2013-02-12 Hel.fi : Helsinki kokeilee nimetöntä työnhakua

[Ari-Lee]

Nyt kun rasismi on taas tänään tärkeää, niin Ylessä joku nainen kertoi uudesta innovaatiosta anonyymissä rekrytoinnissa: haastattelutkin voidaan tehdä kirjallisesti.  Silloinhan päästään parannettuun "Husun haamukirjoittaja" tilanteeeen. Työnantaja ei varmuudella tiedä, kuka on ollut vastaamassa työhönottohaastattelun kysymyksiin.

Sitten vaan pitää tehdä selväksi, että työpaikka kuuluu sille, joka kirjoitti vastaukset...

-i-

Vahva tunnistautuminen käyttöön.

[Outo olio]

Sitten vaan pitää tehdä selväksi, että työpaikka kuuluu sille, joka kirjoitti vastaukset...

-i-

Vahva tunnistautuminen käyttöön.

Ratkaisuidea: haastattelu tehdään tietokoneella, haastattelutilanne on suljetussa huoneessa TE-keskuksessa tjsp. paikassa, tilassa on valvontakamera, tilaan ei saa viedä kännykkää eikä muita kommunikointivälineitä, ja tilaan menijän henkilöllisyys tarkistetaan. Siis vähän kuin yhden hengen ylioppilaskirjoitukset. Haastattelun tarkistaa sitten henkilö joka ei tiedä haastateltavan henkilöllisyyttä, eikä näinollen pysty syrjimään eikä suosimaan.

Enkä siis tarkoita että tämä olisi mitenkään järkevää syrjinnänvastaista toimintaa, mutta on se mahdollista. Ja tämäkin tulisi johtamaan siihen, että aliedustetut kansanosat pysyvät ihan yhtä aliedustettuina, koska tässäkään mallissa heitä ei voida suosia.

[Roope]

Yle: Työntekijöiden kirjavat taustat hyväksyvä kulttuuri on yritykselle kilpailuetu, sanoo monimuotoisuutta tutkiva Katja Toropainen 30.5.2022

Jo määreestä "monimuotoisuutta tutkiva" arvaa, että taas mennään.

Sukupuoli, ikä, etninen tausta, seksuaalisuus, kansalaisuus, uskonto, vammaisuus, koulutus, persoonallisuus, yhteiskuntaluokka, varallisuus, poliittinen näkemys. Ihmiset ovat erilaisia monilla eri tavoilla.

Työelämässä erilaisuutta tarvitaan, sanoo lääkeyhtiö Bayerilla tutkimustiimiä johtava espoolainen Luiz Giorgiani.

– Kun ympäristö on homogeeninen, on todennäköistä, että ihmiset ajattelevat samalla tavalla. Kun tiimi on monipuolinen, joku aina ehdottaa, että miksi ei tehtäisi näin. Se tuo uusia ideoita, uusia näkökulmia ja toimintatapoja, Giorgiani sanoo.

Ei tosiaankaan ole näin helppoa. Heterogeeninen ryhmä voi johtaa konflikteihin ja kommunikaatiovaikeuksiin. Kunniakulttuuritaustaiset aiheuttavat mieluummin tuhoa kuin tulevat kysymään neuvoa.

Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista organisaatiossa kutsutaan usein lyhenteellä DEI. Se tulee englannin kielen sanoista diversity, equity ja inclusion.

DEI-työ organisaatiossa alkaa tietoisuuden lisäämisellä. Se voi olla johdon ja henkilöstön koulusta monimuotoisuuteen liittyvistä asioista.

Ilman tekoja ei kuitenkaan tule muutosta, joten tarvitaan mittareita ja tavoitteita, Katja Toropainen sanoo.

Monimuotoisuuden ei pidä olla itseisarvo, kuten se tässä esitetään. Yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta mitataan tyypillisesti suoraviivaisesti erilaisten vähemmistöjen osuuksilla, mikä on lähtökohtaisesti virheellinen ajatustapa.

Henkilöstön monimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi anonyymilla rekrytoinnilla eli valitsemalla työhaastatteluun pääsevät hakijat ilman tietoa nimestä, iästä tai sukupuolesta.

