Harva haluaa puolueensa maahanmuuttovastaavaksi

[B52]

http://www.hs.fi/ilta/29072015/a1438138125346

Sdp:n Maarit Feldt-Ranta lukee myös asiattomat huorittelut ja hurrittelut, vasemmistoliiton Li Andersson vastaa uhkailijoiden viesteihin

Puolueiden maahanmuuttoasioista vastaavat poliitikot katsovat, ettei toimeen ole monella hinkua ryhtyä, koska heidän saamansa palaute on rankkaa.

Kymmenen vuoden ajan sosiaalidemokraattien maahanmuuttopoliittisista kysymyksistä puolueen sisällä vastanneen Maarit Feldt-Rannan mukaan kyselyjä, kommentteja ja muita yhteydenottoja asian tiimoilta tulee laidasta laitaan.

"Toisessa ääripäässä ovat kansalaisjärjestöjä käsittelevät asialliset kehittämisehdotukset, ideat ja näkemykset. Toista ääripäätä taas edustavat surulliset, pimeät ja kajahtaneet voimat, joiden nimettöminä tulevat kannanotot ovat kirosanoilla ja alatyylillä höystettyä uhkailua", Feldt-Ranta kuvailee.

Hän kertoo vastaavansa vain asiallisiin yhteydenottoihin.

"Asiattomat huorittelut ja hurrittelut luen ja panen talteen", suomenruotsalainen Feldt-Ranta sanoo.

Feldt-Rannan mukaan hänen vetämänsä sosiaalidemokraattien maahanmuuttoryhmän työ on ollut tärkeää, sillä aihe herättää yhä hämmennystä ja väärinkäsityksiä.

"Maahanmuuttokysymyksissä on menty myönteiseen suuntaan sitä mukaa, kun tietoisuus on lisääntynyt. Nyt heiluri näyttää tulleen sellaiseen asentoon, ettei rasistisia ulostuloja enää niin vain hiljaisesti hyväksytäkään", hän sanoo.

Myös keskustan maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajana pitkään toiminut Tapani Tölli kertoo, että perussävy keskustelussa on nykyään pikemminkin myönteinen kuin kielteinen.

"Tärkeintä on, että maahanmuuttokeskustelu perustuu faktoihin. Kysymys on aina kuitenkin ihmisistä. Yleensä rauhallinen keskustelu ja asioiden selvittäminen kysyjälle on riittänyt", Tölli sanoo.

Töllin mukaan mielikuva siitä, että maaseudulla suhtauduttaisiin maahanmuuttajiin kaupunkeja ennakkoluuloisemmin, ei pidä paikkaansa.

"Joskus tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Pudasjärvellä maahanmuuttajiin suhtaudutaan erittäin myönteisesti", Tölli sanoo.

Hänen mukaansa yllättävän suuri määrä yhteydenotoista koskee oleskeluluvan saantia.

"Monelle joutuu selittämään, että kansanedustaja ei voi vauhdittaa oleskelulupaprosessia. Sellaiset kyselijät olen ohjannut ottamaan yhteyttä Maahanmuuttovirastoon", Tölli sanoo.

Kokoomuksessa maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Arto Satonen kertoo, että useimmat yhteydenotot koskevat työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.

"Monet maahanmuuttajia palkkaavat yrittäjät haluavat tietää työntekijöidensä työlupiin, verotukseen ja asumiseen liittyvistä säännöistä", Satonen luettelee.

Hän haluaa toimessaan nostaa kielitaitovaatimukset esiin. Suomessa on paljon koulutettua ja osaavaa väkeä, joka ei vielä osaa suomea tai ruotsia. Tällaiset voisivat työllistyä esimerkiksi hotelleihin tai sähköalan yrityksiin.

"Kielitaitovaatimukset tulisi suhteuttaa työssä tarvittavaan kielitaitoon. Ensimmäisen polven maahanmuuttajille pitäisi harkita lievennyksiä kieltä koskeviin tiukkoihin vaatimuksiin", Satonen sanoo.

Hän ymmärtää, miksi maahanmuuttovastaavan toimi ei houkuttele monia, kun välillä myös omille pitää viestiä, että kokoomuksen linja maahanmuuttoon on selkeä ja suvaitseva.

"On pystyttävä viestimään, että ulkomaalaisen on hyvä elää, tehdä töitä ja yrittää Suomessa, joka tarvitsee paljon työperäistä maahanmuuttoa", Satonen näkee.

Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson on pyrkinyt pitämään työmarkkinanäkökulmaa esillä, kun maahanmuutosta puhutaan.

"Ulkomaalaisen työvoiman työmarkkina-asema on heikko", Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan niin ikään nykyisistä säilöönottokäytännöistä tulisi päästä eroon ja sosiaalipoliittinen aspekti olisi sisällytettävä maahanmuuttokeskusteluun.

"Usein maahanmuutto-ongelmat eivät niinkään liity itse maahanmuuttoon vaan yleisemmin asuntopolitiikkaan, joka sitten koskettaa jo kotoutuneita, kauan maassa asuneita maahanmuuttajia, kun syntyy erillisiä asuinalueita alemmalle sosiaaliluokalle", Andersson sanoo.

Andersson kertoo, että häneen kohdistuvat uhkaukset ovat kesän aikana lisääntyneet.

"Minun toivotaan usein joutuvan joukkoraiskauksen kohteeksi. Kun olen keskustellut ja perustellut kantojani, olen lopulta saanut anteeksipyyntöjäkin. Joskus dialogi kannattaa", Andersson uskoo.

