IL: Yli puolet Breivikin uhrien vanhemmista edelleen sairauslomalla

[törö]

Yli puolet Anders Behring Breivikin tappamien lasten vanhemmista on edelleen kokonaan tai osittain sairauslomalla, kertoo Norjan kriisipsykologian keskuksen tuore tutkimus.

Vanhemmat kärsivät tutkimuksen mukaan vakavista traumanjälkeisistä stressihäiriöistä. Jopa kahdella kolmesta vanhemmasta on merkittäviä traumanjälkeisiä stressihäiriöitä, ja kuusi kymmenestä kärsii erittäin intensiivisestä surusta.

Tutkimuksen mukaan äkillisen kuoleman jälkeen omaisten suru on monimutkainen trauman ja surun yhdistelmä. Yleisiä pitkittyneen surun oireita ovat ahdistuneisuus, masennus ja erilaiset fyysiset traumareaktiot.

Norjan joukkomurhan uhrien omaisilla traumatisoituminen on huonontanut merkittävästi elämänlaatua ja vähentänyt työ- ja opiskeluhalukkuutta.

Lue myös loput:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015072220071066_ul.shtml

Mun mielestä tässä on havaittavissa ehkä pientä oiretta uhriutumisesta, koska ammuskelusta sentään on jo neljä vuotta.

[Oami]

Uhriutumista... jaa a. Onko omakohtaista tietoa, mikä olisi sopiva aika surra?

[kummastelija]

Montakos päivää kunniamurhattujen suomalaistyttöjen vanhemmat saavat sairaslomaa ennen kuin Vartiainen moittii näitä velttoilusta?

[Pyöräilijä]

Suru lähiomaisesta ei katoa koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään.

Kokonaan toinen asia on, että Norjassa näyttää olevan mahdollista saada sairauslomaa lähes neljä vuotta, jos omainen menehtyy väkivaltaisesti - ainakin tässä tapauksessa. En tiedä, onko kysymyksessä sääntö vai poikkeus.

Suomessa omaisen äkillinen kuolema tuottaa päivän tai kaksi sairauslomaa, jos sitäkään. Työterveyslääkäri kehottaa poikkeuksetta vain menemään normaalisti heti töihin.

Hautajaisiin voi saada puoli päivää vapaata työpaikalta.

[siviilitarkkailija]

Mun mielestä tässä on havaittavissa ehkä pientä oiretta uhriutumisesta, koska ammuskelusta sentään on jo neljä vuotta.

Minusta tilanne on omaisten kannalta keskimääräistä epäreilumpi, koska sosialistipuolue ja valtiokoneisto ovat tekemällä tehneet terroristi-iskusta osan kansallista paatosta. Sensijaan että väkivallan uhrit ja omaiset kärsivät ja käsittelevät kukin väkivallan haluamallaan tavalla, valtiovaltaa vastaan hyökättäessä tilanteesta tulee ns "kansallinen" ja tragedia jatkuu eikä omaisille liene rauhaa eikä tilaa.

Täysin vastaava hirvittävä tapaus, Jokelan joukkosurma, osoitti että ne henkilöt ja omaiset, jotka ottivat vastaan ns "kriisiapua" ja "terapiaa" alkoivat oireilemaan ja kärsimään entistä pahemmin. Mutta ne ihmiset jotka eivät ottaneet, selvisivät nopeammin ja ehkä hieman terveemmin takaisin elämään miten kuten pystyivät.

Jokainen voi pohtia sitä millaiset mahdollisuudet Utöijan iskun väkivallassa kärsineiden omaiset saivat ihan vain yksityiseen rauhaan ja väkivallan mielettömyyden ja menetyksen käsittelyyn. Minusta tilanne oli ja on sikäli selvä että huonot. Ja joka vuosi jos ei itse, niin ympäröivä kansa tai poliittinen toimija repii haavat auki.

Norjan valtio teki virheen kun ei teloittanut hallitusta vastaan pommilla hyökännyttä Breijvikiä, mutta eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen virhe sosialistisessa valtionhallinnossa. Jokainen Breijvik uutinen, vaikkapa hemmon opiskelu oslon yliopistossa, ja taas on omaisilla itku kurkussa.

[Muuttohaukka]

siviilitarkkailijan analyysi on hyvä ja osuva. Itse olen aika läheltä sanut nähdä kriisivun negatiivisen vaikutuksen.
Voi olla, että apua tarvitaan alussa mutta monta vuotta kestävä kuukausittainen "terapia" ei ole ratkaisu.

Tunsin poliisin, joka oli töissä silloin Tehtaankadun poliisimurhien aikaan. Toinen uhreista oli vielä hänelle tutumpi. Ystäväni "pakotettiin" terapiaan ja lopulta kieltäytyi ja psykologin sanoin hänen sisällään oleva viha saattaa purkautua jonain päivänä jossain työtilanteessa hallitsemattomalla tavalla.
Syy noihin sanoihin oli se, ettei kolleega tuntenut vihaa tuota murhaajaa kohtaan. Kun ei tuntenut, ei tuntenut. Milläs kaivat sellaise esiin itsestäsi, jota ei ole.
Monesti tätä mietimme ilman kriisiosaamista. Hyvin on pärjännyt eikä ole revennyt missään tilanteessa.