Näin rekrytoinnissa voidaan keskittyä osaamiseen ja vähentää tiedostamattomia ennakkoluuloja, Katja Toropainen sanoo.

Ei voida. Anonyymi rekrytointi ei tutkimusten mukaan vaikuta valintoihin.

DEI-tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi naisten osuuden kasvattamiseen yrityksen johtoryhmässä tai työtehtävien räätälöimiseen osatyökykyisille. Joissakin työpaikoissa on päädytty julkistamaan kaikkien palkat.

Juuri tuollainen tietyn ryhmän osuuden kasvattamisen tavoitteeksi asettaminen on takaperoista ajattelua. Jos rekrytointiprosessi on vinoutunut, se on aina vinoutunut yksilötasolla, eikä yksilötason vinouma korjaannu kiintiötavoitteilla.

Toropaisen vetämän Inklusiivin selvityksen mukaan suurin osa suomalaisista työnantajista on tehnyt jotain monimuotoisuuden edistämiseksi, mutta esimerkiksi anonyymia rekrytointia on kokeillut noin kolmannes. Vielä harvemmalla on nimetty monimuotoisuudesta vastaava asiantuntija tai johtaja.

Monimuotoisuusasiantuntijat ovat samaa sontaa kuin anonyymi rekrytointi.

– Parin viime vuoden aikana on tapahtunut isoja harppauksia eteenpäin. Koko ajan suomalaisissa yrityksissä ja työpaikoilla ymmärretään paremmin, mitä monimuotoisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat.

Keskustelua yhdenvertaisuudesta ovat herättäneet niin seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja kuin rasismia vastustava Black lives matter.

Ja siihen samaan kasaan metoot ja blm:t.

[Roope2]

Vielä harvemmalla on nimetty monimuotoisuudesta vastaava asiantuntija tai johtaja

Taitaa monimuotoisuustutkijalta unohtua (vai liekö edes tietoinen), että yritykseen palkatun henkilön tuotos pitää olla aiheuttamaansa kustannusta suurempi.

[Kallan]

Yle: Työntekijöiden kirjavat taustat hyväksyvä kulttuuri on yritykselle kilpailuetu, sanoo monimuotoisuutta tutkiva Katja Toropainen 30.5.2022

– Parin viime vuoden aikana on tapahtunut isoja harppauksia eteenpäin. Koko ajan suomalaisissa yrityksissä ja työpaikoilla ymmärretään paremmin, mitä monimuotoisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat.

Keskustelua yhdenvertaisuudesta ovat herättäneet niin seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja kuin rasismia vastustava Black lives matter.

Ja siihen samaan kasaan metoot ja blm:t.

Sittenhän Toropaisen Katja voikin lopettaa tutkijan uran ja pistää rahoiksi tuolla tiedollaan. Ensisijaisesti monimuotoisuutta ja naisia, sitten idea firmalle ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Luulisi tuon nyt olevan melkoinen menestystarina, kun oikein tutkija noin sanoo.

[Roope2]

Otsikko Keskisuomalaisessa (loput maksumuurin takana):


Metsä Groupin kesätöitä Äänekoskella ja Suolahdessa voi hakea myös anonyymisti – suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä

[Sakari]

Tuo työnhaku anonyymisti on kusetusta, koska työhaastattelussa nähdään hakija ja pystytään profiloimaan kumminkin.

Toteutuakseen oikeasti pitäisi haastattelu suorittaa ilman kuvaa ja äänen muuntimen avulla. Keskustelussa ei saisi kysyä mitään identifioivaa. Työnantaja näkisi uuden työntekijän vasta kun olisi palkannut tämän.

[Niobium]

^ Jos sattuu olemaan suosittelijoita vino pino, niin nekin prujut menisivät kerrasta käyttökieltoon.

