Mistä J V Snelmannin ja oman valuutan mittainen Valtiohenkilö?

[siviilitarkkailija]

Euron vaikeudet on lopulta hyvin yksinkertaisia. Eurossa kaikkien vaikeudet moninkertaistuu ja oma hyvinvointi laskee. Oma valuutta on kansan ja hyvinvoinnin perusta. Sittenkin. Tämän totuus ei tarkoita sitä etteikö poliittinen järjestelmä tekisi virheitä oman valuutan kanssa. Eikä sitä etteikö maailman tuulen mukana oma valuutta joutuisi keinottelijoiden hyökkäyksien kohteeksi. Suurissa linjoissa, valtion hyvinvointi tarvitsee oman valuutan joka suojaa ja turvaa heikompia. Euro on rikkaan eliitin lelu jossa köyhimpien kärsimykset kuitataan lopulta vain suuremmilla sellaisilla.

Eurosta irtautuminen ei onnistu poliitikoilta, tarvitaan Valtiomies tai -nainen. Sellainen joka uskaltaa kertoa ettei munakasta voi tehdä rikkomatta munia. Eurosta irtautuminen on raskas ja kallis hanke. Ei yhtään vähäisempi kuin epäonnistuneesta sotaretkestä poistuminen. Menetyksen riivaamien on mahdoton sanoa ei, riittää. Tarvitaan valtiohenkilö. Ihminen joka on pikkupolitiikan yläpuolella. Jos tätä ei löydy, joudumme väistämättä euron jauhamaan sotaan. Sotaan itseämme, köyhiä ihmisiä ja lopulta armeijoita vastaan.

[Jaska Pankkaaja]

Markka takaisin! Takuutuksiksi metsät kuten Virossa aikoinaan ja loistava mahdollisuus olisi myös arvopapereistaa poliitisen-, virka ja madättävän rahaeliitin yksityisomistuksia uusmarkan taakse. Vähän kuten rennenmarkan tapauksessa Saksan hyperinflaation jälkeen.

[xor_rox]

Markan toinen tuleminen
Sami Miettinen
30.4.2014

Aiempi kirjoitukseni 'Kaksipäisen kotkan varjosta" kuvasi markan käyttöönottoa 150 vuotta sitten. Minkälainen savotta markan toinen tuleminen olisi?

Yllättävää kyllä, markan paluu ei olisi erityisen monimutkainen tai kansantaloudellisesti vaativa operaatio. Ero tapahtuu viikonlopun yli Suomen Pankin ilmoituksella olla muuntamatta muualta euromääräisesti tulevia suorituksia suhteessa 1:1. Tämän jälkeen markkinat alkavat välittömästi hinnoitella markan suhdetta euroon ja muihin valuuttoihin, kuten tapahtui ruplaunionin ja Tsekkoslovakian rahaliittojen hajotessa vuonna 1993 (Pomfret 2002, Nordvig 2014). Myös markan kellutus vuosina 1993-1996 alkoi yhden päivän toteutuksella. Ruotsi toimi samoin, mutta on jatkanut kruununsa kelluttamista, hyötyen rahapoliittisesta joustosta toisin kuin Suomi.

(...)

Kaikista euromaista juuri Suomi on optimaalisessa asemassa oman valuutan käyttöönottoon. Etelä-Euroopan maiden kohdalla tilanne on toinen, koska niillä siirtymä vaatii todennäköisesti väliaikaisia pääomakontrolleja ja pitkiä pankkivapaita. Saksa taas joutuisi, oikeutetusti, taistelemaan yksin vahvistuvaa markkaansa vastaan. Saksan näkökulmasta euro onkin kultamunia muniva hanhi, joka mahdollistaa sen 7% vaihtotaseen ylijäämän ja talouden vahvuuden.

On myös tärkeää vakuuttaa Suomen sitoutumista Euroopan unioniin ja sen lakeihin myös valuutan vaihdon jälkeen. Suomen tulisi lisäksi hakea hyvissä ajoin konsultaatiota prosessin kaikissa vaiheissa erityisesti EKP:lta. Finanssi- ja rahapoliittisesti Suomen tulisi rakentaa uskottava sitoutuminen markan inflatoitumisen välttämiseen jotta haitallisia heikentymisodotuksia ei pääse muodostumaan markkinoilla tai työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ruotsin onnistuneen oman valuutan toimintamallin korostaminen ohjenuorana myös Suomelle olisi helpoin tapa kommunikoida suunnitelma kansainvälisesti.

Voidaankin sanoa että markan käyttöönoton teknistä toteutusta suurempi kysymys onkin päätöksen ajoitus. Nykytiedon valossa Suomen taloudellinen tilanne on heikentymässä eurojärjestelmän vaatimien rakenteellisten muutosten pitkittyessä. Tämä pahentaa Suomen velkaantumista, kilpailukykyongelmia ja julkisia vajeita. Tässä valossa myös markan käyttöönoton riskit kasvavat mitä enemmän aikaa kuluu ja Suomi kehittyy heikoksi euromaaksi, jonka intresseissä on Euroalueen muuttuminen tulonsiirtoliittovaltioksi.

