2013-02-12: VM: Uuden valtionosuusjärjestelmän tulee olla selkeä ja kannustava

[Bellerofon]

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130212Selvit/name.jsp

Järjestelmän pääpaino olisi kuitenkin nykyiseen tapaan kustannus- ja tarve-erojen tasauksessa, sanoi selvitysmies Miettinen

Nykyjärjestelmässä kunnan peruspalvelujen valtionosuus määräytyy noin 50 eri laskentatekijän perusteella. Laskentatekijöiden määrä vähenisi n. kymmeneen ja ikärakennetta yhtenäistettäisiin.  Nykyisiä syrjäisyys-, saaristoisuus- ja kaksikielisyyskriteereitä yhdistettäisiin. Uusina kriteereinä mukaan tulisivat vieraskielisyys koko väestön perusteella ja työpaikkaomavaraisuus, joka samalla korvaisi nykyisen taajamarakennekertoimen.

Tämä tietysti näyttää hompanssin silmin siltä, että vieraskielisyys lisäisi mukamas valtionapuja. Tämän kriteerin täytyy tietysti oikeasti olla sellainen, että koska moniosaajia saapuu sankoin joukoin, niin valtionavut vähenevät.

[Roope]

Mainittakoon tässäkin ketjussa, johon asia varsinaisesti kuuluu, että kohta eduskunnan käsittelyyn tuleva uusi valtionosuusjärjestelmä tosiaankin karsii tukikriteerit noin viidesosaan. Kun kaksikielisyyden eli käytännössä ruotsinkielisten määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 53 miljoonaa euroa, on se uudessa mallissa 91 miljoonaa euroa. Vastaavasti vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 45 miljoonaa euroa, mutta uudessa mallissa 479 miljoonaa euroa.

Kaksikielisyys:
Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella.

Vieraskielisyys:
Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin.

Valtiovarainministeriö: Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen 17.4.2014

Uuden valtionosuusjärjestelmän kuntakohtaiset muutoslaskelmat ja muu tietoaineisto: Uusi valtionosuusjärjestelmä (xls)

[repo]

Kun puhutaan kuntien valtionosuuksista, näyttää termit osuus ja tuki sekoittuvan iloisesti keskenään. Nähdäkseni kuntien valtionosuudet eivät ole mitään tukea vaan puhtaasti valtion keräämien verojen (mm. alv.) osittamista ja tulouttamista kunnille, mistä tuki-sana tulisi pitää tiukasti erillään.

Se, että osuudet ja tuet jatkuvasti sekoitetaan, on lienee vääjäämätön lopputulos harjoitetusta RKP-Keskusta -akselin sulle-mulle -politiikasta.

Oman mausteensa soppaan antanee sitten ositukseen tehtävät kriteerit, joilla halutaan luoda jokin vaikeasti lähestyttävä ohjausvaikutus kuntiin.

[Roope]

Kun puhutaan kuntien valtionosuuksista, näyttää termit osuus ja tuki sekoittuvan iloisesti keskenään. Nähdäkseni kuntien valtionosuudet eivät ole mitään tukea vaan puhtaasti valtion keräämien verojen (mm. alv.) osittamista ja tulouttamista kunnille, mistä tuki-sana tulisi pitää tiukasti erillään.

Olet oikeassa. Tuki on tässä yhteydessä huolimatonta kielenkäyttöä, kun kyse on osuuksien jakamisesta. Tosin osuuksien jakamisen perusteet ovat hyvinkin poliittisia ja sikäli viittaavat vahvasti tukien jakamiseen.

Oman mausteensa soppaan antanee sitten ositukseen tehtävät kriteerit, joilla halutaan luoda jokin vaikeasti lähestyttävä ohjausvaikutus kuntiin.

Olen yrittänyt selvittää, mihin tuolla maahanmuuttajista jaettavan rahan kymmenkertaistamisella pyritään, mutta en ole löytänyt kunnollista selitystä. Minusta tällainen jakokriteeri kannustaa maahanmuuttajien määrän kasvattamiseen laadun kustannuksella, etenkin kun myös pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset on viime vuosina tuplattu. Jos taas kriteerien muuttaminen vain toi paremmin esiin maahanmuuttajien palveluntarpeesta kunnille koituvat ylimääräiset kustannukset (pelkkä valtionosuus puoli miljardia euroa!), niin sitä suuremmalla syyllä pitäisi siirtyä pikaisesti tiukempaan ja valikoivampaan maahanmuuttopolitiikkaan, eikä ostaa tällä tavalla kunnilta niiden omilla rahoilla hyväksymistä nykymenon jatkamiselle.