Nämä terapeutit voivat olla joillekin painajainen ja pakkomenon paikka. Koulusurmatun isä olisi mielumminen mennyt pellolle ajamaan tarktoriaan kuin sinne kylpylään repimään kaikkea auki uudelleen ja uudelleen.

Minä olen samaa mieltä kuin siviilitarkailija. Breijvikiltä nirri pois tai kaveri todella hautautumaan unohduksiin jonnekin vankilan uumeniin. Ei mitään yliopistouutisia tai mitään muutakaan. Totaalinen unohtaminen yhteiskunnasta. Onneksi Saari ja Auvinen kuolivat itse.
Vuosipäivät ovat aina repiviä kaikille traumassa tai miten tahansa läheisensä menettäneille.

[Melbac]

Mun mielestä tässä on havaittavissa ehkä pientä oiretta uhriutumisesta, koska ammuskelusta sentään on jo neljä vuotta.

Minusta tilanne on omaisten kannalta keskimääräistä epäreilumpi, koska sosialistipuolue ja valtiokoneisto ovat tekemällä tehneet terroristi-iskusta osan kansallista paatosta. Sensijaan että väkivallan uhrit ja omaiset kärsivät ja käsittelevät kukin väkivallan haluamallaan tavalla, valtiovaltaa vastaan hyökättäessä tilanteesta tulee ns "kansallinen" ja tragedia jatkuu eikä omaisille liene rauhaa eikä tilaa.

Täysin vastaava hirvittävä tapaus, Jokelan joukkosurma, osoitti että ne henkilöt ja omaiset, jotka ottivat vastaan ns "kriisiapua" ja "terapiaa" alkoivat oireilemaan ja kärsimään entistä pahemmin. Mutta ne ihmiset jotka eivät ottaneet, selvisivät nopeammin ja ehkä hieman terveemmin takaisin elämään miten kuten pystyivät.

Jokainen voi pohtia sitä millaiset mahdollisuudet Utöijan iskun väkivallassa kärsineiden omaiset saivat ihan vain yksityiseen rauhaan ja väkivallan mielettömyyden ja menetyksen käsittelyyn. Minusta tilanne oli ja on sikäli selvä että huonot. Ja joka vuosi jos ei itse, niin ympäröivä kansa tai poliittinen toimija repii haavat auki.

Norjan valtio teki virheen kun ei teloittanut hallitusta vastaan pommilla hyökännyttä Breijvikiä, mutta eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen virhe sosialistisessa valtionhallinnossa. Jokainen Breijvik uutinen, vaikkapa hemmon opiskelu oslon yliopistossa, ja taas on omaisilla itku kurkussa.

Eikö oikeasti pitäisi etsiä syytä miksi se teki noin?.Jos norjan hallitus olisi ottanut vähemmän mamuja ruotsiin niin mitään tollaista ei olisi tapahtunu..

[Lalli IsoTalo]

Eikö oikeasti pitäisi etsiä syytä miksi se teki noin?

Anders Breivikin manifesti ja persoona -ketju on täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,53581.msg1925397.html#msg1925397

EDIT: ylempi kappale lisätty selkeyden vuoksi.

[LW]

Täysin vastaava hirvittävä tapaus, Jokelan joukkosurma, osoitti että ne henkilöt ja omaiset, jotka ottivat vastaan ns "kriisiapua" ja "terapiaa" alkoivat oireilemaan ja kärsimään entistä pahemmin. Mutta ne ihmiset jotka eivät ottaneet, selvisivät nopeammin ja ehkä hieman terveemmin takaisin elämään miten kuten pystyivät.

Tässä on kaksi erillistä asiaa. Ensinnäkin siitä on muistaakseni varsin hyvin näyttöä, että kriisiavun tunkeminen puoliväkisin kurkusta alas saman tien todellakin pahentaa tilannetta joidenkin kohdalla. Tai ainakin se, että pakotetaan puhumaan siitä, että mitäs tapahtui ja miltäs nyt tuntuu. Se, että tilanne tuntuu ensin epätodelliselta, eikä sen voi sisimmässään uskoa edes tapahtuneen, ja sen jälkeen ollaan jonkin aikaa aivan hajalla, on aivan normaali henkinen puolustusreaktio. Siihen ei oikeastaan kannata kovin aggressiivisesti puuttua. Jos henkilö menee niin rikki, että muuttuu itsetuhoiseksi, tai reaktio muuttuu krooniseksi, niin se on toinen juttu. Näin tapahtuu aina joillekin. Ja olettaen että huomiosi näistä omaisista pitää paikkansa, mitä en tosin ilman lähdettä mene purematta nielemään, niin kannattaa ottaa huomioon, että ne pahiten reagoineet henkilöt tietysti hakevat enemmän terapiaa, antidepressantteja sun muita. Ei kesäkään tule ihmisten hukkumiskuoleminen kasvun houkuttelemana.

