Paavo Väyrynen tekee kansalaisaloitteen euroerokansanäänestyksestä

[xor_rox]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001185927.html

Oikeusoppineet pohtivat, voiko asiasta äänestää, jos eurosta ei voi erota.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta järjesti tänään avoimen kokouksen kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

(...)

Valiokunnan kuultavana oli kolme perustuslakiasiantuntijaa. Heistä kaksi eli dosentti, akatemiatutkija Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta ja oikeustieteen tohtori Janne Salminen suhtautuivat Väyrysen mielimään neuvoa-antavaan kansanäänestykseen erittäin kriittisesti.

Leino-Sandberg muistutti, että Suomen eroaminen euroalueesta edellyttäisi perussopimusten muuttamismenettelyä, joka edellyttäisi Suomen hallituksen ehdotusta Euroopan neuvostolle.

– Jotta hallitus voisi esittää kansanäänestystä varten konkreettiset ehdotukset kansalaisille tarjottavista vaihtoehdoista, tulisi sen vähintään käydä ensin Eurooppa-neuvostossa keskusteluja mahdollisista muille jäsenvaltioille hyväksyttävistä vaihtoehdoista. Tällaisten keskustelujen avaaminen on valtioneuvoston toimivaltaan kuuluva kysymys, jossa se toimii eduskunnan luottamuksen varassa, Leino-Sandberg sanoi.

Sekä Leino-Sandberg ja että Salminen toivat voimakkaasti esiin sen, että Euroopan unionin perustana olevissa sopimuksissa ei ole määräyksiä siitä, kuinka yhteiseen rahaa siirtynyt jäsenvaltio voisi omin päätöksin päättää luopua yhteisestä rahasta, mitä perussopimusten mukaan on peruuttamaton ratkaisu.

– Näin ollen kansalaisaloitteessa tarkoitettu neuvoa-antavan kansanäänestyksen kysymyksenasettelu on Suomen kansainvälisen velvoitteen kannalta tuntematon, ellei suorastaan sen vastainen, Salminen esitti kantanaan.

Salmisen mukaan aloitteeseen liittyy niin paljon hallituksen toimien varaan jääviä seikkoja ja valtiosääntöoikeudellisia ongelmia, että aloitteen enemmästä käsittelystä tulisi luopua.

Suomen johtaviin perustuslakiasiantuntijoihin kuuluva Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori (emeritus) Mikael Hidén oli Leino-Sandbergin ja Salmisen kanssa eri linjoilla siitä, estäisivätkö Suomen tekemät EU-sopimukset kansanäänestyksen järjestämisen.

– Ei kansanäänestyksessä päätetä vielä mitään muuta kuin neuvoa-antavasti jostakin kannanotosta. Varsinaiset juridiset sitovat ratkaisut tulevat sitten mahdollisesti myöhemmin tehtäviksi eduskunnassa. Se, että kansanäänestyksessä tulisi esille sellainen asia, joka sitten myöhemmin ehkä lakiin vietynä saattaisi merkitä jotakin suhteessa joihinkin voimassa oleviin valtiosopimuksiin, ei minusta estä sitä, että kyseinen kansanäänestys neuvoa-antavana kansanäänestyksenä voidaan järjestää, Hidén sanoi.

– On aivan eri asia, mitä mahdollisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen mahdollisen lopputuloksen jälkeen joudutaan tekemään virallisia päätöksiä tekevissä prosesseissa, hän lisäsi.

Salminen ihmetteli Hidénin kantaa.

– Toki voidaan järjestää kansanäänestys ja sitten katsotaan, mitä siitä seuraa, Salminen myönsi.

– Mutta ennen kuin tästä tulee kansanäänestys, se edellyttää huomattavan paljon toimenpiteitä hallituksen puolelta suhteessa suhteessa eduskuntaan ja myös suhteessa Euroopan unioniin ja muihin jäsenvaltioihin.

Perustuslakivaliokunta jatkaa asian käsittelyä. Se mm. aikoo pyytää eduskunnan talousvaliokunnalta lausunnon siitä, millaisua Suomen mahdollisen euroeron taloudelliset vaikutukset olisivat.

