2015-06-17 YLE: Suomessa oli enemmän ulkomaalaisia kuin Ruotsissa

[Arkontti]

Ylekin on päättänyt taas terästäytyä monikulttuurin sanoman levittämisessä:

http://yle.fi/uutiset/suomessa_oli_enemman_ulkomaalaisia_kuin_ruotsissa__maahanmuutto_kuvina_ja_kertomuksina/8075165

Fazer, Sinebrychoff ja Pacius ja monet muut mainittu!

Maahanmuuttajat kansallisidentiteettimme takana

Onko mitään isänmaallisempaa kuin Maamme-laulu? Kiintoisaa kyllä, kansallislaulumme sävelsi syntyjään hampurilainen Fredrik Pacius 1800-luvulla.

Kyseinen vuosisata on muutenkin täynnä maahanmuuttajayritysten riemuvoittoja.

Sellaiset perisuomalaisiksi mielletyt merkit kuten Fazer, Paulig ja Stockmann aloittivat toimintansa 1800-luvulla.

Esimerkiksi Sinebrychoffin suku on lähtöisin Moskovan pohjoispuolelta, ja olisi alkuperäiseltä kieliasultaan siten Синебрюхов.

Fazerin juuret ovat puolestaan Saksassa. Leitzingerin mukaan käsityöläisillä oli tuohon aikaan Euroopassa tapana lähteä kiertelemään ja oppimaan kisällinä.

– Hatuntekijä Edvard Fazer oli kävellyt Sveitsistä Hampuriin ja kuuli siellä, että Suomessa tarvitaan hatuntekijää. Sieltä hän otti laivan, joka tuli jonain syksyisenä viikkona Itämeren yli, ja saapui merisairaana Helsinkiin, Leitzinger sanoo.

Sittemmin hatuntekijä-Fazerin suku tunnetaankin musiikista ja suklaasta.

Somali on uusi tataari (tai juutalainen)?

Yhtäkkiä somalit näyttäytyivät niin erilaisina. Unohdettiin, että kyllähän tataarit ja juutalaisetkin olivat 1800-luvulla näyttäneet aika omituisilta Suomessa, Leitzinger sanoo.

1880-luvulla Turun torilla nahinoitiin siksi, että siellä oli tataarikauppiaita, ja kukaan ei heistä pitänyt. Nykyään Suomessa ollaan sitä mieltä, että tataarit ovat erinomainen esimerkki hyvin kotoutuneesta ulkomaalaisryhmästä, Leitzinger sanoo.

[Alapo]

Vielä kun löytyisi somali joka olisi ihan ite, ilman apuja tehnty itse uran tai tuotteen mitä ihmiset ostaisi.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Vähän ironista, että YLE hehkuttaa Suomessa olleen paljon ulkomaalaisia 1800-luvulla. Niinhän niitä oli. Joskus jopa kymmeniätuhansia. Niitä kutsuttiin Ryssän miehitysarmeijaksi.

[valla_valla]

1880-luvulla Turun torilla nahinoitiin siksi, että siellä oli tataarikauppiaita, ja kukaan ei heistä pitänyt. Nykyään Suomessa ollaan sitä mieltä, että tataarit ovat erinomainen esimerkki hyvin kotoutuneesta ulkomaalaisryhmästä, Leitzinger sanoo.

Toimittaja heitti omasta päästä tuon. Pienen googletuksen perusteella saamme kuva, että tataareita tuli Turkuun vasta 1910 tienoilla ja muutenkin heidän muutto Suomeen alkoi vasta 1880 ensimmäisinä päämäärinä mm Järvenpää, Hesa ja Viipuri.

Siksi toisekseen jos Suomi kerran oli tuolloin maahanmuuttoystävällinen maa, niin olivatko Turkulaiset poikeuksia ja rasisteja vihoitellessaan torikauppiaille?

[tutkimus]

Maahanmuutto perustui ennen siihen että maahanmuuttajat tekivät töitä joilla elättivät itsensä tai menivät pois.

Ennen maahanmuutttajat opettelivat suomen kielen itse ja halusivat että heidän lapsensakin sen oppivat että pärjäävät.

------------------------------------------

Nykyään maahanmuuttajista liiian suuri osa on elintasopakolaisia ja ilmaisen elämän etsijöitä jotka nostavat elämiseensä vaadittavat rahat sossusta ja suomalaisten veronmaksajien selkänahasta ja kitisevät että silti kaikki on huonosti.

Nykyään lauma sosiaalikanoja saa palkkaa siitä että varmistaa että se somali oppisi sen somalin kielen katsos kun jossain historian hämärissä on tehty joku tutkimus joka kartoo että oman kielen oppiminen on tärkein juttu.
Aikuiset somalit käyvät suomen kurssia monennetta kertaa veronmaksajien laskuun.

