2015-07-14 MTV: SuomiAreenan keskustelussa maahanmuuton kustannukset ja haitat

[rölli2]

no puuttui. Li ja yanar ja husu ja maryam jajaja onhan näitä maskotteja

[Paawo]

Toimittajat siis vain toteuttavat kansallista, joskin helvetin typerää, tapaamme.

Toimittelijat vain toimittavat toimittajakoulussa päähän kaadettuja oppeja jokainen oman ja kaikki yhteisen poliittisen agendansa mukaisesti. Riippumattoman ja puolueettoman suomalaisen Pravdan lopputulemana yhtä ja samaa harmaata sateenkaarimössöä julkaisusta ja puoluekannasta riippumatta. Agendana puhua puhumasta päästyään sekä suomalaisten huonommuudesta, muiden paremmuudesta ja monikulttuurin ihanuudesta. Aiheita tuntuu riittävän, ja tämä prosessi tuntuu ruokkivan itse itseään.

Komsomolskaja Sanoman toimintaan ei katajaisella kansalla ole oikein muuta mahdollisuutta vaikuttaa kuin totaalinen tuotantonsa ostoboikotti, kääntyy se paatti ennemmin kuin uppoaa.
Komsomolskaja YLE:n kanssa vaikeampaa, toivottavasti PS läsnäolo hallinnossa alkaa vaikuttaa käänteisesti kuin vuosikymmeniä jatkunut punavihreydellä painekyllästäminen.

[Blanc73]

no puuttui. Li ja yanar ja husu ja maryam jajaja onhan näitä maskotteja

"Kerää koko sarja ennenkuin loppuvat hyllystä"

[Roope]

SuomiAreena Perussuomalaisten tunti: Suuri maahanmuuttokeskustelu (59 min)

3:10
Simo Grönroos
Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi alkuvuodesta Pekka Myrskylän ja Topias Pyykkösen kirjoittaman tämmösen analyysin nimeltä Tulevaisuuden tekijät - Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, jossa esitettiin, että Suomeen tuleva nettomaahanmuutto pitäisi tuplata 18 000:sta 34 000:en muuttajaan, jotta työvoiman tarjonta saataisiin pidettyä riittävällä tasolla ja samalla työllisyysaste saataisiin nostettua.  (..) Että näistä kahdesta analyysistä ja tutkimuksesta voi vetää varsin erilaisia johtopäätöksiä, että tarvitseeko maahanmuuttoa lisätä radikaalisti. Miten Juhana Vartiainen lähtis tätä ongelmaa avaamaan?

4:23
Juhana Vartiainen
Kiitos, puheenjohtaja. Niistä ei ollenkaan tarvitse vetää erilaisia johtopäätöksiä, koska tärkeintä on pitää erillään nää kaks ihan eri ilmiötä. Yksi on turvapaikanhakijat ja pakolaisilmiö, toinen on sitten työperäinen maahanmuutto. Ja nää kaks aiheuttaa ihan erilaisen virran, ihan eri tavalla valikoituneet ihmisryhmävirrat Suomen kaltaiseen maahan. Toiset tulee nimenomaan tehdäkseen työtä, parhaassa tapauksessa niin, että heidät suoraan rekrytoidaan ulkomailta. Ja pakolaiset on useimmiten sitten taas useimmiten tavalla tai toisella joutuneet lähtemään omasta maastaan. Ja silloinhan se valikoi ihan erilaisen ihmisryhmän, jolla on todennäköisesti sitten paljon suurempia vaikeuksia sopeutua työmarkkinoille. Pitkän päälle monet tällaisetkin ryhmät sopeutuu hyvin ja heidän lapsensa sopeutuu, mutta tärkeintä on pitää nää kaks asiaa erillään. Ja jos mä uskaltaisin tätä meidän hallituskumppani Perussuomalaisia tässä pikkusen kriittisesti kohdella, niin sanoisin sen, että musta te ette aina riittävästi, kun...tai te ette riittävästi tee tätä eroa. Ja kun kansan suussa maahanmuutto on usein sitten vaan jotain somalien maahanmuuttoa, niin te ette riittävästi torju näitä väärinkäsityksiä. Työperäinen maahanmuutto on kaikissa muissa Pohjoismaissa nykyaikana olennainen osa työllisyyden kasvua. Ei oo sattuma, että Suomessa, jossa sitä vähiten, meidän julkinen talous on myös kaikista Pohjoismaista heikoimmassa kunnossa.

6:15
Samuli Salminen
Tohon maahanmuuton erittelyyn, niin mähän tein juuri Perussuomalaisille tän tutkimuksen. Siinä nimenomaan eriteltiin nää eri maahanmuutot. Yleensä suomalaisessa keskustelussa, myös Juhana Vartiainen on käsitellyt maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena. Ja kommentoisin tohon pitkän aikavälin vaikutuksiin, niin tässäkin on hyvin suuret erot. Eli esimerkiks mun tutkimuksen mukaan just Lähi-idästä kotoisin olevilla maahanmuuttajilla niin vielä 20 vuoden Suomessa olon jälkeenkin ne julkisen talouden vaikutukset työikäisillä on edelleenkin se lähemmäs miinus 10 000 euroa verrattuna suomalaisiin. Ja maahanmuuttajien lapsiin kommentoisin sen verran, että kun käsitellään maahanmuuttajia niinku yhtenä kokonaisuutena, jopa silloin maahanmuuttajien syrjäytymisriski on viisinkertainen verrattuna suomalaisiin. Ja todennäköisesti näillä jollain ryhmillä on vielä suurempi. Siihen palataan mun tutkimuksen toisessa osassa. Ja mitä tulee tähän työperäisen maahanmuuton osuuteen, niin Ruotsissa se on vielä pienempi kuin Suomessa, jos katsotaan ensimmäisiä oleskelulupia, jotka myönnetty työn puolesta. Ruotsissa on 15 prosenttia, ja jos oletetaan, että kaikki EU:sta tulleet on työperäisiä, niin sillonkin se on vaan 20 prosenttia. Suomessa vastaavalla mittarilla se on sentään 30 prosenttia.

