Köyhyys/eriarvoisuus. Mielipiteitä puolesta ja vastaan?

[nollatoleranssi]

Köyhyys/eriarvoisuus. Mielipiteitä puolesta ja vastaan?

Demarinuorille köyhyys tarkoitti(aa) vanhoja pelikonsoleita. Joillekin muille se voi merkitä ilmaista ruoka-apua, maksamattomia laskuja tai liian pieniä tuloja verrattuna menoihin.

Samalla aihe on kestosuosikki poliitikkojen puheissa eli kaikki ovat valmiita kantamaan huolta köyhimmistä, jos vaalitenttejä on uskominen. Kattava sosiaaliturvajärjestelmä onkin monelle suomalaiselle elämisen ehto. Sen tasoa pidetään milloin liian matalana ja toisinaan turhan korkeana.

Euroopan komission tekemän vertailun mukaan suomalaiset vähättelevät köyhien määrää. Kuvittelemme, ettei Suomessa köyhiä olekaan. Kuitenkin sosiaaliturvamme minimitaso on Euroopan neuvoston mukaan Romanian tasolla. Siis huono.

Saari sanoo, että politiikkaa tehtäessä ei ole ajateltu niitä, jotka joutuvat elämään pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa. Nyt heitä on Suomessa 230 000, ja määrä kasvaa.

HS: Hyvinvoivat eivät ymmärrä Anun ja Tuomaksen arkea

Kokoomuslainen ex - sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty tiivisti asian näin:

Kuinka moni suomalainen löytää itsensä ryhmästä, joka tienaa alle 2 100 euroa tai 2 600 euroa?

1. Mikä on köyhyyttä ja mikä ei? Onko köyhyys yhteiskunnan vihollinen numero 1? Kuinka suhtautua siihen?
2. Onko köyhiin keskittyminen yhteiskunnallisesti ajatellen järkevää vai pitäisikö enemmän luoda resursseja pieni- ja keskituloisille? Vai rikkaille?
3. Pidätkö ilmaista ruoka-apu toimintaa hyvänä vai huonona asiana? Onko sosiaalitukijärjestelmä pelkkä rahareikä vai ihmiselon edellytys?

[Tabula Rasa]

Hmm. Minimitoimeentulotuki on 480e jonka lisäksi valde/kunta maksaa vuokran/sähkön/veden/hoidon/lääkkeet. Tarkasti määrätyt mitä maksetaan tuohon päälle tiettyihin hankintoihin kuten siivousvälineet, sänky, muutto, silmälasit, pöytä, tuoli jne perustarvikkeita. Löytyy paikkakunnan tt-tuen ohjeista mitä kukakin kunta maksaa. Tuo kaikkineen muutemia satoja euroja. Harkinnanvarainen on teoriassa olemassa, kantis siitä ei juuri saa rahaa. Eräs 10v tt-tukiasiakkaana ollut on saanut tänä aikana 50e harkinnanvaraista joka kertoo noiden tukien tasoista kantiksella.

Onko se sitten liian paljon tai vähän? Perus tt-tuella tulee toimeen, jopa sillä -20 -40% leikatulla voi tulla toimeen. Silti kuusta toiseen kädestä suuhen eläminen on rasittavaa. Lisäksi on toimeentuloloukku jossa mikä hyvänsä 70e ylittävä kuukausittainen/kertaluontoinen tulo mitataan kokonaisuudessaa pois tt-tuesta. Eli henkilön pitäisi tienata vähintään 480+vuokra/eläminen/hoito= +1000e/kk netto päästäkseen samaan mitä tt-tuki tarjoaa. Jos ottaa huomioon menetetyn vapaa-ajan arvon niin en usko että alle 2000e/kk tulot jatkuvassa toimessa olisivat kannattavia. Keikkahommana vielä enemmän koska ulosmitataan useilta kuukausilta. Tätä vasten tt-tuki on liian korkea.

Kuitenkin 480e jolla pitäisi maksaa hygienia, ravinto, harrastukset, vaatteet, kulkuneuvot jne on suomen hintatasossa vähintäänkin pieni summa. Voitte kokeilla itse miten tuolla tulette vaikkapa vuoden toimeen ja hankitte kaikki. 

[Asra]

1. Mikä on köyhyyttä ja mikä ei? Onko köyhyys yhteiskunnan vihollinen numero 1? Kuinka suhtautua siihen?
2. Onko köyhiin keskittyminen yhteiskunnallisesti ajatellen järkevää vai pitäisikö enemmän luoda resursseja pieni- ja keskituloisille? Vai rikkaille?
3. Pidätkö ilmaista ruoka-apu toimintaa hyvänä vai huonona asiana? Onko sosiaalitukijärjestelmä pelkkä rahareikä vai ihmiselon edellytys?

