2010-03-03 Europarlamentti: Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja taakanjako

[Kommeli]

Joo'o jokohan olis aika irrottautua EU:sta.

[Soromnoo]

Suomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet.

Merialueita ei ole laskettu mukaan, joten voimme varmaan päätellä, että komission mukaan maahanmuuttaja ei viihdy suolaisessa vedessä.

On kyllä sen luokan suunnitelmat että maanpetturuudesta pitäisi olla porukkaa leivättömän pöydän ääressä.

[Kommeli]

Cecilia Malmström Ruotsin SVT:n haastateltavana 5.5.2011
(H)=haastattelija, (CM)=Cecilia Malmström

[...]
(H)Lausuntosi keskiviikolta, että komission mukaan joskus voi syntyä syitä kiertää Schengen-sopimusta on herättänyt vastusta. Miksi?
[...]
(CM)Schengen-sopimusta ei saa rikkoa maat itsenäisesti yhtäkkiä, vaan päätöksen tulee tapahtua eurooppalaisella tasolla ja me katsomme nyt erittäin tarkkaa säännöstöä näihin tapauksiin, joissa rajoittaminen olisi sallittua, jos sellaista ylipäänsä tarvitaan.
(H)Mutta onko se mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä Ranskan ja Italian tapauksessa, että paine heidän rajallaan on liian suuri?
[...]
(CM)En näe, että tämä kyseinen tilanne antaa aihetta rajoittaa Schengen-sopimusta millään tavalla mutta meidän tulee tehdä tarkennuksia säännöstöön. Jo tänä päivänä voi tehdä rajoituksia sopimuksen hengessä mutta säännöstö on epäselvä ja maiden oma reagointi uhkaa muuten loistavaa sopimusta.
[...]

http://www.aijaa.com/v.php?i=007438003675.jpg
Kuluvana vuonna haki n.1/4miljoona henkilöä turvapaikkaa EU:sta ja lisäksi 100000 laitonta.
Kuvassa oleviin lukuihin eivät sisälly paperittomat tai ulkomaalaistaustaiset kansalaiset.(lähetyksessä kerrotaan)

[...]
(CM)650000 henkilöä on jättänyt Libyan. Ryhmään kuuluu poikkeuksetta muita kansalaisuuksia, jotka ovat asuneet Libyassa.  Melkein kaikki heistä ovat jääneet Egyptiin ja Tunisiaan - erittäin harva on tullut Eurooppaan. 30000 tunisialaista - siis työtöntä nuorta Libyasta - on tullut ja heistä ehkä 3000 on hakenut turvapaikkaa.
[...]
(CM)Minusta on kiusallista, että Eurooppa on ottanut vastaan vain murto-osan siitä, mitä USA vastaanottaa.
[...]
(H)Mitä sanotte EU-komissaari Rehnille, kun tiedätte, että Suomi ottaa vastaan niin vähän ja vaalitulos oli tälläinen?
(CM)Meillä on erittäin hyvät suhteet. Hän ei äänestänyt puoluetta ja yrittää myös osaltaan toimia puolueen kanssa Portugalin tapauksessa. Hänelläkin on taistelunsa.
[...]
(CM)Tämä on yksi tulevaisuuden kysymyksiä, joissa rajojen sulkeminen ei olisi ainoastaan epähumaania mutta myös hullua. Me tarvitsemme ihmisiä Eurooppaan. Meillä on demograafinen kehitys, joka kertoo, että tarvitsemme työvoimaa - melkein kaikki Euroopan maat - ja vaaditaan vain hieman johtajuutta selvittää tilanne.
(H)Mitä tarkoitatte johtajuudella?
(GM)Että poliittiset johtajat Euroopassa uskaltavat toimia, jos tietävät, että tulevat tarvitsemaan työvoimaa Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja Alankomaissa jne. ja lyhyen ajan sisällä. On parempi, että meillä on organisoitu, transparentti ja juridisesti kestävä systeemi tälle.

[Kommeli]

Vaaditaan vain hieman johtajuutta

Tarkoittaako tuo, että se sekopää meinaa "johtajamaisin" elkein pakottaa maat ottamaan ketään maahan..? Hullu akka.

Lisäsin:
(H)Mitä tarkoitatte johtajuudella?
(GM)Että poliittiset johtajat Euroopassa uskaltavat toimia, jos tietävät, että tulevat tarvitsemaan työvoimaa Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja Alankomaissa jne. ja lyhyen ajan sisällä. On parempi, että meillä on organisoitu, transparentti ja juridisesti kestävä systeemi tälle.