[Kulttuurirealisti]

– Mutta ennen kuin tästä tulee kansanäänestys, se edellyttää huomattavan paljon toimenpiteitä hallituksen puolelta suhteessa suhteessa eduskuntaan ja myös suhteessa Euroopan unioniin ja muihin jäsenvaltioihin.

Mitä sitten, vaikka aiheuttaisi toimia? Ja mitä toimenpiteitä se Salmisen mielestä edellyttää? Haiskahtaa vähän siltä, että Salminen on värvätty torppaamaan tämä aloite.

[siviilitarkkailija]

– Mutta ennen kuin tästä tulee kansanäänestys, se edellyttää huomattavan paljon toimenpiteitä hallituksen puolelta suhteessa suhteessa eduskuntaan ja myös suhteessa Euroopan unioniin ja muihin jäsenvaltioihin.

Mitä sitten, vaikka aiheuttaisi toimia? Ja mitä toimenpiteitä se Salmisen mielestä edellyttää? Haiskahtaa vähän siltä, että Salminen on värvätty torppaamaan tämä aloite.

Ämpäriyliopiston ammattivalehtelijan mukaan euroon voi mennä pääministerin ilmoituksella mutta siitä ei voi erota edes kansanäänestyksellä.

Jokainen voi tästä päätellä kyseisten "asiantuntijoiden" todellisen demokratian, kansalaisoikeuksien ja valtio-oikeuden käsitykset.

[RP]

Eduskunnan talousvaliokunta (mukaan lukien perussuomalaiset puheenjohtaja  Kaj Turunen ja jäsen Rami Lehto) ovat siis sitä mieltä, että euro ei ole ongelma.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/TaVL_20+2016.aspx
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/valiokunta-vayrysen-aloitteesta-talousongelmat-eivat-johdu-eurojasenyydesta/5946382

[xor_rox]

Talousvaliokunnan lausunto on hyvin yksipuolinen

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut perustuslakivaliokunnalle lausuntonsa kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Talousvaliokuntaa on syytä kiittää siitä, että se kutsui – toisin kuin  perustuslakivaliokunta - kuultavaksi myös Suomen euroeroa kannattavia asiantuntijoita. Aloitteen tekijän lisäksi paikalla oli kuusi talousasiantuntijaa, joista puolet on euroeron kannalla. Heidän lausuntojaan ei ole kuitenkaan otettu valiokunnan mietinnössä mitenkään huomioon.   

Lausunto on hyvin yksipuolinen ja siihen  sisältyy suoranaisia virheitä.

Esitän seuraavassa siihen muutamia kommentteja.

"Kansalaisaloitteen kantavana ajatuksena on oletus, että euroalueen ulkopuolella Suomen korkotaso ja valuuttakurssi voitaisiin sovittaa Suomen talouden kulloisiinkin tarpeisiin. Suomen itsenäisen rahapolitiikan ajalta saadut kokemukset eivät kuitenkaan tue tällaista oletusta. Suomen itsenäisen rahapolitiikan historiasta löytyy toistuvia ajanjaksoja, joissa valuuttakurssi koettiin liian vahvaksi tai heikoksi eikä keskuspankilla ollut edellytyksiä vaikuttaa asiaan."

Kommentti:

Kansalaisaloitteessa ja sen puolesta esitetyssä lausunnossa ehdotetaan siirtymistä kelluvaan valuuttaan, josta Ruotsilla on ollut erinomaiset kokemukset.

Suomen kielteiset kokemukset liittyvät kiinteiden kurssien järjestelmään. Suomikin oli kelluvan valuutan järjestelmässä sen jälkeen kun suurta vahinkoa aiheuttaneesta vahvan markan politiikasta oli irtauduttu. Tältä kelluvan markan ajalta meilläkin on hyvät kokemukset.     

"Useiden talousvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valuuttayksikön vaihtaminen tilanteessa, jossa siihen ei ole olemassa valmiita lainsäädännöllisiä menettelyitä, sisältäisi suurta epävarmuutta talletusten, saatavien, velkojen ja sopimusten kohtelusta tällaisen prosessin aikana."

Kommentti:

Juuri näistä syistä aloitteen tekijät ovat esittäneet, että siirtyminen omaan kelluvaan valuuttaan tulisi valmistella ilman julkisuutta, ja neuvottelut Euroopan keskuspankin, komission ja muiden  euroalueen jäsenmaiden kanssa käytäisiin vasta jälkikäteen.

"Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat varsin yhdensuuntaisesti katsoneet, etteivät Suomen viime vuosina kokemat taloudelliset ongelmat johdu euroalueen jäsenyydestä vaan ovat pääasiassa seurausta talouden rakenteellisista ongelmista."

Kommentti:

Väite on uskomaton, kun aloitteen tekijän lisäksi puolet kuulluista talousasiantuntijoista pitää jäsenyyttä euroalueessa olennaisena syynä Suomen nykyisiin talousvaikeuksiin ja kannattaa Suomen eroamista siitä.

"Erityisesti tässä talouden tilanteessa Suomi on hyötynyt Euroopan keskuspankin ja eurojärjestelmän poikkeuksellisen kevyestä rahapolitiikasta."

Kommentti:

Asiantuntijakuulemisen valossa talousvaliokunnan pitäisi olla vakavasti huolissaan siitä, mihin EKP:n nykyinen rahapolitiikka on johtamassa.

"Talousvaliokunta muistuttaa, että hyvinvointimme on rakentunut merkittäviltä osin viennin varaan ja kotimarkkinamme pienuuden johdosta yhdentyneet eurooppalaiset sisämarkkinat ovat olleet Suomen talouden kannalta erittäin merkityksellinen tekijä."

Kommentti:

Suomen irrottautuminen euroalueesta ei vaikuttaisi mitenkään maamme asemaan osana EU:n sisämarkkinoita.

"Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että irtautumisen hallittu suorittaminen olisi mahdotonta. Yhtäältä se edellyttäisi mittavia valmisteluja, laajoja kansainvälisiä neuvotteluja ja mahdollisesti perussopimusmuutoksia, mutta toisaalta markkinavaikutusten minimoimiseksi irtautuminen tulisi tehdä nopeasti, käytännössä yllättäen."

Kommentti:

Irrottautuminen ei ole helppoa, mutta mahdotonta se ei suinkaan ole. Perussopimusten muuttamista ei missään tapauksessa tarvittaisi. Neuvottelut voidaan käydä irtautumispäätöksen jälkeen. Muiden muassa sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön johtotehtävissä olleet huippuasiantuntijat – Heikki Koskenkylä ja Peter Nyberg - pitävät euroeron toteuttamista mahdollisena.

"Merkittäviltä markkinavaikutuksilta ei missään tapauksessa pystyttäisi välttymään. Jos uusi valuutta heikkenisi, parantaisi se taloutemme hintakilpailukykyä, mutta tämä tapahtuisi kotimaisen ostovoiman kustannuksella. Sitä, miten valuuttakurssi tosiasiassa käyttäytyisi, on mahdotonta ennakoida."

Kommentti:

Epäilemättä markkinavaikutuksia olisi, mutta irtautumisen jälkeen oman kelluvan valuutan kurssi vakiintuisi nopeasti ja korot asettuisivat euroalueen ja Ruotsin tasolle.

Markan arvon alenemisesta aiheutuva ostovoiman heikentyminen olisi vähäinen ja tilapäinen. Kilpailukyvyn nopean paranemisen ansiosta vienti alkaisi vetää ja teollisuustuotanto kasvaa. Talouskasvun ansiosta työllisyystilanne alkaisi parantua ja kaikkien kansalaisten tulot ja ostovoima kasvaa.

Nykyisellä euroalueeseen sidotulla raha- ja talouspolitiikalla näköpiirissä on olemattoman hidas kasvu, alhainen ostovoima, suurtyöttömyys ja julkisen talouden leikkaukset.

"Talousvaliokunta katsoo kuitenkin, ettei toimiva talous- ja rahaliitto ole ristiriidassa jäsenvaltioiden laajan suvereniteetin säilyttämisen kanssa. Yhteinen raha edellyttää eurooppalaisen pankki- ja rahoitustoiminnan yhdentymistä, mutta vakaa yhteisvaluuttajärjestelmä ei välttämättä edellytä fiskaaliunionia tai jäsenvaltioiden budjettisuvereniteetin merkittävää rajoittamista."

Kommentti:

Tämä johtopäätös on uskomaton. Se ei tukeudu lainkaan valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausuntoihin.