Vaikka Feldt-Ranta katsoo, että maahanmuuttovastaavan työ ei ole aina "järisyttävän mieluisaa", se myös palkitsee.

"Kyseessä on merkittävä luottamustehtävä, jossa tuodaan esiin puolueen maahanmuuttopolitiikan linjaukset ja keskeinen sisältö. Tehtävänä on myös nostaa puoluetovereiden valmiutta käydä asiasta keskustelua", Maarit Feldt-Ranta kertoo.

Hänen mukaansa puolueen sisälläkin on erilaisia näkemyksiä maahanmuutosta mutta pohjalla on kuitenkin aina ajatus ihmisten yhtäläisestä ihmisarvosta ja syrjimättömyydestä.

"On tärkeää pitää ihmiset kartalla siinä, missä mennään. Työ on tasapainottamista. Otan siihen mukaan ne, jotka ovat eniten eri mieltä kanssani, sillä siitä syntyy vuoropuhelu ja edelleen kompromisseja."

Hän kertoo edellisessä hallituksessa hakeutuneensa eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajaksi erityisesti siksi, että sitä johti tuolloin nykyinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps).

Maahanmuuttovastainen Halla-aho kirjoitti blogissaan vielä vuonna 2006, että hänen on "vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti."

"Halusin tutustua hänen ajatteluunsa vuorovaikutuksen avulla. Katsoin häntä sosiaalidemokraattisena, alhaisena matelijanaisena silmiin kokouksissa.

Kun vihollinen saa kasvot, se pehmentää suhtautumista vastustajaan."

[kriittinen_ajattelija]

Punavihreäkritiikki on järkevämpää kuin maahanmuuttokritiikki, kuten alla mainitut herrat sitä tekee:

[Roope]

Kymmenen vuoden ajan sosiaalidemokraattien maahanmuuttopoliittisista kysymyksistä puolueen sisällä vastanneen Maarit Feldt-Rannan mukaan kyselyjä, kommentteja ja muita yhteydenottoja asian tiimoilta tulee laidasta laitaan.

Sosiaalidemokraateilla ei ole voimassa olevaa maahanmuutto-ohjelmaa, eikä puolue ole linjannut kantaansa muun muassa EU-komission vaatimiin turvapaikanhakijakiintiöihin, joiden tarkoitus on romuttaa Dublin-sopimus ja tehdä Suomesta vastaanottajamaa Etelä-Euroopan turvapaikanhakijoille.

Myös keskustan maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajana pitkään toiminut Tapani Tölli kertoo, että perussävy keskustelussa on nykyään pikemminkin myönteinen kuin kielteinen.

Keskustalla ei ole voimassa olevaa maahanmuutto-ohjelmaa, eikä puolue ole linjannut kantaansa muun muassa EU-komission vaatimiin turvapaikanhakijakiintiöihin, joiden tarkoitus on romuttaa Dublin-sopimus ja tehdä Suomesta vastaanottajamaa Etelä-Euroopan turvapaikanhakijoille.

Kokoomuksessa maahanmuuttoasioista vastaava kansanedustaja Arto Satonen kertoo, että useimmat yhteydenotot koskevat työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.

Kokoomuksella ei ole voimassa olevaa maahanmuutto-ohjelmaa, eikä puolue ole linjannut kantaansa muun muassa EU-komission vaatimiin turvapaikanhakijakiintiöihin, joiden tarkoitus on romuttaa Dublin-sopimus ja tehdä Suomesta vastaanottajamaa Etelä-Euroopan turvapaikanhakijoille.

Hän haluaa toimessaan nostaa kielitaitovaatimukset esiin. Suomessa on paljon koulutettua ja osaavaa väkeä, joka ei vielä osaa suomea tai ruotsia. Tällaiset voisivat työllistyä esimerkiksi hotelleihin tai sähköalan yrityksiin.

"Kielitaitovaatimukset tulisi suhteuttaa työssä tarvittavaan kielitaitoon. Ensimmäisen polven maahanmuuttajille pitäisi harkita lievennyksiä kieltä koskeviin tiukkoihin vaatimuksiin", Satonen sanoo.

Satonen vaatii maahanmuuttajille ohituskaistaa työelämässä kantaväestöön nähden. Kielitaitovaatimusten pitää tulla työn vaatimuksista. Jos työssä ei tarvita kielitaitoa, pätevyysvaatimuksia pitää tietysti muuttaa sen mukaan. Satonen on selityksen velkaa, miksi ihmeessä juuri maahanmuuttotausta olisi peruste tinkiä kaikille yhteisistä pätevyysvaatimuksista. Tuollaista kutsutaan yleensä syrjinnäksi. Saattaa olla perustuslainkin vastaista, eikä sellaisesta kuulemma tykätä.

Maahanmuuttovastainen Halla-aho kirjoitti blogissaan vielä vuonna 2006, että hänen on "vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti."

Tästä matelijaominaisuudesta on kai jonkinlaisena osoituksena juuri se, että blogimerkinnän tarkoituksella esille ottava demari ei mainitse, mihin Ruotsin demareille häpeälliseen episodiin Halla-ahon ikävä kommentti liittyi.

[ämpee]

Satonen tunkisi maahantunkeutujia alalle kuin alalle, mutta jos nyt mietitään sitä esimerkissä esille tullutta sähköalaa, niin miten Satonen arvelee hengen, terveyden ja omaisuuden turvalle käyvän, kun kielitaitovaatimuksista lipsuminen ei mitenkään edesauta sähköturvallisuusmääräysten ymmärtämistä ??

Lääkärinä olisi hyvin vaikeata vastustaa kiusausta antaa Satoselle lähete poppamiehen pakeille.