuolelle ei käy kumpikaan, vaan vaatii esim. viiden vuoden määräaikaista, niin sitten neuvotteluille heti stoppi.

Väkisinkin tulee mieleen, että nämä sopimukset on ihan tahallaan väännetty tiettyjen tahojen kanssa hintaviksi ja sellaisiksi, ettei muka pääse eroon sopimuksesta. Paljonkohan johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta on saanut voitelua?

[siviilitarkkailija]

Minä laitan kolikon spr-lippaaseen mutta kirouksen kera. "Kirottu olkoon se joka köyhän almun varastaa ja kohdatkoon häntä korkeimman rangaistus jne!". Tämä kirous on toiminut mutta lippaan pitäjät ovat yleensä poistuneet nopeasti eivätkä jää keskustelemaan SPR:n avustuspetoksista. En ymmärrä miksi kun itse ensin lähestyvät, anovat rahaa ja haluavat keskustella? Ja sitten kun näin tekee, niin se ei kelpaa?  Itse katson että maksajana minulla pitää olla oikeus ja oikeastaan myös velvollisuus varmistua siitä että raha ei mene vääriin käsiin. Tai jos menee, edes kirous seuraa köyhimmiltä varastavia retkuja, koska demlasaastan ja poliittisen oikeuslaitoksen kyky ja halu SPR:n avustuspetosten tutkintaan ja väärinkäytösten torjuntaan on olematon.

Ainoa ihmisryhmä jota en voi syyttää köyhiltä varastamisesta on kepulit. Ei kepuli voi epärehelliselle luonteelleen mitään. Kepulilta voi hyvinkin odottaa että laittavat tyhjän käden seurakunnan kolehtihaaviin ja vetävät sen rahaa täynnä pois. Siksi ainoa mitä tavis voi spr-poliitikkojen edessä tehdä on laittaa käsi nyrkkiin ja vaatia että edes korkein noita konnista suurimpia, köyhiltä varastavia, rankaisee.

Oikeastaan ainoa mitä poliitikot voisivat SPR:lle tehdä on poistaa sen johtajalta aivan käsittämättömän ison palkan ja muuttaa koko työn vapaaehtoistyöksi kuten kaikki spr työ. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstilan ansiot nousivat viime vuonna yli 156 449 euroon. Pääomatuloja hänellä oli reilut 680 euroa---

[Rauno Murju]

Suomalaiset haluavat auttaa ja maksavat verot mielellään.

Tahtotilastahan talouden toimivuudessa on perimmiltään kysymys.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/79-prosenttia-suomalaisita-maksaa-veroja-mielellaan-luku-noussut-viime-vuosina/6637618#gs.zzCn0mQ

79 prosenttia suomalaisista maksaa veroja mielellään – luku noussut viime vuosina

[writer]

Muistin virkistämiseksi SPR:stä ja somali-invaasiosta v. 1990.
SPR oli konkurssin partaalla, mutta neukkulasta paenneet somalit ja valtio l. veronmaksajat pelastivat moiselta ankealta kohtalolta. 

SPR:n ja somalien yhteistä historiaa (muutama poiminta varsin laajasta uutisvaalikoimasta).
Viime laman aikanahan SPR:llä oli taloudellisia ongelmia ja somalithan oli taivaanlahja ko. organisaatiolle, kun valtio alkoi ostaa heiltä palveluja näille Moskovan pakolaisille!


http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Pakolaisvirta+t%C3%A4yttivastaanottokeskuksetSomaleja+tulee+taas+Suomeen+Neuvostoliitosta/901015166

"HS - Kotimaa - 15.10.1990 - 2732 merkkiä - 1. painos

Pakolaisvirta täytti vastaanottokeskukset Somaleja tulee taas Suomeen Neuvostoliitosta
Viime päivinä kymmeniä Suomeen tulleita turvapaikanpyytäjiä on jouduttu sijoittamaan matkakotimajoitukseen, kun Suomen Punaisen Ristin (SPR) vastaanottokeskukset ovat täyttyneet. Kolmeen Helsingin keskustassa sijaitsevaan matkakotiin on majoitettu 40-50 turvapaikanhakijaa.

Viime viikolla tuli mm. kymmeniä somaleja Neuvostoliitosta. Somalivirta tyrehtyi kesällä, kun ulkoministeriö pyysi neuvostoviranomaisia tarkentamaan kauttakulkumatkustajien viisumivalvontaa.