[repo]

Olen yrittänyt selvittää, mihin tuolla maahanmuuttajista jaettavan rahan kymmenkertaistamisella pyritään, mutta en ole löytänyt kunnollista selitystä. Minusta tällainen jakokriteeri kannustaa maahanmuuttajien määrän kasvattamiseen laadun kustannuksella, etenkin kun myös pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset on viime vuosina tuplattu. Jos taas kriteerien muuttaminen vain toi paremmin esiin maahanmuuttajien palveluntarpeesta kunnille koituvat ylimääräiset kustannukset (pelkkä valtionosuus puoli miljardia euroa!), niin sitä suuremmalla syyllä pitäisi siirtyä pikaisesti tiukempaan ja valikoivampaan maahanmuuttopolitiikkaan, eikä ostaa tällä tavalla kunnilta niiden omilla rahoilla hyväksymistä nykymenon jatkamiselle.

Tämä on paljon puhuva esimerkki, mitä väitetyn selkeyden ja kannustavuuden taakse saadaan piilotettua. Ja onhan tämä jo ihan normitouhua, että maahanmuuttokritiikin osuessa yhä enemmän kohteisiin, on maahanmuuton kustannukset piilotettava uudelleen ja ohjausvaikutuksesta tulee käytännöllinen pakko ja välttämättömyys sosiaaliturvaperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.

[Roope]

Kun kaksikielisyyden eli käytännössä ruotsinkielisten määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 53 miljoonaa euroa, on se uudessa mallissa 91 miljoonaa euroa. Vastaavasti vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 45 miljoonaa euroa, mutta uudessa mallissa 479 miljoonaa euroa.

Miten käy kirjaston?

Valtionosuusuudistus saattaa merkitä sitä, että kirjastojen korvamerkitty valtionavustus rakentamiseen ja kirjastoautojen hankkimiseen katoaa. Tähän asti kunnat ovat saaneet kirjastoauton hankintaan ja kirjastorakentamiseen erillistä valtionosuutta 25-50 %

[...]

Valtionosuuksia myös leikataan muutenkin kovalla kädellä. Kuntaliittoa huolestuttaa, että kuntien tehtävämäärä lisääntyy samalla kun peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee. Liiton toive onkin, että valtionosuus pysyisi jatkossa ainakin samana kuin nyt.

"Ymmärrän hyvin kirjastoväen huolen siitä, miten kirjastojen rahoitus jatkossa turvataan", kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee sanoo.

[...]

Hyviäkin uutisia tulossa

Kirjastojen johtajille uudistus antaa jännittäviä "haasteita", kuten nykyään kuuluu sanoa. Kirjastopalvelut on osattava myydä kuntien päättäjille.

Uusien laskentaperusteiden myötä on tulossa hyvääkin, kuten ehkä enemmän mahdollisuuksia pienempien remonttien toteuttamiseen ja kirjastojen toiminnallisuuden päivittämiseen. Suotuisa tilanne voi kehittyä vaikkapa silloin, kun kunnassa mietitään maahanmuuttajien kotouttamista.

"Koska vieraskielisten osuus kunnan asukkaista lisää valtionosuutta, kirjastojen palveluja voitaisiin kehittää vastaamaan maahanmuuttajien tarpeita nykyistä paremmin", Kristiina Kontiainen ideoi.

Kirjastolehti 16.05.2014

Valtionosuuksien jakoperusteiden muutoksista näyttää tulevan kunnissa yleisperustelu maahanmuuttajien palvelujen lisäämiseen ja muualta karsimiseen. Tämä oli ennakoitavissa ja varmasti tarkoituskin.

[Heikki Luoto]

... vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 45 miljoonaa euroa, mutta uudessa mallissa 479 miljoonaa euroa.

Hallituksen luonnoksessa esitetyssä uudessa mallissa vieraskielisten määrään perustuvan valtionosuuden kaavailtiin kasvavan tämän vuoden 45 miljoonasta vuoden 2015 alusta 479 miljoonaan euroon. Mutta juuri äskettäin julkaistu talousarvioesitys 2015 nostaa lisää 479 miljoonasta 523 miljoonaan euroon. Luonnokseen verrattuna talousarvioesitys nosti kuntien valtionosuusperusteista vieraskielisyysosuutta prosentualisesti eniten eli 9,5 %.