[Rikastaja]

Mun mielestä tässä on havaittavissa ehkä pientä oiretta uhriutumisesta, koska ammuskelusta sentään on jo neljä vuotta.

Minusta tilanne on omaisten kannalta keskimääräistä epäreilumpi, koska sosialistipuolue ja valtiokoneisto ovat tekemällä tehneet terroristi-iskusta osan kansallista paatosta. Sensijaan että väkivallan uhrit ja omaiset kärsivät ja käsittelevät kukin väkivallan haluamallaan tavalla, valtiovaltaa vastaan hyökättäessä tilanteesta tulee ns "kansallinen" ja tragedia jatkuu eikä omaisille liene rauhaa eikä tilaa.

Täysin vastaava hirvittävä tapaus, Jokelan joukkosurma, osoitti että ne henkilöt ja omaiset, jotka ottivat vastaan ns "kriisiapua" ja "terapiaa" alkoivat oireilemaan ja kärsimään entistä pahemmin. Mutta ne ihmiset jotka eivät ottaneet, selvisivät nopeammin ja ehkä hieman terveemmin takaisin elämään miten kuten pystyivät.

Jokainen voi pohtia sitä millaiset mahdollisuudet Utöijan iskun väkivallassa kärsineiden omaiset saivat ihan vain yksityiseen rauhaan ja väkivallan mielettömyyden ja menetyksen käsittelyyn. Minusta tilanne oli ja on sikäli selvä että huonot. Ja joka vuosi jos ei itse, niin ympäröivä kansa tai poliittinen toimija repii haavat auki.

Norjan valtio teki virheen kun ei teloittanut hallitusta vastaan pommilla hyökännyttä Breijvikiä, mutta eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen virhe sosialistisessa valtionhallinnossa. Jokainen Breijvik uutinen, vaikkapa hemmon opiskelu oslon yliopistossa, ja taas on omaisilla itku kurkussa.

Eikö oikeasti pitäisi etsiä syytä miksi se teki noin?.Jos norjan hallitus olisi ottanut vähemmän mamuja ruotsiin niin mitään tollaista ei olisi tapahtunu..

Ja tästä kaikki mokuttajat saivat taas uuden lyömäaseen ja kiima haittamamujen tuomiseen vaan yltyi.

Ja mitä tulee otsikkoon, hyvinvointivaltioissa ihmiset ovat niin pumpuliin vuorattuja, ettei ihmiset kestä yhtään vastoinkäymisiä. Vielä alle 100 vuotta sitten Suomessakin tehtiin paljon lapsia, koska todennäköisesti ainakin yksi kuolee. Nykyään ollaan totuttu siihen, että vastoinkäymisten kohdalla valtio hoitaa kaiken.

[törö]

Kokonaan toinen asia on, että Norjassa näyttää olevan mahdollista saada sairauslomaa lähes neljä vuotta, jos omainen menehtyy väkivaltaisesti - ainakin tässä tapauksessa. En tiedä, onko kysymyksessä sääntö vai poikkeus.

Mä luulen, että tässä on kyse julkisen sektorin ns. työntekijöistä ja niitä oli Suomessakin viime vuosikymmenellä julkisuudessa kitisemässä tehokkuusvaatimuksista johtuvasta työpaikkakiusaamisesta, minkä takia piti olla vuosia sairauslomalla ja yrittää etsiä toista hommaa, missä kukaan ei vielä vaatinut mitään.

Toinen yhteys missä tästä itkettiin oli narsismi. Joku ilkeä ylempi virkamies oli määrännyt hirveän narsistin vahtimaan, että muut kävivät töissä ja tekivät siitä mistä maksettiin palkkaa.

Nyt nämä hommat on kai ulkoistettu Kelalle, koska vikinä on loppunut.

Kumminkin tiedän tapauksen, missä se, että joku on mennyt huomauttamaan ammattioppilaitoksen verstaan ympäri vuorokauden täysillä huutavasta ilmanvaihdosta talouspäällikölle, on aiheuttanut tulehtuneen ilmapiirin innoissaan kierrätystä harrastavalle henkilökunnalle.

Eli kyllä siellä olisi vieläkin käyttöä orjapiiskureille.

[korpisoturi]

Talvisodasta kun tultiin kotia, niin perusteellinen suomalainen känni ja sitten töihin. Ei ollu varaa jäädä pohtimaan traumoja. Ei voinu tehdä asioista  kompastuskiveä. Työ voi olla myös hyvää lääkettä.

[Myrkkymies]

Sosialismissa kaikki on mahdollista. Myös 4 vuoden sairausloma omaisen kuoleman takia.

[Mursu]

Uhriutumista... jaa a. Onko omakohtaista tietoa, mikä olisi sopiva aika surra?

Surra saa vaikka koko elämän. Ei suru ole sairasloman peruste. Jotenkin ihmiset ovat vieraantuneet todellisuudesta. 1800-luvulla lähes jokainen vanhempi menetti ainakin yhden lapsen. Silti työtä tehtiin. Ymmärrän, että joku yksilö on muita herkempi, mutta että yli puolet ei voi tehdä työtä. En usko. En tässä niinkään kritisoi ko. vanhempia vaan systeemiä.