Lähes kaikki asiantuntijat – sekä euroeroa kannattavat että sitä vastustavat - ovat sitä mieltä, että euroalueen taloudellista yhteisvastuuta ollaan lisäämässä ja että lopulta päädytään järjestelmään, jossa on pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät (fiskaaliunioni). Yhtä laaja yksimielisyys on siitä, että todellisen talous- ja rahaliittoon kuuluu myös poliittinen unioni eli nykyistä ylikansallisempi päätöksentekojärjestelmä (liittovaltio).

OP-ryhmän entinen pääjohtaja, professori Antti Tanskanen kiteytti talousvalokunnallekin Suomen vaihtoehdot: euro ja liittovaltio tai markka ja itsenäisyys. 

"Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että yhteiskunnassa käydään keskustelua eurojärjestelmän kehittämistarpeista, mutta korostaa rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitystä uuden kasvun kannalta. Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa rahaolojen vakaus on ensiarvoisen tärkeää kansantalouden alkaneelle elpymiselle. Orastava kasvu voisi häiriintyä vakavasti, jos markkinat alkaisivat reagoida kansalaisaloitteen mukaisen kansanäänestyksen valmisteluun. Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että jo epäilys, että Suomi saattaisi irtautua eurojärjestelmästä, merkitsisi uhkaa pankki- ja rahoitusjärjestelmämme vakaudelle. Eurosta irtautuminen olisi oikeudellisesti erittäin raskas ja taloudellisilta vaikutuksiltaan vaikeasti ennakoitava prosessi, eikä se toisi ratkaisua Suomen talouden rakenteellisiin ongelmiin.

Lisäksi valiokunta toteaa, että Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksella voi olla vaikutusta EU:n kehitykseen."

Kommentti:

Talousvaliokunta rajaa Suomen talouspoliittisen keskustelun euroalueen kehittämisen vaihtoehtoihin.Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta Suomen talouspoliittiseen päätöksentekoon.

"Orastava kasvu" perustuu kotitalouksien ja julkisen talouden kasvavaan velkaantumiseen. Nykyisellä raha- ja talouspolitiikalla Suomi on ajautumassa suuriin vaikeuksiin.

Olemme maksamassa kohtuuttoman taloudellisen ja sosiaalisen hinnan siitä, että saamme olla mukana yhteisvastuulliseksi velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi kehittyvässä euroalueessa. 

Mietinnön loppukommentti viittaa siihen, että talousvaliokunta pelkää Britannian EU-eron johtavan siihen, että Suomen eroaminen euroalueesta ja jopa Euroopan unionista saattaa saada kasvavaa kannatusta. Tätä ei talousvaliokunta voi lausunnollaan estää. 

Liitän oheen omat lausuntoni talousvaliokunnalle (http://kansalaispuolue.fi/newsletter_link.php?uid=28_6185&hash=f29e3&redirect=https%3A%2F%2Fwww.eduskunta.fi%2FFI%2Fvaski%2FJulkaisuMetatieto%2FDocuments%2FEDK-2016-AK-64371.pdf ) ja perustuslakivaliokunnalle (http://kansalaispuolue.fi/newsletter_link.php?uid=28_6185&hash=f29e3&redirect=https%3A%2F%2Fwww.eduskunta.fi%2FFI%2Fvaski%2FJulkaisuMetatieto%2FDocuments%2FEDK-2016-AK-64375.pdf ).

Paavo Väyrynen

Omana kommenttina todettakoon, että eduskunnan talousvaliokunta PersSuomalaisine puheenjohtajineen (Kaj Turunen) on täysin biasoitunutta ja vellihousua porukkaa. Laittakaapa mieleenne nimet, joille jälkipolvi ei tule patsaita pystyttelemään.

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/talousvaliokunta/Sivut/default.aspx

[guest3656]

Omana kommenttina todettakoon, että eduskunnan talousvaliokunta PersSuomalaisine puheenjohtajineen (Kaj Turunen) on täysin biasoitunutta ja vellihousua porukkaa. Laittakaapa mieleenne nimet, joille jälkipolvi ei tule patsaita pystyttelemään.