Lyhyesti mielipiteeni...

1. Köyhyys on sitä, ettei pysty tasa-arvoisesti hankkimaan normaaleja kaikille kuuluviksi tarkoitettuja perushyödykkeitä. Näitä ovat esimerkiksi ruoka, asunto, avioliittoon pääseminen, terveydenhuolto jne.. Köyhyys ei ole yhteiskunnan vihollinen, mutta ihmisarvon turvaaminen tasa-arvoisesti kaikille on yhteiskunnan vastuulla.

2. Köyhienkin perustoimeentulo on hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeinen arvo, johon tulee keskittyä. Köyhiin keskitytään kuitenkin väärällä tavalla. Kapitalismin takia yhteiskunnan tulonsiirrot asumiskustannuksiin ovat kestämättömällä tasolla. Vuokra-asuntobisneksestä olisi tehtävä loppu ja yhteiskunnan tarjottava kuntien/valtion itse kustantamia halpoja asuntoja köyhille. Lisäksi toimeentulotuki tulisi merkitä käytettäväksi vain välttämättömiin hyödykkeisiin (ruoka, joukkoliikenne, välttämättömät hygieniatarvikkeet yms.).

3. Ruoka-apu on hyvä. Mitä sosiaaliturvajärjestelmään tulee, niin se ei tällä hetkellä toimi, vaan sitä käytetään rahan pumppaamiseen ennestään rikkaille. Köyhiä pitäisi pystyä tukemaan huomattavasti pienemmillä tulonsiirroilla.

[sologdin]

Toivotan hallitukselle onnea liian sääntelyn teurastustalkoissa!

Mediaa hallitsevan punavihereliitin mielestä Suomen pitäisi olla kuin kasarmi tai sisäoppilaitos, joissa kaikkea ja kaikkia kontrolloidaan (edellämainitut kontrolloisivat!) eikä vapautta ole kenelläkään (muilla).

Totesin pari päivää sitten toisessa yhteydessä, että vapaata markkinataloutta ei ole missään.  Tässä voin todeta, että vapaata yhteiskuntaakaan ei ole missään, ei edes voi olla, mutta heikoimmassa asemassa olevien huolehtiminen on eri asia kuin elää pyramidimallisessa inkavaltiossa tai bolshevistisessa tyranniassa.

Heikoimmassa asemassa olevan huolehtimisella en tarkoita, että hänelle pitäisi lahjoittaa auto, 40 tuuman taulu-tv maksukanavineen, läppäri, älykännykkä, kylpylämatkat, tupakat, alkoholi, muotivaatteet, diskorahaa ja maksaa nettipeli- ja muut velat.

Markkinatalous tarkoittaa kilpailuyhteiskuntaa - vaikkei sitä sanoa saisikaan - ja liika huolehtiminen poistaa tason noustessa yksilön motivaatiota pyrkiä parempaan, samalla heikentäen yhteiskunnan toiminnan tehoa.

Ja lopuksi: jos yhteiskunnan jäsenten tarpeista huolehtiminen menee tarpeeksi pitkälle, ja samaan aikaan maahan päästetään matalamman elintason yhteiskunnista tulevaa ainesta, heillä ei ole motivaatiota pyrkiä mihinkään. And That´s all folks!

[kultturelli marssilainen]

Demarinuorille köyhyys tarkoitti(aa) vanhoja pelikonsoleita. Joillekin muille se voi merkitä ilmaista ruoka-apua, maksamattomia laskuja tai liian pieniä tuloja verrattuna menoihin.

Eiväthän nuo ole ristiriitaisia. Vanhan pelikonsolin omistajan elämään voivat kuulua ruoka-apu, maksamattomat laskut, tai liian pienet tulot verrattuna menoihin.

1. Mikä on köyhyyttä ja mikä ei? Onko köyhyys yhteiskunnan vihollinen numero 1? Kuinka suhtautua siihen?

Absoluuttinen köyhyys on sitä, ettei ole varaa ruokaan, suojaan tmv hengissäpysymiselle välttämättömiin asioihin. Sitä ei onneksi Suomessa esiinny (mahdollisina poikkeuksina henkilöt joilta puuttuu halu tai kyky hakea yhteiskunnan apua). Absoluuttinen köyhyys on, ja sen tulee olla, yhteiskunnan ykkösvihollinen.

Suhteellista köyhyyttä on se, ettei ole varaa asioihin jotka ovat valtaosalle väestöä normaaleja. Virallisen määritelmän mukaan henkilö on suhteellisesti köyhä, kun käytettävissä olevat tulot ovat alle 60% mediaanista. Suhteellisenkin köyhyyden poistoon tulee pyrkiä, mutta joissain tilanteissa lienee mahdollista että yhteiskunnalla on jokin suurempikin vihollinen.

