2015-09-13 Suomen monikulttuurisin ja suomalaisin kunta näyttävät kasvonsa

[Ink Visitor]

Suomen suomalaisimman kunnan päättäjä turvapaikanhakijoista: "Varmaan tulisi sakinhivutusta paikallisilta"

Maantie nousee korkealle vaaralle risteykseen. Takana avautuu savolainen kansallismaisema.

Kuopiosta on tultu 80 kilometriä, Joensuuhun on matkaa toistasataa.

Sekametsää, hakkuuaukeita ja muutama vanha maatalo. Näille Pohjois-Savon mäkisille viljelyseuduille asutettiin aikanaan tuhansittain Karjalan evakkoja.

Rautavaara on syrjässä kaikesta. Itä-Suomen elämänsuoni, Viitostie, jää kauas taakse. Naapurissa Nilsiässä sijaitseva Tahko, toimeliaisuutta ja kansainvälisyyttä kuhiseva matkailukeskus, on lähellä mutta kuitenkin kaukana.

Saavumme kirkonkylälle. Tilastokeskuksen mukaan Rautavaaralla asuu Manner-Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ulkomaalaisia, 0,3 prosenttia väestöstä. Vuoden 2014 lopussa tämä tarkoitti viittä henkilöä.

Kun Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto kertoi elokuun lopulla lehtihaastattelussa, että hän haluaa tarjota tiloja turvapaikanhakijoille, alkoi kiivas maahanmuuttokeskustelu. Uutinen jakoi jyrkästi mielipiteitä kylänraitilla ja kunnan Facebook-ryhmässä. "En kommentoi muuta kun spr:n jäsenet vois ottaa nuo pedot kotiinsa", kirjoitti yksi ryhmän jäsen.

Murto kertoi neuvotelleensa vastaanottokeskuksesta Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistyksen ja ely-keskuksen kanssa.

– Jos Suomi pystyi sijoittamaan 450 000 karjalaista, kyllä Rautavaara jumalauta pystyy ottamaan pari–kolmekymmentä henkeä, sanoo Murto, itsekin evakkosukua. Hänen juurensa ovat Suojärvellä Laatokan Karjalassa.

Murto myöntää, että "kuntalaisten tahtotila" pakolaisten ottoon on heikko.

Murto esittelee ajatuksiaan, kun kävelemme ohi Kirkonkylän koulun. Kunta majoittaisi pakolaisia tyhjilleen jääneisiin opettaja-asuntoloihin ja kunnan vuokrataloihin. Myös paikkakunnalla toimiva yksityinen lastensuojelukoti voisi sijoittaa pakolaisia.

Murron idea: pakolaisille katto pään päälle, kunnalle ja yritykselle vuokratuloja, lisää lapsia kituviin kouluihin.

Kunnanjohtaja toivottaisi tervetulleiksi työikäisiä miehiä ja naisia. Työtä olisi tarjolla ainakin hoitoalalla. Alkamassa on myös työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvä korjausrakentamisen kurssi, jota varten on rakennusurakat valmiina.

– Jos osaa vasaraa käyttää, kyllä sillä saa kuntalaistenkin luottamuksen, Murto maalailee.



Kirkonkylällä moni rautavaaralainen pitää mielipiteensä pakolaisista mieluiten omana tietonaan.

"Kysykää Voutilaisen Yrjöltä, jos haluatte tietää, mitä täällä ajatellaan pakolaisista." "Sillä on parta kuin joulupukilla, siitä sen tunnistaa." Näin arvoituksellisesti meitä opastaa kolme eri vastaantulijaa, jotka eivät halua puhua omilla nimillään.

Merviksi esittäytyvä nainen lastaa ostoksia autoonsa ruokakaupan pihalla. Hän toteaa, että pakolaiskysymys on vaikea.

– Tämä on vähän niin kuin lintukoto tämä Rautavaara, ei täällä ole ulkomaalaisia. En ole rasisti, mutta se mietityttää, tuleeko lieveilmiöitä. Meillä on apua tarvitsevia omasta takaa, hän puntaroi.

Tuuli nousee, taivaalle kerääntyy sadepilviä.



Pohjanmaan rannikolla sijaitsee ulkomaalaisten asukkaiden tilaston toinen ääripää. Ajomatkaa Rautavaaralta tulee noin 500 kilometriä.

Matkalla sisämaan mäet vaihtuvat pohjalaiseen maalaisidylliin. Tuulivoimalat ja kymmenet kasvihuoneet täplittävät maisemaa. Perillä lehdet ovat vielä puissa ja aurinko paistaa.