7:50
Ismo Söderling
Joo, kiitos. Jos haluaa tappaa yleisön mielenkiinnon, niin aletaan heitteleen prosentteja [viittaus Salmisen puheenvuoroon]. Niin mä koitan nyt välttää niitä. Totean vain, että kun tulin Vaasasta aamulla tänne, niin ajoin Närpiön ohi, jossa maahanmuuttajia on kymmenen prosenttia. Ja käsittääkseni Närpiö on kukoistava pohjalainen kunta, joka käyttää ja hyödyntää maahanmuuttoa paljon omissa hommissaan. Ja mä kyllä komppaan Juhanaa tässä maahanmuuttokysymyksessä suhteessa Ruotsiin siinä, että 70-80 prosenttia Ruotsin työvoiman kasvusta perustuu maahanmuuttoon. Että kyllä siellä se Ruotsinkin kasvu... Ja sama Norjalla, että Norjankin työvoima kasvu perustuu tällä hetkellä maahanmuuttoon. Että kyllä voisi sanoa, että nämä maat, joilla on positiivinen muuttotase, niin ne on tällä hetkellä maailman taloustilastojen kärjessä. Pikkusen vierastan kanssa tuota ajattelua, että niputetaan kaikki maahanmuuttajat yhteen ja todetaan, että he ovat meille melkoinen kustannus. Ei oo mitään mieltä verrata Somaliasta tulleita ja saksalaisia. Siinä on kaks aivan erilaista ryhmää. Tässä mielessä tämmönen sokea piste on kyllä tässä Salmisen raportissa mun mielestä.

Samuli Salminen
Siinä just nimenomaan eriteltiin ne ryhmät.

9:05
Simon Elo
---

11:50
Samuli Salminen
Niin tosiaan, kun tutkitaan maahanmuuttajien vaikutuksia julkiseen talouteen, niin pelkästään se, että tutkittais maahanmuuttajaryhmittäin, että kuinka paljon heitä on työvoimasta tai kuinka suuri osuus heistä lisää työvoimaa, niin se ei vielä kerro oikeastaan mitään siitä julkisen talouden vaikutuksista. Se että katsotaan jostain ryhmästä, että kuinka paljon on lisääntynyt työllisiä, niin sitten pitää katsoa, kuinka paljon siitä on työttömiä. Vielä tääkään ei kerro niitä vaikutuksia, vaan nimenomaan niinkun tää akateeminen tutkimusperinne on tehnyt, niin pitää tutkia niitä suoria vaikutuksia, niinkun kuinka paljon ihmiset on maksanu veroja, koska vaikka on työllinen, niin siltikin ne vaihtelee tosi paljon ne positiiviset vaikutukset julkiseen talouteen. Ja toisaalta kuinka paljon on sitten saanut tukia. Ja tää on nimenomaan se mittari, mitä käytetään akateemisessa kirjallisuudessa, mihin Simokin viittaa. Ja siinä nimenomaan on hyvin suuret erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Ja sitä ei oo tarpeeks eritelty tutkimuksessa, mutta niinkun mä esitän omassa tutkimuksessa, mä esitin haasteena tavallaan muulle tutkijayhteisölle, niin ne olis syytä eritellä. Ja niihin liittyy erilaiset maahanmuuttopolitiikat erilaisiin maahanmuuttoihin.

13:00
Ismo Söderling
Siinä mielessä mä pidän hirveän tervetulleena sitä keskustelua, jonka Perussuomalaiset on tuonu tähän suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun. Elikä keskustellaan myös hinnoista ja kustannuksista. On aivan selvää, että maahanmuutto maksaa ja se on kustannus ainakin jossakin vaiheessa ennen kun maahanmuutto ja maahanmuuttaja alkaa tuottamaan. Että siinä mielessä asia on ok, että ei maahanmuutto ole tabu. Me yhtä lailla keskustellaan äitiyteen liittyvistä kustannuksista, vanhustenhoitoon liittyvistä kustannuksista, niin maahanmuuton kustannuksista pitää pystyä myös keskustelemaan. Ja siinä mielessä hallituksen ohjelmaan merkitsemä kohta, että ne kustannukset selvitetään, niin se on ihan hyvä sinällään. Mutta minä itte vierastan sellasta keskustelua, että maahanmuuttaja on kustannuserä ja sitten lyödään leima päälle. Somali maksaa näin paljon, vietnamilainen näin paljon ja niin edelleen. Mä laskin tossa hätäpäissäni, että siellä katsomon puolella on noin kakssataa henkilöä, ja Suomen valtion velka on sata miljardia: Me jokainen ollaan valtiolle ylimääräinen 20 000 euron kustannuserä. Että näitä lukuja ja laskujahan voidaan esittää miten vaan. Että se ei lopu koskaan.