Siis juurikin sitä tarkoittaa luulisin. Tuskin Portugali ainakaan ottaa kamalasti vastaan lähiaikoina tai tarvii työvoimaa.

[Aallokko]

Kannattaisi jo harkita 'Operaatio Impivaaraa' -> ero EU:sta, hallitsemattoman maahanmuuton välitön lopettaminen, maassa jo olevien ongelmamamujen päättäväinen intergoiminen + osalla tapauksista palauttaminen kotimaihin - ja sitten vain markkinoimaan maabrandia turvallisesta, vakaasta ja rauhallisesta Suomesta, joka ottaa vastaan mielellään asiallisia työperäisiä maahanmuuttajia. Monikulttuurin rampauttamista Länsi-Euroopan maista olisi lähitulevaisuudessa varmasti melko runsaastikin halukkaita tulijoita, mutta eivät he etnohelvetistä toiseen tietenkään halua.

[Lalli IsoTalo]

"Tässä on kyse solidaarisuudesta ja vapaaehtoinen solidaarisuus on kyllä vitsi. Jotkut maat eivät halua auttaa"[/b], Maltan Simon Busuttil (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) kritisoi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Solidaarisuus

Solidaarisuus (lat. in solidum) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan.

Hmm. Tarvitaan siis pakkoyhteisvastuullisuutta, pakkoyhteenkuuluvuutta ja pakkomyötämielisyyttä.

Siis eliitin agendalle.

[RTT]

(CM)Minusta on kiusallista, että Eurooppa on ottanut vastaan vain murto-osan siitä, mitä USA vastaanottaa.
[...]

Kylmä sota, täältä tullaan! Ennen kilpailtiin siinä, kuka pääsee ensiksi kuuhun ja kummalla on isompi armeija, mutta nyt kilpaillaan pakolaismäärillä.

(H)Mitä tarkoitatte johtajuudella?
(GM)Että poliittiset johtajat Euroopassa uskaltavat toimia, jos tietävät, että tulevat tarvitsemaan työvoimaa Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja
Alankomaissa jne. ja lyhyen ajan sisällä. On parempi, että meillä on organisoitu,
transparentti ja juridisesti kestävä systeemi tälle.

Mutta onhan meillä tuollainen, itseasiassa montakin. Niiden nimet ovat Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Portugali, Ruotsi, Alankomaat, jne. Yhteisnimitys niille on kansallisvaltio. Organisoituja, jokseenkin transparentteja ja takuulla jurdisesti kestäviä. Mihin me tarvitsemme komissaari Malmströmiä ja Euroopan komissiota? Emme mihinkään.

Juuri kun pääsimme Thorsista eroon, löysimme vielä korkeammasta asemasta täysin samanlaisen. Hänestä vain emme pääse eroon.

[Tommi Korhonen]

En minä vastusta organisoitua, transparenttia ja juridisesti kestävää systeemiä. Riippuu vain mihin sitä käytetään.
Mielestäni nuivat ympäri Eurooppaa ovat alkaneet heräämään siihen että heidän kansanedustajansa ja heidän kansallisvaltionsa kuuluisi edustaa heitä itseään.

Jostain kumman syystä tämä ei kelpaa eliitille, vaan he haluavat rakentaa omaa todellisuuttaan omilla ehdoillaan.
Kyllä se Euroopan Yhdysvallat tähän kaikkeen oikeastaan täsmää: halutaan hajoittaa ja hallita, ja siirtää pikkuhiljaa sekä finanssi- että lainsäädäntövalta Brysseliin. Siihen täsmää myös väestänvaihto ja halpatyövoiman tuonti. Jollainhan niitä miljardia kiinalaista vastaan täytyy pystyä kilpailemaan!

[RTT]

Saksalaisilla on järkeä päässä:

Ahead of a special meeting of interior ministers on Thursday (12 May) to discuss ways to stem migration from north African countries, Germany said it is against "everyone doing whatever it wants" when it comes to border checks.
--
However, Friedrich's support for what the EU commission had also flagged up - the need to spell out when border checks can be re-introduced - did not extend having Brussels involved in the decision-making process.