Vajaan 10 000 asukkaan Närpiössä joka kymmenes kuntalainen on ulkomaan kansalainen. Kunnassa puhutaan noin 30:tä kieltä, kansallisuuksia on 40. Ulkomaalaisista eniten on bosnialaisia ja vietnamilaisia.

Kun menee iltapäivällä neljältä ruokamarkettiin Närpiön keskustassa, arviolta puolet asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia.

Jos monikulttuurisuus on painajainen, kuten kansanedustaja Olli Immonen (ps.) kirjoitti taannoisessa Facebook-päivityksessään, Närpiön täytyy olla hirveä paikka asua.



Närpiötä pidetään kuitenkin Suomessa monikulttuurisuuden mallikuntana. Tapaamme kaupunginjohtaja Hans-Erik "Hasse" Lindqvistin hänen työhuoneessaan kaupungintalolla ja kysymme, mistä hyvä maine on peräisin.

Lindqvist painottaa, että Närpiön malli perustuu työperäiseen maahanmuuttoon, jota ei pidä suoraan verrata pakolaistyöhön.

Närpiö on kuuluisa paitsi maahanmuuttajistaan myös kasvihuoneistaan. Ne työllistävät ulkomaalaisia ympärivuotisesti, ja kunnan tehtäväksi jää huolehtia peruspalveluista.

Mutta kaikki alkoi Närpiössä pakolaisista. Närpiö sijoitti ensin vietnamilaisia pakolaisia 1980-luvun lopulla ja bosnialaisia 1990-luvulla. He alkoivat vähitellen löytää töitä metallipajoilta ja kasvihuoneista.

– Onnenpotku se vissiin oli. Humanitaarisista syistä aloitettiin, mutta ny­kyään on vaikea kuvitella, että kasvihuoneisiin saataisiin tarpeeksi työvoimaa ilman heitä, Lindqvist sanoo.

Töitä riittää, sillä Närpiössä on enemmän työpaikkoja kuin tekijöitä.



Korit on täytetty helakan punaisilla tomaateilla ja pinottu köynnösrivien päähän. Närpiön tunnetuin tuote siirtyy seuraavaksi kasvihuoneesta pakkaamoon ja sieltä kauppojen laareihin.

Tung Rin Nugyenin työpäivä on päättymässä yrittäjä Joakim Strandin kasvihuoneessa. Vietnamilainen nuorimies tuli Närpiöön töiden perässä setänsä suosituksesta vuonna 2008 ja jäi sille tielleen. Tarina on tavallinen maahanmuuttajien keskuudessa. Työpaikat houkuttelevat Närpiöön siirtolaisia, joista monet ovat bosnialaisten ja vietnamilaisten pakolaisten sukulaisia.

– Kantaväestöstä on vaikea löytää työntekijöitä. Kaikki eivät halua töihin kasvihuoneeseen, jossa on koko ajan 25 astetta lämmintä. Maahanmuuttajille työ kelpaa, Strand kertoo.

Hänen mukaansa maahanmuuttajat tuntevat oikeutensa työntekijöinä.

– Kaikki työntekijät, niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin, saavat saman palkan, Strand kertoo.

Maahanmuuttajien ansiosta Närpiön muuttotappio on saatu 2000-luvulla katkaistua. Kun työikäistä kantaväestöä valuu Vaasaan ja Turkuun, tilalle on saatu siirtolaisia.

– Tämä on ydinmaaseudun elvyttämistä. Emme anna trendeille periksi vaan jaksamme yrittää, Lindqvist sanoo.



Toisella puolella Suomea Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto pyörittelee käsissään avainnauhaa. Siinä lukee Rautavaaran kunnan iskulause "Eloa, iloa ja älyä". Kaikkia kolmea kunta tarvitsisi lisää, kunnanjohtaja sanoo.

Kunnantalolla näkyvät rakennemuutoksen jäljet: talo rakennettiin aikoinaan valtion ja kunnan yhteiseksi virastotaloksi, jossa piti olla saman katon alla poliisilaitos, Kela ja kunnanvirasto.

Nyt valtion palveluista on jäljellä yhteispalvelupiste, joka suljetaan arkisin kahdelta.

1 700 asukkaan Rautavaaralla ei mene kovin lujaa. Asukasluku on pudonnut 30 vuodessa lähes puoleen. Joka kolmas kuntalainen on eläkeiässä. Työttömyysaste oli kesäkuun lopussa maakunnan korkein, 18,2 prosenttia.