14:15
Juhana Vartiainen
Näin. Tässä täytyy muistaa se, että koko Suomen julkinen talous on tällä hetkellä ikään kuin tappiota tuottava, koska meillä tää kestävyysvaje on ja meillä on liian alhainen työllisyysaste. Eli kun tänne syntyy vauva suomalaisille vanhemmille, niin meidän julkisen talouden odotettu...tuota odotusarvo heikkenee. Ja se järkevä ero, joka pitää tehdä, on työperäisen maahanmuuton ja sitten niinku pakolaisten kohtelun välillä. Jälkimmäisessä on enemmän kysymys meidän humaanisuudesta ja ihmisrakkaudesta. Työperäisessä maahanmuutossa taas on jokseenkin itsestään selvää, että tällaisella työvoimataseella kun meillä on, niin meidän kannattais tehdä mahdollisimman helpoks kaikille, jotka haluaa täällä tehdä työtä ja yrittää, tulla myös Suomeen. Sen sijaan sellanen erittely, jota Perussuomalaiset harrastaa, joka Euroopassa oli kovin suosittua maailmansotien välisenä aikana, että ryhdytään erittelemään etnisen taustan suhteen, niin se ei vaan sovi kovin hyvin meidän nykyaikaseen poliittiseen kulttuuriin, joka perustuu yksilölliseen oikeusjärjestykseen. Eikä meillä oo tapana muutenkaan ryhtyä erottelemaan vaikka savolaisten ja kainuulaisten raiskaustodennäköisyyksiä ja alkaa lyödä sellaisia leimoja. Mutta työperäinen versus pakolaiset, se ero pitäs aina tehdä. Sitten jos me otettas sellainen kristillinen lähtökohta, että jokainen ihminen on arvokas, niin sillon tietysti niinkun maahanmuuton kustannukset tai hyödyt, niin niissä ei voi sanoa kahta sanaa siitä kumpaa, että onko se hyödyllistä vai ei, koska jos maahanmuuttaja itse on...häntä kohdellaan ihmisenä, ja hän tulee, ja hänen palkkansa esimerkiks nelinkertaistuu. Ja sit hän aiheuttaa jonkin pienen alkukustannuksen täällä meillä julkiselle taloudelle, niin se niinkun globaalin kokonaishyvinvoinnin lisäys on tietysti niin valtava, että siitä ei voi edes keskustella. Mutta tällanen kristillinen lähtökohta, että jokaisen ihmisen hyvinvointi on arvokas, eikä vaan lasketa, lyödä ihmisiin hintalappuja rajalla, niin se on valitettavan heikoilla, vai mitä Simon? Mä lopuks tekisin vielä, vetoaisin sellaseen VATTin tutkimukseen, jossa tän alan johtava tutkija Matti Sarvimäki, jota hän johti, joka tehtiin noin vuosi sitten. Ja siinähän he totesivat hyvin selvästi, että mitään hintalappua ei voi oikeastaan edes asettaa. Että se meidän tietopohja ei siihen riitä. Mutta katsokaa nyt tätä kokonaisuutta. Sellaset maat Euroopassa ja Pohjoismaissa, joissa on suuri ulkomaalaisten osuus, jotka on sillä tavalla globaaleja magneetteja ihmisille, niin ne nyt sattuu sitten olemaan aika vauraita maita myös. Tällasia kuin Sveitsi. Ruotsissa on yksi vahvimmista julkistalouksista Euroopassa. Suomi tän nuivan politiikkansa vuoksi, pienenevän työvoimansa vuoksi on tällaisella köyhtymisen uralla. Ja sen takia me joudutaan karsimaan meidän ihan perustavanlaatuisista hyvinvointipalveluista.

17:35
Simo Grönroos
Ja Salmisella on varmaan kommentteja pieniin alkukustannuksiin?

Samuli Salminen
No, ne riippuu taas... Juhana puhu taas maahanmuutosta kokonaisuudessaan tässä alkukustannuksissa. Ja ne taas...

Vartiainen [keskeyttää]
Mä tein nimenomaan tän työperäisen ja pakolaisten...

Samuli Salminen
Siis puhuit alkukustannuksista, tuli joku pieni alkukustannus, ja nimenomaan pitäis kattoo juuri koko elinkaaren yli. ja niin mä oon kattomassakin, mutta ne antaa jo vihjettä, se mun tutkimuksen ensimmäinen osa...

Vartiainen [keskeyttää]
Jos lapset otetaan mukaan tietysti, ja sitten heidän lapsensa. Sehän siinä on vaikeaa.

18:05
Samuli Salminen
Mutta maahanmuuttajat itsessään, niin ne on... Jos kattoo joitain näitä hankalemmin integroituvia ryhmiä, niin ne on vielä 20 vuoden jälkeenkin suuri ainakin julkiselle taloudelle. Ja sitten kun puhuttiin tässä globaalista magneetista, niin kysyisin suoraan, että millanen se Suomen nuiva politiikka oikein on, koska esimerkiks Suomeen erityisasiantuntija pääsee ilman tarveharkintaa, ja se käsittelyaika on keskimäärin 19 vuorokautta. Että onks se liian iso juttu? Ne, jotka tulee tarveharkinnan kautta, on pääasiassa kokkeja, siivoojia ja vastaavia matalapalkka-alan työntekijöitä. Ja vielä yks kommentti tohon ihmisarvoon, niin... Tää on tietenkin poliittinen kysymys, mutta heitän sellasen kysymyksen, että mikä olis se paras tapa auttaa. Että onks paras tapa auttaa, että otetaan tänne hirveen suurella kustannuksella tosi pieni valikoitunut joukko, jolla on ollut varaa maksaa ihmissalakuljettajille se matka tänne, jotka on todennäköisesti parempiosaisia siellä lähtömaissa? Vai autetaanks samalla rahalla suurempaa osaa heikompiosaisia siellä lähtömaissa?

19:05
Juhana Vartiainen
No, nyt sä alat puhua näistä pakolaisista, mutta työperäisiä maahanmuuttajia ei kukaan ihmissalakuljeta. Mut jos me ajatellaan, että kaikki on ihmisiä, niin silloinhan tässä ei voi olla minkäänlaista erimielisyyttä siitä, nostaako maahanmuutto yhteistä hyvinvointia.

Samuli Salminen
Resurssit on rajalliset, kun halutaan auttaa.

19:30
Simon Elo
---

23:00
Ismo Söderling
Sain tosiaan tämän Simon Elon Kansankodin kuolinvuoteella -raportin, ja tuota, ilmeisesti hän toimi saattohoitajana tässä, mutta se on hänen juttunsa. Mutta tässä kun käsitellään näitä myös rikosasioita, niin kannattaa huomata, että tässäkin tuntuu menevän jossakin määrin vellit ja puurot sekaisin siinä suhteessa, että on kaks eri asiaa tilastoida rikosilmoituksia ja tuomioita. Noin 10 prosenttia tehdyistä rikosilmoituksista päätyy tuomioon...

23:30
Simon Elo [keskeyttää]
Tein tässä kyllä nämä termit ihan selväks.