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/talousvaliokunta/Sivut/default.aspx

Väyrynen kommentoi hyvin talousvaliokunnan lausuntoa. Aika käsittämätöntä, miten heppoisin perustein Väyrysen aloite voidaan tyrmätä. Suomessa keskustelun estämiseksi käy mikä tahansa ilman todellisuuspohjaa oleva väite. Persut ovat ties monennenko kerran pettämässä äänestäjiään kun ovat mukana tässä Suomen myymisessä.  Kannattaa kerrata vielä muut persujen kannattamat ylikansalliset teemat kuten keskitettyyn yksityiseen maailmanhallintoon johtavat TTIP, TiSa ja CETA vapaakauppasopimukset sekä tietenkin NATO, ettei persujen maanpetoksellinen toiminta pääse unohtumaan hetkeksikään.

[Micke90]

Aloite käsitellään syysistuntokauden alussa.

[Micke90]

Paavo Väyrynen myöntää pettäneensä äänestäjänsä - milloin Timo Soini tekee saman?

Olen viime aikoina alkanut kunnioittaa Patea enemmän.

[Emo]

Paavo Väyrynen myöntää pettäneensä äänestäjänsä - milloin Timo Soini tekee saman?

Paavo Väyrynen HS:n 70-vuotishaastattelussa: "Olen pettänyt äänestäjäni"

Konkaripoliitikko sanoo pelastaneensa keskustan monesti, mutta enää hän ei aio sitä tehdä.

Paavo Väyrynen tulee upeasti entistettyyn Kansalliskirjastoon. Se on oikea paikka tavata kansallinen ikoni.

Olemus on hieman kumara mutta puhti tallella: kaksi pallolaajennusta on ohimennyttä elämää. "Kunto on hyvä."

Politiikka on hänen juttunsa, kuten hän itse eräässä kirjassaan sanoo. Paavo Väyrynen on politiikan turbomoottori. Hän pääsi 23-vuotiaana eduskuntaan vuonna 1970. Ura politiikassa on kestänyt 46 vuotta, ja työ jatkuu.

Suomessa asuu kolme miljoonaa vuonna 1970 ja sen jälkeen syntynyttä ihmistä. Heille Väyrynen on ollut aina.


Kun Väyryseltä kysyy suurimmista saavutuksistaan politiikassa, hän ei epäröi.

"Keskustan pelastaminen useamman kerran. Keskusta romahti vuonna 1970 ja sen jälkeen oltiin kuilun partaalla. 1980-luvulla kyettiin nousemaan uudelleen suurimmaksi puolueeksi, se on suuri saavutus."

Hän lisää vielä, että vuoden 2011 vaalien romahduksen jälkeen hänen ehdokkuutensa ja menestyksensä vuoden 2012 presidentinvaaleissa oli puolueelle merkittävä noste. "Vaikka puoluejohto teki kaikkensa estääkseen ehdokkuuteni."


Enää Väyrynen ei halua keskustaa pelastaa. "Petin äänestäjät eduskuntavaaleissa. Puhetilaisuuksissa julistin, että kun keskusta voittaa, aluepolitiikan suunta muuttuu, luovutaan metropolipolitiikasta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulee selkeä Paasikiven linja. Olen pettänyt äänestäjät, kun keräsin kannatusta puolueelle, joka toteuttaa aivan erilaista politiikkaa."

Keskustan jäsenenä hän kuitenkin aikoo pysyä voidakseen toimia paikallispolitiikassa Keminmaalla.


Väyrynen sanoo, että hän olisi mielellään jäänyt sivuun tämän vaalikauden jälkeen.

"Sellainen ajatus oli, että tämä kausi olisi viimeiseni jos olisin päässyt vaikuttamaan asioihin ja varmistamaan, että Suomen linja on oikea. Kävi päinvastoin: tuli onneton hallitusratkaisu, joka vie Suomen kehitystä päinvastaiseen suuntaan."

Väyrynen halusi  Juha Sipilän (kesk) hallitukseen ulkoministeriksi, mutta ei päässyt. Katkeroituneena puolueeseensa keskustan kunniapuheenjohtaja perusti Kansalaispuolueen.

"Se on väylä, jota kautta uskon voivani vaikuttaa asioihin."

Väyrynen on jatkanut hyökkäyksiään hallituksen keskittämispolitiikkaa kohtaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin Suomea viedään väärään suuntaan, kohti liittoutumista, hän sanoo.

"En näe tässä mitään myönteistä."

Hänestä kaikki hallituksen kilpailukykytoimet ovat merkityksetöntä näpertelyä.