[Mursu]

Täysin vastaava hirvittävä tapaus, Jokelan joukkosurma, osoitti että ne henkilöt ja omaiset, jotka ottivat vastaan ns "kriisiapua" ja "terapiaa" alkoivat oireilemaan ja kärsimään entistä pahemmin. Mutta ne ihmiset jotka eivät ottaneet, selvisivät nopeammin ja ehkä hieman terveemmin takaisin elämään miten kuten pystyivät.

Tästä tosin ei voi päätellä syytä ja seurausta. Ehkä ne apua hakemattomat olivat muuten vahvempia tai kyvykkäämpiä pääsemään yli. Tosin olen saanut kuvan, että tuota kriisiapua annetaan antamisen takia. Tärkeintä olisi päästä arkeen kiinni mahdollisimman nopeasti.

Norjan valtio teki virheen kun ei teloittanut hallitusta vastaan pommilla hyökännyttä Breijvikiä, mutta eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen virhe sosialistisessa valtionhallinnossa. Jokainen Breijvik uutinen, vaikkapa hemmon opiskelu oslon yliopistossa, ja taas on omaisilla itku kurkussa.

Siis valtio teki virheen, kun ei rikkonut lakeja ja sopimuksia, johon on sitoutunut. Hyvää päivää. Asialla ei ole mitään tekemistä minkään sosialismin kanssa.

[ilmarinen]

Jos joku eläin tekisi lapselleni tuollaisen teon, niin saisin rauhan vasta, kun näkisin tuon eläimen nahkan roikkumassa nahkurin orsilla. Jos joku muu ei sitä tekisi, niin tekisi sen itse.

[siviilitarkkailija]

Anders Breivikin manifesti ja persoona -ketju on täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,53581.msg1925397.html#msg1925397

Ja terroriteossa kärsineiden omaisten kohtalon ja surutyön ketju on tässä. Minusta ei ole järkevää tai asiallista pohtia väkivaltaan menehtyneiden osaa aina veriteon tekijän ja tämän motiivien kannalta. Sama asia kaikkien kovaan ja ihmishenkiä maksaneeseen väkivaltaan äityneiden kohdalla. Esim Syyriassa tapettu kristitty on muka velvollinen käsittelemään omaistensa murhat isis-uskontopoliittista väkivaltaa kannattavan murhaorganisaation tekojen ja julistuksen kautta/alaisuudessa. Kiitos ei. Murhaajan teoilla ja ulottuvuudella pitää olla joku raja ja stoppi.

Siis valtio teki virheen, kun ei rikkonut lakeja ja sopimuksia, johon on sitoutunut. Hyvää päivää. Asialla ei ole mitään tekemistä minkään sosialismin kanssa.
 

Valtiolla ei ole vain oikeus vaan velvollisuus osoittaa voimaa josta kansalaiset tietävät valtion olevan heidän turvana niin pahoina kuin hyvinä aikoina. Tämä voima auttaa kansalaisia kestämään ja jaksamaan. Kun usko ja hyvinvointi loppuu, loppuu valtion turva ja kyky suojella kansalaisia. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin mitä hyvänsään poliitikot antavat ymmärtää. On luonnollista että poliitikot kertovat mukavia valheita kuin raadollisia ja ikäviä totuuksia. Valheilla on aina niitä rakastava kuulijakuntansa.

[Jorma M.]

Pohditaankohan Suomen mamu-mediassa myös miten islamilaisen terrorin uhrien vanhemmat ovat sairauslomalla? Vai liittyykö ilmiö ainoastaan Breivikin uhrien omaisiin? 

[stefani]

Tunsin poliisin, joka oli töissä silloin Tehtaankadun poliisimurhien aikaan. Toinen uhreista oli vielä hänelle tutumpi. Ystäväni "pakotettiin" terapiaan ja lopulta kieltäytyi ja psykologin sanoin hänen sisällään oleva viha saattaa purkautua jonain päivänä jossain työtilanteessa hallitsemattomalla tavalla.
Syy noihin sanoihin oli se, ettei kolleega tuntenut vihaa tuota murhaajaa kohtaan. Kun ei tuntenut, ei tuntenut. Milläs kaivat sellaise esiin itsestäsi, jota ei ole.
Monesti tätä mietimme ilman kriisiosaamista. Hyvin on pärjännyt eikä ole revennyt missään tilanteessa.

Tämän kaltaiset tarinat kuulostavat sille, että meillä olisi pseudotiedeihmisiä yhteiskunnallisesti tärkeissä asemissa harjoittamassa pseudotiedettä. Se kuulostaa vakavalle, ja avasin kerran ketjun kriisiapuaiheesta siksi, että olisin kiinnostunut aiheesta:

http://hommaforum.org/index.php/topic,100465.0.html "Kriisiapu"

Ketju ei tosin silloin käynnistänyt mitään keskustelua.

[nollatoleranssi]

Ei siinä kuollut yhtä tai kahta ihmistä, vaan iso yhteisö, lapsia, tuttuja, ystäviä, ystävien ystäviä jne. Se on vähän eri asia kuin jos yksi henkilö menettää henkensä.