23:35
Ismo Söderling
...päätyy Suomessa tuomioon ja 90 prosenttia ei eli niistä tehdään syyttämättäjättämispäätös. Toinen juttu mikä liittyy keskusteluihin yleensä tässä ja nyt ja monessa muussakin paikassa on se, että meillä on semmonen pieni näköalattomuus näissä ja historiantuntemattomuus. Kun puhutaan ihmissalakuljettamisesta ja ihmisten viemisestä rahalla maasta toiseen, niin ei tarvi muistella kuin Amerikan siirtolaisuutta, niin tuosta Vaasasta Uumajaan oli laivareitti, jossa ruotsalaiset soutajat souti suomalaisia yli ja ottivat siitä rahaa. Että kyllä tätä on ollut täälläkin. Täytyy osata suhteuttaa nää asiat. Maailman globaali pyörä pyörii omaa rataansa sadan vuoden pyörähdyksellä.

24:20
Juhana Vartiainen
Me ollaan Suomessa mun mielestä meidän keskusteluissa jotenkin ja maahanmuuttopolitiikassa samanlaisessa vaiheessa kun monissa muissa Pohjoismaissa oltiin 90-luvulla. Et me ei olla ennätetty opetella tätä samalla tavalla. Mutta kun meidän julkistalous vaatii valtavan työpanoksen... Eli tuota kaikissa Pohjoismaissa, joissa tällainen laaja julkistalous on, niin maahanmuutosta on tulossa se tapa, jolla lääkitään, ja nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta. Sitten niinkun humaani ja tuota politiikka ja pakolaisten kohtelu ja turvapaikanhakijat on tavallaan sitten ihan toinen kysymys. Mutta työperäisestä maahanmuutosta on tullut se tapa, jolla ylläpidetään Pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Me ollaan tässä jälkijunassa ja se näkyy näissä kestävyysvajeluvuissa. Nämä on musta taloudellisen tiedon valossa ihan ilmeisiä tosiasioita. Ja mä olen havainnut sellaista, kun olen keskustellut eduskunnassa mutta myös perussuomalaisten kanssa ja sitten jyrkempien vihamielisten ihmisten kanssa, niin siellä usein taustalla sellaisia pelkoja ja käsityksiä, että vaikka Ruotsista luodaan sellaisia kauhukuvia, jotka ei millään vastaa todellisuutta. Jos lukee, mäkin joskus olen katsellut, mitä Hommafoorumissa vaikka keskustellaan, niin siellä on sellaisia käsityksiä, että Ruotsissa on alueita, jonne poliisi ei uskalla mennä ja muuta ihan kummallista. Ruotsi on, totta kai, niinkun maahanmuuttajaryhmillä joillakin on enemmän rikollisuutta kuin kantaväestöllä. Ei kai sen pitäis ketään yllättää, ja Simon puhui tässä hyvin hyvän kriminaalipolitiikan ja tutkimuksen puolesta. Mutta Ruotsi on erittäin toimiva yhteiskunta ja on ennättänyt paljon kauemmin kuin me harjoitella, samoin kuin Norja ja Ruotsi, tätä maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille. Se on Norjassakin hyvin kouriintuntuvaa ja näkyvää. Norjassa on vahvaa pirteää talouskasvua. Kaupungit ja kylät kasvaa. Maaseutu ei tyhjene niinkun Suomessa. Se perustuu siihen, että sinne muuttaa valtavasti ihmisiä muualta maailmasta.

26:40
Simon Elo
---

29:10
Samuli Salminen
Joo, tosiaan. Tää menee vähän toistoks, mutta se, millainen vaikutus maahanmuutoilla on julkiseen talouteen, niin se ei riipu pelkästään siitä työllisyydestä eri maahanmuuttajaryhmittäin. Jos puhutaan näistä maahanmuuttopolitiikoista, mitä Pohjoismaat harrastaa, niin täytyy muistaa, että Ruotsissa tosiaan se työperäisen maahanmuuton osuus on vielä pienempi kuin Suomessa. Tätä voi poliitikot sitten keskustella, onks tää nyt sitten se onnistunut ratkaisu. Ja sit mä vielä kysyisin, että jos ne muut Pohjoismaat on niinku jotain globaaleja vetureita tai houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa, niin mikä se käytännön ero on? Siis Suomeen pääsee erityisasiantuntijana ilman tarveharkintaa 20 vuorokaudessa.

29:55
Ismo Söderling
Tää tuntuu menevän vähän niinkun Ruotsi-Suomi-maaotteluksi, mutta tuota... Kannattaa muistaa, että kyllä mä luulen, että tänäkin päivänä Ruotsissa poliisi ja ambulanssihenkilöstö uskaltaa mennä suurimpaan osaan maata. Nää jutut, mitä tässä mainittiin, kivittämiset ja muut, niin ne liittyy näihin Mälmön ja Skellefteån ja muiden tilanteisiin, jotka oli ehkä...

30:20
Simon Elo [keskeyttää]
Mutta ketä siellä asuu näissä lähiöissä? Kerropa vielä se.

30:25
Ismo Söderling
Kyllä... Mutta tuota nyt kannattaa muistaa se etenkin, että kun puhutaan maahanmuuttopolitiikasta, niin kannattaa nähdä paljon laajemmin nämä asiat. Ja maahanmuuttopolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Ruotsi on aika kovaa lähiöpolitiikkaa harrastanut noin vuosikymmenen ajan ja ajanut alas lähiöistä palveluja. Ja kun siellä lähiöt roihuaa, niin se on osittain sitä, että siellä ei oo kouluja, ei päiväkoteja. Kun mennään suurempiin yksikköihin, niin lähiöt on jätetty oman onnensa nojaan. Että jos jonkin vinkin voi esittää tälle nykyiselle hallitukselle, niin pitäkää yhteiskuntapolitiikassa huolta siitä, että lähiöissä palvelut säilyy. Se on tällä hetkellä minun mielestä...

31:00
Simon Elo [keskeyttää]
Kuinka uskottava ajatus on se, että Suomessa, jossain lähiössä, Hakunila tai Porissa joku lähiö Hakunilaa vastaava, niin siellä alkaa autot palamaan ja poliisia ja palolaitosta ja jopa ambulansseja kivitetään, kun sieltä on lakkautettu koulu tai läheinen terveyskeskus, kirjasto? En pidä kovin todennäköisenä skenaariona Suomessa. Niin kuin mä sanoin, kerro, ketä siellä lähiöissä Ruotsissa tällä hetkellä asuu. Yli 80-90 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Kyllä se liittyy myös siihen taustaan ja siihen kotiutumiseen, mikä on epäonnistunut. Ei se vain liity siihen, että siellä on joku palvelu lakkautettu, jota varmasti sitäkin on tapahtunut, mutta ei se ole mikään selitys.