"The European Commission always wants to have a say in a lot of matters, that is not new. We will see tomorrow (Thursday) during the discussions with the commissioner. But subsidiarity means that Brussels doesn't need to be involved in everything, just there where it's really needed."
--
Asked if the border debate is not sending a negative message to the Arab world at a time of democratic upheaval, the German minister said that it would have been a "wrong signal" to say: "We have a system of redistribution in place, you are free to come here."

EUobserver: Germany against 'arbitrary' re-introduction of border checks

[chacha2]

Saksalaisilla on järkeä päässä

Ja kokemusta libyalaisista:

Saksassa asuu 36 960 libyalaista, heista jopa 90 % saa Hartz IV tukea.
Hartz IV on pitkaaikaistyøttømien sociaalituki.
(Noin 7,5 % kaikista saksalaisista nostaa Hartz IV tukea.)
Taman lisaksi Saksa ei voi myoskaan karkoittaa ne 223 libyalaista takaisin kotimaahansa,joilla on vankeustuomioita yhteensa 925 vuotta.
Syy tahan: Libya ei suostu vastaanottamaan heita.


www.bild.de/news/inland/asylrecht/abschiebe-skandal-17748880.bild.html
www.politisktinkorrekt.info/2011/05/08/tyskland-223-tungt-kriminella-libaneser-kan-inte-utvisas
www.nwzonline.de/Aktuelles/Politik/Nachrichten/NWZ/Artikel/2482995/9+10+Libanesen+beziehen+Hartzt+IV.html

Mod: Oikea asukasluku 36 960 (ei 39 960)

[RTT]

Members states reluctant to let Brussels get a look in on border controls

EU interior ministers meeting in Brussels to discuss the contentious issue of making it easier to re-institute national border controls have given the cold shoulder to the idea of the European Commission having ultimate control over border decisions.

Speaking after what was a preliminary debate on the matter, home affairs commissioner Cecilia Malmstrom admitted that "some member states have other views" when it comes to letting Brussels have a say in area, with Germany, Austria and the Czech Republic, among those against the idea.
--
Member states also promised to stick to plans to have a common asylum system by next year.

EUobserver: Members states reluctant to let Brussels get a look in on border controls

[BeerBelly]

(CM)Minusta on kiusallista, että Eurooppa on ottanut vastaan vain murto-osan siitä, mitä USA vastaanottaa.

Mitäs paskaa Cecilia taas jauhaa? Jenkit ottaa kyllä kiintiöpakolaisia vastaan enemmän, mutta turvapaikanhakijoita selvästi vähemmän. Kun lasketaan kiintiöpakolaiset ja myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat yhteen niin päästään suunnilleen pariteettiin. Perheenyhdistäminen taitaa kallistaa EU:n "voittajaksi".

Lisäksi noin 30-40% turvapaikanhakijoiden myönteisistä päätöksistä menee jenkeissä kiinalaisille.

[Roope]

Lisää EU:n rahoittamaa "tutkimusta" CEASin tulevaisuudesta:

New report aims to reshape EU asylum policy

Prof. Chetail stresses the need to prevent the economic crisis from becoming a protection crisis.

Graduate Institute Professor of International Law, Vincent Chetail and PhD student Céline Bauloz released this week "The European Union and the Challenges of Forced Migration: From Economic Crisis to Protection Crisis?", a research report that is part of a large scale project funded by the European Union.

Professor Chetail and Ms Bauloz's report comes at a turning point for the European Union's asylum policy. The Union is currently reassessing its "Common European Asylum System" with a view to consolidating the asylum acquis, the body of European Union law on asylum. In the midst of this reflective period, the report provides a timely and critical analysis of the merits and the flaws of the EU asylum policy in the context of the current economic crisis.

The report identifies and deconstructs the four main strategies developed by the European Union: preventing access to EU territory; combating 'asylum-shopping'; criminalising failed asylum-seekers and enforcing their return; and promoting the integration of refugees duly recognised as such. This four-pronged strategy has proved instrumental in alleviating asylum pressure over the last decade but has been exacerbated by the current recession. According to the authors, the most pressing challenge is to prevent the economic crisis from transforming into a protection crisis at the expense of refugee rights. Against this background, the report lays down a comprehensive set of policy recommendations for the purpose of reshaping the Common European Asylum System with respect to international norms.

The Graduate Institute 9.6.2011

"The European Union and the Challenges of Forced Migration" (pdf)

Raportti päätyy ehdottamaan kahta vaihtoehtoa. Joko jäsenmaiden nykyisiä turvapaikkajärjestelmiä muokataan rajusti tai sitten luodaan täysin EU-vetoinen uusi järjestelmä.

Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluisi muun muassa Dublin-sopimuksen käytön rajoittaminen, turvapaikanhakijoille tarkoitettujen EU:n ulkopuolisten viisumitoimistojen perustaminen, nykyisistä turvallisten maiden listoista luopuminen, kahdenkeskisten palautussopimusten mitätöinti, jäsenmaiden kiintiöpakolaisjärjestelmien alistaminen EU:n hallintaan, ilmeisen perusteettomien hakijoiden (esim. rikollisiksi tai huijareiksi arvioitujen) pikakäännytyksistä luopuminen/minimointi jne.

Toinen esitetty vaihtoehto tarkoittaisi koko järjestelmän uudelleenluomista siten, että EU hallinnoisi kaikkea. Jäsenmaiden harkinta ja tulkinnanvara poistettaisiin, kun EU tutkisi hakemukset ja johtaisi koko turvapaikkajärjestelmää. Turvapaikanhakijat jaettaisiin jäsenmaihin BKT:n, asukasluvun ja väestötiheyden perusteella. EU:n turvapaikkajärjestelmä ja sen laajentaminen rahoitettaisiin erityisistä EU-rahastoista, joten jäsenmaille mikään ei maksaisi mitään.

Lopuksi raportti ehdottaa vielä laillisen maahanmuuton lisäämistä, jotta pääsemme eroon laittomasta maahanmuutosta, ja jotta talous lähtee nousuun sekä meillä että lähtömaissa. "Huolimatta jäsenmaiden perinteisesti rajoittavasta maahanmuuttolinjasta taantuman aikoina voi (halpa)työvoiman maahanmuuton laillistaminen ironisesti osoittautua yhdeksi parhaista keinoista nykyisen talouskriisin selättämisessä."

Rutto vai kolera, kysyy EU, ja antaa molemmat.

Executive Summary

The current economic crisis occurs at a turning point of the EU asylum policy. After a frenetic phase
leading up to the adoption of numerous EU directives and regulations, the Common European Asylum
System (CEAS) has now entered a second phase of consolidation of the asylum acquis. This new
impulse paves the way for a re-assessment of the whole CEAS with a view to ensuring a genuine
common asylum policy. Against such a background, it is timely to consider whether the EU has
developed the appropriate means to achieving harmonization. Indeed, all stakeholders are aware that
the CEAS is losing edge, revealing its limits, not only in terms of refugee protection, but also as
regards its capacity for properly fulfilling its main objective: the establishment of a truly common
asylum system.

However, the recurrent temptation to tighten migration controls in times of recession inevitably
begs the question of its impact on the current consolidating phase of the EU asylum policy. In the
midst of this reflective period, the present Report aims at reassessing the CEAS through a critical
overview of its four main strategic pillars:
- preventing access to EU territory;
- combating 'asylum-shopping';
- criminalizing failed asylum-seekers and enforcing their return;
- promoting the integration of refugees duly recognized as such.

This four-pronged strategy has proved instrumental in alleviating asylum pressure in the last
decade and will probably be even more in the wake of the current recession. The most pressing
challenge is that of preventing the economic crisis from transforming into a protection crisis at the
expense of refugee rights.

5. The Way Forward: Towards a Holistic Approach to Migration and Asylum

[...]

Against such a background, it is timely to consider whether the EU developed the appropriate
means to achieve harmonization. Ensuring an authentic common asylum system requires from the EU
some honest self-questioning with due regard to the obvious limits of the current system and lessons
that can be learned therefrom. Such need for change ultimately calls for concrete actions. In this
respect, two alternatives could be explored by the EU: a minimalist and a maximalist approach.

5.1. The Minimalist Approach: Improving the Existing Common Asylum System

The minimalist alternative aims to improve the existing system by taking its current weaknesses into
consideration, as well as any lessons learned from the implementation of EU legislation. This course
of action is the one favored by the Commission, as amply demonstrated by its recent proposals for
recasting the various asylum directives and regulations. However this option presupposes a change
both in legislative methodology and in the content of the CEAS.

[...]

- The establishment of EU protected entry procedures (PEPs) should ensure that access to the EU
  is not closed to genuine refugees and should, indeed, encourage legal entry within the EU.
 Rather than taking the form of extraterritorial processing, PEPs should be conceived as an
alternative means for asylum-seekers to enter European territory and have their claims
examined. In this way, PEPs could take the form of visas granted to refugees, most notably
through the use of limited territorial validity visas, as prescribed by Article 25 of the Visa Code.