"Perusvirhe on, että meidät vietiin tähän onnettomaan yhtenäisvaluuttaan. Nyt on julkinen itsepetos meneillään, kun puhutaan että työllisyys paranee kun on kiky-sopimus. Eihän se voi parantua, kun ei ole taloudellista kasvua ja kasvua ei ole kun ei ole kilpailukykyä."

Väyrysen mukaan talous ei kasva eikä työllisyys kohennu, koska yleinen kustannus- ja hintataso on 20 prosenttia liian korkea. Ratkaisu olisi ero euroalueesta.

Kun Väyrynen ei päässyt ministeriksi, hän kuvaili sitä tappioksi ulkopolitiikalle, mutta voitoksi näyttämötaiteelle. Väyrysen kirjoittama näytelmä Urho ja hänen kisällinsä olikin menestys Pohjanrannan kesäteatterissa. Siinä Väyrynen esitti Urho Kekkosta.

Lisäesityksiä järjestettiin ja kaikki täysille saleille. "Valtava osa ihmisiä jäi ulkopuolelle."

Ensi kesänä hän järjestää tapahtumia, joissa Kekkos-näytelmä pyörii videolta ja Väyrynen selostaa yleisölle mitä näytelmässä tapahtuu. Käsikirjoitus on valmiina jo seuraavaankin näytelmään.


Tänään hänen tiluksillaan Pohjanrannassa on juhlaseminaari. "Kansakunta – ihmiskunta" -seminaarissa käsitellään vaatimattomasti "Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta". Presidentti  Tarja Halonen on kunniavieras.

Väyrynen on käynnistänyt nimikilpailun Kansalaispuolueen nimen muuttamiseksi. Sana "puolue" halutaan nimestä pois.

"Pari sataa ehdotusta on tullut, osa varteenotettavia."

Koska Väyrynen on kitsas mies, nimikilpailun voittaja saa palkinnoksi kolme Väyrysen kirjaa: Huonomminkin olisi voinut käydä, Suomen linja ja Eihän tässä näin pitänyt käydä.

Väyrynen aikoo asettua Kansalaispuolueen listalla ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa 2019, mutta siitä eteenpäin hän ei uskalla uraansa ennustaa.

"Sen verran tervettä nöyryyttä pitää olla, että kun täyttää 70, kovin pitkälle ei voi tulevaisuutta suunnitella."

[punanuttu]

Paavo Väyrynen myöntää pettäneensä äänestäjänsä - milloin Timo Soini tekee saman?

Olen viime aikoina alkanut kunnioittaa Patea enemmän.

Kepu - ja erityisesti Pate - pettävät aina!

Tuon kun muistaa, niin päästään jo pitkälle.

[Micke90]

Pate sentään myöntää asian. Miten monesta muusta poliitikosta voi sanoa samaa?

[Rubiikinkuutio]

Pate sentään myöntää asian. Miten monesta muusta poliitikosta voi sanoa samaa?

Tämä myöntäminen ja uudelleen kusettaminenkin on tullut vuosikymmenten saatossa tutuksi Paavon toimintatavoissa. Melkoinen polittinen kettu.

"Jännityksellä" odotan kusettaako seuraavien vaalien jälkeen uudelleen. Luultavasti ei, jos päätyy oppositioon. Toki uskon, että menisi mielellään taas hallitukseen pettämään äänestäjänsä jos vain pääsisi. Nytkin olisi varmasti mennyt.

Mutta minusta nämä "mukamas myöntämiset" ja sen jälkeen uudelleen kusetttamiset ovat olleet aiemin Paavolta jopa paskempi temppu kuin sentään suoraan valehteleminen ja valheellisessa kanssaan pysyminen mitä yleensä näkee.

[Pärmi]

Paavo ratsastaa kuin Don Quijote de la Mancha - vanhanajan poliitikon politiikantekemisen pitkän oppimäärän mukaan EU:n tuulimyllyjä vastaan, "pekka peitsi" tanassa, ikälopulla Keskustapuolue-nimisellä kaakilla. Paavoa ei ainakaan voi syyttää värittömyydestä, alkaen neuvosto-perseen nuolemisesta.

[Raksa_Mies]

Paavo petti euronvastustajat tässäkin asiassa. Ja taas on suuri ihmetyksen aihe, kun hanurissa kirvelee niin kovin...