Tähän mennessä lamppu on syttynyt mm. seuraavien poliitikkojen ynnä muiden merkittävien osaajien päässä. Saa jatkaa listaa.

   
• Vesa-Matti Saarakkala
• Olli Immonen
• Paavo Väyrynen
• Vesa Kanniainen / Heikki Koskenkylä / Elina Lepomäki (Libera)
• Pertti Haaparanta

[siviilitarkkailija]

On myös tärkeää vakuuttaa Suomen sitoutumista Euroopan unioniin ja sen lakeihin myös valuutan vaihdon jälkeen. Suomen tulisi lisäksi hakea hyvissä ajoin konsultaatiota prosessin kaikissa vaiheissa erityisesti EKP:lta. Finanssi- ja rahapoliittisesti Suomen tulisi rakentaa uskottava sitoutuminen markan inflatoitumisen välttämiseen jotta haitallisia heikentymisodotuksia ei pääse muodostumaan markkinoilla tai työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Ruotsin onnistuneen oman valuutan toimintamallin korostaminen ohjenuorana myös Suomelle olisi helpoin tapa kommunikoida suunnitelma kansainvälisesti.

Nämä ovat valtiohenkilötaitoa edellyttäviä työsuorituksia joihin poliitikolla ei varmasti riitä kapasiteetti miltään osin. Oman finanssipoliittisen päätösvallan hankkiminen vahvaa liittovaltiota kansallisen itsemääräämisen kustannuksella ajavien voimien yli ei ole helppo toimi.

Nähdäkseni tässä on merkittävin elementti viestiä eurooppaa yhteisen edun vaativan omia kansallisia finanssipoliittisia päätöksiä. Suomen oma valuuttapolitiikka on lopulta EUROOPPALAISEN unionin(kin) etu. Ei ole eurooppalaisen unionin etu että Suomi sahaa oman jalkansa ja tuhoaa kokonaisten ikäluokkien tulevaisuuden uskottelemalla että liittovaltion raha- ja talouspolitiikka on sille hyväksi.

Kreikan finanssipoliittinen tilanne on pitkälti eurooppalaisen rahaunionin seuraus. Jota Eurooppalainen unioni joutuu miettimään, maksamaan ja taas maksamaan. Seurauksella että väärinkäytökset ja rahan pumppaus sekä ymmärrettävästi syntyvä halu toistaa velkojen maksamatta jättäminen, lisääntyy. Onko tämä politiikka EDES eurooppalaisen unionin kokonaisvaltainen etu? Ei ole. Se on Brysselissä valtaa pitävien talouspäättäjien etu. Se ei ole eurooppalaisen unionin etu. Vaikka sitä sellaisena yritetään esittää.

ps epäonnistuneesta POLIITTISESTA hankkeesta irtautuminen on POLIITTISESTI raskas ja kallis. Euro on epäonnistunut toistaiseksi taloudessa. Valtiohenkilö kykenee ja uskaltaa asettua politiikan tuulien yläpuolelle katsomaan kauas tulevaisuuteen johon finanssipolitiikan tekijän pitää ehdottomasti nähdä. Jokaista karia ja matalikkoa ei voi tietää, suunta mihin on menossa on kuitenkin oltava selvillä ja kyettävä se selvittämään koko valtiolaivaväelle.

[Faidros.]

Korjatkaa, jos muistan väärin, mutta eikös Saksa ollut ainoa €-maa joka ei tuhonnut vanhaa omaa markkaansa fyysisesti, vaan varastoi koko kannan?
Tästäkin voi foliohatut vetää johtopäätöksiä, ettei €uroa ollutkaan tarkoitettu ikuiseksi?

[kultturelli marssilainen]

Tarvitaan valtiohenkilö. Ihminen joka on pikkupolitiikan yläpuolella.

Onko tämä sellaista vahvan johtajan kaipuuta?

[sologdin]

Markka takaisin! 

Lainaa annetaan tarpeeksi vain huijareille ja pomojen kavereille.  Jos joku sattuu saamaan aikaan menestyvän yrityksen lainarahalla, se keplotellaan pankkien haltuun lainaehtojen pienellä präntätyllä osuudella.

Asuntolainaa varten pitää säästää etukäteen 25 % asunnon hinnasta, jos on "tavallinen" asiakas.  Säästöaikana asunnon hinta karkaa koko ajan samaa vauhtia.  Asuntolainan juoksuaika on 6-8 vuotta.  Asuntolainan korko pm 12 %, autolainan 22 %, inflaatio 18  Piensäästäjien talletukset kutistuvat automaattisesti 18 % vuodessa, jos ei lasketa kolmen-neljän vuoden välein tapahtuvia devalvaatioita, jolloin leikataan 6-33 % kertarysäyksellä.