- Reliance on the safe third-country concept as a post-entry prevention measure should not be
  undertaken without a prior case-by-case assessment of the effectiveness of the protection
 provided in the third country, irrespective of presumptions established by national lists.
Further, return to such countries should not be undertaken on a unilateral basis, but should be
based on the prior acceptance by third countries to admit asylum-seekers.

- Establishment of RPPs should be more explicitly linked to the EU Resettlement Programme in
  order to ensure that the EU assumes its share of the burden. Such responsibility-sharing
 scheme presupposes, however, that participation within the Resettlement Programme should
be more systematic on the basis of predetermined criteria.

- The Dublin II scheme should be rethought on the basis of the two following considerations.
First, it requires as a minimum the broadening of the criteria for family reunification in due
accordance with human rights law. Second, the 'safety' of EU Member States should not be
presumed but subject to prior assessment and further periodical evaluation. The removal of an
applicant to an EU country no longer satisfying the safety requirement should be barred under
Dublin II.

- Notwithstanding the need to broaden the scope of the Procedures Directive to beneficiaries of
  subsidiary protection and the need for prompt application processing, the use of accelerated
 procedures for 'manifestly unfounded' claims should remain the exception rather than the rule.
    Grounds of a too vague character should not warrant acceleration of proceedings, and should
   ultimately be suppressed from the list of manifestly unfounded claims.

[...]

5.2. The Maximalist Approach: Towards a Radical Reshaping of the EU Migration and Asylum
Policy

Albeit numerous and sometimes quite substantial, the above-mentioned modifications are bottom-line
changes to redress the recurrent weaknesses of the EU asylum system. However, their ad hoc nature
will not be sufficient to address the more systemic flaws of the CEAS, which call for a more radical
reshaping. A maximalist approach thus implies an ambitious reflection on the whole EU asylum and
migration policy. In this respect, two main considerations should guide any total redrawing.

First, the new asylum system should be built upon the creation of a communitarian asylum
procedure. Indeed, the communitarization process will never achieve true harmonization by
continuing to consider the EU as the sum of its 27 Member States, leaving room for 27 ways of
implementing CEAS measures, varying from one State to another. Asylum claim processing should
rather be appraised exclusively at community level, ensuring both harmonization of decisions as well
as fair and equal treatment of all asylum-seekers within the EU.

[...]

The Union should create an administrative authority to undertake examinations of all
asylum claims within the EU.

[...]

Distribution of beneficiaries of international protection should be determined with due
consideration to both refugees' and Member States' circumstances. On the one hand,
respect for the principle of family unity should be given as much consideration as
possible, so as to enhance effective integration within the host society. On the other hand,
the responsibility-sharing system should aim at avoiding disproportionate asylum
pressures being placed on some Member States. With this view, Member States' relative
national measures – such as their gross domestic product, population size and density –
could guide this scheme of responsibility-sharing.

[...]

An EU compensation fund should be established to help Member States where
international protection beneficiaries have been allocated. The European Refugee Fund
might form the basis of such a compensation fund, which should, however, be essentially
devoted to funding integration measures for refugees and beneficiaries of subsidiary
protection.

[...]

While
cooperation with third countries is already one of its stated objectives, the EU and its Member
States still appear reluctant to translate mere rhetoric into practice. Even though unilateral action
remains a recurrent temptation, any comprehensive policy should reflect the very transnational
nature of the migration phenomenon which involves, by definition, three different stakeholders:
migrants, countries of origin and destination countries. To be successful, the EU migration
policy needs a sincere and effective collaboration with third countries.

[...]

The only
way to stop this vicious circle would be for the EU to open up legal channels of labor
migration. The real maximization of benefits for both countries of origin and countries of
destination should supersede Member States' fear for their labor markets. Indeed, labor
migrants not only help to alleviate poverty within their country of origin through remittances,
but also contribute positively to the economic development of the destination countries.
(..) Despite the traditional restrictive impulses of States
when managing immigration in times of recession, legalizing labor migration may ironically
prove to be one of the most promising avenues for tackling the current economic crisis.

[Roope]

Turvapaikkajohtajat: Tanska koettelee Schengenin rajoja

EU yrittää luoda yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että Tanska testaa parhaillaan Schengen-alueen sietokykyä.

-Tanska koettelee tässä rajoja, Vuorio toteaa.

[...]