[Nikolas]

Päätös, päättäjien nimet ja perustelut – ne haluan nähdä.

Jännitys tiivistyy. Ei, en sentään hengitystäni pidättele.

[Micke90]

Milloinkas se Paten aloite käsiteltiinkään?

[Nikolas]

Aloite käsitellään syysistuntokauden alussa.

Kyllä tuosta jotain voisi kuvitella päättelevänsä.

[Micke90]

Aloite käsitellään syysistuntokauden alussa.

Kyllä tuosta jotain voisi kuvitella päättelevänsä.

Kysyinkin päivämäärää. 

[Nikolas]

Täältä löytyy tietoa kansalaisaloitteiden käsittelystä eduskunnassa: https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valtiopaivaasiat/Sivut/Kansalaisaloitteet.aspx

Tuossa on juuri tätä kansalaisaloitetta koskeva sivu: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_1+2016.aspx

Asiantuntijalausunnot löytyvät täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_1+2016_asiantuntijalausunnot.aspx

Näköjään asiaa on viimeksi käsitellyt perustuslakivaliokunta huhtikuussa, eli ainakaan eduskunta ei ole vielä päättänyt mitään lopullista.

Tulevia täysistuntoja esitellään tällä sivulla: https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/taysistunnon_verkkolahetykset/Sivut/Tulevia_taysistuntoja.aspx

Ilmenee, että huomenna keskiviikkona 7.9.2016 klo 14.00 eduskunta käsittelee muun muassa joitain lakialoitteita. Mitä aloitteita, ei ilmene tuosta.

Ilmenee myös, että torstaina 8.9.2016 klo 16.00 eduskunnalla on lähetekeskustelussa kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta.

Edellisen perusteella voisi olettaa, että muidenkin kansalaisaloitteiden käsittelystä tiedotettaisiin vastaavasti erikseen.

En tiedä, onko syksyn täysistuntojen sisältöjä tähän mennessä tarkemmin päätetty tai ovatko tarkemmat tiedot jostain saatavilla, mutta en löytänyt tuolta, milloin tämä aloite käsitellään eduskunnassa.

[Micke90]

Tässä näkee taas, miten paljon järkevämpää Suomen olisi jättäytyä eurostoliiton ulkopuolelle.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004026612.html

[nollatoleranssi]

Paavo on muutospuolueen uusi tuleminen puhuessaan suorasta demokratiasta ja sitovista kansanäänestyksistä.

[Nikolas]

Perustuslakivaliokunta on keskustellut tästä aloitteesta viimeksi 18. marraskuuta. Talousvaliokunta tuotti oman lausuntonsa jo kesäkuussa. Mielestäni talousvaliokunnan lausunto oli pääasiassa sellaista eurouskovaisten optimistista hyminää, mutta oli siinä jotain konkreettista ja mielenkiintoista luettavaa mukana:

Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että irtautumisen hallittu suorittaminen olisi mahdotonta. Yhtäältä se edellyttäisi mittavia valmisteluja, laajoja kansainvälisiä neuvotteluja ja mahdollisesti perussopimusmuutoksia, mutta toisaalta markkinavaikutusten minimoimiseksi irtautuminen tulisi tehdä nopeasti, käytännössä yllättäen. Merkittäviltä markkinavaikutuksilta ei missään tapauksessa pystyttäisi välttymään. Jos uusi valuutta heikkenisi, parantaisi se taloutemme hintakilpailukykyä, mutta tämä tapahtuisi kotimaisen ostovoiman kustannuksella. Sitä, miten valuuttakurssi tosiasiassa käyttäytyisi, on mahdotonta ennakoida.

Lähde: Talousvaliokunnan lausunto

Johtopäätös: Jos jotain tapahtuu, se tapahtuu yllättäen.

[Nikolas]

Myös Vesa Kanniaisen asiantuntijalausunto on lukemisen arvoinen.

[Jaakko Sivonen]

Paavo on muutospuolueen uusi tuleminen puhuessaan suorasta demokratiasta ja sitovista kansanäänestyksistä.

Ja silti kumpikaan ei tunnu saavan 5000 kannattajakorttia kerättyä.

[Rubiikinkuutio]

Paavo on muutospuolueen uusi tuleminen puhuessaan suorasta demokratiasta ja sitovista kansanäänestyksistä.