Sulkeudun suosioonne!

[xor_rox]

Markka takaisin! 

Lainaa annetaan tarpeeksi vain huijareille ja pomojen kavereille.  Jos joku sattuu saamaan aikaan menestyvän yrityksen lainarahalla, se keplotellaan pankkien haltuun lainaehtojen pienellä präntätyllä osuudella.

Asuntolainaa varten pitää säästää etukäteen 25 % asunnon hinnasta, jos on "tavallinen" asiakas.  Säästöaikana asunnon hinta karkaa koko ajan samaa vauhtia.  Asuntolainan juoksuaika on 6-8 vuotta.  Asuntolainan korko pm 12 %, autolainan 22 %, inflaatio 18  Piensäästäjien talletukset kutistuvat automaattisesti 18 % vuodessa, jos ei lasketa kolmen-neljän vuoden välein tapahtuvia devalvaatioita, jolloin leikataan 6-33 % kertarysäyksellä.

Sulkeudun suosioonne!

Aika kovia lukuja ennustat, joten rankkoja aikoja on luvassa. Miten muuten Ruotsissa pärjäillään? Niillähän on oma valuutta ja itsenäinen rahapolitiikka, jos olen oikein ymmärtänyt.

[siviilitarkkailija]

Tarvitaan valtiohenkilö. Ihminen joka on pikkupolitiikan yläpuolella.

Onko tämä sellaista vahvan johtajan kaipuuta?

Myönnän että ensikuulemalta, ja nykyisen poliittisen ajattelun kannalta pohdittuna, voi kuulostaa kuin J V Snellman olisi ollut joku suuri "johtaja". Todellisuus ei olisi voinut olla kauempana. Minä väitän että hompansseista tms voi hyvinkin löytyä todellinen J V Snellman. Hän voi tulla vastaan kadulla ilman että huomaamme merkkihenkilöä. Hän voi olla henkilö joka ei ole kuullutkaan hommaforumista.

Miksi J V Snellman on merkittävä henkilö? Komensiko hän armeijoita? Ei. Määräsikö tai käskikö? Ei. J V Snellman oli SIVISTYKSEN JA TALOUDEN henkilö. Nimenomaan tässä järjestyksessä. Ensin sivistys, sitten talous ja suu säkkiä myöden. Kun yksi tiedonvälityskanava tukittiin, hän avasi uuden. Suomen viranomaiset vihasivat J V Snellmannia. Koska hän halusi tarjota ihmisille tietoa ja valinnan vapautta, asioita joita pakon edessä ja pakolla tarjoilevat viranomaiset vaativat sensuroitavaksi.

Työnsä ja valintansa auttovat hänet pikkupolitiikan yläpuolelle. Toki Snellmannin oli pakko ymmärtää pikkupoliitikoita. Mutta tästä huolimatta, tai juuri heistä johtuen, hän raivasi tien kansalliselle heräämiselle ja talouden ja toimeliaisuuden nousulle. Snellman ei kertonut MITÄ pitää tehdä. Hän antoi avaimet tuleville sukupolville TEHDÄ MITÄ IKINÄ HALUAISIVAT.

Seikka mitä euro ei koskaan tule suomalaisille tarjoamaan!

[siviilitarkkailija]

Markka takaisin! 

Lainaa annetaan tarpeeksi vain huijareille ja pomojen kavereille.

No onhan tämäkin kehitystä verrattuna kokonaisten korruptiokansantalouksien lainottamisiin jota nykyään harjoitetetaan. Kokonaisia virkahenkilöarmeijoitako pitäisi lainarahalla pyörittää?

 

joku sattuu saamaan aikaan menestyvän yrityksen lainarahalla, se keplotellaan pankkien haltuun lainaehtojen pienellä präntätyllä osuudella.

Mikä on sekin kehitystä nykyiseen verrattuna kun eurossa kukaan eikä mikään ei käynnisty. Ei synny yritystoimintaa jota rahoituslaitos voisi varastaa.

Asuntolainaa varten pitää säästää etukäteen 25 % asunnon hinnasta, jos on "tavallinen" asiakas.  Säästöaikana asunnon hinta karkaa koko ajan samaa vauhtia.  Asuntolainan juoksuaika on 6-8 vuotta.  Asuntolainan korko pm 12 %, autolainan 22 %, inflaatio 18  Piensäästäjien talletukset kutistuvat automaattisesti 18 % vuodessa, jos ei lasketa kolmen-neljän vuoden välein tapahtuvia devalvaatioita, jolloin leikataan 6-33 % kertarysäyksellä.

vähän liian kovia lukuarvioita.