Suomessa vieraillut Euroopan turvapaikkaviraston (EASO) pääjohtaja Robert Visser asettaa sanansa huomattavasti varovaisemmin.

[...]

EASO aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sen tarkoitus on luoda EU-maille yhtenäinen turvapaikkapolitiikka.

-Hakijoita tulisi kohdella samalla tavoin riippumatta siitä, mistä maasta he hakevat turvapaikkaa, Visser sanoo.

Vuorion mukaan maiden välillä on nykyisin eroja, minkä voi helposti päätellä tilastoista.

Vuonna 2007 Ruotsi tiukensi Irakista saapuvien pakolaisten turvapaikan ehtoja. Hakijoiden määrä putosi heti, koska pakolaiset siirtyivät hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joissa ehdot ovat kevyemmät.

Vastaava ilmiö nähtiin Suomessa vuonna 2009. Silloin hallitus päätti, että irakilaiset saavat turvapaikan vain, jos he saapuvat Suomeen Irakin neljän vaarallisimman maakunnan alueelta. Suomenkin hakijoiden määrä putosi.

-Yhteisen turvapaikkapolitiikan kannalta olisi järkevää, että kaikilla olisi sama järjestelmä, Vuorio sanoo.

Osa EU-maista vastustaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, koska ne haluavat päättää hakijoiden kohtalosta omien sääntöjensä mukaan.

Verkkouutiset 6.7.2011

Kun EASOa alunperin suunniteltiin, sen rooliksi ilmoitettiin lähinnä pakolaisten vastaanottoon liittyvän tietotaidon jakaminen ja pakolaisten kanssa vaikeuksiin joutuneiden maiden avustaminen. Nyt heti perustamisen jälkeen myönnetään, että EASOn tarkoitus on luoda EU-maille yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Joka tosin on jäsenmaiden erilaisuudesta johtuen käytännössä mahdoton urakka, ellei järjestelmä ole myös yhteinen eli EU-vetoinen. EASOn todellinen tehtävä onkin muodostaa pääkonttori EU:n yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle ja haalia EU-jäsenmailta päätöksentekovalta turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja sijoittamisessa sekä hakemusten tutkimisessa.

Joko jäsenmailla on omat säännöt ja ennen kaikkea valta päättää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikastaan tai sitten EU päättää puolestamme. Suomi (nykyiset hallituspuolueet (*)) kannattaa jälkimmäistä, mutta tuskin suomalaiset. Tässä voisikin olla gallupin paikka.

edit:
(*) Kristillisdemokraatit on ainoa hallituspuolue, joka ei kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Kaikki muut puolueet ajavat sitä ohjelmissaan.

Puolueemme EU-vaaliohjelmassa on kirjattu, että emme kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, sillä jokaisen jäsenmaan tulee saada pitää nämä kysymykset omassa päätäntävallassa ( ja tietty monet muutkin asiat).

Sari Essayah (kd) Hommaforumilla 1.6.2009

[ikuturso]

(*) Kristillisdemokraatit on ainoa hallituspuolue, joka ei kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Kaikki muut puolueet ajavat sitä ohjelmissaan.

Puolueemme EU-vaaliohjelmassa on kirjattu, että emme kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, sillä jokaisen jäsenmaan tulee saada pitää nämä kysymykset omassa päätäntävallassa ( ja tietty monet muutkin asiat).

Sari Essayah (kd) Hommaforumilla 1.6.2009

Sari Presidentiksi!

-i-

[Roope]

Cecilia Malmström patistelee Latviaa vastaanottamaan lisää pakolaisia, millä hän viittaa epäselvästi joko Latvian rajalle Valko-Venäjältä saapuviin turvapaikanhakijoihin tai sitten Libyasta paenneisiin. Perustelut ovat aika kummallisia. Malmström toteaa, että vaikka EU ei voi pakottaa jäsenmaita ottamaan vastaan pakolaisia, niin Latvian hallitus on sitoutunut siihen hyväksymällä EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän (kuten myös Suomi). Malmströmin mukaan Latvian on siksi osoitettava solidaarisuutta muita EU-maita kohtaan ottamalla vastaan enemmän pakolaisia.