Samoin ei saisi mistään tulla ilmi, että missä hakija on ollut aiemmin töissä. Tämä tulee siinä vaiheessa erityisesti vastaan, kun haetaan vähänkään pienemmällä seudulla töitä. Kyllä ne tasan tarkkaan tiedetään, että kuka on ollut siellä ja siellä töissä. Siellä kävelin sisään ja kyselin, että olisiko töitä, koska edellisessä paikassa oli selvää, että toinen joutuu lähtemään ja halusin säästää vanhemman kaverin työpaikan.


Em. seikka tuli silmille, kun muutin pois. Nyt kukaan ei tunne ja tiedä, mitä olen tehnyt millä kokemuksella kasvattanut ammattitaitoa.

Ketään ei kiinnosta täysin randomi tyyppi, mieluummin nyysitään tuttu kaveri naapurifirmasta, kun sen osaaminen tiedetään.

En olisi päässyt työuran alkuun, jollen olisi käynyt koputtamassa naapurin jyväjemmarin ovelle 13-vuotiaana, että olisko jotain peltohommia?

[Lahti-Saloranta]

Itselle ei ole oikein avautunut tuo anonyymi työnhaku. Lähtöoletushan lienee että työnantaja palkkaa työhön hakijoista sopivamman. Tuossa anonyymissa työnhaussa kun käy helposti niin että siinä pilataan koko työyhteisön ilmapiiri. Taitaa olla niin että nuo anonyymistä työnhausta vouhottaja on niitä joilla joka paikassa on valittamista eli ovat niitä potentiaalisia työilmapiirin pilaajia.

[Niobium]

^ Se, että hakijalla on kriteerit täyttävät prujut, ei takaa mitään. Sen vuoksi avoimiin virkoihin on yleensä määritelty "odotamme ylemmän korkeakoulututkinnon (mikroskooppisen kapealta alueelta) ja xx vuotta työkokemusta alalta sekä sujuvaa yhteistyökykyä ja sujuvaa xx kielentaitoa. Lisäksi hakijan tulee hallita eri ohjelmistojen käyttökokemusta."

Milläs todistat, että osaat sujuvasti tajuta edes jotain? Arvoisa entinen liikenneministeri Berner tai vastaavasti entinen ylitarkastaja Tytti Yli-Viikari varmaan osasivat uida oikeisiin piireihin asettelemalla sanansa oikein. Tunnetuin seurauksin.

Jos palkkaisin kirvesmiehen, niin kyllä hänen pitää osata pitää vasaraa ja naulaa kädessä, vaikka olisi
muuten kuinka ääliö ja haisisi viinalta aamuisin. Kunhan tapahtuu.

Orpo on täysin poliittinen broileri kana laumassa.

[Outo olio]

Otsikko Keskisuomalaisessa (loput maksumuurin takana):


Metsä Groupin kesätöitä Äänekoskella ja Suolahdessa voi hakea myös anonyymisti – suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä

Onko työohjeet ja turvallisuusohjeet kaikki myös esimerkiksi ruotsiksi ja englanniksi? Jos työntekijä ymmärtää kaiken, ei ongelmia ole, mutta jos ei ymmärrä, niin ongelmia voi tullakin.

Paperi(Kartonki/vaneri)tehtaan hinta on kai satoja miljoonia, ja alueella työskentelee satoja. Vakuutusyhtiö ja onnettomuustutkinta saattavat sitten jälkikäteen kritisoida rekryprosessia, jos jotain käy.

[Niobium]

^ Fiddu, kun kotimaisetkaan eivät tajua käyttöturvallisuustiedotteita tai työterveyden lukemia veritestien kautta, että se Cr6+ liuos on oikeasti vaarallista.

Kokemusteni mukaan ely-keskus on täysi pellejärjestö. Eivät ole päätösvaltaisia, kuin äärimmäisen pakon edessä. Kaikki työturvallisuus oli päin fiddua, toiminta jatkuu edelleen.

[Roope2]

Hesarin webbisivulta otsikko:


Lakimies, merioikeus (nimetön haku)

Väylävirasto

[Hohtis]

Työn hakemisesta halutaan tehdä anonyymia mutta nettikeskustelusta vain omalla nimellä ja naamalla tapahtuvaa.