31:40
Ismo Söderling
Sovitaanko, että puhutaan kerrallaan? No, mä jatkan vielä kuitenkin. Jos nyt lähdetään siitä, että lähiöissä yritetään pitää palvelut, niin se tarkoittaa myös sitä, että se on onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa tai se tukee maahanmuuttopolitiikkaa jollakin tavalla.

31:55
Juhana Vartiainen
Näin. Siis Simon, sä puhut liukkaasti tässä Ruotsin kopioimisesta, mutta Ruotsista voi kopioida kahta hyvin erilaista asiaa. Ensimmäinen on se, että sinne on vapaa kansainvälinen rekrytointi, ja sinne todella pääsee ehkä 19 päivässä. Suomeen, kun keskustelee... 

Samuli Salminen [keskeyttää]
Suomeen pääsee 19 vuorokaudessa.

Juhana Vartiainen
Kun keskustelee tänne Suomeen tulevien yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa, niin kuulee ihan toisenlaisia tarinoita. Ja sen lisäks meillä on edelleen tää tarveharkinta, joka tehokkaasti salpaa sitä, että tänne tulisi ihmisiä tekemään työtä. Eli me voitas tehdä paljon enemmän työperäisen maahanmuuton puolella. No, sit on tää, että Ruotsilla on todella turvapaikanhakijoiden kanssa... Ruotsi tavallaan niinkun haastaa itseään. Niillä on ollu, Ruotsilla on ollu aika niinkun avokätinen kansainvälinen tuota...ikään kuin tällä tavalla tätä vastuuta ottava linja. Ja siihen nähden se, että Ruotsissa kuitenkin työllisyysaste on onnistuttu pitämään aika korkealla. Se on kuitenkin aika hyvä saavutus. Ajattelepa Simon tätä, että Ruotsissahan on ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on kai noin 15 prosenttia, Suomessa noin 5. Viime vuosina on tullu todella paljon myös pakolaisia maahan. Siellä on työllisyysaste silti noussut koko ajan. Suomessa työllisyys polkee paikallaan. 15-74-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden työllisyysaste Ruotsissa on 58 prosenttia. Se on sama kuin 15-74-vuotiaiden kaikkien suomalaisten, kaikkien Suomessa olevien työllisyysaste.

Samuli Salminen [keskeyttää]
Tässä verrataan Suomea Ruotsiin. Ruotsalaisilla se on 72 prosenttia.

Juhana Vartiainen
Ei, mut 15-74-vuotiaiden. Se on se isompi, laajempi haarukka. Siinä se on siis sama 58 prosenttia. 

Samuli Salminen
Siis puhutaanko nyt Suomesta vai Ruotsista?

Juhana Vartiainen
Siis Ruotsissa ulkomailla syntyneiden työllisyysaste 15-74-vuotiailla on 58-prosenttia. Ja Suomessa 15-74-vuotiaiden työllisyysaste kaikkien ihmisten yli laskettuna on se sama 58. Ja sitten vielä näistä väkivaltarikoksista vois ehkä sanoa sen, että täällä on ne 5 prosenttia, Ruotsissa ne 15 ja nää kammottavat lähiöt. Kummassa maassa mahtaa tapahtua enemmän väkivaltaisia kuolemia väestömäärää kohden? Että meillä on tätä väkivaltaa ihan omasta takaakin ilmeisesti.

34:45
Simon Elo
Se että meillä on omasta takaa, ei tarkoita varmaan, että kannattaa tuoda vielä jostain muualta lisää, mutta se on toinen kysymys.
---

36:10
Samuli Salminen
Suomessa noi luvut on suunnilleen viiskyt prosenttia ja seitkyt Suomessa syntyneillä. Ja sitten edelleen tähän vapaaseen kansainväliseen liikkuvuuteen, niin Suomessa tarveharkinta EU:n ulkopuolelta koskee nimenomaan matalapalkka-aloja. Että siis asiantuntijana pääsee... Tietenkin EU:n alueella on satoja miljoonia ihmisiä, joilla on vapaa pääsy tänne. Ja nimenomaan ei katsota vaan...vaikka katsottais maahanmuuttajaryhmittäin, niin ei pelkästään sitä työllisyysprosenttia, joka on yleensä matalampi kuin kantaväestöllä, vaan siis myös sitä työttömyysprosenttia. Ja tääkään ei vielä kerro, mikä se vaikutus on julkiseen talouteen, vaan pitää katsoa niitä, kuinka paljon on maksettu veroja. Se on se plus-puoli. Kuinka paljon on sit saatu kaikennäköisiä tulonsiirtoja. Se on se miinus-puoli. Ja siihen tää akateeminen tutkimus keskittyy, siihen keskittyy mun tutkimus ja siinä on todella suuret erot.

37:00
Juhana Vartiainen
Kukaan ei oo tietysti väittänyt, että maahanmuuttajat ei keskimäärin alentaisi työllisyysastetta, että älä Simon vääristele.

Simon Elo
Se on hyvä, että ei väitä sitten niin.

Juhana Vartiainen
Totta kai. Mutta olennaista on, että kyetään harjoittamaan sellaista politiikkaa, joka pitää työllisyysastetta ylhäällä. Ja mä toin tossa äskeisessä vertailussani esille vaan sen, että jos teidän mielestänne maahanmuuttajat keskimäärin tekee liian vähän työtä Ruotsissa, 15-74-vuotiaat, niin Suomessa koko väestö tekee yhtä paljon työtä,  työllisyysasteella mitattuna yhtä paljon työtä kun nää Ruotsin maahanmuuttajat. Eli meillä on petrattavaa nimenomaan meidän omassa kyvyssä työllistää. 

37:55
Samuli Salminen [keskeyttää]
Se ei kerro siitä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen pitäis harjoittaa, jos verrataan Ruotsin maahanmuuttajiin kokonaisuudessaan Suomen koko väestöön.