Malmströmin höpinät tekee kummalliseksi se, että Latviassa turvapaikkahakemuksista hyväksytään suurempi osa (40,7 % vuonna 2009) kuin esimerkiksi Ruotsissa. Toisaalta hakijoitakaan ei ole ollut kuin viitisenkymmentä vuodessa. Jos Malmström tarkoittaa valkovenäläisiä pakolaisia, niin esimerkiksi Suomi ei ole tänä vuonna hyväksynyt yhtäkään valkovenäläisen tekemää turvapaikkahakemusta. Jos kyse on libyalaisista, niin ainakin Suomeen kyseiset kiintiöpakolaiset haetaan suoraan Pohjois-Afrikan leireiltä, eikä heidän vastaanottonsa siksi auta muita EU-maita millään tavalla. Maltalta on siirretty muualle Eurooppaan noin 300 turvapaikanhakijaa, mikä tuskin innostaa latvialaisiakaan sen kummempiin solidaarisuuden osoituksiin.

"If refugees would arrive to our border and would seek asylum, international conventions oblige you to accept them," said the European Commissioner. At the same time, Cecilia Malmström admitted that there is no mechanism in the EU to make the EU country accept refugees.

European Commissioner: Latvia should accept refugees from Belarus

Malmström myös uhkasi Latviaa Valko-Venäjän tilanteella:

She emphasizes that "Latvia and other countries should show solidarity, because it is a war, it affects people and the next time it may be closer to Latvia. We do not know what will happen in Belarus.  The situation keeps getting worse, and if the [Belarusian President Alexander] Lukashenko will start to shoot at protesters, people will flee away. And not in Italy.

Komis?re: neb?s nek?du dikt?tu, bet b?s spiediens

Latvian talous on tällä hetkellä surkeassa jamassa. Tällaiset Malmströmin vaatimukset herättävät siellä varmasti ansaitsemansa reaktion.

[MoonShine]

Oudosti Europarlamentti pitääkin nyt turvapaikanhakijjoita TAAKKANA, kun aiemmin ovat olleet voimavara ja rikkaus.
Kuka näitä nimityksiä keksii ja vaihtelee, päättäisivät jo.

[Roope]

Komissaari Cecilia Malmström sanoo pelkäävänsä että EU-maiden heikot johtajat antavat periksi populistisille ja muukalaisvihamielisille voimille, jotka haluavat "sulkea rajat". Mikäli pääministerit antautuvat "voimille, jotka eivät halua Euroopan hyväksyvän enempää pakolaisia kuin on pakko", niin hänen työnsä vielä liberaalimman pakolaispolitiikan puolesta tulee vaikeaksi. Malmström myös painottaa Pohjois-Afrikan siirtolaisuuden tärkeyttä. Emme saa keskittyä pitämään ihmisiä poissa Euroopasta. Schengenissä on hänen mukaansa tosiaankin ongelma, nimittäin se, että yksittäiset jäsenmaat voivat tulkita Schengen-sääntöjä.

Turvapaikkapolitiikassa taas on se ongelma, että 10 maata ottaa vastaan 90 prosenttia turvapaikanhakijoista. Malmströmin ratkaisu on, että muut 17 maata "voisivat tehdä hieman enemmän". Nimeltä hän mainitsee Suomen, Slovakian ja Slovenian. Esimerkkinä positiivisesta kehityksestä hän mainitsee 12 maan osallistumisen EU:n kiintiöpakolaisohjelmaan, jonka avulla Malmströmin haaveissa kokonaisia pakolaisleirejä voidaan tyhjentää kerralla Eurooppaan.

Cecilia Malmströmin haastattelu:
NU: Toppmötet viktigt för framtidens asylpolitik

Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich kertoo maansa torjuvan suunnitelmat EU:n turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämisestä (EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä puhumattakaan). Friedrichin mukaan Saksa ei voi antaa EU:n kajota maalle tärkeisiin sääntöihin esimerkiksi kolmen päivän pikakäännytyksistä, koska se antaisi ulospäin juuri sellaisen signaalin, jollaista Saksa haluaa välttää.

Mikäli Saksa asettuu täysin poikkiteloin, niin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ei tule mitään lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Ellei sitten kyseessä ole neuvottelutaktiikka, jolla Saksalle ja muille suurille maille yritetään lypsää etuisuuksia esimerkiksi turvapaikanhakijoiden siirroilla niistä muihin maihin...