– Olen yrittänyt sanoa kuntalaisille, että pankaa säpinää makuukammariin ja verhot heilumaan, mutta ei se ole johtanut mihinkään. Viime vuonna syntyi kahdeksan lasta, Murto sanoo.

Olisiko maahanmuutosta kituvan kunnan elvyttäjäksi?

– Maahanmuutto voisi olla yksi mahdollisuus. Meillä tarvitaan lähihoitajia ja rakennusmiehiä, ja myös tieto- ja viestintäteknologian ala kiinnostaa. Täällä tarvitaan asennemuutos.



Rautavaaran tunnetuin poliitikko on perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen. Hän on entisessä kotipitäjässään edelleen suosittu. Kevään eduskuntavaaleissa Oinonen keräsi Rautavaaralla kolmanneksi eniten ääniä.

Oinonen on tiukan linjan mies maahanmuuttopolitiikassa. Ylen vaalikoneessa hän oli sitä mieltä, että Suomen on rajoitettava maahanmuuttoa terrorismin uhan vuoksi. "Hunnun alla piileskelevä terroristi voi ohittaa sinut metrin päästä sinun tietämättäsi", Oinonen kommentoi tuolloin.

Ottaisiko Oinonen Rautavaaralle turvapaikanhakijoita?

– Jos olisin Rautavaaralla päättäjänä, tutkisin erittäin tarkkaan näiden henkilöiden taustat. Että ovatko he todellisia turvapaikanhakijoita vai tulevatko tänne hyvinvoinnin perässä, Oinonen sanoo puhelimessa.

Turvapaikkapäätöksistä ja niihin liittyvistä taustaselvityksistä vastaa kuitenkin Suomessa Maahanmuuttovirasto, eivät kuntapäättäjät.



Rautavaaralaiset suhtautuvat erityisen epäluuloisesti yksin saapuviin miehiin. Kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Kirsi Kokkonen (ps.) olisi valmis ottamaan Rautavaaralle vain pakolaisperheitä.

– On sitä kriminaalitoimintaa. Seuraan uutisia, ja kaverit pistävät viestiä puo­lueen kesken. Pitäisi oppia, mikä on Suomessa hyväksyttyä, Kokkonen perustelee.

Hän arvelee, että ulkomaalaisten olisi vaikea sopeutua Rautavaaran tiiviiseen yhteisöön.

– Varmaan tulisi sakinhivutusta paikallisilta, jos ahdistellaan tai tehdään tuhotöitä tai muuta rikollista. Kyllä ne ruotuun pistettäisiin, se on varma.



Närpiöllä on 25 vuoden kokemus maahanmuuttajien kotouttamisesta. Luulisi, että siinä ajassa kulttuurit törmäävät jos ovat törmätäkseen.

– Ei Närpiö eroa muista paikkakunnista. Täälläkin oli alussa puhujia puolesta ja vastaan, mutta kotouttamiseen satsattiin alusta asti. Mukana oli SPR ja ystäväperheitä, kaupunginjohtaja Lindqvist kertoo.

Tänä vuonna Bosnian islamilainen yhdistys haki rakennuslupaa rukoushuoneelle närpiöläiseen omakotitalolähiöön, mutta asukkaat vastustivat suunnitelmaa, ja lupa evättiin asemakaavan vastaisena.

Lindqvistin mukaan uutisoituun "moskeijakiistaan" ei liity suurta dramatiikkaa. Hän uskoo, että sopiva paikka löytyy.

Vakavilta lieveilmiöitä on vältytty. Onnistuneen kotouttamisen avaintekijöitä ovat Lindqvistin mukaan olleet työpaikat, kielikurssit ja yhteiset harrastukset kantaväestön kanssa.



Bosnialainen kasvihuonetyöntekijä Tahira Hrustic tuli perheensä kanssa Närpiöön kahdeksan vuotta sitten. Kotimaassa kärvisteltiin massatyöttömyydessä, mutta tuttavat tiesivät kertoa, että pienessä pohjalaiskunnassa töitä riittäisi.

Hrusticin mukaan sopeutumiseen meni muutama vuosi. Perhe tuli Suomeen samankaltaisesta maalaisympäristöstä, mikä helpotti asettumista Närpiöön.

Vaikeinta oli kielen oppiminen. Närpiössä valtakieli on ruotsi, joten myös maahanmuuttajat opettelevat ruotsin kielen. Suomea puhuu ani harva.