Juhana Vartiainen
Ei, kyllä kyllä. Mutta sen takia meidän olis olennaista pyrkiä luomaan sellaset työmarkkinat, joilla työllistytään nykyistä hanakammin. Se on ilman muuta edellytys sille, että me voitais paremmin käyttää myös näitä kansainvälisiä, globaaleja osaamis- ja ihmisvarantoja...

Samuli Salminen [keskeyttää]
Mikä on se konkr..?

Juhana Vartiainen
Anna mä nyt sanon loppuun. Ja me tiedetään myös hyvin, pääkaupunkiseudulla vaikka kiinteistöalan yritykset ja myös monet hoiva-alan yritykset on...ne tietää, että on pysyviä, tai vaikka ravintola-alalla, pysyviä rekrytointivaikeuksia. Jatkuvasti käydään läpi tällaista tarveharkintarumbaa, kun kuitenkin tänne olis tulossa niinkun työhalukkaita ihmisiä töihin. Ja taas taloustiede sanoo ihan yksiselitteisesti sen, että se, että tänne tulee lisää työikäistä työvoimaa, niin se ei vie työpaikkaa keneltäkään, vaan se lisää työllisyyttä. Työllisyyshän kasvaa kaikissa markkinatalouksissa yksyhteen ajan mittaan sen kanssa, miten työvoima kasvaa. Sen vuoksi suurempi työperäisen maahanmuuton virta vahvistais meidän julkistaloutta. Ja se ei oo sattumaa, siis miettikää nyt vähän tätäkin, kun te luotte näitä kauhukuvia Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Minkä vuoksi meillä on sitten näin heikko julkistalouden tila, jos sen pitäis olla, nää kustannukset on niin valtavia ja Ruotsissa ja Norjassa maahanmuuttovirta on ollut niin valtava, niin miksi tää sitten näyttää tältä vertailu?

39:30
Simon Elo
---

40:50
Ismo Söderling
Joo, mielellään tuon Ruotsin jo jättäisin rauhaan. Puhutaan Suomen asioista. Pikkusen nolottaa tää keskustelu, jo siinäkin suhteessa, että Ruotsissa on 300 000 suomalaista duunaria tekemässä kansankotia, ja ovat erittäin arvostettuja siirtolaisia siellä. Ja kyllähän tänne Suomeenkin mahtuu. Hallitusohjelmassa on mainintoja, Juhanakin on maininnut muutamaan kertaan termin saatavuusharkinta, niin se on varmaan semmonen kivi, joka pyörii hallituksen kengissä pitkään. Mutta se on kyllä asia, joka kannattaa ottaa vakavasti ja pohtia, koska se on myös Suomen kohtalonkysymys aika pitkälti, kun lähdetään Suomea nostamaan suosta. Niin jotenkin tähän saatavuusharkintaan eli kolmansista maista tulevien työvoiman maahanmuuton vapauttaminen tai helpottaminen tavalla tai toisella. Olen itse taustaltani väestötieteilijä, ja kun kattelen tätä porukkaa... Mä jäin kuukausi sitten eläkkeelle, ja meitä suuria ikäluokkia tuntuu istuvan siellä katsomossakin aika paljon. Mä voin ilmoittaa tällaisen ilosanoman teille, että viime vuosi oli ensimmäinen vuosi Suomessa, kun suomenkielisten määrä tässä maassa väheni. Ja tää vauhti kiihtyy. Sama koskee myös ruotsinkielisiä. Ja Suomen kansa ei lisäännyt tästä eteenpäin kuin maahanmuuton takia, ansiosta tai vuoksi. Että näitäkin asioita kannattaa miettiä. Meillä syntyy tällä hetkellä vuosittain maahanmuuttajille 3 000-4 000 lasta. Jos niistä on 2 000 poikia, niin se tarkoittaa kahta pataljoonaa tulevassa Nato-Suomessa. Asiaa voi miettiä näinkin.

42:35
Samuli Salminen
Tosiaan, tässä pitäis katsoa esimerkiks Pohjoismaiden osalta, että mikä se syy-seuraussuhde on. Että onko se tosiaan se, että Norjan ja Ruotsin taloudessa on nimenomaan maahanmuuttajat tai eri maahanmuuttajat, miten niitä on työllisinä. Että onks se just tiukasti ottaen se syy-seuraussuhde, joka aiheuttaa siellä paremman taloudentilan kuin Suomessa. Koska jos katsotaan näitä julkisen talouden vaikutuksia, niinkun Simon jo sanoi, se pikemminkin heikentää sitä siellä. Ja jos me noudatettais täysin samanlaista maahanmuuttopolitiikkaa, niin sitten meidän julkinen talous edelleenkin heikentyis. Eli taas kertauksen vuoksi ja niinkun taloustieteessä myös sanotaan, niin ne fiskaaliset vaikutukset, eli se, kuinka paljon maksetaan veroja miinus kuinka paljon saadaan tulonsiirtoja, niin se on se ratkaiseva tekijä verrattuna joihinkin tällaisiin epäsuoriin vaikutuksiin. Ja sitten edelleen tuosta saatavuusharkinnasta, niin se koskee tosiaan matalapalkka-aloja. Ja EU:sta sadat miljoonat ihmiset pääsee tänne vapaasti ja asiantuntijatkin pääsee vapaasti. Mikä on se konkreettinen muutos, joka pitäis tehdä? Sit noista lapsista, niin niin kuin tässä jo aikaisemmin sanoin, jos katsotaan maahanmuuttajia jopa kokonaisuudessaan, niin heillä nuorilla on viisinkertainen syrjäytymisprosentti. Että ei tää välttämättä mikään täys menestystarina oo.