[nollatoleranssi]

Uhriutumista... jaa a. Onko omakohtaista tietoa, mikä olisi sopiva aika surra?

Surra saa vaikka koko elämän. Ei suru ole sairasloman peruste. Jotenkin ihmiset ovat vieraantuneet todellisuudesta. 1800-luvulla lähes jokainen vanhempi menetti ainakin yhden lapsen. Silti työtä tehtiin. Ymmärrän, että joku yksilö on muita herkempi, mutta että yli puolet ei voi tehdä työtä. En usko. En tässä niinkään kritisoi ko. vanhempia vaan systeemiä.

Afrikkalainen perinnehän pitää tätä ajatusta edelleen yllä. Länsimaissa tilanne on erilaisempi, jos ei oteta sitten uskonnollisia yhteisöjä lukuun.

[JoKaGO]

90-luvun alussa, kun Venäjä oli Neuvostoliiton hajottua aika mielenkiintoinen paikka, varusmies Karjalasta hyökkäsi Suomeen tyhjän Kalashnikovin kanssa, otti jossain Itä-Suomessa paikallispoliisin talon ja siellä partioineen vanhan konstaapelin haltuunsa. Poliisi tilasi käskystä pitsaa ja tsajua väsyneelle kaapparille ja odotteli, kunnes kaveri nukahtaisi.
Tällä välin poliisitalon ulkopuolella oli media ja kriisiapu valmiina.

Kun kaappari nukahti, vanha konsta otti pyssyn pois, vei taistelijan putkaan ja tuli ulos. Kriisipsykologit tarjosivat apuaan kamalia kokeneelle konstaapelille, joka kieltäytyi avusta. Kun psykologit kysyivät, miten konstaapeli aikoo korjata psyykkiset traumansa, jotka tapaus aiheutti, tämä vastasi hakevansa Alkosta kaksi kossupulloa ja menevänsä mökille saunomaan. Olihan perjantaipäivä.

[desperaato]

Tosiasia on, että tervehtyminen lähtee tosiasioiden tunnustamisesta mutta sitä tuskin tullaan lähitulevaisuudessa näkemään.

[Parsifal]

Surra saa vaikka koko elämän. Ei suru ole sairasloman peruste. Jotenkin ihmiset ovat vieraantuneet todellisuudesta. 1800-luvulla lähes jokainen vanhempi menetti ainakin yhden lapsen. Silti työtä tehtiin.

Ajatkin olivat toiset. Tuolloin lapsia tehtiin paljon, ja kuolemat olivat odotettavissa. Nykyään lapsia tehdään vähän, ja elinajan odote on pitkä. Varsinkin väkivaltaisen kuoleman riski on pohjoismaissa vähäinen, vaikka vasemmistopuolueet pyrkivätkin kovasti korjaamaan tilannetta maahanmuuttopolitiikallaan. Odottamaton menetys iskee aina kovempaa.

[Takinravistaja]

Mun mielestä tässä on havaittavissa ehkä pientä oiretta uhriutumisesta, koska ammuskelusta sentään on jo neljä vuotta.

Minusta tilanne on omaisten kannalta keskimääräistä epäreilumpi, koska sosialistipuolue ja valtiokoneisto ovat tekemällä tehneet terroristi-iskusta osan kansallista paatosta. Sensijaan että väkivallan uhrit ja omaiset kärsivät ja käsittelevät kukin väkivallan haluamallaan tavalla, valtiovaltaa vastaan hyökättäessä tilanteesta tulee ns "kansallinen" ja tragedia jatkuu eikä omaisille liene rauhaa eikä tilaa.

Täysin vastaava hirvittävä tapaus, Jokelan joukkosurma, osoitti että ne henkilöt ja omaiset, jotka ottivat vastaan ns "kriisiapua" ja "terapiaa" alkoivat oireilemaan ja kärsimään entistä pahemmin. Mutta ne ihmiset jotka eivät ottaneet, selvisivät nopeammin ja ehkä hieman terveemmin takaisin elämään miten kuten pystyivät.

Jokainen voi pohtia sitä millaiset mahdollisuudet Utöijan iskun väkivallassa kärsineiden omaiset saivat ihan vain yksityiseen rauhaan ja väkivallan mielettömyyden ja menetyksen käsittelyyn. Minusta tilanne oli ja on sikäli selvä että huonot. Ja joka vuosi jos ei itse, niin ympäröivä kansa tai poliittinen toimija repii haavat auki.

Norjan valtio teki virheen kun ei teloittanut hallitusta vastaan pommilla hyökännyttä Breijvikiä, mutta eipä ole ensimmäinen eikä viimeinen virhe sosialistisessa valtionhallinnossa. Jokainen Breijvik uutinen, vaikkapa hemmon opiskelu oslon yliopistossa, ja taas on omaisilla itku kurkussa.

Eikö oikeasti pitäisi etsiä syytä miksi se teki noin?.Jos norjan hallitus olisi ottanut vähemmän mamuja ruotsiin niin mitään tollaista ei olisi tapahtunu..