Paavo on taas roskapuheen "uusi" tuleminen, kun puhuu minkä tietää äänestäjien tahtovan kuulla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi

[Roope]

Perustuslakivaliokunta hautasi Väyrysen kansalaisaloitteen: Kansanäänestys euroerosta ei etene

Euroedustaja Paavo Väyrysen (kesk) alulle panema kansalaisaloite tyrmättiin perustuslakivaliokunnassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tänään päättänyt, että europarlamentaarikko Paavo Väyrysen käynnistämä kansalaisaloite kansanäänestyksestä Suomen jatkosta euroalueen jäsenenä ei etene eduskuntaan. Valiokunta ei anna asiasta mietintöä.

Valiokunta perusteli päätöstään sillä, että kansanäänestys koskisi kansainvälistä asiaa, joka edellyttäisi tarkempaa valmistelua. Aloitetta pidettiin valiokunnassa puutteellisesti perusteltuna.

Yle 25.11.2016

[Juffe]

Perustuslakivaliokunta hautasi Väyrysen kansalaisaloitteen: Kansanäänestys euroerosta ei etene

Euroedustaja Paavo Väyrysen (kesk) alulle panema kansalaisaloite tyrmättiin perustuslakivaliokunnassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tänään päättänyt, että europarlamentaarikko Paavo Väyrysen käynnistämä kansalaisaloite kansanäänestyksestä Suomen jatkosta euroalueen jäsenenä ei etene eduskuntaan. Valiokunta ei anna asiasta mietintöä.

Valiokunta perusteli päätöstään sillä, että kansanäänestys koskisi kansainvälistä asiaa, joka edellyttäisi tarkempaa valmistelua. Aloitetta pidettiin valiokunnassa puutteellisesti perusteltuna.

Yle 25.11.2016

Onkos kansalaisaloitteella ollut tähän asti mitään muuta funktiota kuin juonia tiettyjä edistyksellisen ajattelun mukaisia asioita eduskuntakäsittelyyn jonkin yksittäisen epäseksikkään hallituspuolueen vastustuksesta riippumatta? Onkohan sillä tarkoituskaan olla?

[pneuma]

Samasta YLE:n uutisesta käy ilmi, että valiokunnan perussuomalaisjäsenet ovat omalta osaltaan puoltaneet aloitteen hautaamista, sillä:

Valiokunta oli päätöksessään yksimielinen.

Perustuslakivaliokunnan perussuomalaisjäsenet ovat Simon Elo, Kimmo Kivelä ja Leena Meri.

Perussuomalaiset ovat - yhtymällä valiokunnan mielipiteeseen - nyt ottaneet siis senkin kannan, että kansalaisaloitteilla ei voi edistää Suomen irtautumista sen tekemistä kansainvälisistä sopimuksista:

Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen ovat valiokunnan mukaan kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolella.

Luonnollisesti tämä on siten myös ennakkotapaus siitä, miten tultaisiin käsittelemään kansalaisaloitetta Suomen EU-erosta, jos sellainen joskus onnistuisi keräämään tarvittavat 50000 allekirjoittajaa.

Itse kunkin kannattaa laittaa vanhat ennakkoluulonsa hetkeksi sulkeisiin ja miettiä huolella, että kuka tässä oikeasti tekee työtä liittovaltiokehityksen vastustamiseksi ja kuka ei.

[xor_rox]

Onkos kansalaisaloitteella ollut tähän asti mitään muuta funktiota kuin juonia tiettyjä edistyksellisen ajattelun mukaisia asioita eduskuntakäsittelyyn jonkin yksittäisen epäseksikkään hallituspuolueen vastustuksesta riippumatta? Onkohan sillä tarkoituskaan olla?

Hyvä huomio. Koko systeemi näyttää olevan yksi uusi työkalu tärähtäneistön pakissa. Nyt kun on osoitettu, ettei kansalaisaloitteella voi vaikuttaa kuin yhteen suuntaan, olisi koko järjestelmä ajettava alas niin pian kuin mahdollista.

[Fiftari]

Eli meillä on joitain mystisiä velvoitteita joiden mukaan kansa ei voi päättää koska kansa saa tarpeekseen jostain? Kuullostaapa demokraattiselta.