43:55
Simon Elo
---

44:50
Ismo Söderling
On ihan selvää, että jos saatavuusharkintaan mennään ja sen kautta aletaan työvoimaa vapauttamaan tai työvoiman tuloa vapauttamaan [sic], niin onhan selvää, että työehdoista pidetään kiinni. Se on kansainvälinen asia, ja siitä ei käsittääkseni ole syytä lipsua. Kanadan malli, sitä käytetään paljon vertailuissa, keskustelussa ja siellä on tutkittu näitä aloja, matalapalkka-aloja erityisesti, joille maahanmuuttajia tulee. Siellä on todettu niin, että jos nyt sanois näin selkosuomella, niin palkkaliukumat tai palkkanousut on pikkusen hitaampia kuin muilla aloilla, työttömyysaste on näillä aloilla alhaisempi. Elikä se on vähän niinkun kahden kauppa ja toisen korvapuusti. Eli kumpaa pidetään hyvänä, pienempiä liukumia mutta alhaisempaa työttömyysastetta. Että näin on käynyt Kanadassa.

45:45
Juhana Vartiainen
Vähänkin pidemmällä aikavälillä kuitenkin ihmiset saa työmarkkinoilta sen palkan, joka vastaa heidän tuottavuuttaan, eli nää maahanmuuttovirran vaikutukset palkkoihin on mitättömiä. Ja sitä paitsi ne juuri tällaisessa tilanteessa, jossa meidän kustannuskilpailukyky on ihan väärässä kohdassa, niin se että meille tulis enemmän ihmisiä olis sitten osaamistaso mikä tahansa, niin se mahdollistaisi pidempään jatkuvan työllisyyden kasvun ja auttais meitä tästä taloudellisesta ahdingosta. Ja lisäks tää koko ajatus tarveharkinnasta perustuu sellaseen loogiseen harhaan, että ajatellaan, että työpaikkojen määrä on jotenkin vakio ja tästä työvoiman kasvusta riippumaton. Mutta kun taloustieteilijät on tutkinut ekonometrisesti sitä, miten työllisyys reagoi siihen, että työvoima kasvaa, niin se kerroin on 1. Eli työllisyys kasvaa yksyhteen sen kanssa, miten työvoima kasvaa. Mutta tuohon Samulin kysymykseen, että mitkä on näitä... ninkun kausaalisuhteista, niin eihän siihen, se on ihan hyvä kysymys. Eihän siitä voi lähteä, että maahanmuutto olis semmonen vipu, että me saatas sillä jotenkin automaattisesti parempi taloudellinen lopputulos. Mutta kyllä sellainen talouspolitiikka, joka tähtäisi suurempaan kansainväliseen liikkuvuuteen ja Suomen houkuttelevuuteen tänne tuleville työhaluisille ihmisille, kyllä se loisi meille paremmat edellytykset. Se, että Ruotsissa on täysin vapaa rekrytointi kaikkialta maailmasta, niin se on tehnyt todennäköisesti vaikka suur-Tukholman alueesta paljon houkuttelevamman vaikka yritysten pääkonttoreille, ja sieltä löytyy sitten... Tietysti siinä on kysymys myös Ruotsin suuremmasta kaupungistumisesta, mutta tällaisista niinkun monikulttuurisista keskuksista löytyy sitten vaan paljon enemmän vetovoimaa. Juuri luin tanskalaisen tutkimuksen, jossa havaittiin, että mitä monikulttuurisempi on yritys, sitä paremmin vientiponnistelut myös onnistuu. Ja siinäkin on oma logiikkansa. Että tällasessa globaalissa maailmassa menestyvien kasvavien yritysten kannattaa jo alkuvaiheessa ajatella globaalisti, käyttää kaikkia kansainvälisen talouden panoksia, myös näitä osaamispanoksia. Ja tulevaisuuden menestyjämaat on niitä, jotka kykenee olemaan houkuttelevia sille liikkuvalle ikäluokalle, joka maailmalta on saatavissa. Me ollaan tällasen näivettymiskehityksen tiellä. Meillä aktiivinen työikäinen väestö vähenee. Sitä ei niinkun käännä mikään, ellei me saada tänne enemmän ihmisiä.

48:45
Samuli Salminen
No, tää menee taas vähän kertaamiseks, mutta ei se työikäisten määrä... Ja Juhana sanoi, että osaamistasollakaan ei oo väliä, niin sillä nimenomaan on. Eli se, millainen se vaikutus siihen julkiseen talouteen, siihen kestävyysvajeeseen on. Että kuinka paljon ihmiset maksaa niitä veroja, kuinka paljon ne saa niitä tulonsiirtoja. Sillä on väliä sillä osaamistasolla. Ja tässä nyt puhuttiin just, että mitä taloustieteilijät sanoo vaikutuksesta palkkatasoon. Tästä on vähän erilaisia tuloksia. Borjas on koonnut näitä tutkimuksia yhteen, ja se yhteenveto, että todennäköisesti ne vaikutukset on aika pienet koko julkiselle taloudelle. Tietenkin on sitten tiettyjä, vaikka matalapalkka-aloja, missä saattaa palkat alentua, mutta sen takia justiin pitää katsoa näitä suoria vaikutuksia. Eli lasketaan ne kuinka paljon ihmiset maksaa veroja, kuinka paljon ne saa kaikennäkösiä tulonsiirtoja. Ja tää ratkaisee sen vaikutuksen siihen kestävyysvajeeseen. Tääkin, kun puhutaan niistä työllisistä, niin selkeästi taustalla se juttu, jota halutaan parantaa, on se julkinen talous ja suhde siihen kestävyysvajeeseen. Ja se, mikä sen viime kädessä ratkaisee, on se, kuinka paljon ne eri maahanmuuttajat maksaa veroja, kuinka paljon ne saa tulonsiirtoja. Ja tää ei oo kokonaisuudessa onnistunut kovin hyvin Pohjoismaissa, koska niin suuri osa maahanmuutosta esimerkiks Ruotsissa on humanitaarista. Ja sit vielä lyhyesti noista menestysyrityksistä. Spotify valittaa Tukholmasta, että se on tosi hankala paikka pitää pääkonttoria, koska sieltä ei löydy asuntoja. Ja sitten vielä niinkun mainitsin aikaisemmin, erityisasiantuntijat, joita tällaiset globaalit yritykset kaipaa, ne pääsee Suomeen ilman saatavuusharkintaa. Migrin mukaan, Maahanmuuttoviraston mukaan se käsittelyaika on 19 vuorokautta. Että en mä tiedä, onko tämä se tekijä, joka estää näitä yrityksiä palkkaamasta eristyis...