Eli oli Norjan hallituksen vika, että Breivik murhasi 77 norjalaista?

[Takinravistaja]

Talvisodasta kun tultiin kotia, niin perusteellinen suomalainen känni ja sitten töihin. Ei ollu varaa jäädä pohtimaan traumoja. Ei voinu tehdä asioista  kompastuskiveä. Työ voi olla myös hyvää lääkettä.

Talvisota kestikin vain 105 päivää, joten siinä ei kerinnyt paljon traumatisoitua. Monivuotinen jatkosota vieraalla maalla oli toinen juttu ja sieltä toimitettiinkin monia "tärähtäneitä" hoitoon.

[Morsum]

Suomessa omaisen äkillinen kuolema tuottaa päivän tai kaksi sairauslomaa, jos sitäkään. Työterveyslääkäri kehottaa poikkeuksetta vain menemään normaalisti heti töihin.

Hautajaisiin voi saada puoli päivää vapaata työpaikalta.

Kyllä täälläkin voidaan ihan normitapauksissa puhua viikosta pariin viikkoon. Hautajaisia varten on sitten ihan laissa määrätty vapaapäivä.

[Morsum]

Talvisodasta kun tultiin kotia, niin perusteellinen suomalainen känni ja sitten töihin. Ei ollu varaa jäädä pohtimaan traumoja. Ei voinu tehdä asioista  kompastuskiveä. Työ voi olla myös hyvää lääkettä.

Totta. Tämä sama sukupolvi sitten onkin yksi päihtyneimpiä koko itsenäisen Suomen historiassa ja myös huumausaineisiin koukussa olevia veteraaneja oli paljon. Paljolta kärsimykseltä olisi säästytty, mikäli kriisiapu ja terapia olisi nykypäivän tasolla. Mikäli me nyt kävisimme vastaavan sodan, niin suurin osa sotaväestä kävisi varmaan vuosia säännöllisesti vertaistukiryhmissä. Tämä olisi pelkästään hyvä asia. Eivät ihmiset tuolloin olleet yhtään sen sietokykyisempiä post-traumaatiselle stressireaktiolla kuin nykyäänkään. Tämä sama reaktio muuten on osan nykyajan rauhanturvaajien riesana, mutta heillekkin apua on tarjolla sietämättömän vähän.

[Myrkkymies]

Totta. Tämä sama sukupolvi sitten onkin yksi päihtyneimpiä koko itsenäisen Suomen historiassa ja myös huumausaineisiin koukussa olevia veteraaneja oli paljon. Paljolta kärsimykseltä olisi säästytty, mikäli kriisiapu ja terapia olisi nykypäivän tasolla. Mikäli me nyt kävisimme vastaavan sodan, niin suurin osa sotaväestä kävisi varmaan vuosia säännöllisesti vertaistukiryhmissä. Tämä olisi pelkästään hyvä asia. Eivät ihmiset tuolloin olleet yhtään sen sietokykyisempiä post-traumaatiselle stressireaktiolla kuin nykyäänkään. Tämä sama reaktio muuten on osan nykyajan rauhanturvaajien riesana, mutta heillekkin apua on tarjolla sietämättömän vähän.

Lähde sille, että suurin osa sotilaista kärsii tuosta?

[tos]

Tästä Breivik kohusta sen verran, että:

Mikä olisi tilanne, jos Breivik olisi tappanut 77 mamua?

[Morsum]

Totta. Tämä sama sukupolvi sitten onkin yksi päihtyneimpiä koko itsenäisen Suomen historiassa ja myös huumausaineisiin koukussa olevia veteraaneja oli paljon. Paljolta kärsimykseltä olisi säästytty, mikäli kriisiapu ja terapia olisi nykypäivän tasolla. Mikäli me nyt kävisimme vastaavan sodan, niin suurin osa sotaväestä kävisi varmaan vuosia säännöllisesti vertaistukiryhmissä. Tämä olisi pelkästään hyvä asia. Eivät ihmiset tuolloin olleet yhtään sen sietokykyisempiä post-traumaatiselle stressireaktiolla kuin nykyäänkään. Tämä sama reaktio muuten on osan nykyajan rauhanturvaajien riesana, mutta heillekkin apua on tarjolla sietämättömän vähän.

Lähde sille, että suurin osa sotilaista kärsii tuosta?

En sanonut missään vaiheessa, että suurin osa kärsii, mutta tässä on lähdettä amerikkalaisten taholta. Murica on selkeästi suurin yksittäinen sotija länsimaalaista elämää nauttivista valtioista, joten se lienee ainakin suurimmilta osin vertailukelpoinen.

http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/magazine/issues/winter09/articles/winter09pg10-14.html

http://www.veteransandptsd.com/PTSD-statistics.html

Irakin sodan veteraaneista noin 20% on posttraumaattinen stressireaktio. Kyseisen reaktion oirein on esimerkiksi lisääntynyt päihteidenkäyttö.

Jopa 30% Vietnamin sodan veteraaneista on tuo sairaus, ja se on todella paljon.