Veikkanpa että tuo 45,2 miljoonaa euroa ei ole ainoa maahanmuuttomenojen lisäys mitä vuoden 2015 talousarvioesityksestä löytyy.

[foobar]

Ideana mitä ilmeisimmin on luoda kuntatoimintastrategian kannuste, jota ei mikään kansallisen tason järkiargumentti kykene kunnan politiikassa kumoamaan. Tällaista menoa katsellessa tekee mieli luovuttaa, vaikka tietää ettei kertakaikkiaan moraalisista syistä voi tehdä niin.

[Roope]

Viime vuonna kunnille jaettiin valtionosuuksia kaikkiaan 45 miljoonaa euroa vieraskielisten peruskoululaisten määrän mukaan.

Tänä vuonna vieraskielisistä maksettavaa valtionosuutta on korotettu lähes puoleen miljardiin euroon, mutta summa jaetaan kaikkien vieraskielisten määrän mukaan, ei vain peruskoululaisten lukumäärän perusteella.

Tämä helpottaa maahanmuuttajavaltaisten kuntien elämää, mutta ei riittävästi, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Uudessa valtionosuusjärjestelmässä vieraskielisten asukkaiden perusteella maksettava valtionosuus kymmenkertaistui. Suunta on oikea, mutta summa on häviävän pieni osuus valtion osuuksien 8.5 miljardin kokonaispotista, eikä se riitä kattamaan kaikilta osin niitä kustannuksia, mitä kotouttamisesta kunnille aiheutuu.

Yle: Helsingin vaaliehdokkaat: Valtiolta lisätukea maahanmuuttajien kotouttamiseen 31.3.2015

[Roope]

Vieraskielisten määrän perusteella maksettava valtionosuus kymmenkertaistettiin puoleen miljardiin euroon ja kotouttamiskorvaukset on useammassa vaiheessa moninkertaistettu, mutta mikään ei tunnu riittävän:

Espoo joutuu maksamaan maahanmuuton kustannukset ja on nyt Suomen velkaisin kaupunki, tuskailee kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivoo valtiolta parempaa ymmärrystä kasvavien kaupunkien tarpeista

[...]

"Kun leikin kotimme pihalla Tapiolassa, siellä kuuli kaikkia suomen kielen murteita. Silloin Espoo kasvoi syntyvyyden ja maassamuuton ansiosta. Nyt Espoo kasvaa syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta."

Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 5 000 hengellä. Siitä 4 000 oli vieraskielisiä. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.

"Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita."

VIERASKIELISET ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

"On selvää, että siitä tulee kustannuksia."

Mäkelää harmittaa, että kuntien välisessä verotulojen tasauksessa ja valtionosuuksissa ei huomioida kaupunkien kovaa kasvua eikä vieraskielisen väestön määrää. Espoo maksaa joka vuosi verotulojen tasausta noin 200 miljoonaa euroa valtiolle, joka jakaa rahat muiden kuntien käyttötalousmenoihin.

"Se on poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton kasvusta ja maahanmuutosta vastuussa oleville kaupungeille."

Helsingin Sanomat 4.3.2019

[Uuno Nuivanen]

"Se on poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton...

Aivan kuin kunnallispoliitikkojen itse tekemä päätös kaupungin täydellisestä mamuttamisesta/malmöistamisesta.

[Puskistahuutelija]

Tehdyllä politiikalla on aina seurauksia. On täysin mieletön järjestelmä, että ensin tehdään toiveisiin ja mielikuviin perustuen kuntapolitiikkaa, joka osoittautuu kunnalle haitalliseksi, ja sitten kun huomataan kassakoneen ammottavan tyhjyyttään, vaaditaan valtiolta lisää.

Espoon kaupunginisät eivät selvästikään ole olleet tehtävänsä tasalla, jonka pitäisi näkyä seuraavien kuntavaalien tuloksessa. Epäilen, ettei näin tapahdu. Sama meno jatkuu: lisää erilaisuutta hinnalla millä hyvänsä samalla, kun vingutaan valtiolta lisää rahaa, että saadaan pidettyä hyrrä pyörimässä.

[kivimies]

Maahanmuutolla väitetään olevan työvoimapulaa paikkaava ja huoltosuhdetta korjaava vaikutus.

Eikö siinä tapauksessa valtionosuuksia pitäisi pienentää, eikä lisätä vieraskielisten määrän suhteessa.