Alexander Schelling: Deutschland will EU-Asylharmonisierung blockieren 22.8.2011

[Fiftari]

Komissaari Cecilia Malmström sanoo pelkäävänsä että EU-maiden heikot johtajat antavat periksi populistisille ja muukalaisvihamielisille voimille, jotka haluavat "sulkea rajat". Mikäli pääministerit antautuvat "voimille, jotka eivät halua Euroopan hyväksyvän enempää pakolaisia kuin on pakko", niin hänen työnsä vielä liberaalimman pakolaispolitiikan puolesta tulee vaikeaksi. Malmström myös painottaa Pohjois-Afrikan siirtolaisuuden tärkeyttä. Emme saa keskittyä pitämään ihmisiä poissa Euroopasta. Schengenissä on hänen mukaansa tosiaankin ongelma, nimittäin se, että yksittäiset jäsenmaat voivat tulkita Schengen-sääntöjä.

Turvapaikkapolitiikassa taas on se ongelma, että 10 maata ottaa vastaan 90 prosenttia turvapaikanhakijoista. Malmströmin ratkaisu on, että muut 17 maata "voisivat tehdä hieman enemmän". Nimeltä hän mainitsee Suomen, Slovakian ja Slovenian. Esimerkkinä positiivisesta kehityksestä hän mainitsee 12 maan osallistumisen EU:n kiintiöpakolaisohjelmaan, jonka avulla Malmströmin haaveissa kokonaisia pakolaisleirejä voidaan tyhjentää kerralla Eurooppaan.

Cecilia Malmströmin haastattelu:
NU: Toppmötet viktigt för framtidens asylpolitik

Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich kertoo maansa torjuvan suunnitelmat EU:n turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämisestä (EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä puhumattakaan). Friedrichin mukaan Saksa ei voi antaa EU:n kajota maalle tärkeisiin sääntöihin esimerkiksi kolmen päivän pikakäännytyksistä, koska se antaisi ulospäin juuri sellaisen signaalin, jollaista Saksa haluaa välttää.

Mikäli Saksa asettuu täysin poikkiteloin, niin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ei tule mitään lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Ellei sitten kyseessä ole neuvottelutaktiikka, jolla Saksalle ja muille suurille maille yritetään lypsää etuisuuksia esimerkiksi turvapaikanhakijoiden siirroilla niistä muihin maihin...

Alexander Schelling: Deutschland will EU-Asylharmonisierung blockieren 22.8.2011

Ne voimat joita komissaari pelkää, ovat kyseisen maan kansalaisia jotka saavat tarpeekseen tästä pelleilystä. Ja koska maat ovat itsenäisiä on niillä itsemääräämisoikeus ja mikään ei sitä muuta vaikka yritys on kova.

[Roope]

Kun EASOa alunperin suunniteltiin, sen rooliksi ilmoitettiin lähinnä pakolaisten vastaanottoon liittyvän tietotaidon jakaminen ja pakolaisten kanssa vaikeuksiin joutuneiden maiden avustaminen. Nyt heti perustamisen jälkeen myönnetään, että EASOn tarkoitus on luoda EU-maille yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Joka tosin on jäsenmaiden erilaisuudesta johtuen käytännössä mahdoton urakka, ellei järjestelmä ole myös yhteinen eli EU-vetoinen. EASOn todellinen tehtävä onkin muodostaa pääkonttori EU:n yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle ja haalia EU-jäsenmailta päätöksentekovalta turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja sijoittamisessa sekä hakemusten tutkimisessa.

Luxemburgin ulkoministeri: "EU:lle oma pakolaisviranomainen"

Maiden väliset turvapaikkahakemusten käsittelyt eroavat EU:n sisällä. Ministeri Jean Asselborn ehdottaakin Euroopalle yhteistä pakolaisviranomaista.

Asselbornin mukaan kaikissa EU-maissa tulisi olla samat säännöt turvapaikkahakemusten käsittelemisessä.

Tänään julkaistussa Süddeutsche Zeitung -lehden haastattelussa Asselborn esittää, että yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi se, että Maltalla sijaitseva Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO muutettaisiin koko Euroopan kattavaksi pakolaisviranomaiseksi.

Turvapaikkahakemusten käsittelyajoissa ja hyväksymisissä on unionialueella eroja.

Luxemburg hoitaa tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajuutta.

Iltalehti 3.9.2015

[PerttiPasanen]

Tässävaiheessa on saman tekevää tuleeko taakanjako tai yhteinen turvapaikkapolitiikka vai ei. Eihän EU muutenkaan noudata omia sopimuksiaan, joten miksi ihmeessä tämä pitäisi? Paljon helpompaa vain olla hissun kissun ja lastata ylimääräiset mamut juniin kohti haluttua maata.