2. Onko köyhiin keskittyminen yhteiskunnallisesti ajatellen järkevää vai pitäisikö enemmän luoda resursseja pieni- ja keskituloisille? Vai rikkaille?

Mikä on köyhän ja pienituloisen ero? Ideaalitapauksessa köyhiä ei ole, on "vain" pienituloisia. Selvää kuitenkin on että yhteiskunnan tulee huolehtia pienituloisista, rikkaat kyllä pärjäävät muutenkin.

3. Pidätkö ilmaista ruoka-apu toimintaa hyvänä vai huonona asiana? Onko sosiaalitukijärjestelmä pelkkä rahareikä vai ihmiselon edellytys?

Tilanteessa, jossa ilmaista ruoka-apua tarvitaan, se on hyvä asia. Mutta tilanne, jossa sitä tarvitaan, on huono. Yhteiskunta tulisi järjestää siten että ilmaiselle ruoka-avulle ei ole tarvetta, vaan pienituloisillakin on riittävästi rahaa ostaa ruokansa.

Sosiaalitukijärjestelmä on nykymaailmassa ihmiselon edellytys. Työvoiman tarpeen jatkuvasti alentuessa se on sitä yhä useammille. Ennenpitkää - ehkä piankin - tulee yhteiskuntajärjestystä uudistaa siten että työ ja toimeentulo eivät ole enää sidoksissa toisiinsa.

[Myrkkymies]

Vakaa keskiluokka takaa myös yhteiskunnan vakauden. Suuret tuloerot ja pieni keskiluokka johtaa helposti vallankumouksellisiin liikkeisiin ja muuhun yhteiskuntaa epävakauttavaan toimintaan.

[Miniluv]

En oikein tiedä, päästäänkö jollain tuloerojen kaltaisella tylpällä laskelmalla yhtään mihinkään keskustelussa.

Ginikertoimissa Suomi kolmanneksi tasa-arvoisin Wikin esimerkkimaista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ginikerroin

Oecd arvioi tuloerojen haittaavan talouskasvua. Toisaalla taas arvioidaan tlouzkasvun nimissä tehtyjen keskuspnkkien rahanjakojen aiheuttavan tuloeroja.

http://yle.fi/uutiset/oecd_kasvaneet_tuloerot_haittaavat_talouskasvua__myos_suomessa/7677446
http://www.forbes.com/sites/jonhartley/2015/06/25/how-federal-reserve-quantitative-easing-expanded-wealth-inequality/

Nykyeuron ostovoima oli vuonna 2002 1,22 euroa...

Peter Schiff levittää vastaavaa arviota: se korotettu minimipalkka, jota nyt vaaditaan, vastaa vuosikymmenien takaista minimipalkkaa - jos sen saisi sen ajan hopeakolikoina.


http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html

[Golimar]

Tulonsiirrot ja sosiaalituki toimivat etnisesti yhtenäisessä Suomessa mutta nykyään ne ovat houkutus joka aiheuttaa iiliäisten rynnistyksen Suomeen, rahan jakaminen on lopetettava jotta suomalaiset ja Suomi voi säilyä.

[kultturelli marssilainen]

Ginikertoimissa Suomi kolmanneksi tasa-arvoisin Wikin esimerkkimaista.

Tilastokeskuksen 2012 tilastossa Suomi on 32 Euroopan maan joukossa kahdeksas. Köyhien ja pienituloisten käppyrässä Suomi on viides, eli pärjää keskimääräistä paremmin. Mutta jos jossain muualla menee huonommin, ei se tarkoita että Suomen ei tarvitsisi asiaan panostaa - eihän maahanmuutostakaan olla huolestumatta ihan vain siksi että muut ottavat enemmän.

4.1 Tuloerojen kasvu Suomessa 1990-luvun lopulla OECD-maiden nopeimpia

Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle (kuvio 12, tulonjakotilaston tietokantataulukko 4b ). Muutokset olivat tämän jälkeen pieniä, kunnes tuloerot kasvoivat muutamassa vuodessa 1990-luvun loppupuolella lähelle nykytasoa. Tämän jälkeen tuloerot kasvoivat hieman vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ne ovat lievästi kaventuneet. Vuonna 2013 Gini-kerroin oli noin viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1994, kun käytetään kansainvälisesti vertailukelpoista tulokäsitettä, joka ei sisällä veronalaisia myyntivoittoja.

Pitäisin vuoden 1987 tilannetta toivottavana.