– Alussa katsoin paljon televisiota, luin lehtiä ja puhuin ihmisten kanssa. Opettelin puhumaan ruotsia omien lasteni kanssa, jotka oppivat kielen paljon nopeammin, Hrustic kertoo.

Perheen vanhemmat ovat töissä kasvihuoneissa. Lapsista kaksi on jo aikuisia, 12-vuotias poika käy peruskoulua Närpiössä.

– Lapsille ystävien löytäminen on ollut helppoa. Poikamme pelaa jalkapalloa ja käy katsomassa matseja närpiöläisten kaveriensa kanssa.



Kulttuurien rinnakkaiselo on Närpiössä arkipäivää. Kakkosdivisioonassa pelaava Kraft-jalkapallojoukkue tuskin menestyisi ilman bosnialaisia ja kroatialaisia vahvistuksia.

Päiväkodeissa ja kouluissa kantaväestö tutustuu maahanmuuttajiin, joita saattaa olla jopa puolet lapsista.

Valtaosa maahanmuuttajaperheistä asuu kaupungin vuokrataloissa, mutta viime vuosina perheet ovat myös alkaneet ostaa omakotitaloja ikääntyvältä kantaväestöltä.

Pakolaistyötä ei ole unohdettu. SPR:n Kristiinan vastaanottokeskus on majoittanut Närpiöön viimeisen vuoden aikana 40 pakolaista, joista puolet sudanilaisia.

Lindqvist ei halua moralisoida eikä neuvoa muita kuntia siinä, miten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin tulisi suhtautua.

– Voin puhua vain omista kokemuksistamme, ja ne ovat tosi hyviä. Se, että otetaan pakolaisia vastaan, voi olla hyvän asian alku.



Rautavaaralaisen ruokakaupan nurkalla tulee vastaan mies, joka täsmää annettuihin tuntomerkkeihin. Miehellä on Madeira-t-paita ja tuuhea parta. Voutilaisen Yrjö.

Voutilainen tunnustautuu "kovaksi rasistiksi" ja kertoo asuneensa muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Egyptissä. Hän on entinen kunnallispoliitikko Rautavaaralla. Voutilaisen kanta mahdolliseen vastaanottokeskukseen ei jää epäselväksi.

– Ei missään nimessä. Suurin pelko on lapsista. Eihän näillä tulijoilla ole minkäänlaista sivistystä, eivät he osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Siellä on joukossa ammattiraiskaajia ja rosvoja, Voutilainen paasaa.

Rautavaaran on oltava maahanmuuttajalle ankea paikka asua, jos kaikki ajattelevat näin.



Tapaamme Rautavaaran viidestä ulkomaalaisesta yhden. Hän asuu viihtyisällä omakotitaloalueella noin kilometrin päässä keskustasta.

Galina Karaeva tervehtii tulijoita ymmärrettävällä suomen kielellä ja pyytää peremmälle. Karaeva on huoliteltu keski-ikäinen venäläisnainen. Hän käyttää paljon koruja.

Istumme kahvipöytään. Karaeva pahoittelee, ettei aviomies Tofig päässyt paikalle. Hän käy töissä Kuopiossa maansiirtoliikkeessä. Galina on osa-aikatyössä Rautavaaralla vanhusten palvelutalossa ja satunnaisesti ruokakaupassa.



Karaevan kertoman perusteella Rautavaara ei olekaan hassumpi paikka elää. Itse asiassa hän ylistää rautavaaralaisia ja seudun luontoa, joka muistuttaa hänen synnyinseudustaan Segezasta Karjalan tasavallassa.

– Suomalaiset ovat ystävällisiä mutta vähän sulkeutuneita. Kun luottamus löytyy, sitten te avaudutte, Karaeva tietää.

Karaevit muuttivat Kostamuksesta Rautavaaralle noin kahdeksan vuotta sitten paremman palkan perässä. Lähtöä helpotti se, että pariskunnan pojat olivat jo muuttaneet kotoa ja että perheellä oli ennestään suomalaisia tuttuja. Myös toinen pojista asuu Suomessa.



Tullessaan Karaeva osasi alle 20 sanaa suomea. Sitten hän pääsi kielikurssille Kuopioon.

Perhetuttava Heikki Koskelo kertoo, kuinka Galina kulki alkuvaiheessa joka paikkaan vihko mukanaan, kirjasi muistiin uudet sanat ja kyseli koko ajan lisää. Kielitaito ja sosiaalinen luonne ovat olleet avuksi sopeutumisessa.

– Karaevit ovat poikkeuksellinen perhe. He auttavat aina naapureitaan, ja sen takia heistä tykätään.