EDIT: Sanoin siis, että suurin osa meikäläisten sotaväestä varmaan kävisi ihan aikuisten oikean puolustussodan jälkeen vertaistukiryhmissä. Tämä ihan vain sen jälkeen, etteivät sotilaat lähtisi päänsä sisällä kehittämään posttraumaattista stressireaktiota. Ennaltaehkäisty on lääketeiteen erittäin tärkeä haara.

[Gommi]

Useassa tieteellisessä artikkelissa on todistettu kriisiavun pikemminkin pahentavan tilannetta, tai ainakaan siitä ei ole mitään hyötyä, näin kirjekurssipsykologina luin yliopistossa (perverssi harrastus kun opiskelijana oli liikaa aikaa).

Opettaja kertoi sen johtuvan todennäköisesti siitä, että terapiassa nämä ongelmakohdat saadaan purettua jolloin se aiheuttaa lyhytaikaisia voimakkaita oireita, mutta pidemmällä aikavälillä nämä ongelmat saadaan paremmin ratkaistua. Vaikka siitä ei ollutkaan tieteellistä näyttöä.

[Morsum]

Useassa tieteellisessä artikkelissa on todistettu kriisiavun pikemminkin pahentavan tilannetta, tai ainakaan siitä ei ole mitään hyötyä, näin kirjekurssipsykologina luin yliopistossa (perverssi harrastus kun opiskelijana oli liikaa aikaa).

Löytyisköhän näiden artikkeleiden nimiä? Nopeahkolla tieteellisellä googlauksella viitattiin ainakin näin ei edes kirjekurssipsykologin mielestä todella vanhentuneisiin menetelmiin, jossa vilisivät sellaiset sanat kuin "restraining", joka viittaa sitomisiin. Toisaalta sitomisen vaihtoehdoksi annettiin juurikin jutustelua ja asioiden suullista purkamista.

[Morsum]

https://www.youtube.com/watch?v=RjNwSxnveF0

Puolustusvoimien tekemässä videossa vähän käsitelläänkin tätä sodasta vaiettua, eli henkisen vahingon puolta.

[Durrur]

Siis valtio teki virheen, kun ei rikkonut lakeja ja sopimuksia, johon on sitoutunut. Hyvää päivää. Asialla ei ole mitään tekemistä minkään sosialismin kanssa.
 

Valtiolla ei ole vain oikeus vaan velvollisuus osoittaa voimaa josta kansalaiset tietävät valtion olevan heidän turvana niin pahoina kuin hyvinä aikoina. Tämä voima auttaa kansalaisia kestämään ja jaksamaan. Kun usko ja hyvinvointi loppuu, loppuu valtion turva ja kyky suojella kansalaisia. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin mitä hyvänsään poliitikot antavat ymmärtää. On luonnollista että poliitikot kertovat mukavia valheita kuin raadollisia ja ikäviä totuuksia. Valheilla on aina niitä rakastava kuulijakuntansa.

Eli tunnustaudut yleisemminkin taannehtivan lain kannattajaksi? Millään muulla tavoin kuin taannehtivalla lainsäädännöllä ei Breivikiä olisi hirteen saatu. Ajatus taannehtivan lain käytöstä pelottaa ainakin itseäni ja kannattaisi pelottaa muitakin poliittisessa vähemmistössä olevia.

[stefani]

PTSD on totta, mutta taitaa olla ongelmana sellainen, etteivät tiedeihmiset oikeastaan tiedä miten sitä parannettaisiin. En pitäisi mahdottomana, että USA:n armeija jopa aiheuttaa PTSD:tä vahingossa osana koulutusta, koska heillä ei ole selkeää käsitystä siitä mistä on kyse.

[Nuivake]

Tästä Breivik kohusta sen verran, että:

Mikä olisi tilanne, jos Breivik olisi tappanut 77 mamua?

Tai Persua tai Ruotsidemokraattia?

[stefani]

Keksin erään näkökulman ja vertauksen näihin traumatisoitumisasioihin. Fiktiivinen tarina: Oli kerran kaksi henkilöä, joista toinen liikkui paljon kävellen ja juosten, mutta toinen oli sohvaperuna, joka lojui vain television ja tietokoneen äärellä. Sitten kävi niin, että molemmat pakotettiin juoksemaan monta kymmentä kilometria yllättäen ankarissa ja pakottavissa olosuhteissa. Lopputulos oli, että hän, joka liikkui paljon elämäntyylinsä puolesta, oli vain väsynyt, mutta toipui kuitenkin. Hänelle, joka oli sohvaperuna, kävi niin, että tuli rasitusmurtumia jalkoihin ja sydänlihas tulehtui. Kun asioita sivustaseuraavat saivat kuulla sohvaperunan vaivoista, he päättivät vähätellä vammoja selittäen, että eivät hänen vaivat (rasitusmurtumat jaloissa ja tulehtunut sydänlihas) oikeasti vakavia olleet: "Ne vain johtuvat siitä, että hän on elänyt koko elämänsä television ja tietokoneen äärellä."