[Veikko]

Maahanmuuttajilla, joilla on tuoda muutakin mukanaan kuin kertomus kadonneista passeista ja muista papereista ja jotka elättävät itsensä, ovat tuottavia, hyödyllisiä ja saavat vielä kehitystä aikaiseksi ei ole mitään tekemistä ns. "pakolaisten" kanssa, joita me elätämme koko heidän elinkaarensa ajan. Samoin kuin elätämme heidän "syrjäytyneet" lapsensa ja lapsenlapsensa jne. Tietenkin Ylen toimittajat tietävät tämän, mutta heille tuo tieto on - niin outoa kuin se onkin - juuri syy tehdä tällaisia harhaanjohtavia, tai oikeastaan läpeensä valheellisia, ohjelmia.

[Sarppi]

Tieto & Trendi -lehdessä on juttu, jossa vertaillaan Pohjoismaiden maahanmuuttoprofiileja tilastojen perusteella, verraten esimerkiksi ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien määriä eri ikäluokissa. Tieto & Trendi on Tilastokeskuksen julkaisuja.

Suomi ja Ruotsi vastakohtapari maahanmuutossa

Muutama poiminta, lukekaa loput itse, neutraalia käsittelyä ilman arvotusta siitä, miten asioiden pitäisi olla:

Jutun lähtökohtia

Tarkastelen tässä artikkelissa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin maahan­muuttaja­taustaista väestöä, sen rakennetta sekä Pohjoismaihin suuntautuvaa muuttoliikettä. Mitkä historialliset seikat ovat vaikuttaneet maiden nykyisen maahan­muuttaja­väestön muodostumiseen? Millä tavalla ulkomaalais­taustaisen väestön ikärakenne eroaa eri maissa? Kuinka suuri on ensimmäisen polven ulkomaalais­taustaisten määrä verrattuna toisen polven ulkomaalais­taustaisiin?

Syyrian kriisistä (artikkelissa vielä enemmän)

Ruotsissa maahanmuutto oli viime vuonna ennätyssuurta: maahan muutti 127 000 henkeä ja netto­maahan­muutto (maahan- ja maastamuuton erotus) oli lähes 76 000 henkeä. Tämä oli suurin syy myös Ruotsin ennätys­suurelle väestön­lisäykselle, joka oli yhteensä runsaat 102 000 henkeä.
--
Syyrian kriisi vaikutti merkittävästi viime vuonna Ruotsiin suuntautuneessa muutossa. Suurin maahan muuttaneiden ryhmä olivat Syyriassa syntyneet -- Vuosi 2014 oli Ruotsissa kuitenkin poikkeuksellinen, sillä yleensä suurin maahan muuttaneiden ryhmä on ollut Ruotsissa syntyneet – paluumuutto on siis ollut suurta. (Statistiska centralbyrån 2015.)

Käsitteiden määrittelyä

Arkipuheessa maahanmuuttajilla tarkoitetaan maahan muuttaneita ulkomaalaisia. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon varsinkin tilastoja tarkasteltaessa, minkälaisesta joukosta puhutaan milloinkin ja millä termeillä. On syytä erottaa kaksi eri käsitettä väestötilastoissa: vuosittainen maahanmuutto (muuton tiettynä vuonna tehneet henkilöt) sekä maassa vakituisesti asuvat henkilöt, joita usein kutsutaan maahanmuuttajiksi.

Maahanmuutto on niin sanottu virtatilasto; se kuvaa tiettynä vuonna maahan muuttaneiden määrää, eli henkilöitä, jotka ovat tulleet maahan vakituisesti asumaan. Heitä voidaan jaotella vaikkapa kansalaisuuden tai syntyperän perusteella. Esimerkiksi vuoden 2014 ennakkotiedon mukaan maahan muuttaneista ("maahanmuuttajista") 24 prosenttia oli Suomen kansalaisia. Osalla kyse voikin olla ns. paluumuutosta.

Toinen käsite on maassa vakituisesti tietyllä hetkellä asuvat henkilöt. Tilastokeskuksen väestö­rakenne­tilasto (kuten myös muiden Pohjoismaiden vastaavat tilastot) kuvaa maassa vakituisesti asuvia henkilöitä, ja heitä voidaan myös jaotella esimerkiksi kansalaisuuden tai syntyperän perusteella, ja näin arvioida maahan­muuttaja­taustaisten määrää. Tilastointi­ajankohta on Suomessa aina vuoden viimeinen päivä.

Jutussa on paljon selventäviä kuvia väestöpyramideista maahanmuuttajien sekä toisen polven maahanmuuttajien määristä, absoluuttisista sekä prosentuaalisista. Tekstissä vielä avataan eri maiden välisi eroja ja niiden taustoja.