Sukupuoli on ilmoitusasia ja sukupuolia on lukematon määrä. Silti samaan aikaan "naisen euro on 80 senttiä". No, jos näin on niin sehän korjautuu sillä, että ilmoittaa työhaastattelussa olevansa mies. Eikö?

[Niobium]

Pitääpä hakea uimahallin siistijäksi, jos anonyymi haku osuu kohdalle.

Kattottaan sitten, että natsaako, jos olen vaihtanut sukupuolekseni naisen omalla ilmoituksellani ja etunimekseni Mohammed?

Puhutaanko sitten rakenteellisesta rasismista ja ennen kaikkea, mihin voin valittaa?

[Roope]

Apua voisi löytyä myös anonyymistä rekrytoinnista. Siinä työnantaja näkee hakijan nimen, sukupuolen ja taustan vasta siinä vaiheessa, jos hakija kutsutaan työhaastatteluun.

Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaiset (tai ulkomaalaisen nimiset) saavat syntyperäisiä vähemmän kutsuja haastatteluihin, vaikka eroa kokemuksessa ja koulutuksessa ei ole.

Suomessa Labore ja Vatt tutkivat asiaa Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilussa.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, väitöskirjantekijä ja Laboren tutkija Sanni Kiviholma sanoo, että anonymisoinnin vaikutus ylsi palkkaamiseen asti, eikä ainoastaan haastatteluun pääsemiseen.

– Anonyymissä rekrytoinnissa ulkomaalaisen nimisiä palkattiin jonkin verran enemmän, Kiviholma sanoo.

Yle: 200 hakemusta, 3 haastattelua, 0 työpaikkaa – Suomi huutaa osaajapulaa, mutta vietnamilainen diplomi-insinööri Khoa Vu ei työllisty 7.1.2024

Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että anonyymillä rekrytoinnilla ei ole vaikutusta palkkaamiseen. Helsingin kaupungin kokeilu on tiettävästi ensimmäinen, jossa näin väitetään tapahtuneen.

VATT: Anonyymi rekrytointi on mahdollinen työkalu syrjinnän vähentämiseksi 12.9.2023

Ohto Kanninen, Tuomo Virkola ja Sanni Kiviholma (2023) Anatomy of an Anonymous Hiring Pilot (pdf)

Yle: Kuka saa työpaikan? Tutkimus paljastaa lupaavat tulokset nimettömässä työnhaussa 13.9.2023

Sukunimellä on työnhaussa merkitystä.

Työpaikan saaminen on helpointa, jos työpaikkahakemuksessa lukee supisuomalainen nimi.

[...]

Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan anonyymi rekrytointi voi vähentää työsyrjintää. Laboren (Työn ja ja talouden tutkimus) ja VATTin tutkimuksessa käytettiin aineistona Helsingin kaupungin rekrytointi- ja henkilöstötietoja.

Helsingin kaupungin vuonna 2020 tehdyssä kokeilussa ei kysytty esimerkiksi työnhakijan nimeä, ikää tai sukupuolta. Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen pitää tuloksia lupaavina.

– Henkilöitä, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkattiin enemmän. Tässä kokeilussa syrjintä väheni, Kanninen sanoo.

Ei tosiaankaan näin.

Ensin pitäisi selvittää, mitä syrjintä tarkalleen ottaen on ja miten sitä mitataan. Pelkkä palkattujen ulkomaalaisten osuuden kasvu ei todista yksinään yhtään mitään syrjinnän vähenemisestä, etenkin jos muutos perustuu ns. positiiviseen eli suomalaisten syrjintään. Pelkkiä prosenttilukuja tarkastellen kiintiöt poistaisivat rekrytointisyrjinnän, kun oikeasti ne lisäävät hakijoiden välistä syrjintää joka tilanteeseen.

Anonyymin rekrytoinnin arvioidaan siis lisäävän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kokeilun myötä naishakijoiden osuus hakijoista nousi.

Millähän perusteella anonyymi rekrytointi lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Jutussa ei mainita, mutta Helsingin kokeilussa ulkomaalaistaustaisten osuus hakijoista laski.