Toisaalla asiat etenevät niin, että jotkut elävät kehitysmaissa, ja tottuvat siihen miten ihmisiä kuolee jatkuvasti, kun taas jotkut elävät länsimaissa hyvätuloisina pumpulissa. Kun pumpulissa eläneen omainen tapetaan, hän voi traumatisoitua ja kehittää mielenterveydellisiä ongelmia. Sitten sivustaseuraavat pohtivat, että eivät ne traumat mitään oikeita ole: "Nykyihmiset vain ovat tottuneet elämään pumpulissa."

[foobar]

Sosialismissa kaikki on mahdollista. Myös 4 vuoden sairausloma omaisen kuoleman takia.

En ole koskaan oikein osannut ymmärtää niitä, jotka näkevät tunteensa hallitsevat ihmiset epäilyttävinä ihmisinä. Oman tunteidenhallintani seuraamuksena olen kyennyt koko elämäni välttämään omituisiin tilanteisiin ajautumista ja yllättävistä vastoinkäymisistä halvaantumista. Nyky-yhteiskunnassa kuitenkin tuntuu olevan niin, että jos ei ajaudu henkiseen kriisiin omaisensa kuoleman takia (jopa ihan normaalissa tapauksessa) tai päädy raivon partaalla puimaan nyrkkiä "fasisteja" vastaan kuultuaan emotionaalista ujellusta raivoa kaipaavilta, on tunneköyhä ja todennäköisesti tuleva Breivik.

Luulin, että tässä yhteiskunnassa järjen pitäisi ohjata ja pitää poissa tunnetta ajamasta ihmistä ojasta allikkoon. Kuitenkin näyttäisi siltä, että kulttuuri-intelligentsija nimenomaan halveksuu järkeä, ja ihailee tunteen vallassa kontrollinsa menettämistä (kunhan sen pystyy kytkemään "positiivisesti" sopivaan ideologiaan). Tämä on jotain, joka on aina mennyt oman käsityskykyni yli. Ilmeisesti nämä ihmiset oikeasti elävät jonkinlaisessa uskonnollisen kaltaisessa hurmostilassa koko elämänsä, ja puolestaan pitävät epäilyttävinä kaikkia, jotka eivät samaan tilaan halua itseään ajaa.

[Rubiikinkuutio]

Mun mielestä tässä on havaittavissa ehkä pientä oiretta uhriutumisesta, koska ammuskelusta sentään on jo neljä vuotta.

Ensin noita pitäisi kai verrata niihin tilastoihin joissa tuonikäisiä lapsia kuolee vaikka tapaturmallisista syistä? Että voisi oikeasti sanoa että tässä olisi jotain eroa? Jotenkin muistelen, että jonkun konginkankaan tai vastaavan ohessa olisin kuullut vastaavia lukuja. Tietysti vielä eriasia jos tapaus ei ole mitenkään julkinen.

[Jaska Pankkaaja]

Jalustalle nostaminen ja muu "apu" on varmasti vaikeuttanut ylipääsyä hirmuteosta. No Norjankin SDP on tuonut maahan satoja tuhansia ihmisiä joiden "sairausloma" kestää synnytyspöydältä tai alylumin sanomisesta vanhainkotiin joten eipä tuo Norjaa taloudellisesti kaada.

[foobar]

Jalustalle nostaminen ja muu "apu" on varmasti vaikeuttanut ylipääsyä hirmuteosta. No Norjankin SDP on tuonut maahan satoja tuhansia ihmisiä joiden "sairausloma" kestää synnytyspöydältä tai alylumin sanomisesta vanhainkotiin joten eipä tuo Norjaa taloudellisesti kaada.

Norja öljyrahoineen ja pohjoismaisine hyvinvointivaltioineen on surullisen kuuluisa siitä, että jos vain pokkaa riittää, lääkäri lopulta ojentaa loppuelämäksi sairausloman oleellisesti lorvikatarriin viitaten. Sen jälkeen ei ole mitään tarvetta tehdä muuta kuin ottaa lunkisti.

Uskon, että merkittävä osa näistä vanhempien tapauksista on samaa sorttia. Pitää kuitenkin ottaa huomioon että kyseessä ovat demarit, jotka ovat lähettäneet lapsensa leirille jolla saarnattiin aktiivisesti juutalaisten tuhoa. Eivät he vahingossa leiriä olleet valinneet, vaan oman aatesitoutumisensa vuoksi. Siihen kuuluu myös oikeus puolue-eliittinä tulla muiden elättämäksi, ja kun mahdollisuus tulee, sitä käytetään.

[stefani]

Sosialismissa kaikki on mahdollista. Myös 4 vuoden sairausloma omaisen kuoleman takia.

En ole koskaan oikein osannut ymmärtää niitä, jotka näkevät tunteensa hallitsevat ihmiset epäilyttävinä ihmisinä. Oman tunteidenhallintani seuraamuksena olen kyennyt koko elämäni välttämään omituisiin tilanteisiin ajautumista ja yllättävistä vastoinkäymisistä halvaantumista...

Tämä olkiukkoihin vankasti nojaava ja vasemmistovastaisuuden ympärille rakentuva ajattelutapa näyttää kyllä aika tunteelliselle ainakin mun standardeilla.