Osastopäällikkö Eero Kekomäki ulkoministeriöstä sanoo, että monet somalit ovat matkustaneet Neuvostoliittoon viisumitta. Sieltä he ovat jatkaneet edelleen ilman viisumia Suomeen. Suomessa he ovat sitten pyytäneet turvapaikkaa, jolloin viisumia ei ole enää edellytetty.

Eri kansallisuuksiin kuuluvia turvapaikanpyytäjiä saapuu nykyään päivittäin Suomeen. Lokakuun alkuun mennessä heitä oli tullut yli 1600. Somaleja on noin 650. Lokakuun alussa pakolaisia oli majoitettuna eri tavoin 1256.

Pakolaissihteeri Marjatta Laine SPR:stä sanoo, että majoituksen järjestäminen teettää paljon työtä, mutta tilanne on kyllä hallussa. "Jokaiselle on onnistuttu hankkimaan illaksi nukkumapaikka, eikä matkakotimajoitus ole välttämättä huonompi vaihtoehto. Jotkut pitävät matkakotien keskeisestä sijainnista."

Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Veikko Pyykkönen valittaa, että majapaikkojen etsintä on rasittavaa. Helsingin tilapulmien vuoksi Joutsenon täysi keskus on varautunut majoittamaan turvapaikanpyytäjiä matkakotiin, jos heitä ilmaantuu rajan takaa viikonvaihteessa. Helsingin vastaanottokeskuksessa työskentelivät viikonloppuna ainoastaan päivystäjät.

Pyykkösen mielestä turvapaikkahakemusten käsittelyä pitäisi nopeuttaa. Näin majoitustiloja tarvittaisiin vähemmän, kun päätöksiä ei jouduttaisi odottamaan puolta vuotta. Lisäksi kuukausia päätöstä odottavat tottuvat Suomen oloihin. Jos ratkaisu on kielteinen, hakijan on vaikeampi asennoitua maasta lähtöön.

Somalipakolaiset ovat turvapaikanpyytäjien suurin ryhmä. He ovat saapuneet Suomeen pääasiassa Neuvostoliiton kautta. Valtaosa on tullut junalla, mutta myös laivoilla ja lentoteitse on saapunut väkeä.

SPR suunnittelee parhaillaan uutta vastaanottokeskusta Joensuuhun. Lisäksi Vaasassa syyskuussa avattuun keskukseen yritetään saada muutama kymmenen lisäpaikkaa.

SPR:llä on vastaanottokeskus tällä hetkellä Vaasan ja Helsingin lisäksi Turussa, Hauholla, Mikkelissä, Nastolassa ja Joutsenossa. Sosiaalihallituksella on majoituspaikka Lapinjärvellä ja Helsingin Malmilla on pakolaiskeskus."

https://hommaforum.org/index.php/topic,740.msg29789.html#msg29789

Huomiona että jo vuonna 1990 haluttiin nopeita päätöksiä vaikka maa jossa saa nopeasti turvapaikan ja sen myötä ilmaisen asunnon ja ilmaista rahaa loppuelämäksi ja turvapaikasta seuraavan perheenyhdistämisen sossun asiakkaaksi on houkuttelevampi kuin maa jossa päätöstä joutuu odottamaan epävarmuudessa vaikkapa 2-3 vuotta ja olemaan erossa perheestään.

EU-direktiiveillä lyhennettiin muuten turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja vuosina 2011-2014 jatkuvasti EU:n laajuisesti ja Suomessa käsittelyn nopeutuksen ajoi läpi Kristillisten Päivi Räsänen.
Sitten tuli vuosi 2015...
Vielä keväällä 2015 Maahanmuuttovirasto iloitsi että turvapaikkahakemukset käsitellään Suomessa 5 kuukaudessa.

Sitten nopean käsittelyajan, pohjoismaiden ylivoimaisesti korkeimpien hyväksymisprosenttien ja Sipilän talonlahjoitus-kutsun ja aukipidettyjen rajojen takia Suomeen tuli kauhea määrä irakilaisia ja myös tuhansia somaleita vuonna 2015.
Suomen hyväksymisprosentti käsitellyistä hakemuksista oli irakilaisille noin 85% vuonna 2015 ja somaleille noin 100% vuonna 2015 ja Suomeen tulikin ylivoimaisesti pohjoismaiden eniten irakilaisia vuonna 2015 ja myös pohjoismaiden eniten somaleja vuonna 2015.

Nopea käsittelyaika on vetovoimatekijä!

Nopea käsittelyaika johtaa suurempaan hyväksymisprosenttiin.