Jossain vaiheessa työnantaja ja työntekijä kuitenkin kohtaavat. Työhaastattelussa selviää heti se, miltä hakija esimerkiksi näyttää. Tutkimuksen mukaan etninen tausta ei kuitenkaan enää haastattelussa noussut palkkaamisen esteeksi.

– Päinvastoin: haastatteluihin tulee enemmän henkilöitä, joilla on ulkomaalainen tausta. Heitä myös rekrytoidaan enemmän, Kanninen sanoo.

Kuten tutkimuksen johdannossa todetaan, ulkomailla maahanmuuttajia on päinvastoin kutsuttu anonyymin rekrytoinnin kokeiluissa haastatteluihin jopa entistä vähemmän, mutta heitä on lopulta palkattu suunnilleen yhtä paljon kuin muutenkin ("the effects on hiring decisions only carry over for women but not for immigrant applicants", "evidence that in some contexts anonymization can actually be counterproductive to minorities that are the target group of the policy").

Helsingissä kokeilusta on tehty pysyvä. Kaupungin esihenkilöillä on ollut vuoden 2021 alusta mahdollisuus käyttää anonyymia rekrytointia kaikissa työtehtävissä. Sen käyttö perustuu esihenkilön vapaaehtoisuuteen.

Helsingin kaupungin HR-päällikkö Tarja Näkki arvioi, että anonyymi rekrytointi on lisännyt hakijoiden määrää. Työnhakijat ovat hänen mukaansa kokeneet sen merkitykselliseksi.

– Hakijat kokevat aidosti olevansa samalla viivalla. Esihenkilöiden kokemuksetkin ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, Näkki sanoo.

Esihenkilöt ovat Näkin mukaan myös kertoneet, kuinka omat silmät ovat avautuneet ennakkoluuloille. Työhönottajalla voi olla taipumus suosia tietynikäisiä ja -oloisia hakijoita.

Kun Helsingin kokeilun tulokset poikkeavat ilmeisesti kaikista ulkomaisista tutkimuksista, tulosten poikkeuksellisuuden selittää luontevasti näiden esihenkilöiden halu mokuttaa, kun kerran oltiin hyvällä asialla syrjintää poistamassa. Kun ero kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten rekrytointiprosenteissa selitettiin anonyymin rekrytoinnin kokeilussa syrjinnällä ja vain sillä, totta kai se vaikuttaa rekrytointikäyttäytymiseen.

Kokeilu oli muutenkin niin pienimuotoinen (yhteensä 62 palkattua, muutamalla prosentilla hakijoista ulkomaalaiselta kuulostava nimi), että käsittääkseni jo yhden tai kahden (joku tilastomatematiikan hallitseva voisi vilkaista lukuja) ylimääräisen maahanmuuttajataustaisen palkkaaminen kokeilussa selitti erikoiset tulokset.

[ikuturso]

Kokeilu oli muutenkin niin pienimuotoinen (yhteensä 62 palkattua, muutamalla prosentilla hakijoista ulkomaalaiselta kuulostava nimi), että käsittääkseni jo yhden tai kahden (joku tilastomatematiikan hallitseva voisi vilkaista lukuja) ylimääräisen maahanmuuttajataustaisen palkkaaminen kokeilussa selitti erikoiset tulokset.

OT: Prosenttimäärä ja kasvun ilmoittaminen on paras tapa valehdella tilastoissa.

Jos organisaation koko on 100 henkeä ja siellä on ennestään yksi ulkomaalainen ja palkataan toinen.
-ulkomaalaisten osuus kasvaa yhden prosenttiyksikön
-ulkomaalaisten määrä kasvaa 100 prosenttia. (ennen ulkomaalaisten absoluuttinen määrä oli 1=100% oman viiteryhmänsä edustusta, 1 lisää on 100% kasvu, eli kaksinkertaistuminen)
-ulkomaalaisten määrä oli ennen 50% pienempi.  (kun vertailukohtana nykymäärä 2=100% omasta viiteryhmästään, jolloin ennen oli 1=50%)