Koskelon sanoissa on jotain tuttua. Eivät närpiöläiset ja rautavaaralaiset taidakaan olla niin eri maata kuin ensi vilkaisulta näyttää.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kaksi-suomea/2126566?pwbi=33d6eae85c421f38fb99f799747958d1

[Gunnar Hymén]

valitettavasti jouduin lopettaa lukemisen kohtaan "lisää lapsia kituviin kouluihin"

[Hermit]

Etelä-Suomen Sanomissa oli sunnuntaina sama juttu, meinasin laittaa tänne valokuvan kun vitutti niiin helvetisti. Siinä juttu oli otsikoitu tyyliin

XXX kävi Suomen monikulttuurisimmassa ja suomalaisimmassa kunnassa. Vain toisessa niistä oli rasisteja.

Joku jolla on lauantain ESS käsillä, voisi korjata mitä siinä tarkalleen ottaen sanottiin.

Jutussa oli sitten kuva, jossa iso, parrakas mies sanoi kuvatekstin mukaan olevansa oikea rasisti.

[Roope]

Kummasti näistä Närpiön monikulttuurisuutta ylistävistä jutuista unohdetaan johdonmukaisesti kasvihuonetyöntekijöiden hyväksikäyttötapaukset sekä maahanmuuttajien kokema rasismi ja väkivalta (kuvattu rehellisesti Siirtolaisuusinstituutin Närpiö-kirjassa).

Lindqvist ei halua moralisoida eikä neuvoa muita kuntia siinä, miten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin tulisi suhtautua.

– Voin puhua vain omista kokemuksistamme, ja ne ovat tosi hyviä. Se, että otetaan pakolaisia vastaan, voi olla hyvän asian alku.

Ei tosiaankaan kannata moralisoida, neuvoa muita tai välttämättä edes puhua omista kokemuksista, sillä Närpiö ei ottanut pakolaisia vastaan 15 vuoteen ennen viime vuotta.

[Larva]

Niinpä niin. Jutun ainoa maahanmuuttokriittinen tyyppi on kauhea RASSISTI, joka kaiken lisäksi sanoo heti jotakin äärettömän töksähtävää ja törkeää (vaikkakin osittain paikkansapitävää) nykypakolaisista. Mielikuvien muokkaus on pikkusen liian selvää sille joka osaa lukea rivien välistä.

Tulee mieleen lauantainen uutislähetys, jossa ensin näytettiin miten pirteät nuoret naiset, lapset ja siistit nuorukaiset toivottavat VOKin tervetulleeksi kuntaan, ja sitten seuraavassa kuvassa noin parikymmentä parrakasta, möhömahaista, motoristin näköistä suomiäijää "vastustaa vastaanottokeskusta" ja "suurin osa heistä humalassa". Kumpaan joukkoon 90% ihmisistä haluaa samaistua?

Toisekseen, tuossa jutussa ei taaskaan yhtään ymmärretä sitä, että pakolaisella ja pakolaisella on iso ero. Toiset kulttuurit nyt vaan sopeutuvat siinä missä toiset eivät. Esim. vietnamilaisten ja saksalaisten kanssa ei ole ikinä ollut ongelmaa, venäläisetkin sopeutuvat nykyään tosi hyvin, mutta katsokaapa Lähi-Idästä tulleiden maahanmuuttajien rikos- ja työttömyystilastoja. Eikä tämä ole mitään propagandaa vaan ihan silkka fakta, että tietyt kulttuurit eivät tule toimeen toisten tiettyjen kulttuurien kanssa. Senpä takia kannatan näiden erilaisten kulttuurien pitämistä erillään, niin kumpikin osapuoli on huomattavasti tyytyväisempi.

[Blanc73]

Karjalaisten eli suomalaisten vertaaminen Lähi-idästä tuleviin muhamettilaisiin on jotain käsittämättömän törkeää itsepetosta.

[Machine Head]

Taidan pöyristyä Karjalan evakot olivat SUOMALAISIA!

[Sydämistynyt]

Eikö nämä mielikuvien muokkaajat sitä ymmärrä, että nämä tänne rynnivät nuoret muslimimiehet ovat juuri niitä samoja peräkamaripoikia ja juntteja, joita he Suomessa inhoavat?  Omissa maissaan nämä nuoret sällit ovat ihan yhtä huonosti koulutettuja yhdyssanavirheineen, jos osaavat kirjoittaakaan, eivätkä osaa muuta kuin vaatia merkkikuteita ja elektroniikkaa.