50:40
Simon Elo [keskeyttää]
---

53:10
Ismo Söderling
No, joo... Tässä Italia- ja Tanska-jutussa puhutaan noin 40 000 ihmisestä, ja 40 000 ihmistä on Euroopan unionin tasolla promillen tuhannesosa. Että koittakaa nyt hyvät ihmiset suhteuttaa jo näitä...

53:25
Simon Elo [keskeyttää]
En minä puhunut EU-kiintiöpakolaisista, joita EU aikoo taakanjakomekanismin kautta levittää vaan paljon suuremmasta ihmismäärästä, jotka tulevat laittomasti, ja silloin puhutaan sadoista tuhansista. Esim Libyassa odottaa 200 000 ihmistä...

53:40
Samuli Salminen [keskeyttää]
600 000 viime vuonna ja tänä vuonna odotetaan miljoonaa Välimeren yli.

53:45
Ismo Söderling
Ihan lyhyesti tuota niin... Unohdin, mistä piti alkujaan puhuakin, mutta... Tää koko maahanmuuttopolitiikkahan Suomessa keskittyy tietenkin työhon ja talouteen, mitä Juhana tuossa painottaa. Ja on aivan itsestään selvää, että jos me mitataan työttömyysprosentilla maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa, niin onhan se epäonnistunut siinä mielessä, että maahanmuuttajista 20 prosenttia on työttömiä ja kantaväestöstä 10. No, parempaan suuntaan ollaan menossa. Kymmenkunta vuotta sitten tuo prosentti oli 30-35 paikkeilla. Jos nyt hallitukselle kauniin pyynnön esittää, kun hallituskumppanit vasemmalla istuu, niin koittakaa saada kotouttamiseen rahavaroja. Se on kyllä asia, josta ei kannata pihistää, ei alkuunkaan. Ei oo mitään järkeä tällä hetkellä, että kielikoulutukseen maahanmuuttaja joutuu jonottamaan vuodesta kahteen. Joutuu jonottamaan työelämän harjoitteluun tai johonkin muuhun. Hommat täytyy saada luistamaan. Täytyis olla itsestäänselvyys, velvollisuus, saada kielikoulutusta, oli se sitten suomi tai ruotsi. Ja myös työelämän koulutusta ja harjoittelua. Tällä tavalla se homma saadaan luistamaan. Ei sitä saada sillä, että me säilötään ihmisiä lähiöihin tai omiin koteihinsa ja toivotaan, että jostakin he töitä löytäisivät. Tää on meille kaikille kuuluva vastuu. Mä väitän, että meidän useimpien työpaikassa ei ole maahanmuuttajia töissä. Ei se oo kysymys muusta kuin siitä, että osoittaa avaraa sydäntä ja ottaa heidät työharjoitteluun, suosii heitä ja toimii heidän... Ei suomalaisten kustannuksella vaan... Koittaa edistää heidän uraa ja tällä tavalla saada heidät jaloilleen ja eteenpäin. Tästä vois kertoa vaikka kuinka monta tarinaa, mutta kun mä olin ekaa kertaa Jenkeissä 80-luvulla, niin työnantaja sanoi minulle, että Bill on sitten kuukauden minun käytettävissä minun mentorina. Hän ohjaa minua kaikissa työhön liittyvissä asioissa. Ja se oli parasta koulutusta, mitä oon eläessäni saanut.

55:50
Juhana Vartiainen
Ehkä tuon Ismon puheenvuoron jatkeeks vois sanoa sen, että meidän yhteiskunnan ja talouden, julkistalouden suuri ongelma on alhainen työllisyysaste. Se on yleinen ongelma. Maahanmuuttajilla tuppaa aina olemaan noin 10 prosenttia alhaisempi työllisyysaste kuin kantaväestöllä, mutta jos me ei saada työllisyysastetta ylös, niin silloin tää julkistalouden ongelma ei ratkea. Ja jos me onnistutaan tässä parantamaan tilannetta, niin sillon me kyetään myös paremmin integroimaan maahanmuuttajia. Ja tässä suhteessahan tää meidän yhteinen hallitusohjelmahan on onneks kunnianhimoinen. Siellä on työttömyysturvan uudistusta ja säästöjä. Siellä on paikallista sopimista. Pyritään alentamaan työllistämisen kynnyksiä. Nää on niitä ongelmia, tai se suunta, jota kautta me onnistutaan nostamaan sekä kantaväestön että maahanmuuttajien työllisyysastetta ja vahvistamaan julkistaloutta.

57:00
Simon Elo
---

58:35
Samuli Salminen
Eli se millainen vaikutus maahanmuutoilla on julkiseen talouteen ja siihen kestävyysvajeeseen, niin siihen vaikuttaa se just, millaista maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan. Tuleeko Suomeen sellaisia maahanmuuttajia, jotka on positiivinen asia julkiselle taloudelle vai pahentaaks ne enemmän sitä kestävyysvajetta. Siihen vaikuttaa maahanmuuttopolitiikka, ja siitä päättämässä on tässä just hallituksen edustajat.

En ole tarkistanut tekstiä, ja siitä puuttuu valitettavasti monet Simon Elon ja Samuli Salmisen erinomaiset puheenvuorot (vapaaehtoisia?), kun kirjoitin tämän lähinnä jäsennelläkseni Juhana Vartiaisen virheet ja kommenttien ristiriitaisuudet. Kyllä niitä sitten riittikin, mutta en edelleenkään ole varma, uskooko hän omia puheitaan vaiko vain teeskentelee.

Yritän joskus myöhemmin tehdä jonkinlaista tolkkua siihen, mitä ihmettä Vartiainen haluaa maahanmuuttopolitiikalta, kun toisaalta myöntää jo itsekin, että maahanmuuttajat keskimäärin alentavat työllisyysastetta, mutta toisaalta väittää pokkana, että maahanmuuttajat työllistyvät osaamisesta riippumatta siinä missä kantaväestökin, eivätkä edes vie ainuttakaan työpaikkaa kantaväestöltä (vaikka kantaväestö vie niitä toisiltaan).

[Mietiskeliä]

Onko tää video jo youtubessa?