Jos organisaation koko on 100 henkeä ja siellä on ennestään 0 ulkomaalaista ja palkataan ensimmäinen
-ulkomaalaisten osuus kasvaa yhden prosenttiyksikön
-ulkomaalaisten osuus kasvaa 100% (tämä on virheellinen väittämä, sillä jos viiteryhmän koko, eli 100% on ollut nolla henkeä, nolla kertaa yksi on nolla. Tätä kuitenkin käytetään kasvun mittarina. Yhtä hyvin kasvu nollasta ylöspäin voisi olla triljoona prosenttia.)
-ulkomaalaisten määrä oli ennen 100% pienempi. (tämä on oikeampi ilmaisu, joskaan ei juurikaan käytetty.)

Vastaavia ilmaisuja on "puolet suurempi" tai "kaksi kertaa suurempi", jotka molemmat käytännössä tarkoittavat samaa asiaa, eli 100% kasvua.

-i-

[Lalli IsoTalo]

En muista olenko jo aiemmin ihmetellyt tätä:

Nimetön työnhaku
ei ole naamaton työntaku.

Kyllähän se ruskea tai musta naama sieltä kuitenkin
paljastuu työhaastattelussa.

Joten koko idea on täysin älytön.

Tai noh, tietenkin Muhammed voi mennä samannäköisen sukurutsausserkkunsa Mohammedin puolesta työhaastatteluun (siinä missä ajokorttikokeeseenkin), mutta koeajalla kusetus kuitenkin paljastuisi. Eli siis nimettömyydestä ei ole hyötyä ilman, että kaikki pukeutuvat burkaan ja käyttävät mustia käsineitä, ja äänisyntetisaattori muuttaa äänen.

^^^

Vain lievästi asian vierestä: tämä on vähän - tai oikeastaan aika paljonkin - sama juttu, kun lapsena (alle 10-vuotiaina) leikittiin cowboyta ja intiaania. Ero on vaan se, että nyt tätä leikkiä leikkiävät valtion virkamiehet, ja yliopiston opiskelijät, jotka "identifioituvat" ties miksi - siis leikkivät olevansa muuta kuin olevat. Ja työhönottajat leikkivät, että työnhakijat ovat muuta kuin ovat, kunnes sarjakuvanaamiot riisutaan.

Aikuiset taantuvat leikkimään lasten leikkejä, ja ovat olevinaan vieläpä ylpeitä siitä.

Tämä sekoilu kestää aikansa, kunnes realismin heiluri palauttaa ihmiskunnan raakaan todellisuuteen: luonnossa ei ole tasa-arvoa, on vain luonnon valinta: sopeutuvampi, eli parempi, jatkaa. Ainoa mitä sivilisaatio pystyy tekemään, on laittaa kansalaiset samalle lähtöviivalle yhdenvertaisten lakien avulla.

^^^

Tälläiset "nimettömät työnhaut" ja kiintiöt ovat alkeellisesti piilotettua ovat rasismia, joiden avulla etnomasokistit ja "handlerinsa" yrittävät - huonommuutta ylistäen -  valita heikomman kandidaatin vahvemman tilalle, valkoisen miehen ja naisen tappioksi.

Kun paremman tilalle valitaan huonompi, ihmiskunta - ja koko maapallon tulevaisuus - on lopulta niiden vähän huonompien hallussa.

Nimetön työnhaku on eliitin epäonnistunut yritys suistaa ihmiskunta huonouteen. Koska huonompia on helpompi hallita kuin parempia.

- Aina kun joku elitisti tai etnomasokistinen myötäjuoksijansa tai palkollisensa sanoo "valkoinen ylivalta" hän nykyään* tarkoittaa, että valkoiselle miehelle sopii rotujen rinnakkaiselo, mutta hänelle ei.

* Ennen saattoi olla asiat toisin.

- Aina kun joku elitisti tai etnomasokistinen myötäjuoksijansa tai palkollisensa sanoo "tasa-arvo" hän tarkoittaa sosialismia, jossa - vallankumouksen jälkeen - mulatit äänestävät, valkoiset eivät. Arvatkaa miksi?

EDIT: muutama kerta.